Uusien talojen radontutkimus 2016

Transkriptio

1 Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki

2 Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto ja alapohjan tiivistys Otantatutkimuksen aineisto Radonpurkkimittaukset Tulokset Torjuntatoimien yleisyys Keskimääräiset radonpitoisuudet Enimmäisarvojen ylitysten määrä Rakennuksen ilmatiiviyden vaikutus radonpitoisuuteen Holmgren 2

3 Sisäilman radonlähteet Rakennuksen alla ja ympärillä oleva maaperä Yleisin syy kohonneeseen radonpitoisuuteen Täytemaa Rakennusmateriaalit Porakaivovesi Vuotoreittejä Lattian ja sokkelin liitoskohta Kevytsoraharkot Sokkeli ja kellarin seinät Holmgren 3

4 Asuntojen radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3 Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto: ohje max 200 Bq/m 3 Pohjarakenteet: rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa Radontorjunnan ohjeistus RT , LVI , KH , Rakennustieto Oy Holmgren 4

5 Alapohjan ja kellarin seinien tiivistäminen Kumibitumikermi Lattian ja sokkelin välinen rako Kevytsoraharkoista tehdyt kellarin seinät kuvat RT Holmgren 5

6 Radonputkiston asentaminen Imukanavisto: salaojaputkea alapohjan salaojituskerrokseen rengasmallinen tai monihaarainen Poistoputki viedään aina vesikatolle asti vapaasti tuulettuva putkisto alentaa radonpitoisuutta 40 % Poistopuhaltimen kytkeminen, jos radonpitoisuus on yli 200 Bq/m 3 alenema 70-90% tehokkaan toiminnan edellytys: alapohjan tiivistysratkaisut on tehty Holmgren 6

7 Aineisto Väestörekisterikeskuksen satunnaisotanta: 2800 pientaloa Omakoti-, pari- ja rivitalot Rakennuslupa 11/ /2013 Vakituisessa käytössä lokakuuhun 2015 mennessä Mittaus yhdessä asunnossa / talo Hyväksytty radonmittaus 1332 pientaloasunnossa Osallistumisaktiivisuus 48 % Raportti: K. Kojo ym, 2016, Radon uudisrakentamisessa - Otantatutkimus Ympäristön säteilyvalvonta, Säteilyturvakeskus Holmgren 7

8 Mittaukset Mittaukset tehtiin STUKin radonmittauspurkeilla Tiedonkeruulomakkeella perustiedot asunnosta ja radontorjunnasta (radonputkisto ja tiivistystyöt) Mittauksen aloitus- ja lopetuspäivämäärä sekä mittauksen kesto: Tunnusluku Aloitus pvm Lopetus pvm Kesto (vrk) 5. persentiili persentiili Mediaani persentiili persentiili Holmgren 8

9 Torjuntatoimien yleisyys omakotitaloissa Holmgren 9

10 Radonpitoisuudet eri ikäisissä taloissa Radonpitoisuuden keskiarvo Valmistumisvuosi Korkeiden radonpitoisuuksien alueet* 237 Bq/m Bq/m 3 (-47 %) 78 Bq/m 3 (-38 %) Muut alueet 112 Bq/m 3 83 Bq/m 3 (-26 %) 69 Bq/m 3 (-17 %) Koko maa 142 Bq/m 3 95 Bq/m 3 (-33 %) 71 Bq/m 3 (-25 %) Pientaloasunnot * Korkean radonpitoisuuden maakunnat: Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala ja Kanta-Häme Holmgren 10

11 Radonpitoisuuden enimmäisarvojen ylitykset Ylitysten osuus Valmistumisvuosi Yli 200 Bq/m 3 16 % 11 % 5.6 % Yli 400 Bq/m % 2.1 % 1.4 % Yli 200 Bq/m 3, valmistuneet talot: Ylityksiä eniten rinne- ja kellaritaloissa: 11 % Vähiten taloissa, joissa on tuulettuva alapohja: 0 % Maanvarainen lattialaatta: 6 % Holmgren 11

12 Rakennuksen ilmatiiviys ja radonpitoisuus Ilmavuotoluku q 50 0,04-0,59 0,60-0,79 0,80-1,19 1,20-3,01 Lukumäärä Asunnon radonpitoisuuden keskiarvo (Bq/m3) Radonpitoisuuden mediaani (Bq/m3) Radonpitoisuuden suhdeluvun mediaani (Bq/m3) 0,53 0,96 0,27 0,17 Mukana vain asunnot, joissa ei ole asennettu radonputkistoa eikä tehty tiivistystoimia Radonpitoisuuden suhdeluku eli suhteellinen radonpitoisuus on saatu jakamalla mitattu radonpitoisuus kyseisen postinumeroalueen radonpitoisuuden mediaanilla. Postinumerotilastot on otettu STUKin radontietokannasta, jossa on tiedot noin asunnosta Holmgren 12

13 Tiiviyden vaikutus radonpitoisuuteen Ei torjuntaa Ilmavuotoluku, 1/h Holmgren 13

14 Johtopäätökset Radontorjunta on yleistynyt: tämän tutkimuksen mukaan radontorjuntaa oli tehty 81 % taloista, kun 7 vuotta sitten vastaava luku oli 54 %. Torjuntatoimenpiteiden yleistyminen ja myös mahdollinen tehostuminen ovat alentaneet merkittävästi uusien pientalojen radonpitoisuutta. Asunnoissa, joissa ei oltu tehty radonin torjuntaa, havaittiin radonpitoisuuden tilastollisesti merkitsevä kasvu, kun ilmatiiveys parantui. Tämä havainto korostaa ilmatiiviiden talojen radontorjunnan tärkeyttä. Radontorjunta kannattaa tehdä kaikkiin uusiin rakennuksiin koko Suomessa. Holmgren 14