Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1
Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa, ja näistä valmistetuissa rakennusmateriaaleissa. ei vähene eikä lopu maaperästä, täyttömaista eikä rakennusmateriaaleista. on hajuton, mauton ja näkymätön Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla 2
Sisäilman radonin terveyshaitta Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta Radon aiheuttaa Suomessa 300 (100-600) keuhkosyöpää vuodessa. 12/2004 julkaistu yhteiseurooppalainen tutkimus vahvistaa riskiarvion Vuosikymmenien altistus 600 Bq/m 3 pitoisuudessa kaksinkertaistaa riskin. Riski myös ei tupakoivalle on merkittävä, korkein riski tupakoivalla. 3
Keuhkosyöpäkuolleisuus 75 v. ikään mennessä Yhteiseurooppalainen riskitutkimus Keuhkosyöpäkuolleisuus 25 % 20 % 15 % 10 % Tupakoija Ei-tupakoija 5 % 0 % 0 200 400 600 800 Radonpitoisuus, Bq/m3 4
Maaperän radonpitoinen ilma virtaa sisätiloihin 2000 Bq/m 3 5 Bq/m 3 50 000 Bq/m 3 Sisä- ja ulkolämpötilojen välinen ero aiheuttaa alipaineen, joka laittaa ilman liikkeelle, koneellinen ilmanvaihto kasvattaa alipainetta Maaperän läpäisevyys vaikuttaa ratkaisevasti vuotovirtauksen suuruuteen Karkeilla soramailla virtaukset suuria Karkeat täytöt edistävät virtausta 5
Vuotoreitit, maanvarainen laatta Lattialaatan ja sokkelin välinen rako Kevytsoraharkosta tehty sokkeli Kantavien väliseinien liitoskohdat Putkien läpiviennit 6
Radonpitoisuus selviää mittaamalla Säteilyturvakeskuksen radonmittari 7
Määräykset ja ohjeet STM:n päätös 1992 (994/92) asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3 uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten että radonpitoisuuden keskiarvo ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3 Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma (SRMK), osa B3 Pohjarakenteet Määräys: Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa 8
Valtakunnallinen otantatutkimus 2006-2007 Pientalot (N=2270) Kerrostalot (N=596) Kaikki (N=2866) Keskiarvo Bq/m 3 Yli 200 Bq/m 3 % ja lkm 121 15,2% 204 000 49 1,9% 16 000 96 12,2% 220 000 Yli 400 Bq/m 3 % ja lkm 3,8% 51 000 0,6% 6 000 3,1% 57 000 Mäkeläinen ym. Radon suomalaisissa asunnoissa - Otantatutkimus 2006. STUK-A242, Säteilyturvakeskus 2009. 9
Radon maakunnissa, pientalot Häme ja Kaakkois- Suomi 1) Keskiarvo Bq/m 3 Yli 200 Bq/m 3 % Yli 400 Bq/m 3 % 201 35,8 9,4 Muu Suomi 96 8,5 2,0 1) Maakunnat: Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala ja Kanta-Häme 10
Radon pientaloissa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Suomen radonkartasto 2010 STUK-A245 11
Radon pientaloissa, Etelä-Suomi Suomen radonkartasto 2010, STUK-A245 12
Radon Pirkanmaalla 400 Bq/m 3 ylityksiä 11.000 pientalossa, 8 % Vuoteen 2011 mennessä yli 14.000 mittausta tehty pientaloissa, noin 12 % pientaloista kesään 2008 mennessä Pirkanmaalla 8500 mittausta Pirkanmaan radontalkoot 2009-2011 jälkimmäinen vaihe käynnissä 1. vaiheessa yli 6000 asunnon mittaus 46 % ylitti uudisrakentamisen rajan 200 Bq/m 3 18 % ylitti korjausrajan 400 Bq/m 3 Tähän asti tehdyillä mittauksilla on löydetty vajaa viidennes 400 Bq/m 3 ylityksistä 13
Radon uudisrakentamisessa Tiivistäminen bitumikermillä lattialaatan ja sokkelin välinen rako maanvastaiset seinät 14
Tiivistäminen bitumikermillä bitumikermin kiinnitys ja liitosten tiivistäminen Kuvat Katepal Oy 15
Radon uudisrakentamisessa Radonputkiston asentaminen Radonputkisto ja poistohormi Vapaasti tuulettuvassa putkistossa poistoputki avoimena katolla, alentaa radonpitoisuutta 20 60 % Putkistoon kytketty imuri alentaa radonpitoisuutta 70-90 % 16
Radon Pirkanmaalla, uudisrakentaminen 1 Säteilyturvakeskuksen valtakunnallinen uudisrakentamistutkimus 2009 1561 vuonna 2006 rakennusluvan saanutta pientaloa näistä 179 pientaloa Pirkanmaalla lähes kaikissa (95 %) oli tehty uudisrakentamisen torjuntatoimia, radonputkisto ja tiivistäminen bitumikermillä radonpitoisuudet uusissa pientaloissa olivat 50 % pienempiä kuin aikaisemmin rakennetuissa keskimäärin 17
Radon Pirkanmaalla, uudisrakentaminen 2 Uudisrakentamisen enimmäisarvon 200 Bq/m 3 ylityksiä oli uusissa pientaloissa 9 % kun aikaisemmassa asuntokannassa niitä on 31 % radontorjuntaa vaaditaan yleisesti osana rakennuslupakäytäntöä Haasteet bitumikermin asennus läpivientien tiivistäminen rinnetaloissa ylityksiä edelleen paljon maanvastaiset harkkoseinät, tiivistäminen erittäin vaativa tehtävä 18
Uudisrakennustutkimus 2009 Torjuntatoimien yleisyys ja vaikuttavuus Tutkimuksessa mitattiin radonpitoisuus 1561 vuonna 2006 rakennusluvan saaneessa pientalossa, kokonaismäärä 22 716 Yleisyys Korkean radonpitoisuuden maakunnissa 90 % Muissa maakunnissa 40 % (0 % - 90 %) Koko maa 50 % Vaikuttavuus, radonpitoisuuden keskimääräinen alenema pientaloissa Korkean radonpitoisuuden maakunnissa 50 % Muissa maakunnissa 20 % Koko maa 30 % 19
Radonpitoisuudet pientaloissa laskussa Radonpitoisuuksissa laskusuuntaus, valtakunnallinen otantatutkimus 2006 (vuodet - 49-2005). Viimeinen pylväs edustaa vuoden 2009 uudisrakennustutkimuksen tuloksia, vuosina 2006-2008 valmistuneet pientalot. Radonpitoisuuden laskusuuntaus on jatkunut. 20
Asuntojen radonkorjaukset Estä maaperän ilman pääsy sisätiloihin Radonimuri on tehokkain menetelmä Radonkaivo tehokas soramailla Ilmanvaihtotekniset menetelmät Rakenteiden tiivistäminen 21
Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä Tyypilliset alenemat 70-90% 22
Radonkaivo Soveltuu karkeille soramaille Alentaa huokosilman radonpitoisuutta laajalla alueella Tyypilliset alenemat 70 90 % 23
Radonkaivo Pispalanharjulla 24
Ilmanvaihtotekniset toimet ilmanvaihdon tehostaminen, ulkoilmaventtiilien lisääminen, koneellisen ilmanvaihdon käyttöajan ja tehon kasvattaminen alipaineisuuden vähentäminen, ilmanvaihdon säätö, huolto tyypilliset alenemat 10-40%, harvoin yli 50% 25
Rakenteiden tiivistäminen Tyypilliset alenemat 10 40 % Joskus yhden ainoan läpiviennin tiivistäminen on laskenut olohuoneen radonpitoisuuden tasolta 600 Bq/m 3 tasolle 60 Bq/m 3 26
Radontietoa www.stuk.fi Oikopolkuja: Radon www.radon.fi Perustiedot uudisrakentamisesta ja korjauksista Uudisrakentamistutkimus STUK-A244 Uudisrakentamisen täydentäviä ohjeita Radonkorjausopas STUK-A237 Suomen radonkartasto STUK- A245 Tutkimusraportteja 27