Kuluttajien energianeuvonta. Seuranta ja vaikutukset. eneuvonta.fi. Viestintä ja markkinointi. Energiatyöohjelma, B-osa

Kuluttajien energianeuvonta Seuranta ja vaikutukset eneuvonta.fi Viestintä ja markkinointi Energiatyöohjelma, B-osa Loppuraportti, 1.1. 31.12.2014 Kesäkuu, 2015

Energiatyöohjelma 2014: Osa B 10.6.2015

Kuluttajien energianeuvonta 2014 (raportointia vuodelta 2014) Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, kesäkuu 2015 2

Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Osa B: Kuluttajien energianeuvonta 2014 5 Tiivistelmä 5 1 Johdanto 7 1.1 Tausta ja tavoitteet 7 2 Osaprojekti 1: Verkkoportaali ja sähköpostineuvonta 9 2.1 Asetetut tavoitteet 9 2.2 Toimenpiteet ja tulokset 9 3 Osaprojekti 2: Maakunnallinen neuvonta 11 3.1 Asetetut tavoitteet 11 3.2 Toimenpiteet ja tulokset 11 4 Osaprojekti 3: Työkalut, koulutus ja laadunvarmistus 13 4.1 Asetetut tavoitteet 13 4.2 Toimenpiteet ja tulokset 13 5 Osaprojekti 4: Viestintä ja markkinointi 15 5.1 Asetetut tavoitteet 15 5.2 Toimenpiteet ja tulokset 15 6 Osaprojekti 5: Seuranta ja vaikutusten arviointi 17 6.1 Asetetut tavoitteet 17 6.2 Toimenpiteet ja tulokset 17 7 Osaprojekti 6: Toiminnan koordinointi ja yhteistyö 18 7.1 Asetetut tavoitteet 18 7.2 Toimenpiteet ja tulokset 18 8 Arvioidut vaikutukset 20 Liitteet 23 LIITTEET 2. Aikataulukaavio, keskeisimmät tilaisuudet ja tapahtumat 3. Maakunnallisen energianeuvonnan resurssien käyttö 4. Maakunnallisten neuvontahankkeiden yhteenveto 3

4

Osa B: Kuluttajien energianeuvonta 2014 Tiivistelmä Kuluttajille annettavalla energianeuvonnalla edistetään kestävän kehityksen mukaista arkea opastamalla suomalaisia tekemään energiaa ja materiaaleja säästäviä kulutuspäätöksiä sekä vähentämään asumisen ja liikkumisen energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia. Neuvonta tukee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista resurssi- ja materiaalitehokkaan talouden tavoitetta. Koordinoidulla neuvontajärjestelmällä varmistetaan, että suomalaiset saavat luotettavasti, riippumattomasti ja tasavertaisesti yhdenmukaista tietoa oman energiankulutuksensa tehostamiseen asumisen, rakentamisen ja remontoinnin sekä liikkumisen aihealueista. Kuluttajien energianeuvontaa on kehitetty vuodesta 2010 alkaen. Vastuu energianeuvontajärjestelmän kehittämisestä ja koordinoinnista on Motiva Oy:ssä, jonka työ- ja elinkeinoministeriö nimesi valtakunnalliseksi koordinaatiokeskukseksi joulukuussa 2010. Vuoden 2014 alussa energianeuvonnan rahoitus siirtyi TEM:stä Energiavirastolle osana energiatyöohjelmaa. Virasto osoitti rahoitusta toiminnalle yhteensä 835 500 euroa, josta 43 prosenttia suunnattiin alueelliseen energianeuvontatyöhön kaikkiaan 15 organisaatiolle. Vuonna 2014 Motiva huolehti valtakunnallisena koordinaattorina toiminnan kehittämisestä ja seurannasta, valtakunnallisen verkkoneuvontaportaalin (www.eneuvonta.fi) ylläpidosta, alueellisen energianeuvonnan järjestämisestä tilaajan määrittelyjen mukaisesti, neuvojaverkoston ohjauksesta, koulutuksesta ja laadunvarmistuksesta, viestinnästä ja markkinoinnista sekä yhteistyön kehittämisestä tilaajan, neuvojakentän, sidosryhmien sekä koordinaation välillä. Energianeuvonnan ensisijaisena neuvontakanavana toimii valtakunnallisesti vuonna 2013 lanseerattu verkkoneuvonnan portaali. Se tarjoaa perustietoa ja runsaat linkitykset syventävään luotettavaan tietoon. Lisäksi portaalin kysy ja keskustele -palsta on kuluttajalle lähin tapa tavoittaa asiantunteva energianeuvoja. Sen ylläpidosta vastasivat alueelliset energianeuvojat, joita Motivan omat asiantuntijat avustivat. Portaalissa oli vuoden aikana kaikkiaan 66 250 sivulatausta 18 500 yksilöidyltä käyttäjältä. Kysymyspalstalla korostuvat lämmitykseen ja lämmitystapavalintoihin liittyvät kuluttajakysymykset. Alueelliset energianeuvojat tavoittivat vuonna 2014 lähes 22 000 suomalaista, joista valtaosan kohdennetuissa tilaisuuksissa tai yleisluontoisissa tapahtumissa kuten messuilla. Tilaisuuksia oli kaikkiaan yli 400, joista suurin yksittäinen kuluttajatapahtuma oli Jyväskylän asuntomessuilla Keski-Suomen energianeuvonnan neuvontapiste. Lisäksi koordinaation puolesta tapahtumanäkyvyyttä lisäsivät osallistumiset Helsingissä Kevätmessuille Omakoti-alueella sekä Porissa SuomiAreenan kansalaistorille. Neuvojille myös sovittiin osallistumismahdollisuus Omakotiliiton alueellisten ja paikallisten yhdistysten tapahtumiin. Neuvonnasta tehdyssä palaute- ja seurantakyselyssä ilmeni, että energianeuvojien osaamista arvostetaan ja tyytyväisyys saatuun palveluun on sekä sisällön että saatavuuden osalta varsin hyvä. Vastaajat olivat myös toteuttaneet saamiaan neuvoja hyvin, ja etenkin aurinkoenergiakoulutukseen hakeutuneet kuluttajat olivat toteuttaneet hankkeita. Palautekyselyyn vastasi 148 energianeuvonnan asiakasta. 5

Alueelliset neuvontaorganisaatiot tekevät maakunnissaan tiivistä yhteistyötä muiden neuvontaorganisaatioiden, energiayhtiöiden sekä alan yritysten ja kuluttajarajapinnassa toimivien järjestöjen kanssa. Toiminnan jatkuvuuden osalta etenkin maakunta- ja kuntatason yhteistyöhön kannustettiin riittävän rahoituksen varmistamiseksi myös tulevina vuosina. Koordinaatio järjesti neuvojille kaksi verkottumis- ja koulutustilaisuutta sekä neljä verkkokoulutusta ajankohtaisista neuvonnan aihealueista. Neuvojille tuotettiin lisäksi esitysmateriaaleja ja välitettiin edelleen jaettavaksi 26 eri esitettä, joiden kokonaismäärä oli yli 70 000. Viestinnässä ja markkinoinnissa painopiste siirtyi portaalin ja palvelun lanseerausviestinnästä neuvonnan teematiedottamiseen. Tätä tukemaan julkaistiin energianeuvonnan videosarja, joka käsittää yhteensä 10 informatiivista videota, joista kaksi tuotettiin yhdessä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK:n kanssa. Käytä energiaa järkevästi ja säästä -videoita katsottiin yli 10 500 kertaa. Motiva tuotti kaikkiaan 17 koordinaation yleistiedotetta ja teematiedotetta vuoden aikana. Alueellisilla neuvontaorganisaatioilla oli lisäksi viestintä- ja markkinointivastuu omasta toiminnastaan maakunnissa. Markkinointi- ja uutiskirjeitä lähetettiin seitsemän sidosryhmille ja neuvojaverkostolle. 6

1 Johdanto Kuluttajien energianeuvontajärjestelmää on kehitetty ja toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Koordinoidun järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että tietoa ja laadukasta neuvontaa energiankulutuksesta ja säästömahdollisuuksista on saatavilla alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tässä raportissa kuvataan Energiatyöohjelman osan B, Kuluttajien energianeuvonta (149/810/2014) -hankkeen toimintoja vuodelta 2014. Kustakin kuudesta osaprojektista on esitetty tavoitteet ja keskeisimmät toteutetut toimenpiteet. Kuluttajaneuvonnan vaikutusten arviointi esitetään Energiatyöohjelman loppuraportin A-osan liitteessä 3. Hankkeen resurssiyhteenveto esitetään liitteessä 1. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset sisältävät sekä Motivan että maakunnallisten hankkeiden kustannukset vuodelta 2014. Keskeisimmät tapahtumat ja tilaisuudet esitetään liitteessä 2 (aikataulukaavio). Yhteenveto maakunnallisen energianeuvonnan resurssien käytöstä esitetään liitteessä 3 ja yhteenveto maakunnallisten hankkeiden toiminnasta liitteessä 4. 1.1 Tausta ja tavoitteet Kuluttajat tarvitsevat ja haluavat saada luotettavaa tietoa ja neuvoja energiankäyttönsä ja kestävien toimintatapojensa tueksi. Motiva toimii kuluttajien energianeuvonnan valtakunnallisena koordinaatiokeskuksena joulukuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriön tekemän nimityksen mukaisesti. Tämä pohjautuu helmikuussa 2010 julkaistuun Valtioneuvoston energiatehokkuutta käsittelevään periaatepäätökseen Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä otetaan käyttöön ja toiminnalle nimetään valtakunnallinen koordinaatiokeskus. Kuluttajien energianeuvontaa on suunnitelmallisesti kehitetty joulukuusta 2010 alkaen (TEM:n päätös TEM/3082/05.05.03/2010 ja sen jatkopäätökset), mitä edelsi vuosina 2010 2011 toteutettu Kuluttajien energianeuvonnan koordinointiprojekti (TEM/2676/05.05.03/2009). Kuluttajien energianeuvonta tukee myös energiatehokkuusdirektiivin toteuttamista kansallisesti. Laki Energiavirastosta tuli voimaan vuoden 2014 alusta, joten Kuluttajien energianeuvonta siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöstä Energiaviraston vastuulle. Koordinoidun energianeuvonnan tavoitteena on, että kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti. Tavoitteena on, että he saavat luotettavaa tietoa siitä, miten energiaa kuluu erilaisissa tilanteissa, tavoista tehostaa energiankäyttöään sekä tunnistavat oman toimintansa vaikutukset ja osaavat tehdä energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja ja järkeviä valintoja. Koordinoidusta energianeuvonnasta on etuja eri osapuolille: neuvonnasta hyötyy yksittäinen kuluttaja oman energiankäytön tehostumisena. Neuvonta edistää kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska kuluttajien toimilla on ratkaiseva merkitys tässä toiminnassa. Neuvonta aktivoi myös osaltaan uuden liiketoiminnan syntymistä energiapalveluja ja laitteita tarjoavissa yrityksissä. Neuvonnan järjestämisessä tähdätään yhden luukun periaatteeseen, millä tarkoitetaan kuluttajan mahdollisuutta saada energianeuvontaa mahdollisimman kattavasti yhdestä paikasta arjen eri tilanteisiin asumisesta liikkumiseen, hankintoihin, remontointiin ja rakentamiseen 7

saakka. Energianeuvonnan ytimen muodostaa keväällä 2013 avattu eneuvonta.fi -portaali, joka tarjoaa perustietoja edellä mainituista aihealueista, ajantasaisia linkkilistauksia sekä aihealueiden uutisia ja tapahtumia. Neuvonta on opastavaa eikä neuvonnassa tarjota tietoa yksittäisistä laitevalinnoista kuten ei myöskään suunnittelua tai konsultointia. Portaalin ohella keskeisessä roolissa ovat eri puolilla Suomea toimivat ns. maakunnalliset neuvojat. Vuonna 2014 neuvontaa oli saatavissa 15 alueella 14 maakunnassa. Maakuntaliittojen tai maakuntien keskuskaupunkien eli maakuntakeskusten rooli on keskeinen osana kansallista energianeuvontaverkostoa siten, että ne ottavat vastuuta mahdollisuuksien mukaan koko maakunnan alueesta. Toimintatapojen täsmentäminen pitkäjänteisiksi useamman vuoden keskeytymättömiksi neuvontatoiminnoiksi on tarpeen. Yhdessä Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvitetään mahdollisuuksia kehittää neuvontaa tällaiseksi. Kuluttajien energianeuvonta -hanke jakaantuu kuuteen osa-alueeseen: 1. verkkoportaali ja sähköpostineuvonta, 2. maakunnallinen neuvonta, 3. työkalut, koulutus ja laadunvarmistus, 4. viestintä ja markkinointi, 5. seuranta ja arviointi sekä 6. kokonaisuuden koordinointi ja yhteistyö. Kuluttajaneuvonnan kehittämisessä ja toteuttamisessa tavoitteena on ollut vuosittain vähintään 1 milj. euron käytettävissä olevat resurssit. Vuoden 2014 toiminta suunniteltiin 875 500 euron resurssien pohjalta. Maakunnallinen energianeuvonta ei toteutunut kaikissa maakunnissa ja asiakkaan kanssa sovitun mukaisesti käyttämättä jäänyt 40 000 euron resurssi siirrettiin vuoden 2015 toimintaan. Revisioitu kokonaisbudjetti vuodelle 2014 oli 835 500 euroa. Joulukuussa 2014 sovittiin asiakkaan kanssa, että vuodelta 2014 käyttämättä ennakoidut resurssit (50 000 euroa) siirretään vuoden 2015 toimintaan, minkä käyttösuunnitelmasta on sovittu asiakkaan kanssa helmikuussa 2015. Koordinoidun neuvontajärjestelmän kautta pyritään varmistamaan, että laadukasta neuvontaa olisi saatavilla alueellisesti ja valtakunnallisesti. Työn tukena toimii eri sidosryhmistä koostuva koordinoinnin ohjausryhmä. Neuvontatyötä tekeviä toimijoita verkotetaan ja heidän käyttöönsä tuotetaan työkaluja ja tietoaineistoja. Yhteistyötä jatketaan vakiintuneiden ns. sektorikohtaisten kansallisten neuvontojen (mm. liikkumisen ohjaus, korjausrakentaminen) kanssa. Seurataan toimintaympäristön kehittymistä kansallisesti sekä kansainvälisesti ja mahdollisuuksien mukaan käynnistetään yhteistyötä uusilla neuvonnan aihealueilla. 8

2 Osaprojekti 1: Verkkoportaali ja sähköpostineuvonta 2.1 Asetetut tavoitteet Kuluttajien energianeuvonnan keskeisin tiedonjakopaikka on keväällä 2013 avattu energianeuvonnan www-portaali eneuvonta.fi. Sen tavoitteena on olla kuluttajien ensisijainen tiedonhakukanava silloin, kun hän etsii tietoa ja opastusta asumisen, rakentamisen ja remontoinnin energiansäästöön ja -käyttöön, lämmitystapavalintoihin tai viisaan liikkumisen valintoihin. Portaali tarjoaa luotettavat perustiedot aihealueista, runsaat ja ajantasaiset linkkilistaukset sekä aihealueen uutisia ja tapahtumatietoja. Valtakunnallisen yhden luukun periaatteen mukaisesti portaali tarjoaa myös kontaktin asiantuntevaan energianeuvojaan keskustelupalstalla sekä lähimmän neuvontaorganisaation yhteystiedot. Yhden osoitteen kautta kuluttaja saa siis eri tavoin yhteydet energianeuvontaan. Verkkoportaalissa hyödynnetään olemassa olevia ja kehitettäviä tietolähteitä ja -pankkeja. Linkkipankin oikeellisuutta valvotaan ja portaalin tietosisältöä päivitetään säännöllisesti. Portaalin sisältö on luonteeltaan opastavaa ja ohjaavaa, kuten neuvontakokonaisuudessa muutkin palvelut. Palvelussa otetaan käyttöön opastavat palvelupolut muutamilla neuvonnan avainalueilla. Portaalin tärkeä tehtävä on ohjata kuluttaja kulloinkin parhaan tiedon lähteelle. Lisäksi portaalin yleisöltä suljettu osio toimii myös energianeuvojaverkoston tietopankkina, neuvontamateriaalin kirjastona sekä neuvonnan raportointityökaluna. Portaaliin liitetään vuonna 2014 laadittavan sosiaalisen median (some) strategiassa määriteltävät some-palvelut sekä varmistetaan portaalin ja palveluiden tekninen yhteensopivuus niin, että ne tukevat tehokkaasti toisiaan. Lisäksi huolehditaan yhden luukun periaatteen mukaisen sähköpostineuvonnan toteuttamisesta käytettävissä olevien resurssien puitteissa. 2.2 Toimenpiteet ja tulokset Osaprojektissa on tuotettu täydentävää sisältöä eneuvonta.fi -portaaliin, ylläpidetty uutis- ja tapahtumapalstoja sekä organisoitu keskustelualueen ylläpito alueellisille energianeuvojille maaliskuusta alkaen. Koordinaation asiantuntijat huolehtivat Kysy ja keskustele -palstan ylläpidosta alkuvuoden ja uudelleen joulukuussa sekä konsultoivat tarvittaessa alueellisia neuvojia palstalle tulleiden kysymysten käsittelyssä. Portaalin kävijämäärä vuonna 2014 yli kolminkertaistui edellisestä vuodesta, ja palvelun käyttö jakautui hyvin tasaisesti koko vuodelle. Yksilöityjä käyttäjiä oli 18 500 ja istuntoja yli 24 000 (5300/10700 vuonna 2013). Sivukatselujen määrä oli 66 250. Puolet kävijöistä tulee palveluun etusivulle, oletettavasti toisella verkkosivulla olleen linkin kautta. Kysy ja keskustele - palsta on kokonaisuudessaan aloitussivuseurannassa toiseksi tärkein, ja osumat jakautuvat erityisesti lämmitykseen liittyviin keskusteluihin. Kävijän kulkua tutkittaessa korostuu keskustelupalstan merkitys: riippumatta sisääntulosivusta kävijät, jotka selaavat useampaa kuin yhtä sivua käynnillään, tutustuvat keskustelupalstan sisältöihin. Neuvojilta saadun palautteen ja käyttökokemusten perusteella on syytä jatkossa kehittää palstan toimintaa ja parantaa sen haku- 9

konenäkyvyyttä, jolloin verkkoneuvontaan saadaan lisää volyymia ja vaikuttavuutta. Mobiilikäytön (tabletti/älypuhelin) osuus on hieman noussut vuoden takaisesta ollen nyt viidennes kaikista istunnoista. Kuluttajille tehdyn kyselyn perusteella aiempaa useammalle neuvontapalvelujen käyttäjälle portaali on ollut ensisijainen ja ainoa tietolähde energiatehokkuustiedon hankinnassa. Kuluttajakyselyn tarkemmat tulokset on esitetty raportin luvussa 8. Portaalin tekninen ylläpito kilpailutettiin alkuvuonna 2014 ja siirrettiin uudelle palveluntuottajalle huhti toukokuun vaihteessa. Palveluntuottajan kanssa tehtiin vuoden aikana pieniä ylläpitomuutoksia ja korjauksia. Lisäksi loppusyksyllä tehtiin kevyt tekninen auditointi, jonka tavoitteena oli löytää riskitekijät palvelun hakukonenäkyvyyden kannalta. Toimenpideehdotusten pohjalta listattiin kehittämistoimenpiteet loppuvuodelle 2014 ja vuodelle 2015. Hakukoneoptimointiin liittyvä sisällön kehittäminen ja ylläpito aloitettiin joulukuussa 2014. Osaprojektissa aiemmin tuotettua lämmitystapalaskuria korjattiin alkuvuodesta, sekä suunniteltiin ja otettiin käyttöön sähköinen neuvontaloki alueellisten energianeuvojien käyttöön osaprojekti 5: Seuranta ja vaikutusten arviointi kanssa. Loppuvuodesta tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa kuluttajalle itsepalveluna toimiva digitaalinen palvelukokonaisuus kodin energiankäytön tarkasteluun teemalla Tee se itse -kotikatselmus. Palvelun konseptointi aloitettiin loppuvuodesta ja se toteutetaan vuoden 2015 alkupuolen aikana. Neuvojien oman suljetun alueen työpöytä ja tietosisältö organisoitiin uudelleen ja sinne tuotettiin uusia tukimateriaaleja neuvojille pitkin vuotta. Neuvojien alueesta kerättiin käyttökokemuksia ja kehittämisehdotuksia muun muassa verkostotapaamisissa, ja tavoitteena oli myös aktivoida neuvojia hyödyntämään palvelua aiempaa enemmän. Osiota myös päivitettiin teknisesti, jotta sinne kerätyt tietosisällöt olisivat paremmin jaettavissa ja löydettävissä. Neuvojille tarjottiin lisäksi teknistä käyttötukea keskustelualueen ja neuvojien suljetun alueen käytössä. Valtakunnallisen puhelinneuvonnan päätyttyä vuoden 2013 lopussa Motivan asiantuntijoille tuli aiempaa enemmän yhteydenottoja kuluttajilta. Puheluita ja sähköposteja pyrittiin ohjaamaan alueellisille neuvojille ja portaalin keskustelupalstalle, mutta usein kuluttaja haluaa ratkaisun ongelmaansa yhdellä yhteydenotolla, jolloin edelleen ohjauksesta on annettu huonoa palautetta. 10

3 Osaprojekti 2: Maakunnallinen neuvonta 3.1 Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tarjota kuluttajille energianeuvontaa eri puolella Suomea erityisesti maakuntien keskuskaupungeissa eli maakuntakeskuksissa. Vuonna 2014 tavoitteena on jatkaa ja vakiinnuttaa neuvontatoiminta vuonna 2013 neuvontaa toteuttaneissa maakunnissa sekä laajentaa toimintaa puuttuvaan kahteen maakuntaan. Maakuntaliittojen tai maakuntien keskuskaupunkien eli maakuntakeskusten rooli on keskeinen osana kansallista energianeuvontaverkostoa siten, että ne ottavat vastuuta mahdollisuuksien mukaan koko maakunnan alueesta. Maakunnallisen energianeuvonnan toimintatavat ja pelisäännöt tarkennetaan ja vakiinnutetaan. Rahoituksen hakijan on kilpailutettava hankintansa, mikäli se hankkii sen ulkopuoliselta taholta. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, jonka tilausten suuruus riippuu käytettävissä olevista, vuosittain vahvistettavista resursseista. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja sellaisiksi, että toiminta voisi jatkua mahdollisimman pitkäjänteisesti ja keskeytyksettä. Omarahoitus on edellytys toiminnalle. Alueellinen monipuolinen yhteistyö on välttämätöntä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Hyviä yhteistyökumppaneita voi löytyä mm. alueen energiatehokkuussopimuskunnista, energiayhtiöistä, korjausrakentamisen neuvojista sekä liikkumisen ohjauksen toimijoista. Yhteistyötahot voivat vaihdella eri maakunnissa. Energianeuvonnan toimijoita kannustetaan hyödyntämään myös muita julkisia rahoitusmahdollisuuksia, esimerkiksi rakennerahastot tai vastaavat. Mahdollisuuksia rahoituksen kanavoimiseksi 2014 2020 EAKRohjelmasta selvitetään yhteistyössä Energiaviraston ja TEM:n kanssa, sillä energiatehokkuuden edistäminen kuluttajille tarjottavan neuvonnan ja viestinnän keinoin luo kysyntää myös alueellisten yritysten palveluille ja vauhdittaa elinkeinotoimintaa. Tämä osaprojekti sisältää kohdennetun maakunnille suunnatun haun määrittämisen ja toteutuksen, saatujen projektisuunnitelmien läpikäynnin ja niihin liittyvät mahdolliset sisällön täsmentämistä koskevat neuvottelut, tilausten (toimeksiantojen) tekemisen, yhteydenpidon ja konsultaation näiden kentällä toimivien neuvojien kanssa sekä ko. hankkeiden ohjausryhmiin ja muihin mahdollisiin tilaisuuksiin osallistumisen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, toiminnan seurannan, raportointi- ja laskutuskäytäntöjen kehittämisen ja niistä huolehtimisen. 3.2 Toimenpiteet ja tulokset Maakunnallista neuvontaa oli vuonna 2014 tarjolla 15 alueella (liite 3). Kaikilla alueilla toiminta jatkui samojen neuvontaorganisaatioiden toimesta kuin edellisenäkin vuonna. Etelä-Karjalassa neuvonnan rahoitus Motivan kanavoimana alkoi heinäkuun 2014 alussa EAKR-rahoituksen päättyessä kesäkuun lopussa. Joillakin neuvonta-alueilla toiminta käynnistyi vasta maalishuhtikuussa johtuen rahoituspäätösten viivästymisestä, osittain myös henkilöstömuutoksista. 11

Motiva on tukenut maakunnallisia neuvontoja eri tavoin ja vastannut heidän esittämiin sekä hallinnollisiin että sisällöllisiin kysymyksiin. Maakunnalliset neuvonnat tarvitsevat ja haluavat saada tukea työhönsä. Motivan edustaja osallistui vuoden aikana yhteensä 19 maakunnallisen ohjausryhmän kokoukseen: Etelä-Pohjanmaa (LYNC-kokous), Etelä-Savo, Kainuu, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Päijät-Häme, pääkaupunkiseutu (3 kokousta), Satakunta (2 kokousta), Uusimaa (2 kokousta) ja Varsinais- Suomi (2 kokousta). Etelä-Karjalassa ohjausryhmä ei ole kokoontunut. Muutamilla alueilla loppuvuoden kokous siirtyi pidettäväksi tammikuussa 2015. Ohjausryhmien kokouksiin osallistuminen on ollut hedelmällistä tiedonvaihdon ja neuvonnan kokonaisuuden kehittämisen kannalta. Maakunnalliset neuvojat raportoivat koko vuoden toiminnastaan Motivalle. Raportoinnin ja ohjausryhmissä sekä neuvojien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella toiminta on pääsääntöisesti erittäin aktiivista, suunnitelmallista, asiantuntevaa ja tarpeellista. Toimintatavat ja toiminnan painotukset vaihtelevat alueilla jonkin verran. Maakunnallisten ominaispiirteiden huomioon ottaminen onkin lähtökohtaisesti yksi maakunnallisen toiminnan vahvuuksista. Syksyn toimintaa varjosti kuitenkin tieto valtakunnallisen rahoituksen puuttumisesta vuonna 2015. Valtaosalla neuvontaorganisaatioista vuoden 2014 resurssit tulivat käytettyä täysin tai lähes täysin. Joidenkin neuvontojen osalta resursseja jäi kuitenkin käyttämättä, johtuen osittain paikallisen vastinrahoituksen rajallisuudesta. Alueelliset toimijat ovat kehittäneet uudenlaisia toimintatapoja kuluttajien tavoittamiseksi. Yhteistyö muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa on ollut hedelmällistä. Neuvojat ovat osallistuneet neuvontaportaalin Kysy ja keskustele -palstan ylläpitoon siten, että kukin neuvontaorganisaatio on huolehtinut palstan ylläpidosta kahden viikon vuoroin. Palstan ylläpito ja keskustelun aktivointi mainitulla menetelmällä ei täysin vastannut odotuksia johtuen mm. lyhyistä vuoroväleistä sekä erikseen määrittelemättömistä ylläpidon määrällisistä tavoitteista. Alueelliset toimijat ovat pettyneitä neuvonnan valtakunnallisen rahoituksen puutteeseen vuodelle 2015. Useimmissa maakunnissa neuvontatyö on vakiintunutta ja tunnettua, ja sen kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Hyvään vauhtiin saatu yhteistyö alueilla sekä kehitetyt toimintatavat kuluttajien tavoittamiseksi edellyttävät toiminnan jatkuvuutta. Alueellisen rahoituksen saamisen edellytyksenä on usein valtakunnallinen vastinrahoitus, joten toiminnan alasajo alueellisen neuvonnan rahoituksen puuttuessa on valitettava tosiasia monilla alueilla. Pitkäjänteisesti rakennettu neuvontatyö (asiantuntevat, pätevät neuvojat, neuvonnan toimintatavat) sekä palvelujen markkinointityö jatkuu selvästi pienemmässä mittakaavassa eikä jatku lainkaan muutamilla alueilla rahoituksen puuttuessa. 12

4 Osaprojekti 3: Työkalut, koulutus ja laadunvarmistus 4.1 Asetetut tavoitteet Energianeuvojien osaaminen ja sen ylläpito on keskeinen lähtökohta luotettavalle ja laadukkaalle neuvontatoiminnalle. Substanssiosaamisen lisäksi neuvojilla tulee olla asiakaspalveluosaamista sekä kykyä kuunnella ja hahmottaa asiakkaiden tarpeita. Yhteiset neuvontatyökalut, esitteet ja muut tukitoiminnot kuten verkottumismahdollisuudet muodostavat perustan neuvontaan. Neuvojapätevyyden osoittamiseksi on ollut suunnitteilla kehittää järjestelmä, jossa pätevyyden osoittamiseksi tulee osallistua koulutukseen ja siihen liittyvään kokeeseen. Neuvojapätevyyden kehittämistä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista jatkaa ennen kuin toimintatavat maakunnallisen neuvonnan useampivuotiseen toteuttamiseen on selvitetty. Neuvojaverkoston sisäisen tiedonvaihdon ja osaamisen vahvistamiseksi otetaan kehitetystä mentorointimenetelmästä käyttöön ensisijassa työkaluja uusien neuvontaorganisaatioiden käyttöön. Tärkeää olisi saada siirrettyä kokeneen neuvontaorganisaation osaamista ja hyviä toimintatapoja aloittelevaan neuvontaorganisaatioon. Neuvojille järjestetään kaksi verkottumistapaamista vuoden 2013 kokemusten perusteella. Yksipäiväinen verkottumistilaisuus järjestetään maaliskuussa. Kaksipäiväinen syyskuussa järjestettävä tilaisuus sisältää koulutusosioita, mikä mahdollistaa neuvojille kustannustehokkaan tavan sekä kouluttautua että verkottua. Syksyn verkottumispäivän yhteydessä järjestetään mahdollisesti myös noin puolen päivän pituinen laajemmalle kohderyhmälle suunnattu tilaisuus, joka korvaa aiempina vuosina toteutetun marraskuussa järjestetyn Neuvonnan vuosipäivän. Neuvonnan työkalujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa. Hyödynnetään myös Motivassa tuotettuja muita koulutus- ja tietoaineistoja sekä osaamista. Osa työkaluista ja esitteistä palvelee sekä kuluttajia että energianeuvojia. 4.2 Toimenpiteet ja tulokset Kuluttajien energianeuvontaverkoston alueellisten toimijoiden kick-off -tilaisuus järjestettiin maaliskuussa Helsingissä. Päivän ohjelma sisälsi neuvonnan yleisiä ja yhteisiä pelisääntöjä sekä mm. työpajan tulevaisuuden neuvontaa koskien. Tilaisuuteen osallistui 30 neuvojaa ja yhdyshenkilöä. Palautteen perusteella osallistujat arvioivat tilaisuuden hyödylliseksi (yleisarvosana 3,42 asteikolla 1 5). Neuvojille järjestettiin neljä koulutustilaisuutta verkkokoulutuksina ajankohtaisista ja toivotuista aiheista. Kevään koulutus (10.4.) käsitteli laajasti lämpöpumppuja ja kouluttajana toimi Motivan ko. alan asiantuntija. Siihen osallistui 18 henkilöä. Samassa koulutustapahtumassa opastettiin myös neuvojien käyttöön tehdyn sähköisen seurantalokin käytössä. Kesäkuun alussa (3.6.) koulutuksen aiheena oli taloyhtiöiden energiatehokkuus. Se toteutettiin Motivan asiantuntijan johdolla ja siihen osallistui 12 henkilöä. Syksyllä annettiin koulutusta sähkölämmityksestä ja sen säädöstä. Kuiva sähkölämmitys ja säätömahdollisuudet -koulutukseen (15.10.) osallistui 16 neuvojaa, ja palaute koulutuksesta oli 13

erinomaista (4,17 asteikolla 1 5). Vesikiertoinen lämmitys ja säätömahdollisuudet -koulutukseen (3.12.) osallistui 14 neuvojaa ja siitä saatu palaute oli niin ikään erinomaista (4,11 asteikolla 1 5). Kouluttajana molemmissa koulutuksissa oli Motivan asiantuntija. Syyskaudelle suunniteltu taloyhtiöiden energiaremontti -koulutustilaisuus jouduttiin siirtämään kouluttajien esteiden vuoksi maaliskuulle 2015. Verkossa toteutetut koulutukset ovat saaneet neuvojilta kiittävää palautetta niiden tehokkuudesta mm. ajankäytön suhteen. Neuvojien verkottumis- ja koulutustilaisuus järjestettiin 10. 11.9 Tampereella. Tilaisuuteen osallistui 24 neuvojaa. Ensimmäisen päivän aamupäivällä tutustuttiin Tampereen ammattikorkeakoulun OPI ENEMPI -oppimislaboratorioon, jossa ammattikorkeakoulun henkilökunta opasti erilaisiin uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin sähköntuotantomenetelmiin. Päivä jatkui Energiaviraston, Motivan ja alueellisten neuvojien ajankohtaiskatsauksilla ja koulutusluennoilla (biokattilaneuvonta ja pilkekattilalämmittäjän energiatehokkuusopas sekä tulisijan oikea käyttö). Toinen päivä keskittyi koulutukseen neuvontaan liittyvistä aiheista: pilkekattilatyypit ja pilkekattilan oikea käyttö; turvallisuusnäkökohdat pilkekattilan ja tulisijan käytössä; sisälämpötilan hallinta ilman koneapua, suunnittelu ja laskentatyökalut; energiaeksperttitoiminnan kokemuksia ja hyvä sisäilma ja toimiva ilmanvaihto. Kouluttajina toimi ulkopuolisia asiantuntijoita, verkoston neuvojia ja Motivan asiantuntijoita. Tilaisuuteen ei yhdistetty laajemmalle kohderyhmälle suunnattua osiota, koska koettiin tärkeämmäksi käyttää aika tehokkaasti neuvojaverkoston kouluttamiseen ja keskinäiseen verkostoitumiseen. Osallistujat arvioivat tilaisuuden erittäin onnistuneeksi (yleisarvosana 3,81 asteikolla1 5). Alueellisille neuvontaorganisaatioille on toimitettu veloituksetta 26 eri esitettä esitteiden kokonaismäärän ollen 70 080. Lisäksi hankkeilla on ollut mahdollista tilata 12 erilaista laitteiden energiamerkintäkorttia. Esitteitä on tarjottu tilattavaksi kolmessa erässä ja ne on toimitettu keväällä ja kesällä sekä loppuvuoden osalta vuoden 2015 alussa. Neuvonnan tarpeisiin on otettu lisäpainoksia seuraavista esitteistä: 1-sivuinen esitekooste (3 000 kpl) asumisen ja rakentamisen julkaisuista sekä keskeisistä verkkosivuista, ja Paranna ja ylläpidä loma-asumisen energiatehokkuutta opas vuokranantajalle (3 500 kpl). Auringosta lämpöä ja sähköä -esite päivitettiin ja esitteestä otettiin lisäpainos (4 000 kpl) esitteen suuren kysynnän vuoksi. 14

5 Osaprojekti 4: Viestintä ja markkinointi 5.1 Asetetut tavoitteet Kuluttajien energianeuvonnan palvelukokonaisuus koostuu koordinaation ylläpitämästä eneuvonta.fi -verkkoportaalista, valtakunnallisesta sähköpostineuvonnasta ja alueellisista neuvontapalveluista. Palvelujärjestelmän yhteinen brändi muodostuu puolueettomasta, luotettavasta ja asiantuntevasta neuvonnasta eri kanavissa ja foorumeissa. Viestintä ja markkinointi tukevat kuluttajaneuvonnan palvelubrändin kehittymistä ja vakiintumista. Palvelukokonaisuus lanseerattiin kuluttajille keväällä 2013, jonka jälkeen markkinointiviestinnässä on keskitytty järjestelmän tunnettuuden lisäämiseen. Kohdistetuilla markkinointiviestinnän toimilla lisätään kuluttajien ja median tietoisuutta tarjolla olevista neuvontapalveluista sekä vahvistetaan neuvonnan sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta ja sitoutumista kuluttajien energianeuvontaan. Alueelliset neuvontaorganisaatiot vastaavat omatoimisesti viestinnästä ja markkinoinnista omalla toiminta-alueellaan. Koordinaation viestintä auttaa alueellisia toimijoita tuottamalla yhteisiä markkinointiviestinnän materiaaleja sekä tarvittaessa opastamalla viestintätoimissa. Viestintätoimet pohjautuvat viestintäsuunnitelmaan. Vuonna 2014 neuvontapalveluille laaditaan sosiaalisen median strategia, valitaan kanavat ja luodaan käytännöt sosiaalisessa mediassa toimimiselle. 5.2 Toimenpiteet ja tulokset Vuonna 2014 kuluttajien energianeuvonnan viestintä ja markkinointi jakautuvat edelleen koordinaation valtakunnalliseen ja alueellisten energianeuvojien paikalliseen markkinointiviestintään. Koordinaation viestintä tukee alueellisia toimijoita viestintämateriaaleilla sekä tarjoamalla konsultaatiota erilaisiin markkinointiviestinnän tilanteisiin. Vuoden 2014 markkinointiviestinnän suunnitelmaa käsiteltiin yhdessä alueellisten neuvojien kanssa yhdyshenkilötapaamisessa maaliskuussa. Markkinointiviestinnän ensisijainen tavoite on ollut nostaa eneuvonta.fi -portaalin sekä alueellisen energianeuvonnan tunnettuutta kuluttajaryhmässä. Loppuvuonna tehdyn kuluttajakyselyn perusteella energianeuvontaa saaneet asiakkaat arvioivat palvelun laadun ja saatavuuden hyväksi. Myös energianeuvonnan portaali oli yhä useammalle ensisijainen ja ainoa tietolähde. Kuluttajakyselyn tuloksia on esitetty tarkemmin raportin luvussa 8. Painopistettä viestinnässä on muutettu lanseerausviestinnästä neuvonnan aiheiden sisältöön yhdistettynä neuvontapalvelujen esittelyyn. Fokusta muuttamalla pyritään varmistamaan kotitalouksille kulloinkin ajankohtaisen energiatehokkuusviestin läpimenoa mediassa sekä markkinoimaan neuvontapalveluja omien valintojen ja kulutusratkaisujen tueksi. Koordinaation yleistiedotteita ja ajankohtaisia teematiedotteita julkaistiin raportointiaikana yhteensä 17. Tiedotteilla saavutettu medianäkyvyys keskittyy vahvasti asiasisältöön. Tiedottamisen vaikutusta portaalin kävijämäärään tai neuvontapalvelujen kysyntään alueellisesti ei voi suoraan mitata. 15

Tiedottaminen on kuitenkin poikinut runsaasti suoria mediayhteydenottoja koordinaation viestinnälle ja Motivan asiantuntijoille, ja näiden työllistävä vaikutus on ollut huomattava. Yhteydenottoja tulee erityisesti päivittäismediasta (sanomalehdet, valtakunnalliset sähköiset mediat), mutta myös rakentamisen ja asumisen medioista ja asiakaslehdistä. SOK:n Yhteishyvä-lehden kanssa käytiin neuvotteluja kodin energiankulutukseen ja kestävään kulutukseen liittyvien vinkkien julkaisusta verkko- ja printtimedioissa. Toimitus tuotti itsenäisesti juttusarjaa ja vinkkejä Motivan asiantuntijahaastattelujen pohjalta julkaistiin viidessä lehdessä kesän ja syksyn 2014 aikana. Alkuvuodesta lanseerattiin energianeuvonnan videovinkkisarja Motivan Youtubekanavalla. Kokonaisuuteen kuului yhteensä kymmenen videota, joiden tuottamiseen Motivan asiantuntijat osallistuivat. Syyskaudella sarjaa täydennettiin ikkunoiden tiivistämiseen ja huoltoon liittyvällä vinkkivideolla sekä yhteistyössä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK:n kanssa tuotetuilla kahdella vinkki- ja markkinointivideolla sähkölämmityksen tehostamiseksi omakoti- ja pientaloissa. Käytä energiaa järkevästi ja säästä energianeuvoja opastaa -soittolistan videoita on katsottu yhteensä yli 10 500 kertaa. Videotuotanto ja -markkinointi ovat osa energianeuvonnan vuoden 2014 sosiaalisen median strategiaa. Suunnitelmaan liittynyt blogistartti päätettiin syksyllä keskeyttää siksi aikaa, kunnes vuoden 2015 valtakunnallisen ja alueellisen neuvonnan toiminnan laajuus vahvistuisi. Keväällä kuluttajien energianeuvonnasta tuotettiin sidosryhmämarkkinointiin esite, jossa esitetään neuvontajärjestelmän hyödyt ja tavoitteet niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Esite jaeltiin myös kaikkiin alueellisiin neuvontaorganisaatioihin tekemään koordinoitua neuvontajärjestelmää tunnetuksi tärkeissä alueellisissa rahoittaja- ja yhteistyöorganisaatioissa. Energianeuvonta osallistui raportointiaikana koordinaation toimesta kahteen yleisötapahtumaan: Helsingissä Kevätmessuilla (Oma koti 2014) LVI-talotekniikkateollisuuden organisoimalle yhteisosastolle huhtikuussa sekä heinäkuussa Porissa SuomiAreenan kansalaistorille yhdessä Pohjoismaisen ympäristömerkin kanssa teemalla Kestävät arjen valinnat. SuomiAreenalle koordinaatio ja Energianeuvonta Satakunnassa järjestivät lisäksi tutustumiskäynnin paikalliseen aurinkoenergiakohteeseen, johon kutsuttiin mukaan myös ympäristöministeriö ja Ekokoti-hanke. Heinäkuussa alkaneilla Jyväskylän Asuntomessuilla energianeuvontaa markkinoitiin tapahtuman aikana jaetussa Omakoti-lehdessä, ja näkyvyyttä lisäsi Keski-Suomen energianeuvonnan toteuttajan neuvontapiste messualueella. Elokuussa esittäydyttiin lisäksi Helsingissä järjestetyllä Roskalavapaviljongilla. Alkuvuonna jatkui Omakotiliiton ja alueellisten neuvojien yhteistyö liiton alue- ja paikallistapahtumissa, johon koordinaation viestintä oli neuvottelut näkyvyyttä vuoden 2013 aikana. Yhteistyötä on tehty myös Suomen Kylätoiminta ry:n Kyläapuhankkeen mm. toimittamalla kyläavustajille esitemateriaalia energiankäyttöön liittyen. Koordinaatio tuotti yhteensä seitsemän markkinointi- tai uutiskirjettä neuvojaverkostolle ja sidosryhmälle. Energianeuvonnan viestintä toimi vuonna 2014 ministeriöiden välisessä ilmastoviestinnän ohjausryhmässä. 16

6 Osaprojekti 5: Seuranta ja vaikutusten arviointi 6.1 Asetetut tavoitteet Toiminnan seuranta ja vaikutusten arviointi on välttämätöntä kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin avulla pyritään osoittamaan, että neuvontatoiminta on keskeinen ja kustannustehokas keino tavoitteiden saavuttamisessa muiden keinojen rinnalla. Neuvontaan ja viestintään liittyvien toimintojen vaikuttavuutta kuvataan erilaisten viestinnällisten ja toiminnallisten mittarien kautta. Osaprojektissa seurataan hankkeista muun muassa seuraavia mittareita: toimintamuodot ja viestintäkanavat sekä tavoitetut kuluttajat. Vuoden aikana toteutetaan kysely, jolla kartoitetaan neuvonnan tuloksia (toteutettuja toimenpiteitä jne.) kuluttajien keskuudessa ja kerätään palautetta neuvonnasta. Hankkeille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tukea eri toimintamuotojen vaikuttavuuden arviointiin. Vuonna 2014 hankkeessa jatketaan neuvonnan seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja toimintatapojen sekä työkalujen kehittämistä henkilökohtaiseen neuvontaan (sähköposti, kasvokkain), mutta myös www-portaaliin ja tapahtumiin liittyen. 6.2 Toimenpiteet ja tulokset Hankkeessa otettiin vuonna 2013 käyttöön sähköinen neuvontaloki, jonka kautta toimijat voivat raportoida. Tämän tarkoitus oli osaltaan helpottaa maakunnallisia toimijoita raportointityössä, kun erillisistä tiedostoihin perustuvista raportoinneista voitiin luopua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että maakunnallisen neuvonnan supistuessa kehitettyä neuvontalokia ei tulla jatkossa tarvitsemaan. Osaprojektissa on ohjeistettu ja neuvottu maakunnallisia toimijoita neuvontalokin käyttöönoton lisäksi myös laajemmin seurannan ja vaikutusten arvioinnin toteuttamisessa. Maakunnallisten neuvontojen kautta on tavoitettu vuonna 2014 yhteensä n. 21 500 kuluttajaa. Näistä suurin osa tavoitettiin erilaisissa tilaisuuksissa. Noin 2 000 on ottanut maakunnallisiin neuvontoihin yhteyttä suoraan sähköpostilla, puhelimitse tai henkilökohtaisesti tavaten ja näistä 336 on antanut luvan antaa yhteystietonsa myöhempää mahdollista yhteydenpitoa sekä tarkastelua varten. Loppuvuodesta 2014 toteutetun kuluttajakyselyn tulokset on esitetty raportin luvussa 8. 17

7 Osaprojekti 6: Toiminnan koordinointi ja yhteistyö 7.1 Asetetut tavoitteet Toiminnan koordinointi -osaprojekti vastaa koko toiminnasta, sitoo toiminnan yhteen verkottamalla toimijoita ja huolehtimalla osaprojektien joustavasta ja toisiaan tukevasta toiminnasta. Osaprojektit eivät ole itsenäisiä kokonaisuuksia, joten kiinteä yhteistyö ja tiedonvaihto koordinoinnin ja eri osaprojektien välillä on välttämätöntä toimivan ja kustannustehokkaan valtakunnallisen kuluttajien energianeuvonnan toteutumiseksi. Toimintaa toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä asiakkaan, ohjausryhmän sekä tarpeen mukaan muun muassa ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kanssa. Kuluttajaneuvonnan toiminnan tukena toimii poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jonka kokouksista sekä muista ohjausryhmän vaatimista tehtävistä huolehditaan. Ohjausryhmän on suunniteltu kokoontuvan kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötä jatketaan ns. sektorikohtaisten neuvontojen kanssa. Näistä keskeisiä ovat mm. Korjausrakentamisen neuvonta (ympäristöministeriö) ja Motivan koordinoima Liikkumisen ohjaus (liikenne- ja viestintäministeriö/liikennevirasto). Yhteistyötä varaudutaan käynnistämään myös mahdollisten uusien osa-alueiden kanssa (kuten kestävä kulutus, ruoka jne.). Yhteistyötä tehdään tarkoituksenmukaisessa määrin niiden kentällä toimivien tahojen kanssa, jotka eivät sinänsä ole ns. maakunnallisen neuvonnan piirissä, mutta jotka toimivat kuluttajien energianeuvonnan alueella tai joiden työ sivuaa sitä. Keskeisiä tällaisia tahoja ovat energiatehokkuussopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät sekä maakuntaliitot, monet energiayhtiöt, erilaiset järjestöt ja yhteisöt sekä monet näiden ja muiden toimijoiden käynnissä olevat projektit ja niitä tukevat ohjausryhmät (esim. Ilmastoviestinnän ohjausryhmä). Myös Maatilojen energiaohjelman ja -neuvonnan (maa- ja metsätalousministeriö) kanssa pidetään yhteyttä ja mahdollisuuksien mukaan etsitään yhtymäkohtia Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian päivitystyön myötä. Lisäksi seurataan ja kerätään kokemuksia energianeuvonnan toteuttamisesta muissa maissa mm. osallistumalla syksyllä 2014 Englannissa järjestettävään energiakäyttäytymisen Behave - konferenssiin. Oppeja muista neuvontatoiminnoista ja verkottumistavoista kerätään energiaalan ulkopuolelta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Hankkeen etenemisestä raportoidaan tilaajalle sovittavalla tavalla. 7.2 Toimenpiteet ja tulokset Kuluttajien energianeuvonnan osaprojektien projektipäälliköistä koostuva kuluttajaneuvonnan tiimi kokoontui Motivassa noin kerran kahdessa kuukaudessa mahdollisten yksittäisten työpalaverien lisäksi. Energiaviraston vastuuhenkilön kanssa on pidetty yhteyttä sekä palaverein, puhelimitse että sähköpostitse. Valmisteltiin ja toteutettiin koordinaation ohjausryhmän kokoukset suunnitellusti kolmesti vuodessa: tammikuussa (13.1.), toukokuussa (19.5.) ja lokakuussa (6.10.). Ensimmäisessä koko- 18

uksessa käsiteltiin kuluvan vuoden toimintaa ja käynnistyviä maakunnallisia hankkeita. Toisessa kokouksessa toukokuussa käytiin läpi neuvonnan tilannetta ja alustavia resurssinäkymiä vuodelle 2015. Vuoden kolmannessa kokouksessa kuultiin mm. Energiaviraston ajankohtaisia kuulumisia, kuluttajaneuvonnan toimenpiteitä 2014 sekä pohdittiin eri tapoja tarpeelliseksi osoittautuneen kuluttajaneuvonnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Motiva on pyrkinyt aktiivisesti toimimaan ja etsimään vaihtoehtoja kuluttajaneuvonnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Mm. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) vastuuvirkamiesten kanssa työ- ja elinkeinoministeriössä on kuluttajaneuvonnasta keskusteltu. Kuluttajaneuvontaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia on pyritty sisällyttämään eri toimijoiden dokumentteihin kuten EAKR-valmistelijoiden vähähiilisyyttä tukevaan tietoaineistoon, joka toteutettiin Motivassa erillisenä toimeksiantona. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jatkettiin korjausrakentamisen neuvonnan ja liikkumisen ohjauksen kanssa. Marraskuun 12. päivä pidettävässä korjausrakentamisen neuvonnan vuosipäivässä pidettiin alustus neuvontatoimintojen viestinnästä. Kuntien energiatehokkuussopimusten yhdyshenkilöpäivillä 5. 6.11. kuultiin alustuksia energianeuvonnasta eri maakunnista ja pohdittiin neuvonnan edistämisen yhteistyömahdollisuuksia energiatehokkuussopimuksen solmineissa kunnissa. Energiateollisuuden kanssa on ollut aktiivista yhteistyötä ja alustus kuluttajien energianeuvonnasta on pidetty mm. Energia-akatemiassa 9.4. Myös Adato Energian neuvojille suunnattujen tilaisuuksien suunnitteluun ja neuvontatoimintaa aktivoivan videon toteuttamiseen on osallistuttu. Motiva osallistuu Kestävän kulutuksen ja tuotannon -ohjelman (Kultu) ohjausryhmätyöskentelyyn, jonka kokouksiin 16.1., 28.5. ja 17.11. on osallistuttu. Kultun marraskuun kokouksessa oli teemana kestävät ruokavalinnat ja osana sitä tuotiin ympäristöministeriön taholta tarvetta yhden luukun periaatteeseen kuten energianeuvonnassa ja liikkumisen ohjauksessa. Lisäksi on aktiivisesti osallistuttu Kultun Ekokoti-hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja toimittu muun muassa ko. hankkeen 20.11. loppuseminaarin paneelikeskustelussa, jossa kuluttajaneuvontaan liittyvät asiat nousivat monipuolisesti esiin. Kuluttajien energianeuvonnasta on pidetty esitys YK:n ilmastosopimuksen maaraportin tarkastussessiossa 8.4. Kansainvälisiä kokemuksia on kerätty mm. osallistumalla energiakäyttäytymistä käsittelevään Behave 2014 konferenssiin 3. 4. syyskuuta Oxfordissa. Behave konferenssissa vahvistui, että toiminnot Suomessa kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Myös tarve pitkäjänteiseen ja systemaattiseen edistämistyöhön tuli esityksissä esiin. Konferenssi oli melko paljon tutkimuspainotteisia tutkijoiden esityksiä erityisesti Englannista, missä mm. neuvontatyö on systemaattista, joskin aihepiiriltään suppeampaa kuin Suomessa vaadittava neuvontatyö. 19