Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Transkriptio

1 Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna

2 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4 mg/kg) Kun uraani hajoaa radioaktiivisesti, syntyy radonia Radon on radioaktiivinen kaasu Maaperästä radon voi kulkeutua Asuntoihin Pohjaveteen Radonille altistutaan pääosin hengittämällä Radon aiheuttaa noin 300 keuhkosyöpää Suomessa vuosittain Radonkorjauksilla vähennetään keuhkosyöpään sairastumista!

3 Säteilyn määrää kuvataan becquerellillä Radioaktiivisten aineiden ytimessä on liikaa energiaa viritystila Viritystila purkautuu, kun ydin järjestyy uudelleen Samalla emittoituu säteilyhiukkanen Jäljelle jäävä energia voi purkautua sähkömagneettisena säteilynä (gamma) Yksi becquerel (Bq) vastaa yhtä hajoamista Yksi becquerel (Bq) radonia vastaa vain 18 fg (femtogrammaa) 1, g Sen massa on häviävän pieni SÄTEILYTURVAKESKUS

4 Radonia esiintyy koko maassa mutta eniten Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaalla. Myös Länsi-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on korkeita radonalueita. Korkeita pitoisuuksia eniten läpäisevillä maaperillä (soraharjut).

5 Soraharjuilla korkeimmat pitoisuudet Harjut ja reunamuodostumat (sora tai hiekka) Muut maalajit Keskiarvo, Bq/m 3 > <100

6 Radon aiheuttaa keuhkosyöpää Hengitysilmassa oleva radon altistaa keuhkokudosta alfasäteilylle. Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Hengitysilman radonilla ei ole havaittu yhteyttä muihin sairauksiin. Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia.

7 Keuhkosyöpäkuolleisuus 75 v. ikään mennessä Radon on vaarallista kaikille, erityisesti tupakoiville 25 % 20 % 15 % 10 % Tupakoija Ei-tupakoija 5 % 0 % Bq/m 3 Kerrostalot ka. 49 Bq/m 3 Uuden Radonpitoisuus, asunnon Bq/m3 Vanhan asunnon Pientalot ka. 121 Bq/m 3 enimmäisarvo 200 Bq/m 3 enimmäisarvo 400 Bq/m 3

8 Keuhkosyöpäkuolleisuus 75 v. ikään mennessä Radon on vaarallista kaikille, erityisesti tupakoiville 25 % 20 % 15 % 10 % } Tupakoija Ei-tupakoija Lisäriski radonista kun pitoisuus on 625 Bq/m 3 10% (tupakoiva) 5 % 0 % Bq/m 3 Kerrostalot ka. 49 Bq/m 3 Uuden Radonpitoisuus, asunnon Bq/m3 Vanhan asunnon Pientalot ka. 121 Bq/m 3 enimmäisarvo 200 Bq/m 3 enimmäisarvo 400 Bq/m 3 0.4% (ei tupak.)

9 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot (lukuarvot vuosikeskiarvoja) STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3 EU:n uusi säteilysuojelun perusnormidirektiivi: 2018 mennessä: viitearvo max. 300 Bq/m 3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Osa B3 Pohjarakenteet (2004) asetus ja uudistus tekeillä Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (2003) Uusien rakennusten suunnittelun ohjearvo 200 Bq/m 3

10 Radon työpaikoilla Säteilyasetus (1512/1991, muutos 1143/1998): ST-ohje 12.1: Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa Työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon toimenpidearvo 400 Bq/m 3 työpaikalla, jossa työskennellään säännöllisesti EU:n uusi säteilysuojelun perusnormidirektiivi: 2018 mennessä: vertailutaso ei saa olla > 300 Bq/m 3, elleivät jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet tätä edellytä Suomen rakentamismääräyskokoelma koskee myös työpaikkarakennuksia

11 Säteilyturvakeskuksen suositukset kun radonpitoisuus on mitattu: yli 400 Bq/m 3 STUK suosittelee ryhtymään toimenpiteisiin radonpitoisuuden pienentämiseksi Bq/m 3 STUK suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia. alle 200 Bq/m 3 Toimenpiteitä ei tarvita. HUOM! Talvella mitattu radonpitoisuus on keskimäärin 20% korkeampi kuin vuosikeskiarvo

12 Enimmäisarvojen ylitykset pientaloasunnoissa Keskiarvo Yli 200 Bq/m 3 Yli 400 Bq/m 3 Bq/m 3 osuus (kpl) osuus (kpl) Ahvenanmaa ,8 % (1200) 6,3 % (500) Etelä-Karjala ,2 % (12300) 11,4 % (4500) Etelä-Pohjanmaa 82 5,3 % (3700) 1,5 % (1100) Etelä-Savo 98 7,4 % (3800) 1,1 % (500) Itä-Uusimaa ,6 % (12200) 18,6 % (5300) Kainuu 113 9,1 % (2500) 3,4 % (900) Kanta-Häme ,4 % (17500) 10,9 % (5400) Keski-Pohjanmaa 53 1,6 % (400) 0,7 % (200) Keski-Suomi ,4 % (12600) 3,3 % (2600) Kymenlaakso ,8 % (26400) 18,1 % (9800) Lappi ,1 % (6600) 3,1 % (1800) Pirkanmaa ,0 % (34600) 9,7 % (11200) Pohjanmaa 54 1,7 % (900) 0,5 % (200) Pohjois-Karjala ,8 % (8300) 4,2 % (2300) Pohjois-Pohjanmaa 58 1,7 % (1900) 0,2 % (300) Pohjois-Savo 82 5,8 % (4100) 0,4 % (300) Päijät-Häme ,6 % (22000) 20,0 % (9500) Satakunta 74 4,7 % (3500) 0,7 % (600) Uusimaa ,8 % (52200) 6,0 % (13700) Varsinais-Suomi 100 9,0 % (10800) 1,7 % (2000) Yhteensä ,4 % (237300) 5,3 % (72600) Arvioitu STUKin radonmittaustietokannasta ottaen huomioon mittausten epätasainen alueellinen jakauma.

13 Sisäilman radonlähteet Rakennuksen alla ja ympärillä oleva maaperä Täytemaa Rakennusmateriaalit Porakaivovesi Bq/l vedessä 400 Bq/m 3 ilmassa

14 Radonpitoinen huokosilma kulkeutuu maaperästä alipaineiseen asuntoon Alipainetta aiheuttaa: ulko- ja sisäilman lämpötilaero (0 20 C 1 3 Pa) koneellinen ilmanvaihto (tulo+poisto 2 5 Pa, poisto 5 10 Pa) 100 Bq/m 3 5 Bq/m Bq/m 3

15 Vuotoreitit, maanvarainen laatta Lattialaatan ja sokkelin välinen rako Kevytsoraharkosta tehty sokkeli Kantavien väliseinien liitoskohdat Putkien läpiviennit

16 Radonia taloon, Bq/h Huokosilma kulkeutuu sisälle kapeastakin raosta Raon leveys, mm

17 Läpäisevässä maaperässä huokosilma kulkeutuu helposti -10 Pa Huokosilman radonpitoisuus, Bq/m 3 metriä

18 Täyttömaan vaikutus Karkea, läpäisevä täyttösora kasvattaa maaperästä asuntoon suuntautuvaa ilmavirtausta. Täyttösora kasvattaa radonpitoisuutta, vaikka sora itse ei tuottaisi radonia. Täyttösora Täyttösoran oma radontuotto osaltaan kasvattaa asuntoon tulevan radonin määrää.

19 Maaperän läpäisevyys vaikuttaa vuotovirtauksiin moreeni sora Korjauskoulutus Lahti

20 Ilmanläpäisevyyksiä kostea savi, betonilaatta m 2 hieno siltti m 2 keskitiivis hiekka m 2 hienosora 10-9 m 2 karkea sora, kevytsoraharkko 10-7 m 2 Karkeilla maalajeilla ilmanläpäisevyys n kertaa vedenläpäisevyys, hienoilla maalajeilla ero on paljon suurempi (1000-kertainen). Kosteus pienentää läpäisevyyttä, mutta lisää radontuottoa

21 Perustamistapa vaikuttaa radonpitoisuuteen Maanvarainen laatta ja perusmuuri yleisin perustamistapa radonin kannalta haasteellinen perustamistapa Reunavahvistettu laatta yhtenäinen rakenne Tuulettuva alapohja (ryömintätila) radonpitoinen ilma laimenee tuulettuvassa alapohjassa

22 Keskimääräiset pitoisuudet eri perustamistavoilla Maanvarainen laatta, ei kellaria Bq/m 3 perusmuuri valubetonia 109 kevytsoraharkoista 154 Reunavahvistettu laatta 93 * * todellisuudessa pienempi, koska tämä perustamistapa on vaikea tunnistaa Ryömintätilainen perustus 61 Keskimääräiset radonpitoisuudet STUK:n otantatutkimus

23 Rinnetaloissa keskimäärin suurimmat pitoisuudet Rinnetalo, avoin portaikko alimpaan kerrokseen Bq/m Keskimääräinen radonpitoisuus STUK:n otantatutkimus

24 Rinnetalo Maanvarainen laatta Ryömintätilainen

25 Suomalaisen pientalon perustamistavat 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Slab-onground Mv-laatta Semibasement Rinnetalo Crawl Ryömintätilainen space Cellar Kellari or partial cellar Monolithic Reunavahvistettu slab 0 % Valmistumisvuosi Construction year Maanvarainen laatta kestosuosikki Ryömintätilaiset yleistyneet viime aikoina Tiedot kerätty asukkailta radonmittauksen yhteydessä

26 Suomalaisen pientalon ilmanvaihtotavat 100 % Natural 90 % Painovoimainen Mechanical Koneellinen exhaust poisto 80 % Mechanical Koneellinen supply tulo and ja poisto exhaust 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Construction year Valmistumisvuosi

27 Radonpitoisuudet kääntyneet laskuun 2000-luvulla 1980-luku 1990-luku 2000-luku >600 Bq/m <100

28 Bq/m 3 Pientaloasuntojen radonpitoisuus Valmistumisvuosi Construction year High-radon area Total Koko maa Other Muu Suomi parts of Finland Korkearadonalue (6 maakuntaa) Määritetty STUKin asunnon radonmittaustietokannasta ottaen huomioon mittausten epätasainen alueellinen jakautuminen.

29 Kerrostalot Alimmassa kerroksessa, jos lattia yhteydessä maaperään, esiintyy korkeita pitoisuuksia. Suuri alipaine (10-20 Pa) nostaa pitoisuutta. Ylemmissä kerroksissa radon tulee lähes yksinomaan rakennusmateriaaleista. Putkikanavia myöten radon saattaa siirtyä maaperästä myös ylempiin kerroksiin. Asunnon alla on: Kpl Keskiarvo Mediaani Suurin Bq/m3 Bq/m3 Bq/m3 Toinen asunto tai muita tiloja Maata tai kalliota Yhteensä Säteilyturvakeskuksen otantatutkimus

30 Maakontaktiasuntojen radonpitoisuus keskimäärin sama kuin kyseisen kunnan pientaloasunnoissa Geometrinen keskiarvo, Bq/m <60 (10%) Maakontaktiasunnot Ei maakontaktia, 1. kerros Ei maakontaktia, 2. kerros Ei maakontaktia, 3. kerros (16%) (40%) (10%) (9%) (8%) >210 (7%) Pientaloasuntojen geometrinen keskiarvo, Bq/m 3 (Osuus Suomen kerrostaloasunnoista) Määritetty STUKin radonmittaustietokannasta ottaen huomioon mittausten epätasainen alueellinen jakautuminen.

31 Suhteellinen radonpitoisuus Radonpitoisuudet ovat pienentyneet kerrostalojen maakontaktiasunnoissa Pientaloasunnot Kerrostaloasunnot, maakontakti Kerrostaloasunnot, ei maakontaktia Valmistumisvuosi Määritetty STUKin radonmittaustietokannasta ottaen huomioon mittausten epätasainen alueellinen jakautuminen. Suhteellinen radonpitoisuus = asunnon radonpitoisuus jaettuna kyseisen kunnan pientaloasuntojen keskiarvolla

32 Radonpitoisuus on suurin talvella... jolloin sisä- ja ulkoilman lämpötilaero (ja sen myötä ilman virtaus maaperästä sisätiloihin) on suurin. Kesällä pitoisuutta pienentää myös ikkunoiden aukipitäminen. Talvella mitattu radonpitoisuus on keskimäärin 20% korkeampi kuin vuosikeskiarvo. Kuva kirjasta: Säteily ympäristössä (Säteily- ja ydinturvallisuus 2.osa, STUK, 2003)

33 Poikkeuksiakin löytyy: Harjun alarinteellä kesällä suuremmat pitoisuudet, mutta vain tosi jyrkkärinteisillä ja korkeilla harjuilla Kuva kirjasta: Säteily ympäristössä (Säteily- ja ydinturvallisuus 2.osa, STUK, 2003)

34 Radonpitoisuuden vaihtelua asunnossa Bq/m

35 Rakennusmateriaalit Kerrostalojen ylemmissä kerroksissa radonpitoisuus keskimäärin Bq/m 3, aiheutuu betonirakenteista. Betonielementtipientaloissa rakennusmateriaalien vaikutus on samanlainen kuin kerrostaloissa. Jos vain lattialaatta on betonista, on lisäys Bq/m 3. Radonin ekshalaatio rakennusmateriaaleista (Bq m -2 h -1 ) Betoni 7,5-32 Sivutuotteesta valmistettu kipsilevy 5-42 Kevytbetoni 1-3 Tiili 0,4

36 Talousveden radon Porakaivovesissä voi esiintyä suuria radonpitoisuuksia (keskimäärin 460 Bq/l, ennätys Bq/l Askolassa) Radon liukenee veteen, vapautuu ilmaan esim. pesukoneen, astianpesukoneen, suihkun ym. käytössä Nyrkkisääntö: Vedessä 1000 Bq/l ilmaan 40 Bq/m 3

37 Radon ja porakaivot 10% porakaivoista radonia yli 1000 Bq/l Porakaivot Radon, keskiarvo (Bq/l) alle yli Ei mittauksia Radon rakentamisessa, H. Arvela

38 Radon poistuu ilmanvaihdon mukana Riittävä ilmanvaihtuvuus Rakennus ei liian alipaineinen 200 Bq/m 3 5 Bq/m Bq/m 3

39 Radonpitoisuus, Bq/m 3 Ilmanvaihdon vaikutus radonpitoisuuteen 1200 Radonpitoisuus Bq/m 3 = Radonia sisään (Bq/h) Tilavuus (m 3 ) Ilman vaihtuvuus (h -1 ) Ilmanvaihtuvuus, 1/h Jos ilmanvaihtuvuus kaksinkertaistetaan lisäämättä talon alipaineisuutta => radonpitoisuus putoaa puoleen

40 Radonin torjunnan kannalta hyvä ilmanvaihto Ilmanvaihtuvuus riittävä (>0,5 h -1 ) Ilmanvaihtojärjestelmä ei alipaineista rakennusta liikaa (ongelma jos tehokas koneellinen poisto ja liian vähän korvausilmaventtiileitä)

41 Radonpitoisuuden vaihtelu, kun koneellinen ilmanvaihto pois päältä yöllä Kuva kirjasta: Säteily ympäristössä (Säteilyja ydinturvallisuus 2.osa, STUK, 2003).

42 Lisätietoja Nettisivuilta on tulostettavissa (pdf) mm. seuraavat STUKin raportit: Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A252 Arvela H, Holmgren O, Reisbacka H. Suomen radonkartasto 2010 Radonatlas över Finland 2010 Radon Atlas of Finland STUK-A245 Valmari T, Mäkeläinen I, Reisbacka H, Arvela H. Radon uudisrakentamisessa. Otantatutkimus STUK-A244 Arvela H, Mäkeläinen I, Holmgren O, Reisbacka H. Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus STUK- A242 Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T, Arvela H. Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto. STUK-A256 Vesterbacka P, Vaarama K.