Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - kokonaisuus haltuun hyvinvointiohjelmalla 3.3.2016 Laitila Heini Parkkunen kehittämispäällikkö Turun kaupunki / vapaa-aikatoimiala heini.parkkunen@turku.fi 050 5590249 1
1. Hyvinvoinnin strateginen ohjaus Turusssa
Turun kaupungin visio Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.
Strategiset ohjelmat linjaavat toimintaamme Kaupunkistrategia Visio 2029 Keskeiset päämäärät Toimintalupaukset 1. Hyvinvointi ja aktiivisuus Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Osaava ja oppiva kaupunkilainen Aktiivinen kaupunkilainen Strategiset ohjelmat LIITTEET: Muut strategialuonteiset asiakirjat 2. Kilpailukyky ja kestävä kasvu Yrittävä ja osaava kaupunki Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Rakentuva kaupunki ja ympäristö
Turun kaupungin toimintalupaukset Asukas- ja asiakaslähtöisyys Vastuullisuus ja suvaitsevaisuus Uudistuminen ja yhteistyö
Strateginen ohjelma: Hyvinvointi ja aktiivisuus
Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilaisten kestävä hyvinvointi o Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä o Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka o Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja
Osaava ja oppiva kaupunkilainen Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toteuttaminen ovat kaupungin perustehtäviä sekä kilpailukyvyn edellytys o o o o o o o Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä Vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla Kansainvälisyyden edellytykset turvataan tukemalla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa Varhaiskasvatuksen palvelujen asiakaslähtöisyyttä kasvatetaan laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uudistetaan sivistystoimialan ja Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoja tiivistämällä Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta
Aktiivinen kaupunkilainen Aktiivisella harrastamisella on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin o o o o o o o Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja päätöksentekoa Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi
Sopimusohjaus yhdistää strategian toiminnan ja talouden suunnitteluun KV 23.6.2014 Strategian päämäärät ja tavoitteet puretaan toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimintaa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Sopimusohjaus yhdistää toiminnan ja talouden suunnittelun. Turun kaupungin strategiahierarkia. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.3.2013. 10
JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA YHTEENVETO JA KEHITTÄMISKOHTEET Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen yhteenveto ja päivittämistarpeet Sanallinen arvio Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen teeman etenemisestä: Kaupungin toiminnan päämääränä on turkulaisten kestävä hyvinvointi. Turkulaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa on arvioitu ja analysoitu kehittäen tiedolla johtamisen kautta sekä entistä parempia välineitä että analyysiä, jonka pohjalta palveluita ja toimintaa voidaan kohdentaa sekä toimintatapoja kehittää. Palvelurakenteen muutoksia on toteutettu laajasti. Erityisesti on onnistuttu eräiden raskaampien palveluiden sisäisissä rakennemuutoksissa, kuten vanhus- ja vammaispalveluiden laitoshoidon purkamisessa ja lasten sijaishuollon muuttamisessa perhehoitoon painottuvaksi. Varsinkin ikäihmisten hoito- ja palveluketjuja on kehitetty siten, että VSSHP:n siirtoviivepäivät ovat selvästi vähentyneet. Teeman linjaus 2.1.3. on toteutunut vuonna 2015 hyvin ja tähän liittyvä kehitystyö edelleen jatkuu. Painopisteen siirtämisessä ehkäisevään työhön 2.1.2. on tapahtunut joitakin merkittäviä parannuksia. Lastensuojelussa painopistettä on pystytty siirtämään avohuollon puolelle ja käynnissä on lukuisia kehittämishankkeita, joilla työtä jatketaan. Terveyspalveluissa kehitetään yhteistyössä VSSHP:n kanssa mm. psykiatrian palveluita; tavoitteena on lisätä resursseja avohoitoon. Kaupunginsairaalassa kuntouttavan hoidon kehittämistyö jatkuu ja suun terveydenhuollossa jatketaan toiminnan tehostamista sekä uusien ehkäisevien työmuotojen kehittämistä. Terveysasemilla kehitetään mm. hoitoonpääsyä ja kohdennettua matalan kynnyksen palvelua (kuten mielenterveys- ja päihdetiimit). Eri ikäisten vähemmän liikkuvien kuntalaisten tavoittamiseksi tehtiin yhteistyötä erityisesti vapaa-aika-, hyvinvointi- ja sivistystoimialojen välillä. Erityisenä kohderyhmänä vähemmän liikkuvat sosioekonomisesti haastavimmilla asuinalueilla ja eri väestöryhmien parissa. Hyvinvoinnin puitteiden luomisessa 2.1.1. erityisesti tilojen avaaminen laajemmin järjestöjen ja kuntalaisten käyttöön on edennyt. Myös yhteistyö ja kumppanuusmalli kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja tähän liittyvä avustusjärjestelmän kehittäminen on käynnissä. Jotta painopistettä voitaisiin selvästi laajemmin siirtää ehkäisevään työhön sekä hyvinvoinnin puitteiden luomiseen, täytyy kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä edelleen kehittää. Hyvinvoinnin ohjausryhmä on luonut tälle kehittämiselle toimivan ylärakenteen. Poikkihallinnollisuuden lisäämisellä on liitetty fyysinen ympäristö ja palvelut paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarve palveluiden nivomiseen (esim. SoTe ja vapaa-aikapalvelut) entistä paremmin osaksi yhteistä ketjua korostuu tulevan SoTeuudistuksen takia. STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2015
2. Hyvinvoinnin seuranta kaupunkistrategiassa
Hyvinvointikertomus Pohjana Terveydenhuoltolain 12 Mallina kansallisesti edistetty hyvinvointikertomustyö (sähköinen hyvinvointikertomus) Turun versio - hyvinvointikertomus 2014 ja 2015 Yhteenveto turkulaisten hyvinvoinnin tilasta Hyvinvointi- ja aktiivisuus ohjelman toimeenpano Suunnitelma tulevaisuuteen eli strategiset linjausten toimeenpano ja toimenpiteet Poikkihallinnolliset tavoitteet Laaja versio 1. kerran kaupunginvaltuustossa 31.8.2015 (vuodesta 2014), vuosiraportti ( suppea ) vuodesta 2015 tilinpäätöksen yhteydessä kevät 2016
Toimintaympäristöanalyysi Koostuu laajasta tilastopaketista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima sekä kaikkia ikäryhmiä koskevat tiedot Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Tilastopaketissa sähköisen hyvinvointikertomuksen mittareita sekä kaupungin omia valintoja Yhdessä sovitut hyvinvoinnin kuvaajat Päivitetään jatkuvasti Koko kaupungin valmistelijoiden käytettävissä
Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit
Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin + Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus Kulttuurin harrastaminen Pitkäaikaistyöttömien osuus Koettu elämänlaatu Yksinäisyyden kokeminen Liikunnan harrastaminen Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Koettu terveys Nuorisotyöttömien osuus Masentuneisuus Rikollisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Liikenneturvallisuus Alueiden eriytyminen THL:n Sairastavuusindeksi Työttömyysaste Pienituloisten osuus Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Takaisin etusivulle Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit
Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut 2010-2014 Paluu 62,4 Turku 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 100 2013-2015* 50 62 68,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan olleen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuraluiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueihin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)
Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Muuttoliike Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Satamien matkustajaliikenne Meriteollisuuden liikevaihto Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Työpaikkaomavaraisuus Laaja asuinkuntaindeksi Korkeakoulujen hakijamäärät + Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus KV kongressien määrä ja osallistujat Työikäisten määrä Asukastiheys Työllisyysaste Toimialojen henkilöstömäärät Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Lentoasemien rahtimäärät Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Takaisin etusivulle Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit
JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT TERVE JA HYVINVOIVA KAUPUNKILAINEN HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA OSAAVA JA OPPIVA KAUPUNKILAINEN AKTIIVINEN KAUPUNKILAINEN YRITTÄVÄ JA OSAAVA KAUPUNKI KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA VAIKUTTAVA JA UUDISTUVA KAUPUNKI RAKENTUVA KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ Hyvinvointi ja aktiivisuus ohjelman yhteenveto Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja Osaava ja oppiva kaupunkilainen 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä 2.2.3 Vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla 2.2.3 Kansainvälisyyden edellytykset turvataan tukemalla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa 2.2.4 Varhaiskasvatuksen palvelujen asiakaslähtöisyyttä kasvatetaan laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa 2.2.5 Kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uudistetaan sivistystoimialan ja Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoja tiivistämällä 2.2.6 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 2.2.7 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta Aktiivinen kaupunkilainen 2.3.1 Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle 2.3.2 Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa 2.3.3 Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa 2.3.4 Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä 2.3.5 Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja päätöksentekoa 2.3.6 Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja 2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2015
JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA YHTEENVETO 2.3.3 Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa SEURAAVA Mittarit strategisista sopimuksista Toimiala 2015 tavoite 2015 toteuma Kirjaston käynnit VAPA 1,9 milj 1 935 676 Museoiden kävijämäärä VAPA 250 000 323 035 Orkesterin kuulijat VAPA 68 000 69 319 Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän kirjastopalveluja tarjolla, osuus (FCG) VAPA 10 % 3 Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän teatteripalveluja tarjolla, osuus (FCG) VAPA 3 % Tietoa ei saatavissa Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän konsertteja tarjolla, osuus (FCG) VAPA 16 % Tietoa ei saatavissa Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän taidenäyttelyitä tarjolla, osuus (FCG) VAPA 5 % Tietoa ei saatavissa Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän museopalveluja tarjolla, osuus (FCG) VAPA 4 % 2% Uimalaitosten käyntikerrat VAPA 600 000 775010 Parkin kentän kävijämäärä VAPA 41 000 37 370 Kupittaan urheiluhallin käyntikerrat VAPA 210 000 260 605 Aktivointiosaston ohjatun toiminnan käyntikerrat VAPA 90 000 83 288 Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän liikuntapalveluja tarjolla, osuus (FCG) VAPA 16 % 8% Avustuksia anoneiden urheiluseurojen harrastajamäärä VAPA 59 250 58575 Alueellisten ja niihin rinnastettavien *) nuorisotilojen käynnit VAPA 220 000 200 735 Digitaalisten medioiden hyödyntäminen vuorovaikutteisuuden kasvattamisessa, kehittämishanke VAPA P4 STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2015
JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA YHTEENVETO 2.3.3 Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa PALUU Sanallinen arvio linjauksen ja alatavoitteiden edistymisestä: Kaupunkitasoisesti tuettiin toimintaympäristötiedon sekä tutkimustiedon hyödyntämistä kokoamalla niitä konsernihallinnon toimesta keskitetysti kaikkien toimialojen käyttöön. Aktiivista elämätapaa kuvaavia tietoja sisältyi mm. kaupunkipalvelututkimuksen, useiden asiakas(tyytyväisyys)kyselyjen, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), menetettyjen elinvuosien (PYLL) tuloksiin, joita oli mahdollista hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Kirjastossa Käyttäjät ja kokoelmat raportointipalvelulla on pystytty hyödyntämään asukas- ja asiakastietoja osana suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä. Museopalvelut toteutti kävijätutkimuksia, joiden tuloksia tullaan hyödyntämään toiminnan suunnittelu- ja kehittämistyössä, mm. Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistamisen määrittelyyn tähtäävät kävijäkyselyt. Museon läsnäoloa sosiaalisessa mediassa on lisätty: museo ylläpitää kolme blogia ja on läsnä twitterissä sekä instagramissa, esimerkiksi uutena kokeiluna toteutettu arkeologisiin kaivauksiin liittyvä Under Kattan instagram-tili sai hyvin seuraajia. Orkesteri jalkautui aktiivisesti kaupunkilaisten joukkoon ja käytti runsasta yleisöpalautetta laajasti ohjelmistosuunnittelussaan. Osoituksena asian onnistumisesta on kasvanut täyttöaste niin sinfonia- kuin erikoiskonserteissa. Lisäksi orkesteri toteutti laajan nettikonserttisarjan, ja hyödynsi sähköisiä viestimiä laajasti. Liikuntapaikkayksikössä seurataan tarkkaan kävijämääriä ja kävijöiden profiileja kaikkien niiden liikuntapaikkojen osalta, joiden käynnit rekisteröityvät joko lipunmyyntijärjestelmien tai vuorovarauksen kautta. Liikuntatuotteiden alueellista jakautumista on selvitetty ja palveluita suunnattiin sosioekonomisesti haastavimmille alueille. Taustatietona käytetään mm. ATH-, kouluterveys- ja PYLL- kyselyiden tuloksia. Kulta2-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä kerättiin asiakaspalautetta kehittämisen tueksi. Nuorisopalveluissa digitaalista nuorisotyötä on lisätty muun muassa sosiaalisen median osalta some-strategian tavoitteiden mukaiseksi. Some-strategian toteuttamisessa hyödynnettiin korkeakouluopiskelijoiden nuorisopalveluille tekemää kenttätutkimusta turkulaisten nuorten sosiaalisen median käytöstä. Kokonaisarvio linjauksen toimeenpanon edistymisestä: = toteutuu STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2015
JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT TERVE JA HYVINVOIVA KAUPUNKILAINEN HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA OSAAVA JA OPPIVA KAUPUNKILAINEN AKTIIVINEN KAUPUNKILAINEN YRITTÄVÄ JA OSAAVA KAUPUNKI KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA VAIKUTTAVA JA UUDISTUVA KAUPUNKI RAKENTUVA KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ Linjausten toteutuminen 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2015
Tavoitteiden lukumäärä JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA YHTEENVETO JA KEHITTÄMISKOHTEET Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen 2016 toteutus ja päivittämistarpeet Vuoden 2016 tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet: Kaupungin kärkihankkeet: Palveluohjauksen uudistaminen Strategiset tavoitteet Asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen Lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin. Lastensuojelun palvelurakenne uudistetaan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi. Tuetaan ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden osallisuutta ja toimintakykyä sekä kehitetään palvelurakennetta avopalvelupainotteisemmaksi Vähennetään lasten ylipainoisuutta ja liikalihavuutta Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Varhaisen tuen palveluiden järjestäminen Huostaan otettujen lasten perhehoidon lisääminen Mielenterveys- ja päihdetyön perus- ja erityistason yhteensovittaminen Iäkkäiden palvelut ja hoito järjestetään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikein menetelmin, kustannustehokkaasti ja terveyshyötyä tuottamaton odotus, esim. siirtoviive minimoiden Ehkäisevä työ osaksi asiakastyötä Pitkäaikaistyöttömien aktivointi 14 12 10 8 6 4 2 0 Teeman linjausten jalkautuminen strategisiin sopimuksiin tavoitteiksi KH Sito Yto Vapa Hyto KH Sito Hyto KH Vapa Hyto 2.1.1 2.1.2 2.1.3 Päivittämistarpeet linjauksiin tai niiden alatavoitteisiin: STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2015
3. Hyvinvoinnin ohjausta tukevat rakenteet
Konsernitaso Turun johtamisfoorumit Kaupungin johtoryhmä /laajennettu johtoryhmä: kj, akj, toimialajohtajat, kolme ryhmän johtajaa konsernihallinnosta (10) (henkilöstöjohtaja, viestintäjohtaja, kaupunkisuunnittelujohtaja, kehitys- ja strategiajohtaja, yhteysjohtaja, tilajohtaja, ja elinkeinojohtaja, 7) Supistettu johtoryhmä: kj, akj, kolme ryhmän johtajaa konsernihallinnosta (5) Matriisit ja poikkihallinnolliset ohjausryhmät Hyvinvoinnin ohjausryhmä Elinkeinoja yrityspalvelujen ohjausryhmä Maankäytön ohjausryhmä Tilahallinnon matriisi (ei nimetty) Hallinnon ohjausryhmä Hankintojen Ohjausryhmä (ei nimetty) Talouden matriisin ohjausryhmä Kehittämisen matriisin ohjausryhmä Henkilöstön matriisin ohjausryhmä Viestinnän matriisin ohjausryhmä Lakipalvelujen matriisin ohjausryhmä Toimialataso (palvelu/tulosalueet ja matriisien edustajat) Konsernihallinnon johtoryhmä Kiinteistötoimialan johtoryhmä Ympäristötoimialan johtoryhmä Sivistystoimialan johtoryhmä Hyvinvointitoimialan johtoryhmä Vapaa-ajan toimialan johtoryhmä Vesiliikelait oksen johtoryhmä Alpen johtoryhmä 8.3.2016 Esittäjän nimi 25
Hyvinvoinnin ohjausryhmä Kaikki toimialat kattava, Lasten ja nuorten työryhmä Kulttuurihyvinvointityöryhmä Hyvinvointiyhteistyö Kansallinen (Terve kunta, suuret kaupungit, alueellinen), kansainvälinen (Healthy Cities) Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman toimeenpano Hyvinvointiohjelman seuranta Hyvinvointikertomus, mittarit, tutkimukset (Ath, Pyll ), vaikutusten arviointi Hyvinvointiohjelman toteutus Hankkeet, palvelutuotanto, viestintä 26
Poikkihallinnollisina painopisteinä Lasten ja nuorten ylipainon ja liikalihavuuden vähentäminen (2015) Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi (2015) Vanhemmuuden tuki (2017 ) Yksinäisyyden ehkäisy (2017 ) Seurataan sopimusten ja hyvinvointiohjelman salkun kautta
Kilpailukyky ja kestävä kasvu Jokainen hanke ja projekti sijoitetaan strategian mukaiseen salkkurakenteeseen Salkkurakenne* Kaupungin kärkihankesalkku Kaupunginjohtajan kehittämissalkku Hyvinvointi ja aktiivisuus Yrittävä ja osaava kaupunki Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Rakentuva kaupunki ja ympäristö Toimialojen salkut Palvelualuekohtaiset salkut Salkku johtamista varten Salkussa ohjataan ja johdetaan kehittämistä. Projekti voi kuulua ja sitä voidaan johtaa vain yhdessä salkussa. Salkkunäkymät erilaisten kokonaisuuksien tarkastelua varten Salkuista voidaan suodattaa haluttuja kokonaisuuksia. Yksi projekti voi siten sisältyä moneen salkkunäkymään. Esim. linjausta 3.2.1 toteuttavat tai IT:tä sisältävät hankkeet ja projektit *Kj tekee muutokset salkkurakenteeseen 28
Hyvinvointi ja aktiivisuus -salkku 29
Teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen/vaiheittain 30
Kiitos!