Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen"

Anna-Leena Salonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i , 3 Helsinki

2 Esitelmän sisältö Yleistä radonista Radontorjuntamenetelmät Radontorjunnan vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Tulokset kenttätutkimuskohteista Pohdinnat ja johtopäätökset 2

3 Radon on radioaktiivinen jalokaasu, joka on hajuton, mauton ja näkymätön syntyy jatkuvasti uraanin hajoamissarjassa kaikessa kiviaineksessa kalliossa, hiekassa, ja näistä ä valmistetuissa i rakennusmateriaaleissa ei vähene eikä lopu maaperästä, täyttömaista eikä rakennusmateriaaleista Arvon 200 Bq/m 3 ylitysten osuus mitatuista pientaloista >25 % % 3 10 % 1 3 % <1 % <10 mittausta Kuva: STUK A245 Suomen radonkartasto t

rakennusmateriaaleissa ei vähene eikä lopu maaperästä, täyttömaista eikä rakennusmateriaaleista Arvon 200

4 Radon aiheuttaa keuhkosyöpää Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta y Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa Radonilla ja tupakalla kll yhteisvaikutus => radon on vaarallisempaa tupakoivalle Hengitysilman radonilla ei ole yhteyttä muihin sairauksiin (esim. astmaan). Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä tms. Keuhkosyöpä äkuolleisuus s 75 v. ikään mennessä 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Tupakoija Ei-tupakoija 0 % Radonpitoisuus, p Bq/m3 3 4

radonilla ei ole yhteyttä muihin sairauksiin (esim. astmaan). Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä tms.

5 Perustamis ja alapohjarakenteet STUK A244 Maanvarainen lattialaatta Yleisyys 2006: 64% Reunavahvistettu laattaperustus Yleisyys 2006: 1% Tuulettuva alapohja Rinne ja kellaritalot Yleisyys 2006: 19% Yleisyys 2006: 16% 5

laattaperustus Yleisyys 2006: 1% Tuulettuva alapohja

6 Maanvarainen laatta Vuotoreitit Radonin torjunta Lattialaatan ja sokkelin välinen rako Sokkeli lattialaatta l liitoksen l k Kevytsoraharkosta tehty sokkeli tiivistäminen bitumikermillä Kantavien väliseinien liitoskohdat Läpivientien tiivistäminen Putkien ja kaapelien läpiviennit Radonputkiston asentaminen 6

sokkeli tiivistäminen bitumikermillä Kantavien väliseinien liitoskohdat

7 Bitumikermin asentaminen sokkeliliitokseen Radonkermi kiinnitetään sokkelin yläpintaan kuumentamalla kermin alapinta Kuva RT (Katepal Oy) Kermin toinen reuna taivutetaan lämmöneristeen päälle, hiekkapinta betonilattiavalua vasten Kuva RT

Kuva RT 38056 (Katepal Oy) Kermin toinen reuna taivutetaan

8 Radonputkiston asentaminen Imukanavisto: salaojaputki jp alapohjan salaojituskerrokseen rengasmallinen monihaarainen i Poistoputki tulee aina viedä avoimena vesikatolle asti Poistopuhaltimen kytkeminen, jos radonpitoisuus yli 200 Bq/m 3 alenema % tehokkaan toiminnan edellytys: alapohjan tiivistysratkaisut tehty 8

viedä avoimena vesikatolle asti Poistopuhaltimen kytkeminen, jos radonpitoisuus

9 Radon uudisrakentamisessa Otantatutkimus 2009 Tavoite: selvittää torjuntatoimien yleisyyttä ja niiden vaikutusta asuntokannan radonpitoisuuteen Tutkimuksessa mitattiin radonpitoisuus 1561:ssa vuonna 2006 rakennusluvan saaneessa pientalossa Rakennuslupien kokonaismäärä 2006: Talot valmistuivat Osallistumisaktiivisuus 52 % (3000 kutsua) Radonmittaukset maalis toukokuussa 2009 Torjuntatietoa (radonputkisto ja tiivistystyöt) kyselylomakkeella Viite: Arvela ym. Radon uudisrakentamisessa Otantatutkimus STUK A244, Säteilyturvakeskus, toukokuu

2006: 22 716 Talot valmistuivat 2006 2008 Osallistumisaktiivisuus 52 % (3000 kutsua) Radonmittaukset maalis toukokuussa 2009 Torjuntatietoa

10 Vapaasti tuulettuvan radonputkiston (VTP) vaikutus Regressioanalyysi Ei torjuntaa: 230 asuntoa Kermi + VTP: 166 asuntoa Pelkkä VTP: 111 asuntoa Vertailupitoisuus STUKin radonmittaustietokannasta ( mitattua pientaloas.) postinumeroalueen mediaani Kermin asentaminen ja vapaasti tuulettuva putkisto alentavat radonpitoisuutta keskimäärin 57 % Vapaasti tuulettuva putkisto alentaa radonpitoisuutta keskimäärin 41 % 10

11 Kenttätutkimukset Radonputkiston poistoputki suljettiin ja avattiin 2 3 päivän välein Mitattiin radonpitoisuus jatkuvatoimisella radonmittarilla Radonpitoisuuden keskiarvo muistiin tunnin välein Tutkimuskohteita yhteensä seitsemän tähän mennessä 11

jatkuvatoimisella radonmittarilla Radonpitoisuuden keskiarvo

12 Radonpitoisuus kohteessa nro 5 /m3) Radonpito oisuus (Bq S S S S Aika (pvm) 12

400 0 500 0 200 100 S S S S 12.3. 15.3. 18.

13 Radonpitoisuus kohteessa nro 7 isuus (Bq/m m3) Radonpito S S Aika (pvm) 13

00 300 400 500 0 S S 5.10. 12.10. 19.10. 26.

14 Radonpitoisuus kohteessa nro 6 isuus (Bq/m m3) Radonpito S S S Aika (pvm) 14

900 1000 0 300 40 200 S S S 13.4. 16.4. 19.

15 Yhteenveto kenttätutkimusten tuloksista Kohde Alenema (%) Radonpitoisuuden nro N ka min max ka (Bq/m3) Keskimääräistenalenemien keskiarvo 38 % ja mediaani 34 % Alenema = C C S C S A 15

279 4 6 55 42 74 102 5 8 30 23 35 474 6 6 38 25 48 595 7 3 45 39 51 235

16 Ilmavirtamittaukset poistoputkesta Radonputkiston poistoputkessa p Kohde nro 1 6 kulkeva ilmavirta mitattiin kahdessa kohteessa Mittaus siipipyöräanemometrillä i illä Poistopuhaltimelle on annettu mitoitusilmavirta ehkäistään perustusten routimisriskiä 005l/ 0,05 l/s jokaista maanvastaista tit lattia ja seinäneliömetriä kohti Mitattu ilmavirta (l/s) 4,5 5,5 Mitoitusilma virta il 63 6,3 47 4,7 (l/s) * * Laskettu maanvastaisten lattia ja seinäpinta alojen mukaan Molemmat tkkik kaksi kerroksisia k i tlj taloja, joissa poistoputken pää on katolla 5 l/s, jos pohjapinta ala on 100 m 2 Ulkolämpötilat mittausten aikana [RT , LVI ] 4 C ja +4 C 16

Mitattu ilmavirta (l/s) 4,5 5,5 Mitoitusilma virta il 63 6,3 47 4,7 (l/s) * * Laskettu maanvastaisten lattia ja seinäpinta alojen mukaan Molemmat tkkik kaksi

17 Pohdinnat 1. Radonputkisto poistaa kosteutta maaperästä talon alta Maaperän huokosilman suhteellinen kosteus lähes 100 % Ilmaa poistuu maaperästä talon alta noin 20 m 3 /h radonputkiston kautta Ilmavirran mukana poistuu huomattava määrä kosteutta 2. Radonputkisto vähentää radonin lisäksi myös muiden maaperästä mahdollisesti tulevien haitallisten aineiden määrääsisäilmassa Maaperä on sisäilman radonin pääasiallinen lähde Asuntojen alipaine pakottaa maaperän radonpitoisen ilman sisälle Virtauksen mukana voi tulla myös muita aineita maaperästä Radonputkisto vähentää näiden aineiden määrää sisäilmassa samassa suhteessa kuin radonpitoisuuttakin 17

radonputkiston kautta Ilmavirran mukana poistuu huomattava määrä kosteutta 2.

18 Johtopäätökset Kenttätutkimukset seitsemässä kohteessa: vapaasti tuulettuva radonputkisto alentaa radonpitoisuutta keskimäärin 38 % Aikaisemmassa otantatutkimuksessa saatu tulos oli 41 % Jos maaperästä tulee muita haitallisia aineita sisäilmaan, niiden määrä alenee samassa suhteessa eli keskimäärin ki i 38 % Radonputkiston poistoputkista mitatut ilmavirrat noin 20 m 3 /h Vastaa jo poistopuhaltimelle annettua mitoitusilmavirtaa Ilmavirran mukana poistuu huomattava määrä kosteutta Edellä mainittujen positiivisten vaikutusten takia radontorjuntamenetelmiä tulisi käyttää kaikissa uusissa taloissa koko Suomessa Tiivis alapohja ja radonputkisto maanvaraisen lattialaatan taloihin 18

poistoputkista mitatut ilmavirrat noin 20 m 3 /h Vastaa jo poistopuhaltimelle annettua mitoitusilmavirtaa Ilmavirran mukana poistuu huomattava määrä kosteutta Edellä

Samankaltaiset tiedostot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,