UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Utajärven kunta UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 H y v i n v o i n t i t a l o, K i r k k o t i e 32, 9 1 6 0 0 U T A J Ä R V I

2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS... 4 3 TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 5 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT... 8 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 9 6 TALOUSARVIO... 10 7 ARVIOINTI... 10 8 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 12

3 1. JOHDANTO Utajärven kunnanhallitus nimesi 5.9.2011 Työllisyystoimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin laatia työllistämissuunnitelma, jossa määritellään mm. kunnan työllistämisen tavoitteet, keinot ja resurssit. Työllisyyssuunnitelman laajana kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen, työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työllistämisen ensisijaisena tavoitteena on tukea nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa sekä yhteiskuntaa. Kunnassa vapautui uuden koulurakennuksen valmistuttua elokuussa 2011 Kirkonkylän koulu, jonka käyttötarkoitusta on työstetty laajasti eri toimijoiden ja kohderyhmien kanssa vaikutusten ennakkoarviointi-menetelmän avulla. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2011, että Kirkonkylän koululle siirtyvät syyskuussa 2011 kuntouttava työtoiminta, työpaja ja pitkäaikaistyöttömien ohjaus. Lisäksi talossa on kansalaisopiston, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimintaa. Vieressä olevaan viipalekoulun tulee Oulunkaaren perhepalvelujen järjestämä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta. Liikuntasali jää kaikkien toimijoiden yhteiseen käyttöön. Talon tavoitteena on olla yhteisöllinen, matalan kynnyksen paikka Hyvinvointitalo, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä. Työttömyys tai riski joutua työttömäksi sekä taloudelliset vaikeudet ovat nuorten eniten (15 20%) kokemia huolia, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Osalla nuorista on muitakin vakavia huolia, kuten työssä jaksaminen, mielekkään tekemisen puute, masentuneisuus ja yksinäisyys. Työttömyys on erityisesti pitkittyessään vakava nuoren hyvinvointia uhkaava riski. Työttömyyteen kytkeytyy taloudellisen toimeentulon ongelmia sekä työn kautta rakentuvien sosiaalisten suhteiden ja pahimmillaan yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle jäämistä. Utajärvellä on valmistunut sähköinen Hyvinvointikertomus, joka sisältää mm. kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ikäryhmittäin ja johtopäätökset sekä konkreettiset toimenpidenostot. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi on nostettu 1. Nuorten hyvinvointi, 2. Työllistäminen, 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, 4. Ikäihmisten aktivointi. Hallintokunnat työstävät alkuvuodesta 2012 kehittämiskohteille toimenpide-ehdotukset. Kunnanhallitus on hyväksynyt Hyvinvointikertomuksen 7.12.2011 ja lähettänyt sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi (kokoukseen 15.12.2011). Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 11,4 %. Alle 25- vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9, mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 %. Kunnanhallituksen hyväksymässä Työllisyyssuunnitelmassa ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena on, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Utajärvellä toimii tällä hetkellä työpaja, jossa on työllistettynä pitkäaikaistyöttömiä, henkilöitä työkokeiluissa, työelämänvalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työharjoittelussa. Tämän suunnitelman mukainen nuorten työpaja tulee fyysisesti myös Hyvinvointitaloon. Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Utajärven alle 29-vuotiaiden nuorten työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuodeksi 2012. Suunnitelmassa määritellään työpajan toimintaajatus ja perustehtävä, resurssit, suunnitelma nuorten seurannasta ja itsearvioinnista sekä kehittämistoimenpiteet. Liitteet sisältävät talousarvion (liite 1), selvityksen neuvotteluista TE-

4 toimiston sekä sosiaalitoimen kanssa (liite 2). Liitteenä on Utajärven työllistämissuunnitelma (liite 3), joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 28.11.2011 ja Hyvinvointikertomus (liite 4). Hyvinvointitalon toiminnalle työstetään liiketoimintasuunnitelmaa, joka käsitellään kunnanhallituksessa 19.12.2011. Nuorten työpajatoiminnan suunnitelmaa ja valtion avustushakemusta täydennetään kunnanhallituksen päätöksellä ja Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmalla tammikuussa 2012 viikolla 1. Tämän nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että tuleva työpaja pystyy vastaamaan olemassa oleviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin sekä tuleviin muutoksiin. Suunnitelmalla on tarkoitus vastata myös uuden hallitusohjelman mukaiseen nuorten yhteiskuntatakuuseen, joka tulee voimaan v. 2013 alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS Nuorten työpajatoiminnan toiminta-ajatuksena on tarjota nuoren yhteiskuntaan sijoittumista tukevaa ja voimavaraistavaa toimintaa yksilöllisesti ja asiakaskohtaisesti. Tavoitteena on nuoren syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja yhteiskuntaamme sijoittuminen sekä nuorten valmiuksien parantaminen päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Toiminnan keskeisenä tehtävänä on saada kaikki elämänhallinnan, työllistymisen tai koulutukseen sijoittumisen tukea tarvitsevat utajärveläiset nuoret tarvittavien tukitoimien piiriin sekä kehittää edelleen menetelmiä, jotka tukevat nuorten elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, toiminta- ja työkykyä sekä ennalta ehkäistä nuorten päihde- ja huumausaineiden käyttöä. Toiminnan sisältö mitoitetaan kunkin nuoren työ- ja toimintakyvyn mukaisesti. Jonkun nuoren kohdalla toiminta on sisällöltään hyvin lähellä normaalia työtä kun taas toisen nuoren kohdalla sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. Nuorten työpajatoimintajakson kesto määritellään alustavasti aktivointisuunnitelmassa jokaisen nuoren kohdalla erikseen huomioon ottaen yksilöllisesti nuoren tarpeet. Jokaisella nähdään olevan annettavaa nyt tai tulevaisuudessa työelämälle ja jokaisen henkilön vahvuudet nostetaan esille. Tavoitteena on kehittää Utajärvelle toimintamalli, joka vakinaistetaan osaksi kunnan palveluja. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja etsivän nuorisotyöntekijän, nuorisotyön ja muiden kuntien nuorten työpajojen kanssa. Yhteistyömalleja paikallisten yritysten kanssa kehitetään ja lisätään. Utajärven nuorten työpaja tarjoaa työskentelyä eri tehtävissä kuten puutyö, kädentaidot, keittiötyö, sisustus, atk, puutarhatyöt, kiinteistönhuoltotyöt, kodinhoidolliset työt ja erilaiset nuorten elämänhallintaa tukevat kurssit ja koulutukset. Lisäksi on mahdollista osallistua esim. kirpputoritoiminnan eri vaiheisiin (mm. vaatteiden ym. tavaran huolto- ja korjaustyöt, lajittelu, hinnoittelu, siivoustyö, myynti, mainostyö, asiakaspalvelu). Toimintaa ohjaavat Utajärven kunnan strategian arvot: luottamus, asiakaslähtöisyys, laatu ja tehokkuus, kehittämismyönteisyys ja kestävä kehitys. Utajärvi on ollut v. 2004 lähtien Reilun kaupan kunta, mikä näkyy toiminnassa ja sisältää myös osaltaan kansainvälistä toimintaa. Aktiivista kansainvälistä toimintaa on myös virolaisen Saarenmaalla sijaitsevan Muhun kunnan kanssa tehtävä

5 ystävyyskuntayhteistyö, joka on jatkunut jo 21 vuotta. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toiminnan tärkeitä yhteisiä periaatteita ovat yhteisöllisyys, osallisuus, luottamus, rehellisyys, välittäminen, vastuuntunto, avoimuus, arvostus, yhdenvertaisuus, erilaisuuden kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Talolle ollaan tekemässä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa. 3 TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Oulunkaaren perhepalvelujen sosiaalityöntekijät ja/tai Oulun seudun TE-toimiston työvoimaneuvoja tekevät nuoren kanssa aktivointisuunnitelman, jossa nuori osoitetaan nuorten työpajatoiminnan piiriin ja kerrotaan toiminnan sisältö pääpiirteissään ja asetetaan toiminnan tavoitteet ja aikataulut. Kuntouttavaan työtoimintaan osoitetaan sitä tarvitsevat. Myös työpajaohjaaja osallistuu aktivointisuunnitelmien laatimiseen saatuaan nuorelta luvan siihen. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan työpajaohjaajan ja yhteistyöverkoston yhteistyönä. Työpajatoimintajakson alussa jokaisen nuoren kanssa pidetään kahdenkeskinen tulohaastattelu/keskustelu ja kartoitetaan nuoren tilannetta tarkemmin. Nuoren kanssa laaditaan myös tarkempi tavoite- ja toimintasuunnitelma. Työvalmennus suoritetaan mahdollisuuksien ja nuoren mielenkiinnon mukaan kunnan eri toimipisteissä tai yhdistyksissä. Työpajatoiminnassa ohjataan nuoria elämänhallinnassa sekä arkielämän tiedoissa ja taidoissa työelämänpelisääntöjen, työ- ja opiskelumahdollisuuksien tuntemisessa asiakaspalvelutaitojen kehittämisessä tiedonhaussa ja eri atk-ohjelmien käytössä ym. järjestetään työtoimintaa/koulutusta, tutustumiskäyntejä yrityksiin/oppilaitoksiin ja harrastustoimintoihin tutustumisia tarvittaessa ohjataan oikeiden palvelujen piiriin etsitään yhdessä nuoren kanssa työelämävalmennus-, opiskelu- ja/tai työpaikkaa tuetaan nuorten koulutukseen/työhön hakeutumisessa tuetaan nuorten koulutuksessa/työssä pysymisessä Tulohaastattelu ja tilannekartoitus Nuorelle tehdyn aktivointisuunnitelman jälkeen, nuoren tullessa nuorten työpajatoiminnan kuntouttavaan työtoimintaan, ensimmäisenä on työpajatoimintapisteessä tapahtuva tulohaastattelu. Tulohaastattelu on kahdenkeskinen ja vapaamuotoinen haastattelu, jossa pyritään luomaan heti alusta alkaen hyvä ja toimiva yhteys nuoren ja ohjaajan välille. Tulohaastattelun yhteydessä pyritään tekemään myös laajempi tilannekartoitus. Tilannekartoituksessa selvitetään muun muassa nuoren elämäntilanne, koulutus, työkokemus, talous ja terveys sekä keskustellaan nuoren suunnitelmista, mielenkiinnonkohteista, harrastuksista ym. asioista. Keskustelussa pyritään siihen, että tutustutaan ja luodaan luottamuksellinen suhde sekä nähdään nuoren kokonaistilanne ja motivaation taso. Starttijakso Starttijakso toteutetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksena, nuoren ja ohjaajan kahdenkeskisinä tapaamisina ja ryhmätoiminnan avulla. Starttijakson aikana kartoitetaan ja arvioidaan nuoren työ- ja

6 toimintakyky sekä terveys. Utajärven työpajatoiminnassa kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus työ-/terveystarkastukseen Utajärven terveysasemalla. Jos starttijakson aikana huomataan, että nuoren tilanne vaatii erilaista tukea kuin työpajatoiminnassa voidaan antaa, nuori ohjataan oikeiden ja hänelle parhaiten sopivien palvelujen piiriin. Starttijakso painottuu nuoren arjenhallinta-, toiminta- ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Starttijakson aikana käytetään motivoivaa valmennusta ja harjoitellaan käytännössä erilaisia arkitoimintoja ja työtehtävien suorittamista. Lisäksi mietitään yhdessä elämänhallinnassa tärkeitä asioita (esim. hygienia/terveys, ravinto, raha-asiat, vapaa-aika, opiskelu ja työelämä) ja osallistutaan eri asiantuntijoiden teemakoulutuksiin. Starttijakson aikana laaditaan nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä tehdään tavoitesuunnitelma. Starttijakson kesto määräytyy kunkin nuoren tarpeen mukaan. Starttijakson lopussa pidetään väliarviointipalaveri yhdessä nuoren, sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja ohjaajan kanssa. Palaverissa arvioidaan nuoren sen hetkinen tilanne. Väliarvioinnissa sovitaan nuoren kanssa seuraavasta vaiheesta, esim. siirtyykö hän valmennusjaksolle, aloittaako opiskelun tai työharjoittelun vai olisiko valmis työllistymään avoimille työmarkkinoille. Tarvittaessa täydennetään valmennussuunnitelmaa. Jakson aikana selvitetään myös mahdollisuudet tarvittaessa korottaa perusopetuksen arvosanoja tai suorittaa puuttuvia toisen asteen opintojen kursseja. Starttijakson aikana nuori itse ja työpajaohjaaja arvioivat toiminnan vaikuttavuutta ja lisätarpeita hänen osaltaan. Väliarviointiin osallistuu myös sosiaalityöntekijä ja/tai työvoimaneuvoja. Valmennusjakso Valmennusjakson keskeisenä sisältönä on työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus. Jakson aikana nuorelle tarjotaan työvalmennusta nuoren edellytysten mukaisesti. Valmennusjakso on nuoren tarpeen mukaan koulutukseen ja/tai työelämään suuntaavaa kuntoutumista, jonka sisältönä on työ- ja toimintakykyisyyden, elämänhallinnan ja työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen. Toiminta on arkielämää ja hyvinvointia tukevaa ja siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti nuoren psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen opiskelu- ja työelämän vaatimusten rinnalla. Toiminnassa on tärkeällä sijalla palveluverkoston ja yhteistyökumppaneiden tuki ja apu. Toiminnan lopussa on loppuhaastattelu/-arviointi, jossa selvitetään taas nuoren sen hetkinen tilanne ja päätetään jatkosta. Nuori tekee myös itse arvioinnin toiminnan vaikuttavuudesta. Jälkiseuranta Nuorten työpajatoimintajakson jälkeenkin nuorta tuetaan tarpeen mukaan ja nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan puolivuosittain noin 2 vuoden ajan yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä, jotta nuori ei palaa uudestaan lähtötilanteeseen. Tämän seurannan pohjalta arvioidaan myös toiminnan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä. MENETELMÄT Nuorten työpajatoiminnan menetelmiä ovat mm. työelämävalmennus, työharjoittelu ja työhönvalmennus. Työhönvalmennusta toteutetaan työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla

7 nuoren edellytysten mukaisesti. Työhönvalmennus voi sisältää muutakin valmennusta kuten esimerkiksi erilaiset kurssit ja koulutukset kuten tulityökurssi ja hygieniapassi. Seuraavassa kuvataan, mitä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus voivat sisältää: Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan/kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn edistämistä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005). Nuorten työpajatoiminnassa on nuoren edellytysten mukaisesti työvalmennusta. Työvalmennuksen painopiste voi olla nuoren tarpeiden mukaisesti työelämätavoitteinen, opiskelua ja ammatillista koulutusta tukeva tai muu nuoren kuntoutumista ja työllistymistä edistävä valmennus. Tarkoituksena on tukea nuoren toiminta- ja työkykyä sekä osaamista, ja se on nuoren tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista yksilön työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työvalmennus tapahtuu paikassa, joka vastaa nuoren tarpeita. Näitä paikkoja ovat etupäässä kunnan eri yksiköt ja yhdistykset. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia, kuten esim. avustamista kiinteistöhuollossa, keittiö- ja siivoustyössä, vanhus- ja vammaistyössä, kierrätystehtävissä, puistojen ja metsien kunnostuksessa sekä ympäristön siistimisessä. Työvalmennukseen voi tarpeen mukaan sisältyä myös tutustumisjaksoja yrityksissä tai oppilaitoksissa. Yksilövalmennus Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, joka edistää kokonaisvaltaisesti kuntoutujan/valmentautujan arjen hallintaa ja toimintakykyä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Yksilövalmennus tapahtuu nuoren ja ohjaaja kahdenkeskisinä tapaamisina. Yksilövalmennus koostuu nuoren motivoinnista, arkielämän taitojen ja työelämävalmiuksien tukemisesta. Aluksi arvioidaan nuoren lähtötilanne ja tukitarpeet laaditaan yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä henkilökohtaisen tavoitesuunnitelma. Yksilövalmennuksessa suunnitelmien ja tavoitteiden laatimisen lisäksi on painopisteenä suunnitelmien ja tavoitteiden arvioiminen ja toteutumisen seuraaminen. Yksilövalmennus painottuu elämänhallinnallisten asioiden tukemiseen, jossa paneudutaan tarpeen mukaan esimerkiksi nuoren raha-asioiden hoitamiseen, ajanhallinnan parantamiseen, terveyden edistämiseen, henkilökohtaisten vahvuuksien löytämiseen tai niiden oikealla tavalla hyväksi käyttämiseen, kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja kehittämiseen, vapaa-aikaan liittyvien mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen sekä opiskeluun tai työelämään liittyvien asioiden hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentumiseen.

8 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennus on muun muassa erityistyöllistämisen yksiköissä (esimerkiksi työllistämisen monipalvelukeskukset, tuotannolliset työkeskukset, työpajat, tuetun työllistymisen yksiköt/palvelut, mielenterveyskuntoutujien toimintayksiköt ja klubitalot) toteutettavaa, vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. (Työja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Ryhmävalmennuksen tarkoituksena kehittää nuoren arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja. Ryhmävalmennus tapahtuu pien-/vertaisryhmissä ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminnan aiheita ovat ryhmän tarpeiden mukaan esimerkiksi koulutus- ja työelämätietouteen, ruokatalouteen, terveyskasvatukseen, päihdekasvatukseen, kodinhoitoon, vapaa-aikaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin sekä itseilmaisuun ja itsetuntemukseen liittyvät asiat. Ryhmätoiminnan toteutus tapahtuu muun muassa asiantuntijaluentojen, keskustelujen, erilaisten tehtävien, käytännönharjoittelujen ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Ryhmätoiminnassa käydään myös nuorten kanssa tutustumiskäynneillä yrityksissä ja oppilaitoksissa nuorten kiinnostuksen puitteissa. Ryhmätoiminnan avulla pyritään pääasiassa nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä elämänhallinnan lisääntymiseen. Utajärven nuorten työpajan toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja työttömät alle 29-vuotiaat nuoret osallistuvat työpajatoimintaan 100%:sti. Arvio vähintään 10 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Kaikki työpajajakson aloittaneet suorittavat sen loppuu, mikäli eivät työllisty tai lähde opiskelemaan jo pajajakson aikana. 3. Kaikilla pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorilla on pajajakson päättyessä koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Kaikki pajajakson suorittaneet alle 29-vuotiaat nuoret sijoittuvat työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan mahdollisimman pian, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT Nuorten työpaja tekee tiivistä yhteistyötä Oulunkaaren perhe- ja terveyspalvelujen, Oulun seudun TE-toimiston, nuoriso- ja liikuntatoimen, opetuspalvelun (perusopetus ja lukio), seurakunnan ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä (terveydenhuolto, mielenterveystyö, TE-toimisto, Kela, sosiaalitoimisto) on moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee tarvittaessa myös nuorten asioita. TE-toimiston ja sosiaalityöntekijän palvelujen saavutettavuutta parannetaan, joten suunnitteilla on, että TEtoimiston työntekijän ja sosiaalityöntekijän palvelut ovat saatavilla muutamana päivänä kuukaudessa Hyvinvointitalolla. Nuorten työpaja pitää yhteyttä ja verkostuu myös Oulunkaaren

9 kuntien työpajoihin (Ii, Pudasjärvi, Vaala ja Simo), Oulun ja lähialueiden työpajoihin ja muihin lähialueella käynnissä oleviin projekteihin. Tarvittaessa myös Kelan kanssa tehdään yhteistyötä. Vuoden 2012 aikana sovitaan ja aloitetaan yhteistyö lähialueen toisen asteen koulujen kanssa (mm. Oulun Seudun Ammattiopisto, Muhoksen yksikkö ja Luovi). Yhteistyökumppanit ovat toiminnassa tarvittaessa mukana mahdollistamassa työvalmennuksen ja lyhyet tutustumisjaksot oppilaitoksiin ja yrityksiin. Yhteistyöverkoston luominen yrityksiin on myös tärkeä osa nuorten työpajatoimintaa. 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstösuunnitelma Työpajatoiminnan tulee olla ammatillista, joten ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö on tärkeä resurssi. Työntekijöillä tulee olla riittävä koulutus ja osaaminen. Kelpoisuusehdoksi asetetaan esim. sosionomi (AMK), yhteisöpedagogi, tms. alempi korkeakoulututkinto. Työsuhteiden vakinaisuus luo pohjan pitkäjänteiselle ja tuloksekkaalle toiminnalle. Vakinaisilla ammatillisesti osaavilla henkilöillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Ohjaajien on osattava menetelmiä, jotka ottavat nuorten tarpeet huomioon. Ohjaajilta vaaditaan yksilö- ja valmennusosaamista sekä halua ja taitoja kehittää ohjauksellisia palveluja nuorten työpajaan. Utajärven nuorten työpajassa työskentelee varsinaisesti yksi yksilövalmentaja. Lisäksi budjettiin on tehty varaus yhdelle avustavalle palkkatukityöntekijälle. Koska nuorten työpaja on fyysisesti samassa talossa muun työpajatoiminnan kanssa, hyödynnetään myös muiden työpajan työntekijöiden osaamista ja työpanosta. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön haetaan valtion avustusta yhden henkilön työpanos. Utajärvi on savuton kunta, ja savuttoman kunnan periaatteita sovelletaan myös työpajatoiminnassa, mikä mainitaan myös henkilöstörekrytoinnissa. Henkilöstön kehittäminen Työpajan kohderyhmä, työttömyyteen ja työpajatoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja normisto sekä ympäröivä yhteiskunta muuttuvat koko ajan, mikä vaatii työpajapalveluilta, henkilöstöltä ja valmennusmenetelmiltä jatkuvaa kehittymistä ja uusiin vaatimuksiin mukautumista. Tämä edellyttää ammattitaitoista, kouluttautumisaktiivista ja mukautumiskykyistä henkilöstöä sekä työpajalta resursseja jatkuvaan koulutukseen ja vertaiskehittämiseen. Henkilöstöresurssien kehittäminen Nuorten työpajatoiminta on osa Hyvinvointitalon toimintaa, josta ollaan tekemässä liiketoimintasuunnitelmaa. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toimintamallia on tarkoitus rakentaa kahden seuraavan vuoden aikana (2012 2013). Liiketoimintasuunnitelmassa Hyvinvointitalon työntekijöiden työsuhteet on määritelty ensin kahden vuoden määräaikaisiksi, minkä jälkeen tavoitteena on työsuhteiden vakinaistaminen. Suunnitelma käsitellään Utajärven kunnanhallituksessa 19.12.2011.

10 6 TALOUSARVIO Kustannusarvio vuodelle 2012 on 50 655. Summa sisältää yhden yksilövalmentajan palkkakulut ja yhden avustavan henkilön palkkakulut. Kunnan oma budjettiin varattu rahoitus on 18 055. Valtionavustusta haetaan 20 000. 7 ARVIOINTI Työpaja seuraa toimintansa vaikuttavuutta: työpaja seuraa nuoren asiakkaansa sijoittumista työpajajakson jälkeen. Työpajan vaikuttavuus mitataan sillä miten nuoret sijoittuvat pajajakson aikana, puoli vuotta ja vuosi pajajakson jälkeen. Toiminnan ohjausta ja seurantaa suorittaa ohjausryhmä, tehtävää hoitaa tällä hetkellä Työllisyystoimikunta. Kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ohjausryhmä tukee ja ohjaa toimintaa tiiviisti sekä valvoo sen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Nuorten työpajatoimintaa ja muita työllistymisen tukitoimia varten perustettu työllisyystoimikunta seuraa ja arvioi toimintaa sekä on osaltaan mukana kehittämässä toimintaa. Työllisyystoimikunta seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja. Työllisyystyöryhmä raportoi kunnanhallitukselle em. työllisyystilanteen ja tämän suunnitelman toimenpiteiden toteutumista neljännesvuosittain sekä tekee tarvittaessa nopeammallakin aikataululla muutos- ja kehittämisehdotuksia. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat henkilöt ovat nuorten työpajatoiminnan yhteistyötahojen edustajia ja he tuovat mukanaan oman erityisosaamisensa kehitettäviin alueisiin. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu (pj.), tekninen johtaja Jouni Jurva, va. hallintosihteeri Tarja Haapapuro, yrityspuiston tj. Asko Merilä, työpajaohjaaja Mikko Kujala, nuorisotyöntekijä/yrittäjä Jukka Grip ja perhepalvelujen esimies Kaisa Hiltunen (Oulunkaaren kuntayhtymä). Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Arvioinnin päämääränä on nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, jotta löydetään sopivimmat toimintamuodot, jotka parhaiten tukevat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tietoa, joka palvelee toiminnan jatkuvaa kehitystä. Nuoren seuranta ja itsearviointi Nuoren seurannasta työpajatoiminnan aikana vastaavat työpajaohjaaja yhdessä sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien kanssa. Nuoren itsearviointi sekä sosiaalityöntekijän ja työpajaohjaajan arviointi nuoren tilanteesta tehdään määräajoin. Nuorten työpajatoiminnassa havainnoinnin ja keskustelujen lisäksi nuoren kanssa pidetään alkuhaastattelu/-arviointi, välihaastattelu/-arviointi ja loppuhaastattelu/-arviointi. Tarpeen mukaan haastatteluja voi olla myös enemmän, jos nuoren tilanne niin vaatii. Haastatteluissa arvioidaan ja

11 kartoitetaan nuoren senhetkinen tilanne, tavoitteet, tarpeet ja jatkotoimenpiteet. Haastattelujen yhteydessä nuori arvioi myös itse omaa kehitystään ja tilannettaan. Työpajatoiminnan aikana seurataan nuoren elämänhallinnan rakentumista sekä työ- ja toimintakyvyn lisääntymistä. Seurantaa käytetään muun muassa nuoren toimintaan osallistumisen, työaikojen noudattamisen, motivaation lisääntymisen, sosiaalisuuden parantumisen sekä muiden valmiuksien arvioimisessa, jotta pystytään näkemään milloin nuori on valmis esimerkiksi siirtymään starttijaksolta valmennusjaksolle tai nuorten työpajatoiminnan piiristä eteenpäin. Ennen toiminnan alkamista nuori, sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja tekevät yhdessä nuorelle aktivointisuunnitelman, jossa päätetään nuoren tulo nuorten työpajatoimintaan. Aktivointisuunnitelma toimii nuoren arvioinnin ja seurannan pohjana. Toiminnan alussa, starttijakson aikana, nuoren kanssa tehdään työpajatoiminnan puitteissa nuoren mielenkiintoon pohjautuva valmennus- ja tavoitesuunnitelma, jotka tukevat aktivointisuunnitelmassa olevia tavoitteita. Näiden tavoitteiden pohjalta nuori ja työnsuunnittelija arvioivat nuoren tilanteen kehittymistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktivointisuunnitelman laatijat kokoontuvat noin kuukauden välein tai tarpeen mukaan arvioimaan toiminnan vaikutuksia asiakkaan työllistymismahdollisuuksiin ja mietitään epäkohdissa parempia toimintatapoja sekä päätetään jatkosta. Nuoren poistuttua työpajatoiminnan piiristä kirjataan ylös miten nuori sijoittuu. Nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan noin 2 vuotta yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä Laatujärjestelmä Utajärven kunnassa on käytössä ISO9001-laatujärjestelmä, johon kuuluu toiminnan systemaattinen arviointi. Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan samoin kuin muitakin kunnan toimintoja: vuosittain työstetään laatuvastuuraportit, jotka käydään läpi johdon katselmuksessa. Palautetta kerätään jatkuvasti ja se käsitellään esimiehen johdolla tiimikokouksissa. Asiakaspalautteeseen vastataan määritellyn ajan sisällä. Sisäiset auditoinnit toteutetaan auditointisuunnitelman mukaisesti. Laatujärjestelmään kuuluu, että toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteenveto seurannasta ja arvioinnista Nuorten työpajatoiminnassa seurannan ja arvioinnin pääkohteet ovat; 1. Miten nuoret ovat hyötyneet toimintakyvyllisesti ja sosiaalisesti? 2. Miten nuoret ovat sijoittuneet toiminnan jälkeen? 3. Mitä on kehitettävä, jotta toiminta olisi vielä vaikuttavampaa? Toiminnan seurantaan ja arviointiin osallistuvat etupäässä ohjausryhmä ja työpajahenkilökunta ja toiminnassa mukana olevat nuoret. Lisäksi sisäiset auditoijat arvioivat toimintaa. Nuorten seurantaan ja arviointiin osallistuvat nuori itse, Oulunkaaren sosiaalityöntekijät ja Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston Muhoksen toimipisteen työvoimaneuvojat. Joidenkin nuorten osalta vanhempien tiivis yhteistyö on arvokasta nuoren tukemisessa ja arvioinnissa. Nuoren arviointiin osallistuvat myös tarpeen ja tilanteen mukaan kaikki työpajatoiminnan aikana nuoren tukena olevat henkilöt ja tahot, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva nuoren tilanteesta.

12 Työpajan esimies raportoi nuoren edistymisen ja antaa palautteen nuorelle sekä sosiaalitoimelle ja työvoimatoimistolle. Työpajan esimies myös seuraa toiminnan vaikuttavuutta sekä nuoren sijoittumista työpajatoiminnan jälkeen. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta mitataan sillä, miten nuoret sijoittuvat työpajatoiminnan aikana ja sen jälkeen joko koulutukseen, työhön, muuhun ohjattuun toimintaan tai työttömäksi. Nuorten työpajatoiminnassa seurannassa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ovat etupäässä havainnoinnit, haastattelut, arviointipalaverit, kehittämispalaverit, kirjalliset kyselylomakkeet sekä nuorten ja työnsuunnittelijan pitämät päiväkirjat. Saavutetut tulokset ja kehittämiskohteet dokumentoidaan ja niiden avulla seurataan ja kehitetään toimintaa systemaattisesti. Toimintavuoden päätyttyä työstetään toimintakertomus ja tiliselvitys sekä vastataan Opetus- ja kulttuuriministeriön Työpajatoiminnan arviointikyselyyn. 8 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston päivittäminen ja toiminnan kehittäminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää on hoitanut pitkään toiminut Seurantaryhmä, johon kuuluu edustajat mm. nuoriso- ja liikuntatoimesta, opetuspalveluista, Oulunkaaren perhe- (sosiaalityö) ja terveyspalveluista ja Utajärven seurakunnasta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpano tarkistetaan vuoden 2012 alussa vastaamaan uuden nuorisolain velvoitteita. Työryhmään nimetään myös Nuorten työpajan edustaja. 2. Ohjausryhmän perustaminen Paikallista Nuorten työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Tällä hetkellä toimintaa ohjaa Työllisyystyöryhmä ja kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ryhmään kutsutaan myös nuorisotoimen, Oulunkaaren perhepalvelujen (sosiaalityön) sekä TE-toimiston edustajat. 3. Nuorten työpajan yhteiset säännöt Nuorten työpajalle työstetään yhdessä nuorten kanssa työpajan yhteiset säännöt heti toiminnan alkaessa. 4. Päihdesuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyöohjelma toiminnan alettua 5. Turvallisuussuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään toiminnan alettua turvallisuussuunnitelma, joka sisältää työturvallisuusohjeet. Nuorten työpajan turvallisuussuunnitelma on osa Hyvinvointitalon pelastussuunnitelmaa.