Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013
JACI 1995;95:1179-90
Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 tähän asti käytetyt strategiat (täydellinen välttäminen, mm. ns. yleisesti allergisoivien ruokaaineiden listat, ruokien välttäminen ennaltaehkäisyssä raskauden ja imetyksen aikana) eivät ole vähentäneet allergisten sairauksien esiintyvyyttä, haittaavuutta, kustannuksia tutkimusnäyttö ei tue ennalta ehkäiseviä ruokavalioita eikä lapsen ruokavaliota tule turhaan rajoittaa
Ruoka-aineiden aiheuttamat ja sairaalahoitoa vaativat anafylaksiat lisääntyvät Australiassa Poulos LM et al. JACI 2007;120:878-884
Haahtela T et al. SLL 2008;14:9-21
Terveen lapsen allergiaa ei voida ehkäistä allergiadieeteillä
Rintamaito on imeväisen perusruoka JACI 2010;125:1013-9 täysimetys vähintään 4 kk ajan vähensi astmariskiä 4 v iässä ja allergisen astman riskiä 8 v iässä
täysimetys 6 kk ikään ei vähentänyt allergisten sairauksien riskiä enemmän kuin imetys 4 kk ikään
äidin ruoka-ainerajoituksilla raskauden tai imetyksen aikana ei voida estä lapsen atooppisia sairauksia ruoka-ainerajoitukset voivat vaikuttaa haitallisesti äidin ja lapsen ravitsemukseen
Clin Exp Allergy in press imetyksen aikana ei ole tarpeen rajoittaa ruokavaliota 145 äiti-lapsiparia, 37 äitiä maitoeliminaatiolla, rintamaito- ja verinäytteet, joista kaseiini ja betalaktoglobuliini (BLG) spesifinen-iga ja IgG lehmänmaitoallergia todettiin altistuksella 75 lapsella ei maitoa käyttävien (CM-) äitien maidossa kaseiinija BLG-spes IgA merkittävästi matalampi kuin maitoa käyttävillä äideillä CM- äitien lapsilla merkittävästi matalammat kaseiinija BLG-spes IgG1, IgG4 ja IgA tasot ja matalammat tasot liittyivät lehmänmaitoallergiaan
2073 saksalaista lasta, joilla analysoitiin kiinteiden ruokien aloitusajankohta ja herkistyminen ja lääkärin toteama astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma 2 ja 6 vuoden iässä kiinteiden ruokien aloitusajankohdalla ei ollut vaikutusta tautien esiintyvyyteen tai herkistymiseen ihottuma astma nuha
994 suomalaista lasta, joilta analysoitiin kiinteiden aloitusajankohta ja herkistyminen 5 vuoden iässä kiinteiden liittäminen ruokavalioon: peruna > 4 kk (OR 1.74), kaura > 5 kk (OR 1.61), vehnä > 6 kk (OR 1.45), liha > 5.5 kk (OR 1.35), kala > 8 kk (OR 1.90), muna > 10.5 kk (OR 2.05) lisäsi riskiä ruoka-aineille herkistymiseen 5 v iässä viivästynyt rukiin (OR 1.48), lihan (OR 1.38) ja kalan (1.40) aloitus lisäsi riskiä hengitystieallergeeneille herkistymiseen
perinnöllisen suuren allergiariskin lapset, joille äidinmaito ei riitä alle 4 kk iässä, voivat hyötyä pilkotuista korvikkeista voi käyttää osittain pilkottuja korvikkeita, esim NAN H.A.
korkean allergiariskiperheen lapset (N=1450) saivat 4 kk ajan lehmänmaitopohjaista (CMF)-, osittain pilkottua hera (phf-w)- pilkottua hera (ehf-w)- tai kaseiinikorviketta (ehf-c) 10 v iässä lapsilla, jotka saivat ehf-c tai phf-w, oli merkittävästi vähemmän atooppista ekseemaa, mutta ei eroa astman, allergisen nuhan tai allergeeneille herkistymisen suhteen
Allergisen lapsen dieetit
Ruoka-allergian yleisyys suomalaisessa 3308, 1-4 v lapsen väestöpohjaisessa tutkimuksessa (Pyrhönen K et al, PAI 2009;20:328-338) 30%:lla epäiltiin ruoka-allergiaa ja diagnoosi voitiin asettaa 9%:lle lapsista vähintään yksi ruoka-aine oli eliminoitu 72%:lla 1 v, 20%:lla 2 v, 11%:lla 3 v ja 8%:lla 4 v iässä
Ruoka-allergioiden esiintyvyys Lapset (<5 v) % Aikuiset % Maito 2.5 0.2 Muna 1.5 0.2 Maapähkinä 1.0 0.6 Puupähkinä 0.5 Vehnä 1.0 Soija 0.4 0.1 Kala 0.1 0.4 Äyriäiset 0.1 2.0 Yhteensä 4-8 % 2-3 % Sampson HA. Allergy 2005;60:19-24 / arvio
Tilanne päiväkodeissa ja kouluissa Tutkija Juha Jantunen kysely 2012 viidessä kaupungissa, päiväkodeissa allergiadieettejä n 6% ja kouluissa 3-4% päiväkotiannoksen hinta 2.73 ja erityisannoksen lisähinta 1.3 allergia-annoksia 6.8 milj/v ja lisäkustannukset 8.8 milj /v yksinkertaisella ohjauksella ja tarkastuksilla dieettejä vähennettiin 20-30%, joka koko maan mittakaavassa tarkoittaa 3-4 milj pienempiä ruokakustannuksia
Maitoallergian selvittely Lasten ruoka-allergia, Käypä hoito - suositus hera-tai kaseiinihydrolysaatit; soijakorvike, aminohappopohjainen korvike
260 lasta, joilla lehmänmaitoallergia, erityiskorvikkeeksi pilkottu kaseiinihydrolysaatti LGG: n kanssa (EHCF+LGG) tai ilman (EHCF), riisi-(rhf)tai soijamaito (SF) tai aminohappopohjainen korvike, altistus 12 kk iässä
Ruoka-allergisen lapsen hoito on yksilöllistä välttämisruokavalio on yleensä aina määräaikainen ja iänmukainen ruokavalion laajennus tärkeää välttämisruokavalion tarkkuus on arvioitava yksilöllisesti laajoihin välttämisruokavalioihin ei ole perusteita
JACI 2011;128:125-31
Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa Kansallinen anafylaksiarekisteri 2000-2011 insect other 3 % 11 % allergen preparation 13 % drug 7 % children food 66 % maito, vehnä, muna, pähkinä (16%) Allergen Laboratory, Skin and Allergy Hospital, Helsinki University Hospital
Ruoka-allergian hoito.. toleranssin ilmaantumisen odotus välttödieetin haittoja: vahinkoaltistusten riski/pelko, vakavien reaktioiden riski, ravitsemuksellinen riittämättömyys ruokasiedätys: edelleen kokeellinen hoito ja riskeistä varoitetaan (> 25% annoksista liittyy sivuoireita) lupaava hoitomuoto, mutta toteutettava siedätykseen ja ruoka-allergioiden hoitoon perehtyneissä yksiköissä
Ei turhia dieettejä kouluikäisillä koulun aloittavien ruokavalio kartoitetaan ja välttämisruokavaliot arvioidaan jos pois ruokavaliosta lehmänmaito, vehnä, ohra, ruis, kaura tai kananmuna diagnoosin on perustuttava lääkärin valvonnassa tehtyyn välttämisaltistuskokeeseen
Terveen lapsen allergian ehkäisy sietokyvyn (toleranssin) kehittyminen allergeenia kohtaan edellyttää allergeenikontakteja allergioita ei ehkäistä ruokia välttämällä rintamaitoa suositellaan koko imeväisiän ajan yksinomainen rintaruokinta mahdollisuuksien mukaan 4-6 kk ja lisäruoat aloitetaan viimeistään 6 kk iässä raskauden ja imetyksen aikana ei ole tarpeen rajoittaa ruokavaliota lisämaitona käytetään tavallista korvikemaitoa myös maitoallergisen lapsen ruokavaliota laajennetaan 4-6 kk jälkeen
Ruoka-allergisen lapsen hoito on yksilöllistä vältetään vain niitä ruokia, joista oireita tulee välttämisruokavalio on yleensä aina määräaikainen välttämisruokavalion tarkkuus on arvioitava yksilöllisesti laajoihin välttämisruokavalioihin ei ole perusteita tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa kouluun menevien välttämisruokavalioiden asianmukaisuus tarkistetaan
altistaminen välttäminen välttäminen altistaminen tasapaino keskustelu Prescott SL. Cur Opin Allergy Immunol 2010 välttäminen altistaminen JACI 2013;132:387-92 Early regular egg exposure in infants with eczema: a randomized controlled trial