Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 1
Toimintaohjelman tavoitteet Parantaa väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä Vähentää terveyseroja Vähentää eriarvoisuutta Nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiä esille Saada seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen luontevaksi osaksi kaikkea sosiaali-, terveydenhuolto- ja opetustyötä 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 2
Toimintaohjelma pyrkii edistämään seksuaalija lisääntymisterveyttä lisäämällä tietämystä, kehittämällä palveluja ja vahvistamalla seksuaalikasvatusta niin, että se tavoittaa tasa-arvoisesti kaikenikäiset ihmiset ja sisältyy kasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 3
Painopistealueet Lapset ja nuoret seksuaalikasvatus Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut luontevaksi osaksi poikien ja miesten terveyspalveluita Monikulttuurisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden kulttuurisensitiivinen edistäminen Hyvä syntymän hoito 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 4
Painopistealue: Lapset ja nuoret Nuorten ongelmien kasautuminen, eriarvoisuuden lisääntyminen ja nuorten syrjäytyminen tai syrjään joutuminen tuovat haasteita myös nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen kehittämiselle. Tietämystä lisäämällä ja palveluja kehittämällä edistetään paitsi lasten ja nuorten omaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä myös tulevien sukupolvien terveyttä ja hyvinvointia. Seksuaalikasvatuksella voidaan vahvistaa lapsen ja nuoren omanarvontuntoa ja itsetuntemusta sekä kasvattaa turvalliseen ja positiiviseen seksuaalisuuteen. Peruskoulun seksuaalikasvatus on avainasemassa, koska se tavoittaa koko oppivelvollisuusikäisen väestön. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 5
Seksuaalikasvatus Virallisen seksuaalikasvatuksen tulee tavoittaa yhdenveroisesti kaikki lapset ja nuoret. Seksuaalikasvatuksen tulee sisältyä kaikkeen kasvatus ja opetustoimintaan varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen valistusta opetusta ohjausta neuvontaa Virallista ja epävirallista yhteistyötä Seksuaalikasvatusta tarvitaan kaikille ikä- ja väestöryhmille osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 6
Tavoitteet Seksuaalikasvatus tavoittaa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tasa-arvoisesti kaikki lapset ja nuoret. Seksuaalikasvatuksessa saadaan osaamista lapsen ja nuoren henkilökohtaisen koskemattomuuden kunnioittamiseen, yksityiselämän suojaan ja itsemääräämisoikeuteen. Koulujen seksuaaliopetuksessa otetaan huomioon seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun moninaisuus sekä yhteiskunnan monikulttuuristuminen. Ketään ei jätetä vammaisuuden tai muun yksilöllisen ominaisuuden vuoksi seksuaaliopetuksen ulkopuolelle. Koulujen seksuaaliopetukseen sisältyy seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan tunnistaminen ja ehkäisy. Kouluista ja oppilaitoksista tehdään turvallisia ympäristöjä, joissa kukaan ei altistu häirinnälle ja väkivallalle. Terveystietoon sisältyvä seksuaaliopetus ja kouluterveydenhuollon toiminta suunnitellaan yhteistyössä siten, että niiden antama seksuaalikasvatus täydentää ja tukee toisiaan muodostaen kokonaisuuden, jolla on seksuaalija lisääntymisterveyden edistämisen kannalta määritellyt yhteiset tavoitteet. Nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat esteettömiä, helposti saavutettavia sekä fyysisesti, taloudellisesti että psykososiaalisesti ja niissä huomioidaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Nuorten palveluissa tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja erityisesti ne, jotka eivät jatka peruskoulun jälkeen opintojaan. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 7
Painopistealue: Pojat ja miehet Seksuaali- ja lisääntymisterveys on perinteisesti liitetty naisiin eikä miesten ole ollut helppo hakeutua palveluihin, jotka on koettu naisille suunnatuiksi. Miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedon tasosta, palvelujen käytöstä ja toveista palvelujen suhteen on vasta vähän tietoa. Palvelut tulisi pyrkiä järjestämään niin, että myös pojat ja miehet osaavat ja voivat niihin hakeutua. Tarvitaan myös kohdennettuja palveluja niille miesryhmille, joiden palvelujen tarve on suurin. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 8
Tavoitteet Seksuaaliseen hyvinvointiin sekä pari- ja ihmissuhdetaitojen tukemiseen ja palvelujen saatavuuteen kiinnitetään soveltuvin osin huomiota kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon kohtaamisissa asiakkaan sukupuolesta riippumatta. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen vakiintuu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Miesten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen käyttöä tuetaan kehittämällä palveluja niin, että jo peruskouluikäiset pojat oppivat käyttämään palveluja ja ymmärtävät, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja vastuu siitä on myös poikien asia, jolloin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttö on luontevaa myös aikuisiässä. Varmistetaan yhdenvertaisuuden toteutuminen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen, kuten seksuaali- ja parisuhdeneuvonnan, tarjonnassa. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 9
Painopistealue: Monikulttuurisuus Tasa-arvoiset seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut riippumatta asiakkaan kulttuuritaustasta tai kielestä Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi tarvitaan sekä lisää tietoa että kulttuurisensitiivistä ja omakielistä neuvontaa ja palveluja. Paperittomat Romanikulttuurin ja Saamelaiskulttuurin erityispiirteiden huomiointi seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 10
Tavoitteet Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut toteutuvat tasa-arvoisesti riippumatta asiakkaan kulttuuritaustasta tai kielestä. Lisätään romanien, erityisesti romaninuorten, seksuaali- ja lisääntymisterveystietoisuutta ja siten tuetaan romaniperheiden hyvinvointia ja lasten terveyttä. Tehostetaan neuvola-, perhetyö- ja varhaiskasvatustoimintaa romanien keskuudessa ja ohjataan romaninuoria toisen asteen koulutukseen ja siten kouluja opiskeluterveydenhuollon piiriin. Turvataan saamelaisille seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut heidän omalla äidinkielellään ja heidän kulttuuritaustansa huomioon ottaen. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön erityistarpeet. Maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta lisätään (myös erityiskysymyksistä kuten kunniaan liittyvästä väkivallasta ja tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta). Paperittomien asema Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa ratkaistaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kunniaan liittyvästä väkivallasta järjestetään koulutusta eri alojen ammattilaisille. Suomessa toimitaan sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelman ohjeistuksen mukaisesti tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisemiseksi ja jo ympärileikattujen tyttöjen ja naisten terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi. Selvitetään alaikäisten poikien eilääketieteellisten ympärileikkausten säätelyn tarve Suomessa lapsen oikeuksia ja asian kulttuurisensitiivisyyttä kunnioittaen. 11.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 11
Painopistealue: Hyvä syntymä Kansallisia ohjeita tai suosituksia syntymän hyvästä hoidosta ei aiemmin ole ollut Synnyttäjän ja hänen kumppaninsa voimavaroja tukemalla edistetään perheiden terveyttä Synnytyksen suunnittelulla ja kokonaisvaltaisella syntymänaikaisella tuella, tukemalla varhaiseen vuorovaikutuksen sekä onnistuneeseen imetykseen sekä synnytyskeskustelulla edistetään perheiden terveyttä ja hyvinvointia 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 12
Tavoitteet Alueellinen eriarvoisuus vähenee synnytyksen ja sen jälkeisen ajan hoidossa. Kaikilla raskaana olevilla on mahdollisuus osallistua synnytyksensä suunnitteluun ja synnytysvalmennukseen osana perhevalmennusta. Synnyttäjille suunnitellaan turvallinen ja rauhallinen synnytysympäristö, joka mahdollistaa yksityisyyden, liikkumisen ja rentoutumisen. Syntymän aikainen kokonaisvaltainen tuki toteutuu kaikkien synnyttäjien hoidossa. Synnytyksen hoidossa tuetaan synnyttäjän omia voimavaroja ja vältetään tarpeetonta puuttumista synnytyksen kulkuun. Synnyttäjät saavat toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa kivunlievitystä siten, että he ovat tietoisia niihin liittyvistä eduista ja mahdollisista haitoista. Syntymän hoidossa tuetaan synnyttäjää ja hänen perhettään voimaannuttavaan synnytyskokemukseen. Synnyttäneellä on myönteinen asenne ja riittävät tiedot ja taidot imetykseen. Kaikilla on mahdollisuus synnytyskeskusteluun ja synnytyskokemuksen läpikäymiseen synnytyssairaalassa ja myöhemmin neuvolassa. Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen palvelujen ja hoidon jatkuvuus toteutetaan asiakaslähtöisesti alueellisista lähtökohdista käsin. Lyhytjälkihoitoisten- ja kotisynnytysten hoito ja seuranta toteutetaan Äitiysneuvolaoppaan suositusten mukaisesti. Äitiyshuollon asiantuntijoilla on erityisosaamista lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä ja sen jälkeisestä hoidosta. Perheellä on riittävät valmiudet selviytyä turvallisin mielin kotona synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeinen kotikäynti toteutetaan mahdollisuuksien mukaan jokaiseen perheeseen. Synnytyksen jälkeinen masennus tunnistetaan, ja synnyttänyt, kumppani ja muu perhe saavat tarvitsemansa hoidon ja tuen. Jälkitarkastuksessa selvitetään synnyttäneen kokonaistilanne ja mahdolliset synnytysvauriot. Synnytyksen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä vähenee. 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 13
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman alueellisella toimeenpanolla Parannetaan palvelutuotannon työnjakoa, koordinointia ja yhteistyötä Toteutetaan suunnitelmallista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa Toimeenpano vaatii onnistuakseen: SOTE-alueilta aitoa halua ottaa ohjelma käyttöön Kykyä nähdä isommat kokonaisuudet toimeenpanossa Asiakkaiden kautta tapahtuvaa ajattelua palvelujen järjestämisessä 11.2.2016 SELI-painopistealueet / Eija Raussi-Lehto 14