Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1
Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden toiminta vaikuttaa rakenteellisen työttömyyteen Lähde: Työvoiman alueellista liikkuvuutta edistävän työryhmän 1. väliraportti 15.2.2013. Valtiovarainministeriö. Tilastolähde: TEM. 2
Asuntorakentamisella rooli talouskasvun vaihteluissa 3
The housing sector may have become a more important source of economic volatility over the past two decades than previously. IMF World Economic Outlook, huhtikuu 2008 Asuntomarkkinoiden ja talouskasvun vaihtelujen välinen yhteys liittyy Asuntojen hintoihin Kotitalouksien velkaan Rakentamiseen 4
Asuntomarkkinakupla Kuplaan liittyy usein sekä hintojen nousu että rakentamisen kasvu Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen vaimentaa asuntojen hintojen vaihtelua Jos asuntomarkkinakupla uhkaa syntyä, luottojen tarjontaa voidaan rajoittaa Makrovakauspolitiikka 5
250 Asuntojen tarjonnan rajoittamisen vaikutukset Asuntojen reaalihinnat Yhdysvaltain suurkaupunkialueilla Indeksi, 1978 = 100, alueiden keskiarvo Tiukimman sääntelyn alueet 200 Suomi 150 100 50 Keveimmän sääntelyn alueet 1975 1985 1995 2005 Tiukimman sääntelyn alueet: Providence, Boston, Philadelphia, Seattle, San Francisco ja Denver. Keveimmän sääntelyn alueet: Kansas City, Indianapolis, St. Louis, Cincinnati, Dayton ja Oklahoma City. Lähteet: Federal Housing Finance Agency, Wharton residential land use regulatory index, BLS ja Tilastokeskus. 27270 6
SE UK CH AT DK IT US FR NZ CA DE NL FI PT EL ES IE Suomessa asuntorakentaminen ollut verraten vakaata 14 12 10 8 6 4 2 0 Asuntorakentaminen 1988-1997 1998-2008 2009-2011 Prosenttia BKT:stä Lähteet: Eurostat, OECD ja BEA. 25543 7
2000-luvulla ei suuria vaihteluita 9 Asuinrakennusinvestoinnit suhteessa BKT:hen, % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1975 1985 1995 2005 2015 Lähde: Tilastokeskus. 33911 8
Suomessa asuntorakentaminen reagoinut hintamuutoksiin verraten paljon Lähde: Caldera Sánchez, A. ja Å. Johansson (2011), The Price Responsiveness of Housing Supply in OECD Countries, OECD Economics Department Working Papers, No. 837. 9
Rakennusluvan saamisen nopeus yksi tekijä, joka korreloi rakentamisen hintareaktion kanssa Lähde: Caldera Sánchez, A. ja Å. Johansson (2011), The Price Responsiveness of Housing Supply in OECD Countries, OECD Economics Department Working Papers, No. 837. 10
Kotitalouksien velan merkitys 11
Velka kasaantunut aiempaa enemmän Velan jakautuminen kotitalouksien kesken oleellista kotitalouksien ja makrotalouden häiriöherkkyyden kannalta Suomessa Runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien osuus velasta kasvoi nopeasti ennen vuotta 2009 Nuorten kotitalouksien velka on kasvanut Toisaalta suuri osa veloista on hyvätuloisilla Nämä tulemat pätevät monissa muissakin maissa 12
Kotitalouksien velasta vajaat 30 % niillä, joilla velka yli 4 kertaa vuositulot Kotitaloudet ja niiden velka kotitalouden velka-tulosuhteen mukaan Osuus kotitalouksista Osuus asuntovelasta Osuus velasta 50 % 40 30 20 10 0 0 % Yli 0 ja enintään 100 % 100 200 % 200 300 % 300 400 % 400 500 % Yli 500 % Tiedot perustuvat uusimpaan, vuoden 2014 tilannetta kuvaavaan velkaantumistilastoon. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 13
Vuonna 1989 yli 4 kertaa vuositulojen verran velkaantuneita oli vähän Kotitaloudet ja niiden velka kotitalouden velka-tulosuhteen mukaan Osuus kotitalouksista Osuus asuntovelasta Osuus velasta 50 40 % 2014 30 20 10 0 0 % Yli 0 ja enintään 100 % 100 200 % 200 300 % 300 400 % 400 500 % Yli 500 % Tiedot perustuvat uusimpaan, vuoden 2014 tilannetta kuvaavaan velkaantumistilastoon. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 1989 14
Kaikkein velkaantuneimpien osuus velasta kasvoi vuoteen 2009 asti Kotitaloudet, joiden velkaantumisaste* on yli 500 % Osuus asuntokunnista Osuus asuntokuntien velasta Osuus asuntokunnista, joilla on velkaa 20 % 15 10 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Velka, % käytettävissä olevasta rahatulosta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 15
Kotitalouksien korkorasitus* velkaantumisasteen** mukaan: Matalat korot tukeneet velkaantuneimpia 40 Kotitalouksien korkorasitus* velkaantumisasteen** mukaan Suomessa % Velkaantumisaste yli 0 ja enintään 100 % Velkaantumisaste yli 100 ja enintään 200 % Velkaantumisaste yli 200 ja enintään 300 % Velkaantumisaste yli 300 ja enintään 400 % Velkaantumisaste yli 400 ja enintään 500 % Velkaantumisaste yli 500 % 30 20 Eniten velkaantuneet 10 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 * Korkomenot, % käytettävissä olevasta rahatulosta. ** Velat, % käytettävissä olevasta rahatulosta. Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 16
Velkaantuneimpien kotitalouksien jakautuminen tuloryhmiin v. 2012 Suurituloisin kymmenys Pienituloisin kymmenys Velka-aste 300 500 % Velka-aste yli 500 % Lähde: Mäki-Fränti, Petri (2015): Suomalaisten velat kaksinkertaistuivat 20 vuodessa. BoF Online 2/2015, Suomen Pankki. 17
Eniten velkaantuneiden kotitalouksien nettovarallisuus usein vähäinen Nettovarallisuus kulutusyksikköä kohti vuonna 2009, euroa, mediaani Velkaantumisaste Negatiivisen nettovarallisuuden omaavien osuus 2009 1989 Yli 500 % 45 % 53 % 300 500 % 37 % 37 % Kaikki kotitaloudet 15 % 17 % Lähde: Mäki-Fränti, Petri (2015): Suomalaisten velat kaksinkertaistuivat 20 vuodessa. BoF Online 2/2015, Suomen Pankki. 18
Kotitalouksien velkakehityksen seurauksia Yhdysvalloissa Kotitalouksien maksukyvyttömyydet Asuntojen hinnat Piirikunnat, joissa kotitalouksien velka-asteen nousu 2003 2006 oli suurin ja pienin Lähde: Mian & Sufi (2010): Household leverage and the recession of 2007 to 2009. NBER WP 15896. 19
Kiitos! 20