Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA
|
|
- Miina Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008
2 1 Julkaisija: Julkaisun sarjan nimi ja tunnus Kuopion yliopisto Tutkimuksia ja selvityksiä 12/2008 Koulutus- ja kehittämiskeskus Research reports 12/2008 PL 1627, Kuopio Tekijä Tutkimuksen nimi HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVE- Anssi Haapanen YSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Rahoittaja Rakennuspalvelu Talokki Oy, Riihimäki Julkaisun nimeke HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Säteilyturvakeskus ja kunnat ovat yhteistyössä suorittaneet asuntojen radonmittauksia. Tämän tarkoituksena on ollut selvittää asuntojen sisäilman radonista johtuvaa säteilyä. Projektista on käytetty nimeä radontalkoot. Hyvinkään sekä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueella radontalkoot pidettiin marraskuun 2004 ja huhtikuun 2005 välisenä aikana. Toimenpiderajan 400 Bq/m 3 ylittäviä kohteita oli kummallakin alueella 18 % mitatuista eli 110 kpl. Talkoiden mittauksissa on käytetty passiivisia alfajälki-ilmaisimia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen laajuutta radontalkoiden tulosten jälkeen sekä uudelleen herättää ihmisten sekä kuntien terveysammattilaisten mielenkiinto radonin torjuntaan. Tutkimuksessa lähetettiin kirjallinen kyselylomake kaikkiin niihin alueen radontalkoisiin osallistuneisiin talouksiin, joiden talkoissa mitattu sisäilman radonpitoisuus oli vähintään 200 Bq/ m 3. Kirjeitä lähetettiin 288 kappaletta vuoden 2007 lopussa. Vastauksia tuli 173 kappaletta. Vastausprosentti oli 60 %. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin onko radonkorjauksia tehty, ja jos on, niin mikä korjausten vaikutus on ollut. Niistä tutkimukseen vastanneista, joiden kohteiden radonpitoisuus ylitti toimenpiderajan 400 Bq/m 3, neljännes ilmoitti, ettei aio tehdä asialle mitään. Talkoista on kulunut yli 2 vuotta ja 53 % kaikista vastanneista ei ole ryhtynyt korjaustoimiin. 49 % yli 400 Bq/m 3 vastauksista ei ole vielä aloittanut korjauksia. 200 Bq/m Bq/m 3 ryhmässä 45 % ja yli 400 Bq/m 3 ryhmässä 51 % ilmoittaa tehneensä korjauksia. Tuloksista on huomattavissa, ettei tosiasioihin perustuvaa tietoa radonista ole vielä riittävästi tutkimukseen osallistuneidenkaan saatavilla. Samoin tieto yrityksistä, jotka tekevät radonkorjauksia, ei tavoita ihmisiä. Tiedonjakamista radonin haitoista on lisättävä. Koulutuksen rahoitti Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pieksämäki (OPM). Avainsanat (asiasanat suomeksi ) Radon, radontalkoot, radonkorjaus ISSN ja avainnimeke Kokonaissivumäärä 40 s ja 11 s liitteitä Kieli suomi Jakaja (nimi ja osoite) Soile Virtanen, Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus PL 1627, KUOPIO puh , fax soile.virtanen@uku.fi Luokitus ja/tai indeksointi ISBN (PDF) Hinta Luottamuksellisuus julkinen Lisätietoja
3 2 ESIPUHE Säteilyturvakeskus ja kunnat ovat yhteistyössä suorittaneet asuntojen radonmittauksia. Tämän tarkoituksena on ollut selvittää asuntojen sisäilman radonista johtuvaa säteilyä. Projektista on käytetty nimeä radontalkoot. Hyvinkään sekä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueella radontalkoot pidettiin marraskuun 2004 ja huhtikuun 2005 välisenä aikana. 400 Bq/ m 3 toimenpiderajan ylittäviä kohteita oli kummallakin alueella 18 %. Olen ollut Säteilyturvakeskuksen radontalkoisiin liittyvässä koulutuksessa Tampereella ja yhteystietoni on ollut liitettynä STUK:in www-sivuilla koulutuksesta lähtien. Tästä huolimatta olen saanut vain joitakin yksittäisiä puhelintiedusteluja radonkorjauksista. Vain yksi on johtanut käyntiin kohteessa, sekä ohjeiden antamiseen korjaustavoista.
4 3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE PERUSTIETOA ATOMEISTA JA SÄTEILYSTÄ RADON ASUNNOISSA SÄTEILYN VAIKUTUS IHMISEEN RADON AIHEUTTAA KEUHKOSYÖPÄÄ Kuinka paljon radon lisää keuhkosyöpää? RADONIA KOSKEVAT LAIT, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET SUOMESSA TYÖPAIKKOJEN RADONRAJA-ARVOT SUOMESSA ASUNTOJEN RADONPITOISUUDET MITEN RADON PÄÄSEE HUONEILMAAN? URAANI JA RADON JUOMAVEDESSÄ RADONIN ESIINTYMINEN SUOMESSA Uraani ja harjut - radonkriittinen yhdistelmä Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla RADONTALKOOT Vuosina alkaneiden radontalkoiden tulokset Vuosina radontalkoiden tulokset tutkimusalueen kunnissa KORJAUSTAVAT VANHOISSA RAKENNUKSISSA Radonimuri Radonkaivo Ilmanvaihtotekniset korjaukset Kerrostalojen radonkorjaukset ERI KORJAUSTAPOJEN VAIKUTTAVUUS PERUSTAMISTAVAN VAIKUTUS RADONPITOISUUTEEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET KIITOKSET KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET... 41
5 4 Käsitteitä Alfa-, beeta- ja gammasäteily Alfa- ja beetasäteily ovat hiukkassäteilyä. Atomin ytimestä lähtee suurella nopeudella alfa- tai beetahiukkanen. Alfahiukkanen (α) muodostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfahajoaminen on yleistä raskailla nuklideilla. Luonnossa esiintyvät uraani ja torium ovat alfasäteilijöitä. Beetahiukkaset voivat olla elektroneja tai positroneja. Elektronit ovat negatiivisesti varautuneita (β ) ja positronit positiivisesti varautuneita (β+). Esimerkkejä beetasäteilijöistä ovat tritium, hiili-14 ja strontium-90. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Alfahiukkaset ovat raskaampia kuin beetahiukkaset. Alfahiukkanen ei pysty läpäisemään ihmisen ihoa tai paperiarkkia. Alfasäteily voi olla vaarallista vain, jos alfasäteilyä lähettäviä radioaktiivisia aineita joutuu elimistöön esimerkiksi hengitysilman mukana. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Beetahiukkaset ovat läpäisykykyisempiä ja pystyvät tunkeutumaan esimerkiksi ihoon. Beetasäteilyä lähettävät aineet ovat vaarallisia iholla tai päästessään elimistöön. Alfa- tai beetahajoamisessa syntyvä tytärnuklidi on usein virittynyt, ja viritystilat purkautuvat gammasäteilynä. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Gammasäteily ei ole hiukkas-säteilyä. Sitä voi kuvata energiapakkauksina, joita virittynyt ydin lähettää. Gammasäteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Gammasäteily on yleensä hyvin läpitunkevaa. Ulkoiselta gammasäteilyltä on vaikeampi suojautua kuin muulta säteilyltä. Gammasäteilyn vaimentamiseksi tarvitaan paksu kerros betonia, terästä tai lyijyä. On myös gammasäteilyä, jonka energia on niin pieni, että sen vaimentamiseen riittää noin millimetrin paksuinen lyijykerros. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Neutronit Neutroneja vapautuu esimerkiksi uraaniytimen itsestään tapahtuvan halkeamisen (spontaani fissio) tai neutronilähteessä tapahtuvan reaktion seurauksena. Myös avaruudesta tulevassa kosmisessa säteilyssä on runsaasti neutroneja, jotka aiheuttavat suurimman osan korkealla lentävän lentohenkilöstön ja -matkustajien säteilyannoksesta. Ydinvoimalan reaktorissa olevan ydinpolttoaineen uraani-235:n ytimet halkeavat sekä spontaanin fission että fissiossa vapautuneiden hidastuneiden neutronien aiheuttamien uusien fissioiden vaikutuksesta. Koska
6 5 jokaisessa fissiossa vapautuu useita neutroneja, syntyy ydinpolttoaineeseen lopulta ketjureaktio. Fissiossa vapautuu myös paljon energiaa. Ydinpolttoaineeseen syntyy runsaasti uraanin halkeamistuotteita, jotka ovat radioaktiivisia. Neutronilähteiltä suojautumiseen käytetään sekä kevyitä että raskaita alkuaineita sisältäviä materiaaleja. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Aktiivisuus Radioaktiivisen aineen aktiivisuus ilmaisee, kuinka monta ydinmuutosta kyseisessä ainemäärässä tapahtuu yhden sekunnin aikana. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq). Yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi ydinmuutos (ytimen virittyneen tilan laukeaminen) sekunnissa. Mitä enemmän ydinmuutoksia tapahtuu, sitä enemmän syntyy säteilyä. Becquerel on hyvin pieni yksikkö. Tästä syystä käytetään myös yksiköitä kilobecquerel (kbq), joka on 1000 Bq, ja megabecquerel (MBq), joka on Bq. Aktiivisuus ilmaistaan usein aktiivisuutena paino- tai tilavuusyksikköä kohti eli aktiivisuuspitoisuutena. Yksikkönä on becquereliä litrassa (Bq/l), becquereliä kilossa (Bq/kg) tai becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Esimerkiksi talousveden radonpitoisuus 400 Bq/l tarkoittaa, että litrassa tätä vettä tapahtuu 400 radonatomin hajoamista sekunnissa. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Puoliintumisaika Radioaktiivisen aineen puoliintumisaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka kuluessa aineen aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Jos aineen puoliintumisaika on kaksi vuotta ja alkuperäinen aktiivisuus becquereliä, niin aktiivisuus on kahden vuoden kuluttua 500 becquereliä. Edelleen kahden vuoden kuluttua aktiivisuus on 250 becquereliä jne. Radioaktiivisten aineiden puoliintumisajat vaihtelevat suuresti. Lyhytikäisten aineiden puoliintumisajat ovat sekunteja tai sekunnin osia. Pitkäikäisimmät puoliintuvat vasta miljoonien vuosien kuluessa. Esimerkiksi krypton-94 puoliintuu 1,4 sekunnissa. Jodi 131 puoliintuu noin kahdeksassa päivässä. Cesium-137 puoliintuu 30 vuodessa. Ydinenergian tuotannossa tarvittava uraani- 235 puoliintuu vasta 700 miljoonassa vuodessa. Puoliintumisajan pituus ei kerro, kuinka vaarallista aine on. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Biologinen puoliintumisaika Radioaktiiviset aineet poistuvat ihmisen elimistöstä yleensä nopeammin kuin kyseisen radionuklidin puoliintumisajan perusteella voisi päätellä. Sen lisäksi että radioaktiivisten ainei-
7 6 den määrä pienenee aineiden hajotessa, niitä poistuu elimistöstä myös biologisten toimintojen vaikutuksesta. Esimerkiksi cesium-137:n fysikaalinen puoliintumisaika on 30 vuotta, mutta sen biologinen puoliintumisaika on vain 3 kuukautta. ( Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006) Säteilyannos ja annosnopeus Säteilyannos on suure, jolla kuvataan ihmiseen kohdistuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia. Säteilyannoksen yksikkö on sievert (Sv). Päinvastoin kuin aktiivisuuden yksikkö becquerel, sievert on hyvin suuri yksikkö. Siksi annoksista puhuttaessa käytetään yleensä joko millisievertejä (msv) tai mikrosievertejä (μsv). Yksi sievert on 1000 millisievertiä eli mikrosievertiä. Säteilyannosta kutsutaan usein lyhyesti annokseksi. Esimerkiksi keuhkojen röntgentutkimuksesta aiheutuu noin 0,1 msv:n annos ja nenän sivuonteloiden röntgentutkimuksesta noin 0,03 msv:n annos. Ulkoisella säteilyannoksella tarkoitetaan kehon ulkopuolella olevasta säteilylähteestä aiheutuvaa annosta ja sisäisellä annoksella kehossa olevista radioaktiivisista aineista aiheutuvaa annosta. Sisäisen säteilyannoksen suuruuteen vaikuttavat radioaktiivisenaineen määrä ja sen lähettämän säteilyn ominaisuudet. Lisäksi annokseen vaikuttaa se, mihin elimiin tai kudoksiin radioaktiivinen aine kulkeutuu. ( Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006) Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h). Yleensä on järkevää käyttää milli- tai mikrosievertejä eli puhua yksiköillä millisievertiä tunnissa (msv/h) tai mikrosievertiä tunnissa (μsv/h). Yksi sievert tunnissa on siis millisievertiä tunnissa eli mikrosievertiä tunnissa. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos eri säteilylähteistä on noin 3,7 msv vuodessa. Tästä noin 2 msv aiheutuu sisäilman radonista. Kehossa olevista luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuu noin 0,3 msv:n ja röntgentutkimuksista noin 0,5 msv:n vuosiannos. Tshernobylin laskeumasta arvioidaan aiheutuvan noin 0,04 msv:n säteilyannos vuodessa. ( Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006) Annosnopeutta käytetään yleensä kuvaamaan, kuinka vaarallista on oleskelu tietyssä paikassa tietynlaisen säteilyn kohteena. Jos annosnopeus on suuri, lyhyessäkin ajassa saa suuren säteilyannoksen. Taustasäteilystä johtuva annosnopeus vaihtelee Suomessa välillä 0,04 0,30 μsv/h. ( Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006)
8 7 Becquerelistä sievertiin Jos ruoan mukana elimistöön joutuu Bq cesium-137:ää, aiheutuu siitä aikuiselle yhden msv:n säteilyannos. Tämä suhde pätee vain cesium-137:lle, ei muille radioaktiivisille aineille. Esimerkiksi poronlihan cesium-137 -pitoisuus on keskimäärin 500 Bq/kg. Ateriasta, johon sisältyy 500 grammaa poronlihaa, aiheutuu noin 0,004 msv:n (4 mikrosievertin) sisäinen säteilyannos. Jos ilman jodi-131 -pitoisuus on Bq/m3, siitä aiheutuu 1 msv:n annos hengitettäessä sitä noin kymmenen tunnin ajan. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Luonnonsäteily ja keinotekoinen säteily Luonnossa on aina esiintynyt ja tulee esiintymään säteilyä riippumatta ihmisen toimista. Suomalaiset saavat suurimman säteilyannoksen huoneilman radonista. Joka paikassa säteilee jonkin verran. Maankamara jalkojemme alla ja betoni- ja tiiliseinät ympärillämme säteilevät. Avaruudesta peräisin olevalle säteilylle joudumme alttiiksi kaikkialla lentokoneessa enemmän kuin maan pinnalla. Me myös syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Elinympäristöömme on joutunut myös ihmisen tuottamia (keinotekoisia) radioaktiivisia aineita mm. ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta. Luonnossa esiintyvän ionisoivan säteilyn lisäksi ionisoivaa säteilyä voidaan synnyttää myös sähköisillä koneilla, kuten hiukkaskiihdyttimillä ja röntgenkoneilla. Hiukkaskiihdyttimillä ja ydinreaktoreilla voidaan valmistaa useita radionuklideja, joita ei esiinny luonnossa. Tällaista koneiden synnyttämää ja ihmisen valmistamien radionuklidien aiheuttamaa säteilyä nimitetään keinotekoiseksi säteilyksi. ( Katsaukset, ionisoiva säteily 2005)
9 8 1. PERUSTIETOA ATOMEISTA JA SÄTEILYSTÄ Kaikki aineet koostuvat atomeista. Atomit ovat hyvin pieniä. Niitä on esimerkiksi ihmisen kehossa noin 4*10 28 kappaletta. Atomi koostuu ytimestä ja sitä kiertävistä elektroneista. Lähes kaikki atomin massa on keskittynyt ytimeen, joka sijaitsee atomin keskipisteessä. Ytimen tilavuus on noin sadasmiljardisosa koko atomin tilavuudesta. Ydintä kiertävät elektronit määräävät, miten aine käyttäytyy kemiallisesti. (Wahlström, B. Säteileekö, säteilytietoa arkikielellä, 1994 ) Radioaktiivisuus taas riippuu ytimen rakenteesta. Ydin koostuu protoneista ja neutroneista. Protonien lukumäärä määrää aineen. Esimerkiksi vedyllä on yksi protoni, heliumilla kaksi, litiumilla kolme, berylliumilla neljä, boorilla viisi ja hiilellä kuusi ja uraanilla 92 protonia. (Wahlström, B. Säteileekö, säteilytietoa arkikielellä, 1994 ) Kun protoneja lisätään yksi kerrallaan, saadaan aina raskaampia ytimiä, tällä tavalla voidaan järjestelmällisesti käydä läpi kaikki alkuaineet. Neutronien lukumäärä puolestaan ratkaisee onko aine radioaktiivista vai ei. (Wahlström, B. Säteileekö, säteilytietoa arkikielellä, 1994 ) 1.1. Radon asunnoissa Asuntojen radonkaasu on ylivoimaisesti kansamme merkittävin säteilylähde. Sen rinnalla muut luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat säteilyannokset ovat vähäiset. Maaperän uraani hajoaa pitkän hajoamisketjun kautta radoniksi (radon-222). tämä puolestaan hajoaa poloniumin, vismutin ja lyijyn lyhytaikaisiksi isotoopeiksi. Näistä polonimium-214 ja polonium-218 ovat radonin tapaan alfasäteilijöitä. Radonin puoliintumisaika on 3,8 vuorokautta ja lyhytikäisten hajoamistuotteiden puoliintumisajat alle 30 minuuttia. Lopullisena hajoamistuotteena on stabiili lyijy. Uraanin hajoamisketju on esitetty liitteessä 2. Suurin osa säteilyannoksesta saadaan kotona huoneilmassa olevista radonin hajoamistuotteista hengityksen välityksellä. Radon ei itse aiheuta merkittävää säteilyannosta, vaan sen hajoamistuotteet, jotka ovat kiinteää ainetta. Nämä kiinnittyvät yleensä nopeasti ilman pölyhiukkasiin tai pinnoille sekä myös keuhkoputkistoon ja keuhkorakkuloihin. (
10 9 Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos 3,7 msv 0,50 0,030,02 Sisäilman radon 0,36 0,33 2,00 Ulkoinen säteily: maaperä ja rakennusmateriaalit Kosminen säteily avaruudesta Luonnon radioakt.kehossa Röntgentutkimukset Isotooppitutkimukset 0,45 Ydinasekokeet +Tshernobyl SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Kuva 1. Suomalaisten keskimääräinen vuotuinen säteilyannos eri lähteistä johtuen ( Suomalaisissa asunnoissa esiintyvä radioaktiivinen radonkaasu ja sen hajoamistuotteet aiheuttavat keskimäärin yli puolet vuotuisesta säteilyannoksesta (kuva 1.). 2. SÄTEILYN VAIKUTUS IHMISEEN Jos ihmisen saama kerta-annos on msv:ä, on henkiinjäämisen mahdollisuus n. 50 %. Alle 1000 msv:n kerta-annokset eivät aiheuta selvästi tunnistettavia sairausoireita. Verenkuvaan tulee ohimenevä muutos, joka palautuu muutamassa viikossa. Alle 100 msv:n kerta-annosta ei voida osoittaa edes verenkuvan perusteella. Myöhäisvaikutukset pienillä säteilyannoksilla ovat vaikeasti tutkittavia. ( Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006)
11 Radon aiheuttaa keuhkosyöpää Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia. Radonilla ei ole mitään tekemistä ns. maasäteilyn kanssa. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Radonin ainoa, mutta sitäkin merkittävämpi, terveyshaitta on sen keuhkosyöpää aiheuttava ominaisuus. Tämä johtuu radonin kiinteiden hajoamistuotteiden aiheuttamasta alfasäteilystä. Tälle säteilytyypille on ominaista vähäinen kudoksiin tunkeutumiskyky. Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi. Huoneilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Itse radonkaasu poistuu uloshengityksen mukana, mutta sen kiinteät hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen ja keuhkoputkien sisäpintaan. Säteilyn seurauksena solun perimä (DNA) voi saada vaurion. Solun korjausmekanismi voi korjata vaurion tai solu voi kuolla. Kolmas mahdollisuus on mutaatio, joka periytyy seuraavassa solunjakautumistapahtumassa tytärsolulle. Solu muuttuu tämän seurauksena syöpäsoluksi. Tämä vaatii kuitenkin yleensä enemmän kuin yhden mutaation. Syöpäsolu voi edelleen jakautuessaan johtaa keuhkosyöpäkasvaimen syntymiseen. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpätapausta, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpää. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Jokainen säteilyannos lisää kokonaissyöpäriskiä hiukan, vaikka annos olisi miten pieni tahansa. Rajaa turvallisen ja vaarallisen säteilyannoksen välille ei voi asettaa. Pieni annos aiheuttaa äärimmäisen pienen riskin, mutta riski ei ole nolla, jos ei säteilyannos ole nolla ja sitä se ei koskaan ole. Jokainen meistä altistuu säteilylle joka hetki eikä elimistö osaa erottaa luonnonsäteilyä ja keinotekoista säteilyä toisistaan. Osan kaikista syöpäkasvaimista on varmasti aiheuttanut säteily, useimmiten luonnonsäteily. Emme vain osaa sanoa mitkä. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Jos sen sijaan yksi säteilylle altistunut ihminen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa, ei voida tietää, onko juuri tämä kasvain säteilyn aiheuttama. Syöpä on hyvin yleinen tauti, eikä säteilyn aiheuttamaa syöpää voida erottaa muulla tavalla syntyneestä syövästä. Vaikka henkilö olisi altistunut melko suurellekin annokselle, vanhemmalla iällä ilmenevä syöpä todennäköisesti ei ole säteilyn aiheuttama. Säteily aiheuttaa vain pienen tilastollisen lisän yleiseen syöpäsairastuvuuteen. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003)
12 11 Syöpä ilmaantuu vasta vuosia altistuksen jälkeen, mutta ylimääräinen riski säilyy koko loppuelämän. Radonkaasun aiheuttama keuhkosyöpäriski painottuu hyvin selkeästi tupakoitsijoihin. Radon aiheuttaa Suomessa arviolta keuhkosyöpää vuodessa, suurin osa tupakoitsijoille. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Kuinka paljon radon lisää keuhkosyöpää? Ruotsissa on tehty laaja tutkimus asuntojen radonpitoisuuden ja keuhkosyövän yhteydestä. Tulokset esitetään taulukossa 1. Tuloksista käy ilmi, että radonin keuhkosyöpäilmaantuvuutta lisäävä vaikutus on tupakoitsijoilla suurempi kuin tupakoimattomilla. Yli 400 Bq/m 3 radonpitoisuus asuinhuoneistossa lisäsi tupakoimattomilla keuhkosyöpäriskiä parin vuosikymmenen aikana 1.2-kertaiseksi eli 20 %, mutta tupakoivilla peräti 2,5-4-kertaiseksi tupakoimattomien riskiin verrattuna. (Pershagen ym., 1994) Eurooppalainen laajempi ja edustavampi tutkimus (kuva 2.), jossa aineistoa 9 maasta, kertoo myös radonin ja tupakoinnin yhteisvaikutuksen rajuudesta. (Darby ym., 2004). Vuosikymmenien oleskelu 600 Bq/m 3 kaksinkertaistaa riskin. Taulukko 1. Tupakoinnin ja radonin yhteisvaikutus lisää keuhkosyöpäriskiä huomattavasti (Pershagen ym. 1994) PITOISUUS alle 50 Bq/m Bq/m 3 yli 400 Bq/m 3 Tupakoimattomat 1,0 1,0 1,2 tupakoivat alle 10 savuketta/päivä 6,2 6,1 25,1 tupakoivat yli 10 savuketta /päivä 12,6 11,8 32,5
13 12 Kuva 2. Radonilla ja tupakalla on huomattava keuhkosyövän esiintymistä lisäävä yhteisvaikutus. (Darby ym., 2004). 2.2 Radonia koskevat lait, määräykset ja ohjeet Suomessa Säteilylaki (592/1991) Säteilyasetus (1512/1991 sekä sen muutos (1143/1998) Sosiaali- ja Terveysministeriön päätös (944/1992) Rakennusmääräyskokoelma D2 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 2003) Rakennusmääräyskokoelma B3 (Pohjarakenteet 2004) Asumisterveysohje (2003) Asumisterveysopas (2008) Sisäilmastoluokitus (2000) Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) ja rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003 rakennuksen sisäilmasto) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää 400 Bq/m 3. Uusi asunto (rakennuslupa myönnetty jälkeen) tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Rakentamismääräyskokoelman osa B3 (2004 Pohjarakenteet) määrää ottamaan radonriskit huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Sisäilmastoluokitus 2000 (Sisäilmayhdistys 2001) mukaan S1 ja S2 tasolla radonin raja-arvo on 100 Bq/m 3 ja S3 tasolla 200 Bq/m 3.
14 Työpaikkojen radonraja-arvot Suomessa Säteilyasetuksessa (1512/1991, muutos 1143/1998) on asetettu raja-arvot työpaikkojen radonpitoisuudelle. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä (1600 tuntia/vuosi) ylittää vuosikeskiarvoa 400 Bq/m 3. Tätä toimenpidearvoa sovelletaan myös kouluihin, päiväkoteihin ja muihin julkisiin tiloihin. Työnantaja on velvollinen selvittämään radonpitoisuuden työtiloissa, jos voidaan perustellusti epäillä toimenpidearvon ylittyvän. Säteilyturvakeskus julkaisee listan kunnista, joiden alueella työpaikoilla on suoritettava radonmittaus. ( Mittaustulokset on ilmoitettava Säteilyturvakeskukseen silloin, kun radonpitoisuus on suurempi kuin 400 Bq/m 3. Ilmoitus on tehtävä vaikka työaika olisikin normaalia lyhyempi. ( Säteilyturvakeskus huolehtii tarvittaessa jälkivalvontatoimista, kun radonpitoisuudet ylittävät 400Bq/m 3. Toimenpiteet ovat seuraavat: Jos radonpitoisuus on Bq/m 3, työnantajan on suoritettava tarkistusmittaus toisena vuodenaikana. Jos pitoisuus on Bq/m 3, työnantajalle on pienennettävä radonpitoisuutta tai osoitettava, että radonpitoisuuden työnaikainen vuosikeskiarvo kuitenkin alittaa 400 Bq/m 3. Jos pitoisuus ylittää 2000 Bq/m 3, työnantajan on pienennettävä radonpitoisuutta. ( Jos työ ei ole säännöllistä, voi keskimääräinen radonpitoisuus olla suurempi kuin 400 Bq m -3. Radonpitoisuuden toimenpidearvot eri työajoille on esitetty taulukossa 2 Taulukko 2. Työpaikan radonpitoisuuden toimenpidearvot eri työajoille. (STUK St ) Vuotuinen työaika Radonpitoisuuden toimenpidearvo (Bq m -3 ) Säännöllinen työ 400 Enintään 600 tuntia Enintään 300 tuntia Enintään 100 tuntia 6 000
15 14 3. Asuntojen radonpitoisuudet Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat Euroopan ja mahdollisesti koko maailman suurimpia. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 123, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m3. ( Miten radon pääsee huoneilmaan? Radonia syntyy, kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti. Talon alla oleva maaperä onkin tärkein huoneilman radonlähde. Maaperän huokosilmassa radonpitoisuus on yleensä kymmeniätuhansia Bq/m 3. Maanvaraisen laatan, rinneratkaisujen ja kevytsoraharkkojen käyttö on yleistynyt voimakkaasti ja 1990-luvuilla. Tällainen rakennustapa lisää radonpitoisen ilman vuotoreittejä maasta asuntoon. Ulko- ja sisälämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka suorastaan imee radonpitoista ilmaa maaperästä lämpimiin sisätiloihin. Talvella radonia virtaa sisään enemmän kuin kesällä. Huono ilmanvaihto myös suurentaa radonpitoisuutta. Taloissa, joissa ilmaa poistetaan koneellisesti, voi korvausilmaventtiilien puute kasvattaa alipaineisuutta ja radonpitoisuutta. Suuria radonpitoisuuksia voi esiintyä kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Radonia tulee huoneilmaan jonkin verran myös maankamarasta peräisin olevista rakennusmateriaaleista, esim. betonista ja tiilestä, jotka sisältävät aina pieniä määriä radioaktiivisia aineita. Näitä ovat uraanin ja toriumin hajoamissarjoihin kuuluvat radioaktiiviset aineet ja kaliumin radioaktiivinen isotooppi K-40. Uraanin hajoamissarja on kuvattu liitteessä 2. Säteilyannoksen kannalta tärkein rakennusmateriaali on betoni, koska sitä käytetään rakennuksissa runsaasti. Puun radioaktiivisuudella ei ole käytännön merkitystä. Betonikerrostalossa gammasäteilystä saatava vuotuinen säteilyannos on suurempi (0,58 msv) kuin pientalossa saatava vuotuinen säteilyannos (0,37 msv). Sen sijaan kerrostaloissa sisäilman radonista saatava annos on keskimäärin pienempi kuin pientalossa saatava annos. Suomessa rakennusmateriaalit eivät ole aiheuttaneet suuria sisäilman radonpitoisuuksia. Kerrostalojen ylempiin kerroksiin radon ei yleensä tule maaperästä vaan lähes yksinomaan rakennusmateriaaleista. Ylemmissä kerroksissa radonpitoisuus on pieni, eikä siitä aiheudu terveysongelmaa. Radonia voi vapautua huoneilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa huoneilman radonpitoisuutta. Radonia vapau-
16 15 tuu herkästi etenkin suihkun, pyykinpesun ja astioiden pesun yhteydessä. Karkean nyrkkisäännön mukaan talousveden pitoisuus 1000Bq/l nostaa sisäilman radonpitoisuutta vajaat 100 Bq/m 3. Lisäksi radonpitoisen veden nauttimisesta aiheutuu säteilyä ruuansulatuselimille. Kuva 3. Huoneilman radonpitoisuuteen vaikuttavat tekijät. (
17 Uraani ja radon juomavedessä Veteen liuennut uraani on haitallista myös kemiallisen myrkyllisyytensä vuoksi. Suurina annoksina nautittu uraani vahingoittaa munuaisia. Akuutti munuaisvaurio aiheutuu, kun kerralla nautittu uraanin määrä on mg henkilön painokiloa kohti. Suomalaisia porakaivoveden käyttäjiä koskevassa tutkimuksessa suurimpien talousveden uraanipitoisuuksien (yli 300 µg/l) havaittiin olevan yhteydessä munuaisten toiminnan muutoksiin, jotka ilmenivät kalsiumin ja fosfaatin erittymisen lisääntymisenä. Muutokset eivät kuitenkaan aiheuttaneet pysyviä terveysvaikutuksia. Selvää kynnysarvoa muutoksilla ei kuitenkaan havaittu, mikä vaikeuttaa riskiarviointia. Juomaveden uraanin yhteyttä suoranaisiin terveyshaittoihin ei myöskään voitu osoittaa. (Suomen ympäristöterveys Oy, Terveydensuojelu. 4. Painos 2006) WHO on asettanut uraanin kemiallisen myrkyllisyyden perusteella tilapäisen ohje-arvon, joka on 15 μg/l. Kanadassa on voimassa arvo 20 µg/l ja Yhdysvalloissa 30 µg/l. EU:n talousvesidirektiivissä raja on asetettu radioaktiivisuudelle ja se merkitsee käytännössä uraanipitoisuutta µg/l. (Pöllänen ym. säteily ympäristössä 2003) Radionuklidien enimmäispitoisuudet Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yksiköitä koskevassa asetuksessa (401/2001) on annettu yksityisessä käytössä olevien kaivojen vedelle radonia koskeva toimenpideraja 1000 Bq/l. Säteilyturvakeskus suosittelee toimenpiteitä, jos veden uraanipitoisuus on suurempi kuin 100 μg/l. Säteilylakiin 592/91 perustuen STUK on antanut Ohje ST-12.3:n vuonna Sen mukaan vesilaitosten veden ja elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävän veden sisältämien radioaktiivisten aineiden aiheuttama annos saa olla enintään 0,5 msv/vuodessa (ruuan ja juoman mukana saatu annos). Tämän perusteella radonpitoisuus saa olla enintään 300 Bq/l. Muiden radioaktiivisten aineiden enimmäispitoisuudet ovat välillä 0,5-20 Bq/l. Jos vedessä on muita radioaktiivisia aineita, radonpitoisuuden on oltava edellä mainittua arvoa pienempi. (Pöllänen ym. säteily ympäristössä 2003 sivu 184) Kaupallista tai julkisen tahon jakamaa vettä (vesilaitokset) koskien ministerineuvosto on hyväksynyt vuonna 1998 EU:n talousvesidirektiivin (98/83/EY). Direktiivissä esitetään viitteellinen kokonaisannos, johon lasketaan mukaan uraani ja radium. Jos viitteellinen kokonaisannos ylittää 0,1 msv vuodessa, edellytetään tarkempia selvityksiä vedessä olevien radioaktii-
18 17 visten aineiden aiheuttamasta terveyshaitasta. Direktiivin radioaktiivisuutta koskeva osuus on sisällytetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Asetus 461/2000 ei kuitenkaan velvoita selvittämään veden radioaktiivisuutta ennen kuin näytteenottomenetelmistä ja -tiheyksistä on annettu erilliset ohjeet. Radonille ja sen pitkäikäisille hajoamistuotteille lyijylle ja poloniumille on annettu EU:n komission suositus vuonna 2001 (2001/928/Euratom), jonka mukaan vesilaitosten veden radonpitoisuudelle voidaan antaa kansallisin perustein viitearvo, joka on välillä Bq/l. Komission suosituksessa esitetään lisäksi lyijylle viitearvoa 0,2 Bq/l ja poloniumille 0,1 Bq/l. Radon ja uraani voidaan puistaa vedestä ionivaihtimella, aktiivihiilisuotimella tai ilmastamalla. (STUK ST ) Radonin esiintyminen Suomessa Uraani ja harjut - radonkriittinen yhdistelmä Graniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin. Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.( Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalan-harju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet Lahden seudulla Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla Enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomen läänissä ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee lähes 80 % kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Suurin osa näistä radonasunnoista löytyy harjuilta tai Salpausselkämuodostumilta. Suurimmat todetut radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli Bq/m 3 (koko vuoden keskiarvo). Hetkellisesti asuin- tai työtiloissa on mitattu jopa Bq/m 3 ylittäviä radonpitoisuuksia.(
19 18 Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti Bq/m 3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä..( Suomen radontilannetta kuvastavat kuvat 4 ja 5. Näistä voidaan selvästi havaita runsaimpien radonalueiden keskittyminen Etelä-Suomen harjualueelle. Tavallisesti harjussa on karkea, kivi- ja soravaltainen ydin, ja aines muuttuu hienommaksi harjun reunoille päin. Harjut koostuvat siis hyvin ilmaa läpäisevistä materiaaleista. Suurin yhtenäinen soraharjujono (vetäytymissuuntaisia) Suomessa ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Lahden seudulle. Harjujono päättyy Salpausselkään. ( Kuva 4. Radon Etelä-Suomessa. Suurimmat radonpitoisuusalueet ovat harjualueella (
20 Kuva 5. Suomen radonkartta ( 19
PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005
1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotRadonin vaikutus asumiseen
Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRadonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus
Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,
LisätiedotRadon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotTerveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma
Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,
LisätiedotRakenna radonturvallisesti
Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin
LisätiedotRadon sisäilmassa Tuomas Valmari
Radon sisäilmassa Tuomas Valmari 1 Radonia esiintyy koko maassa...... mutta eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Läpäisevät
LisätiedotKerrostalojen radonkorjaukset
Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla
LisätiedotSisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,
LisätiedotVapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen
Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista
LisätiedotSisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON
LisätiedotTyöpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola
Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus, Kouvola Työpaikat ja suuret rakennukset Samat radonkorjausmenetelmät kuin asunnoille: radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) Imureiden
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit
LisätiedotRadonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?
Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta
11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla
LisätiedotRadontalkoiden asukasilta 27.8.2014
Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi - Painettu versio STUKista - molemmat ilmaisia 2 Vuotoreitit
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä
LisätiedotTyöpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset
Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,
LisätiedotTIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA
Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4
LisätiedotTehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).
TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90
LisätiedotANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos
LisätiedotAsukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja
Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Asukasiltawebinaari 21.6.2017 Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu jota syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa ja
LisätiedotUusien talojen radontutkimus 2016
Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä
LisätiedotOmasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla
RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4 mg/kg) Kun uraani hajoaa radioaktiivisesti,
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotRADON Rakennushygienian mittaustekniikka
Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...
LisätiedotSäteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle
Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS
LisätiedotKansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi
Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotSäteilylain uudistus ja radonvalvonta
Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotTyöpaikkojen radonkorjauksista
Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotRadonimurin suunnittelu ja toteutus
Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta ke klo 9.30 HE 28/2018 vp (säteilylaki, radon)) Voimassa olevan sääntelyn viitearvojen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus
LisätiedotTalousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset
Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan nimenmuutos. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Toimipaikan entinen nimi:
Ilmoitus 1 (6) Coronaria Contextia Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 1824918-9 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan nimenmuutos Coronaria Contextia Oy on ilmoittanut
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotUponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin
Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet
LisätiedotRADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA
RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m
LisätiedotPäiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Saaristonkatu 22 90100 Oulu ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 1824918-9 HAKEMUS
LisätiedotTyöpaikkojen radonkorjauksista
Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa
Radon uudisrakentamisessa Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radon uudisrakentamisessa Säteilylaki (859/2018), 157 Sisäilman radonpitoisuuden rajoittaminen rakennushankkeessa Rakennushankkeeseen ryhtyvän
LisätiedotPäiväkotien radonkartoitus
/ HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS
LisätiedotRADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA
Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma
LisätiedotRadioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä
Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva
LisätiedotSäteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa
Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1 Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotMX-RADON-PUTKISTOPAKETTI
MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.
LisätiedotS Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
LisätiedotLajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta
Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
Lisätiedot5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotKuntaliitokset eduskuntavaaleissa
Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa 1983-2019 Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa 1983-2019 Lakkautettu kunta Uuden tai laajentuvan kunnan nimi Ajankohta 08 Kymen vp. 08 Kymen vp. 539 Nuijamaa 405 Lappeenranta
LisätiedotIlmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen
Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa
LisätiedotRAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS
OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotPientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi
Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset
LisätiedotKemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä
Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien
LisätiedotKuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa
Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin
LisätiedotItsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset
Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotIlmanvaihto kerrostalo /rivitalo
Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja
LisätiedotRadonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen
Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Mikä mittausmenetelmä valitaan? Valintaan vaikuttaa 1. mitä laitteita on saatavilla 2. mitä tietoa halutaan mittauksella saada 3.
Lisätiedot- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotSäteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotSäteilylain uudistus. STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana. Ajankohtaista laboratoriorintamalla 26.9.
Säteilylain uudistus STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana 26.9.2018 1 Aiheet Radon sisäilmassa Talousveden radioaktiiviset aineet Mikä muuttuu tai on muuttunut? STUKin rooli
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
1 (10) LUONNOS 2 MÄÄRÄYS STUK S/XX/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018 ) nojalla: 1
LisätiedotSäteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiesitys Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Toiminnan harjoittajan vastuu korostuu ja valvonta entistä riskiperäisemmäksi
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Lisätiedot