Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus
Luonnonmarjasatoihin vaikuttavista tekijöistä Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan ja marjonnan määrä versojen ravinnetilanne kukka-aiheiden erilaistuminen Talven ja kevään ympäristöolosuhteet, ravintotilanne ennen kukintaa Pölyttäjähyönteisten runsaus kukintakauden aikana Kukintakauden ympäristöolosuhteet Kukinnan kesto Medentuotanto Kukka-aiheiden lukumäärä kasvukauden alussa PÖLYTYKSEN ONNISTUMINEN Pölyttäjähyönteisten aktiivisuus kukintakauden aikana Halla Muiden samaan aikaan kukkivien kasvilajien kilpailu pölyttäjistä Nuppujen lukumäärä Halla PÖLYTTYNEIDEN KUKKIEN LUKUMÄÄRÄ KUKKIEN LUKUMÄÄRÄ Halla Sienituhot Eläinsyönnökset RAAKILEIDEN LUKUMÄÄRÄ MARJOJEN LUKUMÄÄRÄ Sateisuus Kuivuus
Bombusland 3 11.11.2015
Miten pölytysvoima varmistetaan muualla? 4 11.11.2015
Tarhamehiläispölytys pohjoisboreaalisessa metsässä? 5 11.11.2015
6 11.11.2015
Koejärjestely Keskiarvo Merkitty kimppu mustikanvarpuja josta laskettiin kukat ja kypsät marjat 100 m 300 m 500 m 700 m >1000 m Linja Etäisyys mehiläistarhaan 7 11.11.2015
Tilastollinen käsittely Vaste: Marjantuotanto = Marjojen lkm kimpussa Kukkien lkm kimpussa Vähintään 2 linjaa / tarha Vähintään 250 kukkaa / etäisyys / tarha Kaksi tarhaa kummallakin koealueella vähintään 8000 mustikankukkaa / vuosi Vasteeseen vaikuttavat tekijät 1) Etäisyys tarhasta (m) 2) Puuston kokonaistilavuus (m 3 ha -1 ) Seurantavuodet 2011, 2012 ja 2013 käsiteltiin erikseen 8 11.11.2015
Hunajan siitepöly Pajut, raidat 9 % Muut 4 % Raatteet 1 % Hilla 15 % Rubus sp. 6 % Mustikka 65% Tarhamehiläiset pölyttävät myös suomalaista villimustikkaa 9 11.11.2015
Marjoiksi kypsyneiden mustikankukkien osuudet eri etäisyyksillä mehiläistarhoista. 10 11.11.2015
Marjoiksi kypsyneiden mustikankukkien osuudet eri puustotilavuuksilla
Johtopäätös Tarhamehiläiset lisäävät mustikkasatoa silloin kun luonnonpölytys ei ole tehokasta Kun luontaiset pölyttäjät ovat aktiivisia, puuston kokonaistilavuudella (paisteisuudella) on tarhamehiläisiä suurempi merkitys pölytykselle 12 11.11.2015
Vaihtoehto 2 luonnonpölyttäjät 13 11.11.2015
14 11.11.2015
15 11.11.2015
Koejärjestely Merkitty kimppu mustikanvarpuja josta laskettiin kukat, raakileet ja kypsät marjat 300 m Koko tutkimusalue oli saman metsäkuvion sisällä Keinopesien (20 kpl) ketju 100 m 16 11.11.2015
Tilastollinen käsittely Vasteet: Pölytys = Raakileiden lkm kimpussa Kukkien lkm kimpussa Marjantuotanto = Marjojen lkm kimpussa Kukkien lkm kimpussa 17 11.11.2015
Proportion Osuus Pölyttyneiden ja marjoneiden mustikankukkien osuudet a) eri etäisyyksillä keinopesistä. b) Pollination Mustikan pölyttyminen 0.5 0.5 Referenssi Reference Berries Mustikan marjominen 0.4 0.3 p = 0.073 p = 0.210 p = 0.006 0.4 0.3 Referenssi Reference p = 0.079 p = 0.325 p = 0.008 0.2 0.2 0.1 F-test, p = 0.041 0.1 F-test, p = 0.044 0.0 0 100 200 300 Etäisyys keinopesistä (m) Distance, m 0.0 0 100 200 300 Etäisyys keinopesistä (m) Distance, m 18 11.11.2015
Johtopäätös Seurantavuotena mustikan pölyttyminen ja marjominen oli jopa 50 % suurempaa keinopesien välittömässä läheisyydessä kuin 300 m:n etäisyydellä keinopesistä 19 11.11.2015
Yhteenveto Luonnonmarjojen satotasoja on mahdollista nostaa tehostamalla pölytyspalveluja joko tuomalla paikalle ulkopuolista pölytysvoimaa tai parantamalla luontaisten pölyttäjien elinoloja Pölyttäjäpopulaatioiden elinvoimaisuus tulisi ottaa huomioon myös metsänhoidossa, etenkin niillä alueilla jotka ovat tärkeitä metsien monikäyttöalueita Pesäresurssit Riittävä ravinnon saanti koko kasvukauden ajan (kukkivat mesikasvialueet) 20 11.11.2015
Avaintyöntekijät Hoplitis tuberculata (Erakkomehiläinen) Apis mellifera carnica (Tarhamehiläinen) Discipulus laboriosus (Harjoittelija) 21 11.11.2015
Avustavat työläiset Henri Vanhanen, Rainer Peltola, Outi Manninen, Ville Hallikainen, Kari Mikkola Luke Reima Leinonen Kainuun ELY Hannu Peltokangas Napapiirin mehiläishoitajat Kari Vääräkangas Vääräkankaan hunaja 22 11.11.2015