Säteilylain uudistus. STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana. Ajankohtaista laboratoriorintamalla 26.9.

Transkriptio

1 Säteilylain uudistus STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana

2 Aiheet Radon sisäilmassa Talousveden radioaktiiviset aineet Mikä muuttuu tai on muuttunut? STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntuottajana Luennoitsija: Tuukka Turtiainen (etunimi.sukunimi(at)stuk.fi) Ylitarkastaja Radonvalvonta ja Terveys Säteilyturvakeskus

3 Direktiivi 2013/59/EURATOM Säteilysuojelun perusnormidirektiivi Suomessa: Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus (marraskuu 2018) Terveydensuojeluviranomaisen kannalta Radonvalvonta asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa Edellyttää kansallista radonturvallisuuden toimintaohjelmaa Edellyttää radoniin (ja tupakointiin) liittyvää riskiviestintää

4 Kertausta: Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, joka syntyy uraanin hajoamisen seurauksena Suomessa maaperän uraanipitoisuus (3,1 mg/kg) on noin kaksinkertainen maapallon keskiarvoon nähden Maaperässä uraanista syntyvä radon vapautuu maaperän huokosiin Jos rakennuksen alapohja ei ole täysin tiivis, sisäilman alipaine imee radonpitoista huokosilmaa rakennuksen sisälle

5 Riski kuolla keuhkosyöpään 75 ikävuoteen mennessä Radonin riskinarvioinnista Pitkäaikainen oleskelu pitoisuudessa 100 Bq/m 3 kasvattaa keuhkosyöpäriskiä 16 % Etenkin tupakoivat ovat vaarassa 30% 25% 20% 15% 10% ei tupakoiva tupakoiva 5% 0% Pitkäaikainen altistuspitoisuus kodeissa (Bq/m 3 )

6 Arvio radonin aiheuttamista keuhkosyösyövistä Suomessa (n. 300/v) Radon (Bq/m 3 ) Osuus väestöstä Eri syistä aiheutuneet keuhkosyöpäkuolemat Vain radon Radon ja tupakka Ei radon eikä tupakka Tupakka Yht. < % % % % >400 3 % Yht. 100 %

7 Radonin torjunta ja radonkorjaukset Uudessa rakennuksessa radonin torjuntakulut korkeintaan satasia Alapohjan tiivistykset Radonputkisto ja varaus radonimurille Ilmanvaihdon tasapainotus Vanhan rakennuksen radonkorjaus n Radonimuri Radonkaivo Ilmanvaihdon tasapainotus Tiivistykset

8 Radonin esiintyminen Kaikkialla Suomessa, mutta etenkin hiekkaja soramaille rakennetuissa rakennuksissa

9 Uusi säteilylainsäädäntö Taso Lainsäädäntö 1 Säteilylaki 2 Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä STM:n asetus ionisoivasta säteilystä STM:n asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta 3 STUK-määräykset mm. luonnonsäteilymääräys 4 STUK-ohjeet

10 Uusi säteilylainsäädäntö Toimenpidearvo korvataan termillä viitearvo Ei ole raja-arvo, mutta viitearvon ylittymistä on pidettävä indikaationa liian suuresta sisäilman radonpitoisuudesta STM-asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan viitearvo on 300 Bq/m 3 (aiempi toimenpidearvo oli 400 Bq/m 3 ) Viitearvo on radonpitoisuuden vuosikeskiarvo asunnoissa Muissa oleskelutiloissa käytönaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on 200 Bq/m

11 Kunnan terveydensuojeluviranomainen (SäL 15 ) Terveydensuojelulain nojalla: Talousvesien radioaktiivisuuden valvonta Asuntojen sisäilman radonvalvonta Muiden oleskelutilojen radonvalvonta Lisäksi: solariumien tarkastus

12 Muiden oleskelutilojen valvonta Esim. kirjastot, liikuntapaikat, näyttelytilat, koululuokat, Muun oleskelutilan radonpitoisuus on selvitettävä (SäL 156 ), kun rakennus on Alueella, joissa tehdyissä mittauksissa >10 % ylittää viitearvon Harjulla tai sora- tai hiekkamaalla Kokonaan tai osittain maan tason alapuolella HUOM! Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan, että sisäilman radonpitoisuus on olosuhteet huomioiden mahdollisimman pieni

13 Radonmittaukset muissa oleskelutiloissa Radonmittauspurkilla vähintään 2 kk:n ajan loka-toukokuun välisenä aikana Jos viitearvon ylitys havaitaan tilassa, jossa on jaksotettu ilmanvaihto, tehdään jatkuvatoiminen radonmittaus Radonpitoisuus Bq/m Päivä

14 Mittausten lukumäärä Mittaukset maanvastaisissa tiloissa (1. krs ja kellari) Yksi radonpurkki jokaista 200 neliömetriä kohti tiloissa, joissa oleskellaan Halleissa yksi radonpurkki jokaista 3000 neliömetriä kohti Vähintään yksi mittaus jokaisessa erillisessä rakennuksessa, jossa työskennellään tai oleskellaan Vähintään yksi mittaus jokaisen erillisen ilmanvaihtokoneen piirissä Edellä olevan lisäksi on jokaisessa yli 100 neliömetrin kokoisessa rakennuksessa tehtävä vähintään kaksi radonmittausta

15 Ongelma tällä hetkellä Joskus esim. kuntoutuslaitoksessa mitataan ainoastaan työntekijöiden tilat, mutta asukkaiden huoneissa mittauksia ei tehdä Mittauspisteitä on tyypillisesti liian vähän, jotta altistuminen voidaan luotettavasti selvittää (esim. yksi radonmittaus per peruskoulu)

16 Säteilyturvakeskus Valvoo radonpitoisuutta työpaikoilla (yhteistyö AVI-TySu:n kanssa) Laatii ja päivittää kansallista radonturvallisuuden toimintaohjelmaa Laaja-alainen yhteistyö tärkeää Järjestää radoniin liittyvää riskiviestintää (kansalaiset, yritykset, muut viranomaiset, järjestöt, oppilaitokset) Osallistuu viranomaisyhteistyöhön Ylläpitää listaa alueista, joissa >10 % mittauksista ylittää viitearvon (STUKin www-sivu) Avustaa kunnan terveydensuojeluviranomaista radoniin liittyvissä kysymyksissä Toteuttaa kuntien kanssa yhteistyössä valvontakampanjoita (esim. koulut ja päiväkodit tehty, seuraavaksi: hoitolaitokset)

17 Direktiivi 2013/51/EURATOM Väestön suojaaminen juomavedessä esiintyvältä radioaktiivisuudelta Direktiivi on jo kansallisessa lainsäädännössä Talousvesiasetus 1352/2015 Muutosasetus 683/

18 Kansallinen lainsäädäntö Talousvesiasetus 1352/2015 Muutosasetus 683/2017 Muutosasetus (683/2017) 19 : Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä Säteilyturvakeskukselle liitteen I taulukon 3 aktiivisuuspitoisuuden laatuvaatimuksen poikkeamasta sen ratkaisemiseksi, onko talousveden toimittaminen säteilylain (592/1991) 11 :ssä tarkoitettua säteilytoimintaa Aiemmin ilmoitus STUKiin jo laatusuosituksen poikkeamasta

19 Radon Radon on radioaktiivinen kaasu, joka syntyy maaperän uraanista Radonin liukoisuus veteen on samaa luokkaa kuin hiilidioksidilla Esiintyy haitallisina pitoisuuksina vain pohjavesissä Vesilaitoksella radon: 1. Vapautuu ilmaan ilmastuskäsittelyssä 2. Tarttuu aktiivihiilisuodattimeen 3. Voi olla työsuojelullinen ongelma vesilaitoksilla: hengitysilmassa mitattu jopa Bq/m 3 pitoisuuksia Laatuvaatimus on 1000 Bq/l Laatutavoite 300 Bq/l

20 Radonin terveyshaitasta ja riskinarvioinnista Talousveden radon aiheuttaa säteilyannosta ruuansulatuselimistölle ja keuhkoille Veden käytön yhteydessä radonia vapautuu sisäilmaan: 1000 Bq/l keskimäärin 40 Bq/m 3 Uusi ICRP 137 p3 (2018) on muuttanut aiempaa annoskerrointa juodun radonin osalta kertoimella 5 pienemmäksi mutta hengitetyn osalta 2 kertaa suuremmaksi Säteilyannos muodostuu pääosin annoksesta keuhkoille: Asunnon sisäilman 40 Bq/m 3 vst. 1,9 msv annosta vuodessa Juomaveden (0,5 litraa päivässä) 1000 Bq/l vastaa 0,13 msv annosta vuodessa Vrt. muihin asumiseen liittyviin säteilyaltistuksen viitearvoihin: Rakennusmateriaalit: 1 msv/v Sisäilman radon: 14 msv/v (uusille asunnoille 9 msv/v)

21 Radonin pitoisuusvaihteluista Huomioitava: Radonin puoliintumisaika 3,8 päivää Radonin käyttäytyminen vedenpuhdistusprosesseissa Radon tuottaa Pb-210 (liittyy viitteelliseen annokseen) Vesilaitos Talo 1 Talo 2 Talo 3 Viive: 0 d 0,5 d 1 d 3 d Radon: 400 Bq/l 370 Bq/l 330 Bq/l 230 Bq/l Pb-210: 20 mbq/l 35 mbq/l 50 mbq/l 100 mbq/l Radon 600 Bq/l

22 Radonin näytteenotosta Radonnäyte on suositeltava ottaa lähtevästä vedestä Jos ottamolla/laitoksella ei ole veden käsittelyä, joka vaikuttaa radonpitoisuuteen, myös raakavesi on ok Radonin näytteenotossa tärkeää: Näyte pyritään ottamaan kuten muut kaasunäytteet (happi, hiilidioksidi), laboratoriot antavat ohjeet Putkessa seisonut vesi juoksutetaan ensin pois Näytteenotossa vältetään veden kontaktia ilmaan Näyte on hyvä säilyttää viileässä kuljetuksen aikana (kaasujen liukoisuus veteen pienenee kun lämpötila nousee). Jos on täysin ilmatiivis näytteenottopullo, voidaan näyte jäähdyttää uudelleen laboratoriossa Kuljetusaika minimoidaan

23 Radontuloksista Jos mitattu radonpitoisuus on Bq/l, korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus on harkittava riskinarvioinnin perusteella (683/2017) STUKilla ei ole valtuutusta antaa määräyksiä näissä tapauksissa STUK mielellään avustaa terveydensuojeluviranomaista riskinarvioinnin laatimisessa (ota yhteys Jos mitattu radonpitoisuus on >1000 Bq/l, STUK antaa määräykset säteilylain perusteella Toimenpiteistä ja niiden aikatauluista neuvotellaan aina terveydensuojeluviranomaisen ja toiminnanharjoittajan kanssa Vedenjakeluun ei saa aiheuttaa häiriöitä liian tiukoilla aikatauluvaatimuksilla

24 Korjaavat toimenpiteet Uuden vesilähteen käyttöönotto Olemassa olevien ilmastuskäsittelyjen tehostaminen Veden erillinen, uusi ilmastuskäsittely Ilmastuskäsittelyssä työsuojelu on tärkeää, työtilojen hengitysilman radonpitoisuus voi nousta hyvin suureksi (> Bq/m 3 ) STUK antaa ohjeet työperäisen radonaltistumisen selvittämiseksi (radonvalvonta@stuk.fi)

25 Viitteellinen annos Laatuvaatimus <0,10 msv/v Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja luonnollisia ja keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium- 40:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita Viitteellinen annos seulotaan laskennallisesti kokonaisalfaanalyysillä STUKissa, eli mitataan alfasäteilijät: U-238 U-234 Ra-226 Po-210 Lisäksi STUKin kemisti arvioi spektristä, esiintyykö beetasäteilijöitä Ra-228 ja Pb-210

26 Viitteellinen annos Viitteellinen annos seulotaan kokonaisalfatuloksesta Jos kokonaisalfatulos >0,1 Bq/l, määritetään viitteellinen annos tarkasti mittaamalla yksittäiset radioaktiiviset aineet Radioaktiivinen aine Aktiivisuuspitoisuus (Bq/l), josta aiheutuu annos 0,10 msv/v 210 Pb 0,2 210 Po 0,1 226 Ra 0,5 228 Ra 0,2 234 U 2,8 238 U 3,0

27 Viitteellisen annoksen riskinarvioinnista Laskennallinen, dosimetrinen suure (efektiivinen annos), perustuu pääosin malleihin, ei epidemiologiseen dataan Karkea riskinarvioinnin ja säteilysuojelun työkalu: syöpäriski 5 % / Sv Jos kuluttajan veden viitteellinen annos on 0,1 msv/v ja vettä käytetään 10 vuotta, saa kukin kuluttaja 1 msv:n säteilyannoksen käyttäjän joukossa se tarkoittaa, että 2 3 kuluttajaa saa veden käytöstä aiheutuneen syövän Yksittäisen kuluttajan riski on 0,005 % Koska viitteelliseen annokseen lasketaan yhteen annokset eri radioaktiivisia aineista (eri kohde-elimet tai -kudokset) ja kuluttajat edustavat eri väestöryhmiä (sukupuoli, ikä, päivittäinen vedenkulutus), on arvio hyvin karkea ja todennäköisesti yläkanttiin

28 Viitteellisen annoksen (kokonaisalfa) näytteenotosta STUKin datan mukaan pitkäikäisten radionuklidien pitoisuudet vaihtelevat kuluttajien hanoissa Uraanimäärityksiä [µg/l] hankkeessa: Vesilaitos N KA SD Min Max Helsinki 45 0,23 0,32 0,05 2,0 Espoo 36 0,12 0,09 0,02 0,3 Tampere 11 0,14 0,12 0,005 0,4 Turku 16 0,15 0,14 0,056 0,6 Riihimäki 3 9,51 13,4 0,9 25 Radiumista, lyijy-210:stä ja polonium-210:stä dataa vähemmän, mutta havainnot samansuuntaisia Data ei selity pelkästään eri pumppaamoilta tulevien vesien sekoitussuhteista

29 Putkiston materiaalit Liitokset ja venttiilit (kumit, bitumi, epoksi) Putkimateriaalit (muovit, metallit, sementti) Sakat (rauta, kalsium) Biofilmit NB C /

30 Viitteellisen annoksen näytteenotosta Pitoisuudet vaihtelevat paljon näytteiden välillä, yli kertaluokkien erot ovat tyypillisiä Erot selittyvät osin eri pumppaamoilta lähtevän veden eri pitoisuuksilla Syy pitoisuuseroihin voi johtua kiinnittymisestä sakkoihin ja biofilmeihin, jotka irtoavat satunnaisesti ja päätyvät näytteeseen STUK tutki yhden verkoston sakkanäytteestä radium-226:n: pitoisuus n. 1 Bq/g. Vesinäytteissä radiumpitoisuus oli alle määritysrajan Viitteellinen annos seulotaan kokonaisalfa-analyysillä ja määritetään tarvittaessa tarkemmin Näyte otetaan lähtevästä vedestä

31 Viitteellisen annoksen tuloksista Jos tulos >0,10 msv/v, STUK määrää toimenpiteitä säteilylain perusteella (yhteisössä TeSu:n ja toiminnanharjoittajan kanssa) Jos viitteellinen annos aiheutuu pääosin Pb-210 ja Po-210 pitoisuudesta, radonpitoisuuden vähentäminen pienentää viitteellistä annosta (radon tuottaa Pb-210:ä) Lisänäytteenotto usein tarpeen: mistä näyte on otettu, millä sekoitussuhteella eri ottamoilta tulee vettä, mitä käsittelyjä vedelle tehdään Nuklidikohtaiset määritykset (uraani, radium-226, radium-228, lyijy- 210, polonium-210) kertovat, mikä nuklidi merkittävin annoksen kannalta minkä nuklidin poistolla viitteellinen annos pienenee

32 Korjaustoimenpiteet viitteelliselle annokselle Uraanille selkeytys/suodatus >70 % poistuma Kalkkikivialkalointi >70 % poistuma Ioninvaihto >70 % Käänteisosmoosi/nanosuodatus >70 % Radiumille Kalkkikivialkalointi >70 % Ioninvaihto >70 % Käänteisosmoosi/nanosuodatus >70 % Lyijy ja polonium Radonin poisto Käänteisosmoosi/nanosuodatus

33 Tritium Tritiumin laatuvaatimus on 100 Bq/l Syntyy ydinreaktiossa Suomen ydinvoimaloilla mahdolliset päästöt mereen, ei järviin/pohjavesiin STUK valvoo tritiumia osana Euratom-sopimuksen mukaista ympäristön säteilyvalvontaa Terveydensuojeluviranomaisen ei näin ollen tarvitse seurata talousveden tritiumia

34 Jaksottainen seuranta (poikkeuksia) Radonia ei tarvitse mitata, jos vesi on pintavettä Tutkimustiheyden harventaminen ja muuttujan poistaminen kuten muilla jaksottaisen seurannan näytteillä Viitteellistä annosta ei tarvitse määrittää, jos Vesi peräisin pintavedestä Jos STUKin selvitykset osoittavat, että 0,10 msv/v ei voi ylittyä (?) Jos kokonaisalfa-analyysin tulos on <0,1 Bq/l Tutkimustiheyden harventaminen ja muuttujan poistaminen kuten muilla jaksottaisen seurannan näytteillä Tritiumia ei tarvitse mitata Tutkimustiehyttä ei saa harventaa, jos käytössä käsittely radioaktiivisuuden vähentämiseksi

35 STUK terveydensuojeluviranomaisen apuna STUK tekee kartoitusta pohjavesien radioaktiivisuudesta. Mittaustulokset pyydetään lähettämään osoitteeseen STUK auttaa terveydensuojeluviranomaista riskinarvioinnissa, kun radonpitoisuus on Bq/l. Yhteydenotot STUK tekee päätöksiä säteilylain nojalla, kun radonpitoisuus on>1000 Bq/l tai viitteellinen annos on >0,10 msv/v. Ilmoitukset

36 STUKin radioaktiivisuuden mittauspalvelut

37 STUKin mittauspalvelut STUK toimii viranomaisena ja palveluntarjoajana Yhteensovittaminen on ollut hankalaa: viranomaisena määrätään mittauksia, joita vain STUK tarjoaa palveluina Valvonta ja palvelut nykyisin eriytetty eri yksiköihin Ympäristövalvonta ja mittaus Vesien radioaktiivisuusmittaus (radon, viitteellinen annos, tritium) Sisäilman radonmittaukset Rakennustuotteiden aktiivisuusmittaukset Radonvalvonta ja terveys Radonvalvonta Rakennustuotteiden valvonta TeSu-viranomaisen avustaminen juomaveden valvonnassa

38 Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset Vesinäytteen radonmittaus nestetuikespektrometrisesti Analyysin hinta 101,76 Muita palveluntarjoajia on paljon Kokonaisalfan määritys nestetuikespektrometrisesti Analyysin hinta 154,84 Tritiummääritys vesinäytteestä 294,76 Uraanimääritys ICPMS menetelmällä 101,76 Uraanimääritys alfaspektrometrisesti 1879,03 Polonium-210 määritys alfaspektrometrisesti 883,47 Lyijy-210 määritys nestetuikespektrometrisesti 1879,03 Po Pb-210 määritys (hidas) 1079,

39 Tulosseloste Lähetetään tilaajalle, joka tyypillisesti jokin ympäristölaboratorio STUKin laboratoriolla ei välttämättä ole tietoa, minkä vesilaitoksen näyte on kyseessä Kunnan terveydensuojeluviranomainen lähettää tuloksen STUKiin STUK koostaa mittauksista yhteenvedon, joka edellytetään direktiivissä ja talousvesiasetuksessa Jos laatuvaatimuksen tai laatutavoitteen ylitys, yhteydenotot suoraan valvontaan

40 Sisäilman radonmittaukset STUKin radonpurkki 46 (0 10 purkkia) 40 (11-50 purkkia) 35 (>50 purkkia) Vanhan tuloksen toimitus 32 Jatkuvatoimisista radonmittauksista on luovuttu, koska muita palveluntarjoajia on markkinoilla STUK tarjoaa radonmittalaitteiden kalibrointia 160 /h. Yleensä yhden laitteen kalibroinnin hinta on

41 Mittauspalvelujen yhteystiedot Juomaveden mittaukset: Sisäilman radonmittaukset: Radonmittalaitteiden kalibroinnit:

42