TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Suuhygienisti, AMK. Hinnoittelukohta/KVTES 03HOI30 II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) 1. Terveyttä edistävä voimavaralähtöinen terveysneuvonta, jonka avulla asiakasta tuetaan neuvomalla, ohjaamalla ja kannustamalla. 2. Hammaslääkärin hoitosuunnitelmaan perustuvat hoidot, hoidontarpeen arviointi ja siihen liittyvä dokumentointi, ohjaus ja neuvonta sekä hammaslääketieteellisen hoidon toteuttaminen. 3. Suun terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä suun terveyttä edistävä hoitotyö omalla vastuualueella. Asiakkaan hoidontarpeen mukaisten jatkotoimenpiteiden koordinointi ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Oikea-aikaisten lähettämiskriteerien ja hoitoketjun hallinta. 4. Kliinisten suun hoitotoimenpiteiden suorittaminen hammaslääketieteen eri osa-alueilla. Työtehtäviä esimerkiksi iensairauksien hoito, oikomishoidon osatehtävät, ennaltaehkäisevä hoitotyö (fluoraukset, terveysneuvonta ym.), tarvittaessa vastaanotolla otettavat testit ja näytteenotot sekä paikkauksen tukitoimenpiteet (väliaikaiset paikat). 5. Asiantuntijana toimiminen suun terveydenhuollon ammatillisissa ja moniammatillisissa työryhmissä sekä erilaisten yhteisöjen ja väestöryhmien suun terveyttä edistävien tilaisuuksien valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 6. Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen esim. tiimien vetäminen. 7. Oman ammattitaidon ylläpitäminen osallistumalla täydennys- ja jatkokoulutuksiin sekä oman alan kehityksen seuraaminen. 8. Opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdytys. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) 1. TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tiedot/taidot -Suuhygienistin (AMK) tai hammashuoltajan tutkinto. Erikoisosaaminen suun terveyteen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa, mikä edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä kehittämistä.
2 (18) Harkinta - Työ edellyttää itsenäistä harkintaa ja ongelmanratkaisukykyä vaihtelevissa hoitotilanteissa. - Työssä voidaan hyödyntää aikaisempia ratkaisuja ja ohjeita, mutta tieto on sovellettavaa ja yhteen sovitettavaa jokaisessa hoitotilanteessa. - Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen.(esim.koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) 2. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Vaikutusten laajuus ja pysyvyys palvelutuotantoon - Työn vaikutukset ulottuva laajasti eri-ikäisten ihmisten terveydentilaan ja hyvinvointiin. Toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden terveyspalvelujen käyttöön ja tarpeeseen; siten myös taloudellista vaikutusta. - Työ edellyttää vastuunkantamista tehdyistä hoitotoimenpiteistä ja menetelmistä, joilla voi olla pysyvä tai vaikeasti muutettava vaikutus asiakkaan elämässä. Johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin - Perustyössä toimenkuvaan voi kuulua esimerkiksi erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä toimimista, jolloin työ voi sisältää myös johtovastuuta. Erityisesti jatkuva laadunkehittäminen ja siihen osallistuminen vaikuttaa koko suun terveydenhuollon organisaatioon. 3. YHTEISTYÖTAIDOT Vuorovaikutus - Työ edellyttää aktiivista ja tavoitteellista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Työ edellyttää usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja sekä ongelmatilanteiden ratkaisukykyä. Ihmissuhdevaatimukset - Työ edellyttää hyvää yhteistyökykyä eri ammattiryhmien, yhteisöjen sekä erilaisten asiakkaiden kanssa. Työ vaatii jatkuvaa toisen ihmisen asemaan ja tilanteeseen asettautumista ja ihmisten ymmärtämistä erilaisissa elämäntilanteissa. 4. TYÖOLOSUHTEET (tehtävään liittyvät fyysiset ja henkiset olosuhteet) - Työ edellyttää hyvää henkisen paineen hallintaa (esim. muuttuvat tilanteet, kiire, asiakaskontaktien suuri määrä, keskeytykset työssä, vaikeat hoitotilanteet, ylikuormitetut yksiköt, väkivallan uhka.)
3 (18) - Usein pitkäkestoinen yksin työskentely kliinisessä suun hoitotyössä lisää työn fyysistä kuormittavuutta, joten työergonomisten olosuhteiden huomioiminen asettaa erityisvaatimuksia. - Suun hoitotyössä riski esim. veriteitse tarttuville taudeille on vähintäänkin kohtalainen, joten työ vaatii hyvää työhygieenisen tiedon ja taidon hallintaa. - Muuttuvat tilanteet sekä laadukkaan hoidon tarjoaminen asiakkaille suun terveyden hoitotyössä ovat johtaneet kehittämään toiminalle myös uusia työskentelytapoja. Tästä aiheutuu mm. työtehtävien siirtoja, mikä kasvattaa suuhygienistin työn vaativuutta ja laajentaa toimenkuvaa. Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltijan/työntekijän kanssa Aika ja paikka Esimiehen allekirjoitus
4 (18) Laita ruksi kunkin vaativuustekijän sen vaihtoehdon kohdalle, joka mielestäsi parhaiten kuvaa työtäsi. 1 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida työtehtävissä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä harkinnan itsenäisyyttä. Työ on sitä vaativampaa, mitä syvällisempiä, laajempia tai monipuolisempia tietoja ja taitoja työ edellyttää. 1.1 Tiedot Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta, jolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta ja ammatinhallinnan edellyttämää tiedon hankkimista. Lähtökohtana on työtehtävän tämänhetkinen rekrytointiperuste koulutuksen suhteen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työ edellyttää ammatillista perustietoa ja/ tai hyvää työpaikkakoulutusta. 2. Työ edellyttää toisen asteen ammatillista perustutkintoa 120 op (esim. ammattikoulu, nyk. ammattiopisto). 3. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, 180 240 op. x x x 4. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, 180 240 sekä lisäksi ammatillista erikoistumiskoulutusta vähintään 30 op. 5. Työ edellyttää perusteellista asiantuntijatasoista perustietoa, kuten ylempää AMK-tutkintoa (esim. osastonhoitajan pätevyyttä) tai ylempää yliopistotutkintoa, 270 300 op. 6. Työ edellyttää syvällistä perehtyneisyyttä edellyttävän asiantuntijatasoisen tiedon, kuten ylemmän korkeakoulututkinnon, jatko-opintona suoritettavan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tai erikoistumistutkinnon. Huomautuksia: Toimiminen suuhygienistin työssä edellyttää alan sisäistä erikoisosaamista.
5 (18) 1.2 Taidot (työkokemus ammattialalta) Arvioi työssä tarvittavaa työkokemuksella saavutettua osaamista ja sen monipuolisuutta. Tähän vaativuustekijään vaikuttaa myös se, tarvitaanko työssä erityisosaamista ja/tai kokonaisuuksien hahmottamista. Työ on sitä vaativampaa mitä useampaa toisistaan selvästi poikkeavaa taitoa siinä tarvitaan. On tärkeää arvioida, johtaako kohteiden/tavoitteiden erilaisuus selkeästi toisistaan poikkeavien taitojen vaatimukseen. Mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän vaaditaan työkokemusta. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työn hallinta saavutetaan perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä lyhyen ammatillisen kokemuksen avulla. 2. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot. 3. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot ja erityistaidot. 4. Työn hallinta vaatii syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. x 5. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä erityis-ammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää hyvää ja tehtävään soveltuvaa monipuolista työkokemusta. x x 6. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä useampaan erityisammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää monipuolista ja laajaa tehtävään soveltuvaa työkokemusta. Huomautuksia: Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta.
6 (18)
7 (18) 1.3 Harkinta Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii itsenäistä harkintaa ja mitä vähemmän se on ohjeistettua. Itsenäisellä harkinnalla tarkoitetaan, että työntekijä joutuu työtehtävissään ottamaan kantaa siihen, mitä tekee tai miten tekee, eikä täysin yksiselitteisiä ohjeita ole saatavissa. Harkinta perustuu työntekijän/viranhaltijan ammattialan tietoperustaan. Itsenäistä harkintaa esiintyy jokapäiväisessä työssä jokaisella organisaation tasolla. Kyse ei ole virallisesta päätöksenteko-oikeudesta. Harkintaa esiintyy erilaisissa töissä, niin yksin tehtävissä töissä kuin töissä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa joko sisäisten asiakkaiden (työtoverit, muut työyksiköt, työyhteisöt) tai ulkoisten asiakkaiden (asiakkaat/potilaat) kanssa. Arvioi työssä tarvittavan itsenäisen harkinnan taso. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työssä on melko täsmälliset toimintaohjeet ja vain vähän mahdollisuuksia tehdä ratkaisut itsenäisesti. 2. Tehtävä sisältää määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Ratkaisuja tehdään eri vaihtoehtojen välillä, mutta samankaltaisissa olosuhteissa. Tehtävässä suoriutuminen on ennalta määriteltyjen menettelytapojen ja normien mukaista. 3. Tehtävä sisältää selkeästi määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan kokemusta ja tiedon hankintaa useista eri lähteistä. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja ongelmien ratkaisu edellyttää ohjeiden soveltamista käytäntöön. 4. Tehtävässä vaaditaan jatkuvasti eri haittojen ja hyötyjen arviointia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan harkintaa ja vaihtoehtojen arviointia muuttuvissa tilanteissa. Aikaisempia ratkaisuja voidaan jossain määrin käyttää apuna. Tehtävä sisältää useita eritasoisia asiakokonaisuuksia. x x x 5. Tehtävän keskeinen sisältö on asiakokonaisuuksien ratkaiseminen. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekoa ja useiden ratkaisuvaihtoehtojen arviointia ja analysointia sekä ratkaisuun vaaditaan eri lähteistä hankittujen tietojen soveltamista ja yhdistämistä. Aikaisempia toimintamalleja ei ole aina käytettävissä. Huomautuksia:
8 (18)
9 (18) 2 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan niitä vaikutuksia, joita arvioitavan työllä on kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja olosuhteisiin ja työyhteisön jäseniin. Vaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutuksen kohteiden lukumäärä ja erilaisuus sekä vaikutusten pitkäkestoisuus ja muutettavuus. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 2.1 Vaikutusten ja vastuun laajuus Arvioi ensin pelkästään vaikutusten piirissä olevien määrä. Työ on sitä vaativampaa, mitä useampiin ja keskenään erilaisiin asiakkaisiin sillä vaikutetaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön ja lähimpään työyhteisöön. 2. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön, lähimpään työyhteisöön sekä asiakkaisiin. 3. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaa työyhteisöä laajemmalle ja /tai useisiin asiakkaisiin. 4. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat useisiin yksiköihin ja/tai laajaan asiakaskuntaan ja/tai sidosryhmiin. x x x Huomautuksia:
10 (18) 2.2 Vaikutusten pysyvyys Arvioi, kuinka pitkäkestoisesti työ vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja heidän olosuhteisiinsa. Pysyvyyttä arvioitaessa on pyrittävä erottamaan arvioitavan työn vaikutukset muista samaan kohteeseen vaikuttavista tekijöistä. Työ on sitä vaativampaa, mitä pitkäkestoisemmin se vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden olosuhteisiin. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ovat lyhyitä ja muutettavissa. 2. Työn vaikutukset ovat lyhyitä mutta vaikeasti muutettavissa tai työn vaikutukset ovat pitkiä mutta muutettavissa. x 3. Työn vaikutukset ovat pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. x 4. Työn vaikutukset ovat pitkäkestoisia tai pysyviä ja ne ovat asiakkaan kannalta merkittäviä. x Huomautuksia:
11 (18) 2.3 Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Johtamis- ja esimiestyössä sekä itsenäisessä asiantuntijatyössä korostuu suunnittelun, kehittämisen, päätöksenteon ja konsultoinnin avulla vaikuttaminen ja siihen liittyvä vastuu. Työn vaikutuksiin kuuluu lisäksi alaisten lukumäärä sekä taloudellinen vastuu. Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Työn avulla vaikutetaan työyhteisön toimintaedellytyksiin, toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Työhön sisältyy myös vaikutusten arviointia ja palautteen antamista omalle esimiehelle, alaisille, työtovereille ja poliittisille päättäjille. Asiantuntija/esimiestehtävään voi sisältyä myös viranomaisena toimimista, viranomaispäätösten tekemistä ja vastuuta päätösten sisällöstä. Tasot Työtekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on sijaisena toimimisen yhteydessä johtamis- ja esimiesvastuuta ja/tai asiantuntijavastuuta. x x x 2. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia alle 10) ja/tai asiantuntijavastuuta. 3. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 11 25) ja/tai perustason asiantuntijavastuuta. 4. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 26 49) ja/tai laaja asiantuntijavastuuta. 5. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia yli 50) ja/tai erittäin laaja asiantuntijavastuuta. Huomautuksia: 2.4
12 (18) Talousvastuu Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työhön kuuluu jonkin verran taloudellista vastuuta talousarviosta tai määrärahan suunnittelusta ja seurannasta. x x - 2. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosyksiköstä. 3. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosyksiköstä. 4. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosalueesta. 5. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosalueesta. Huomautuksia:
13 (18) 3 YHTEISTYÖ Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida, tarvitaanko työtehtävissä yhteistyötaitoja sisäisten asiakkaiden (saman työnantajan palveluksessa) tai ulkoisten asiakkaiden kanssa. 3.1 Vuorovaikutus Yhteistyöhön tarvitaan vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. Vaativaa vuorovaikutusta tapahtuu kaikilla organisaation tasoilla ja eri tyyppisissä töissä. Vuorovaikutus voi olla viestintää, tietojen vaihtamista (tiedon antamista toisille/tiedon hankkimista toisilta), opastamista, neuvontaa, kouluttamista, motivointia, ihmisten johtamista, yhteistyötä, neuvottelemista, asenteisiin vaikuttamista jne. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus vaatii ja mitä tavoitteellisemmasta vuorovaikutuksesta on kyse. Arvioi, minkälaisia vuorovaikutustaitoja tehtävän onnistunut tekeminen edellyttää. Muista kuitenkin, että esimerkiksi organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää vuorovaikutuksen vaativuutta. Myöskään työntekijän/viranhaltijan vuorovaikutustaidot tai se, kuinka hyvin vuorovaikutus todellisuudessa toimii, eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Satunnainen, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu omassa työyhteisössä. Työssä vaaditaan jonkin verran organisointikykyä ja kykyä ottaa huomioon toisten tarpeita. 2. Toistuva, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa tarvitaan palveluhenkisyyttä ja taitoa herättää luottamusta. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös toisiin ihmisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin palvelu- ja yhteistyötilanteita. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai päivittäistä valmiin tiedon vastaanottamista. 3. Toistuva, aktiivinen ja aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa vaaditaan paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä kykyä elävöityä toisen ongelmiin ja taitoa vastata asiakkaan tarpeisiin. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös neuvottelutaitoja vaikeissakin tilanteissa. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai tiedon hankintaa toisilta. 4. Vuorovaikutus vaatii hyvää suullista ilmaisutaitoa. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista ja toisten ihmisten asenteisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin tilanteita työyhteisössä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutus tapahtuu tilanteissa, joissa vaaditaan erittäin paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä paljon perustelu- ja argumentointitaitoja. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista, ohjaamista ammattieettisin perustein. 5. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutuksessa vaaditaan ammattimaisia ihmissuhdetaitoja tai suullista ilmaisua. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista tai ohjaamista ammattieettisin perustein. x x x
14 (18) H u o m a u t u k s i a :
15 (18) 3.2 Ihmissuhdevaatimukset Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työn edellyttämää empatiaa, eli taitoa asettua toisen ihmisen asemaan. Empatialla tarkoitetaan myös taitoa ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja kykyä vaikuttaa toiseen ihmiseen niin, että hän kykenee selviytymään ongelmallisesta tilanteesta tai kasvamaan ihmisenä. Ongelmallisia tilanteita on työyhteisön sisällä ja ulkopuolella. Organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää ihmissuhdevaatimuksia. Ihmissuhdevaatimuksia esiintyy eri organisaatiotasoilla ja eri tyyppisissä tehtävissä. Työ on sitä vaativampaa mitä useammin ja syvemmälle toisen henkilön asemaan tai tilanteeseen se edellyttää asettumaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työ vaatii normaaleja henkilökontakteja. 2. Työhön sisältyy satunnaisesti sellaisia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 3. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 4. Työ edellyttää jatkuvasti toisen ihmisen aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai työhön sisältyy säännöllisesti ongelmien tai tilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. x x x 5. Työ edellyttää jatkuvasti syvällistä paneutumista asiakkaiden elämänolosuhteisiin ja asiakkaiden vaikeiden henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ja tunne-elämän kriisien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Huomautuksia: _Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun).
16 (18)
17 (18) 4 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijöiden avulla arvioidaan sellaista työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, jota ei voida työsuojelullisin toimenpitein poistaa. 4.1 Työn fyysinen kuormitus Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työstä aiheutuvaa fyysistä rasitusta. Rasitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi voimankäyttö, staattinen kuormitus (saman liikkeen toisto tai saman työasennon pitkäaikainen kesto), hankalat työasennot, terveysriskejä aiheuttavat haitta-aineet (kemikaalit, bakteerit, pöly, lika jne.), lämpötilan vaihtelut ja kylmyys, kuumuus sekä melu. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia fyysisiä kuormitustekijöitä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä fyysisiä rasitustekijöitä työssäsi ilmenee ja kuinka usein: Tasot Työntekijä Esimies 1. Työssä on fyysistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. Yhteine n Ryhmä 2. Työssä on fyysistä kuormittavuutta päivittäin. 3. Työ on rutiininomaista tai työssä on fyysistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita fyysisiä olosuhteita päivittäin. 4. Työssä on fyysistä kuormittavuutta jatkuvasti tai vaikeita fyysisiä olosuhteita suurimman osan työpäivää. Kuormittavuus on säännöllistä. x x x 5. Työssä on vaikeita fyysisiä olosuhteita läpi työpäivän. Kuormittavuus on jatkuvaa. Huomautuksia: Yksin työskentely aiheuttaa ergonomisesti vääristyneitä työasentoja ja hoidosta aiheutuva melu on myös häiritsevä tekijä. Melutasoja: Hammaskiven poisto/ultraäänilaite 83 db(a) ja tehoimuri 77 db(a). Hammaskivilaitteen ultraäänitason ollessa 25000 Hz:n taajuudella jopa 107 db(a). Keskimääräinen melualtistus hoitohuoneessa päivän aikana oli 76 db(a) ja ylitti hetkellisesti 85 db(a). Edellä mainittujen keskimääräisten tasojen mittauksessa ei käytetty
18 (18) hammaskiven poisto/ultraäänilaitetta, mikä nykyisin näyttäisi olevan voimakkain melulähde. (Rytkönen, Esko.,High-frequency vibration and noise in dentistry. Kyo:n julkaisuja C180). 2 Työn psyykkinen kuormitus Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan työhön liittyvää henkistä rasitusta. Sitä aiheuttavat esimerkiksi väkivallan uhka, sidonnaisuus työhön (esimerkiksi ehdoton sidonnaisuus työpisteeseen), jatkuva työpisteestä toiseen siirtyminen, jatkuva työn keskeytyminen ja aikapaine, johon ei voi vaikuttaa. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä siinä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä psyykkisiä kuormitustekijöitä työssäsi ilmenee (kuinka usein): Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. 2. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta päivittäin. x 3. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita psyykkisiä /paineisia olosuhteita päivittäin. x x 4. Työssä on jatkuvasti psyykkistä kuormittavuutta tai vaikeita psyykkisiä/paineisia tilanteita suurimman osan työpäivää. 5. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta/paineisuutta läpi työpäivän ja sitä on vaikea itse säädellä. Kuormittavuus/paineisuus on jatkuvaa. Huomautuksia:
19 (18) TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI KOONTI Yksikön nimi Suun terveydenhuolto Työtehtävä Suuhygienisti, hammashuoltaja, erikoishammashoitaja Pvm Esimies Anna-Liisa Nikkarikoski Hinnoittelutunnus 03HOI30 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN TYÖNTEKIJÄ ESIMIES ARVIONTIRYHMÄ 1.1. Tiedot (koulutus) 3 3 3 1.2. Taidot (työkokemus ammattialalta) 5 4 5 1.3. Työn edellyttämä harkinta 4 4 4 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU 2.1. Vaikutusten ja vastuun laajuus 4 4 4 2.2. Vaikutusten pysyvyys 3 2 4 2.3. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö 1 1 1 2.4. Talousvastuu 1 1 - YHTEISTYÖTAIDOT 3.1. Työn edellyttämä vuorovaikutus 4 4 4 3.2. Ihmissuhdevaatimukset 4 4 4 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT 4.1. Työn fyysinen kuormitus 4 4 4 4.2. Työn psyykkinen kuormitus 3 2 3 Arvioitsijat Nimen selvennys
20 (18) Kohdat, joissa esimiehen ja alaisen näkemykset ovat erilaiset (molemmat perustelevat kantansa) Vaativuustekijä 5 1.2 4 3.2 3 4.2 Kohta Perustelut Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta. Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun Suuhygienistillä on usein jopa 15 asiakasta päivässä ( esim. eri ikäisiä, pelkääviä, liikuntarajoitteisia, maahanmuuttajia, vaikeita asiakkaita). Uusiin tilanteisiin orientoituminen kuormittaa henkisesti samoin nopea reagoiminen ja päätöksen teko ( esim. päivystysasiakkaat). Aikataulussa pysyminen ja aikarajoitteet ovat myös kuormittavia tekijöitä.
21 (18) Työntekijän allekirjoitus ja pvm Esimiehen allekirjoitus ja pvm TYÖNTEKIJÄN NIMI KOULUTUS