1 LUOMU TARKASTUKSET JA VALVONTA 1.1 Valvontajärjestelmään hakeutumien ja tuotantotarkastus Hakemukset valvontajärjestelmään liittymiseksi lähetään ennen viljelyyn ryhtymistä sen alueen TE-keskukselle missä tila sijaitsee. Varsinaisia hakemuspapereita on vähintään kaksi kappaletta, riippuen siitä kuinka monta tuotantosuuntaa haetaan valvontaan ja kaikki hakemukset toimitetaan samaan aikaan TE-keskukseen. Varsinaiseen hakemukseen merkitään kaikki ne tuotantosuunnat jotka halutaan liitettäväksi valvontaan (liite 2). Sen lisäksi täytetään täydennyslomake, jossa yksilöidään jokainen haettu tuotantosuunta erikseen (liite 3). Näiden yksilöivien hakemusten liitteenä tulee olla vähintään haetun tuotantosuunnan luomusuunnitelma (liite 4). Hakemukset voi jättää mihin vuodenaikaan tahansa. Siirtymävaihe alkaa vasta hakemuksen saapumispäivästä TE-keskukseen. (KTTK 2005,11.). Hakemuksen perusteella TE-keskus antaa toimeksi alkutarkastuksen valtuutetulle luomutarkastajalle. Alkutarkastuksen tarkoituksena on selvittää onko tilalla ja toimijalla edellytyksiä noudattaa tuotanto-ohjeita. Tilan peltojen viljelyhistoria ja mahdolliset saastelähteet selvitetään tarkastuskäynnillä. Lisäksi tilan laatima luomusuunnitelma tarkastetaan. Luomutarkastaja tekee käynnistä kirjallisen lausunnon, jonka perusteella TE-keskus hyväksyy tai hylkää toimijan lähettämän hakemuksen. Toimijalle lähetetään päätös hyväksymisestä tai hylkäämisestä.(kttk, 2005, 12.) Vuonna 2006 alkutarkastus ja päätös hyväksymisestä tuli olla tehtynä ennen 15.9. Hyväksymispäätöksen jälkeen viljelijän tulee noudattaa vaadittavia tuotanto-ohjeita voidakseen myydä tuotteitaan luonnonmukaisesti tuotettuna siirtymävaiheen jälkeen. Tuotantotarkastuksissa tarkastetaan näiden ohjeiden toteutuminen ja tarkastuksia tehdään tilalle vähintään yksi joka vuosi. (Evira 2007a,12.) Tuotantotarkastuksen tarkoituksena on taata kuluttajalle varmuus siitä, että tuotteet, jotka on merkitty luomutunnuksin ja siihen viittaavin merkinnöin, on tuotettu luonnonmukaista tuotantoa koskevien ohjeiden mukaisesti (KTTK 2005, 9). Kun tila harkitsee luomutuotannon aloittamista, oletuksena on, että sen tuottamia tuotteita voi myydä tunnuksella luonnonmukaisesti tuotettua. Tilan oikeus merkitä tuotteensa luomumerkinnällä vaatii tilan liittymistä luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. (KTTK 2005, 9.) Voidakseen myydä tuotteitaan luonnonmukaisesti tuotettuna tilan ei tarvitse tehdä erityistukisopimusta luonnonmukaisesta tuotannosta valtion kanssa (KTTK 2005, 15). 1.1.1 Asiakirjat ja poikkeuslupahakemukset Tilalla tarkastetaan kaikki sopimukset. jotka koskevat tilan luomutoimintaa, esim. luomusuunnitelma, lohkokohtaiset muistiinpanot, mahdolliset poikkeuslupahakemukset ja rahtisopimukset (KTTK 2005, 15).
Luomusuunnitelmassa kuvataan tilan toimintaa, viljelymenetelmiä ja näihin toimintoihin liittyviä riskejä. Luomusuunnitelmaan kuuluu osana myös viljelykiertoja kasvinsuojelu- ja lannoitussuunnitelma sekä kuvaus tuotteiden kuljetuksesta. Jos tilalla on rinnakkaisviljelyä, tulee luomusuunnitelmaan laatia kuvaus tästä toiminnasta. Luomusuunnitelma tulee olla liitteenä hakeuduttaessa valvontajärjestelmään ja sitä on päivitettävä tilan toiminnan muuttuessa. (KTTK 2005, 13.) Tilalla on pidettävä muistiinpanoja tulevista ja lähtevistä tuotantopanosten määristä sekä ostetuista että saaduista. Muistiinpanoihin merkitään myös tuotantotapa luomu, tavanomainen tai siirtymävaiheessa oleva tuote sekä myyjät, ostajat ja vastaanottajat. Valmiista ja varastossa olevista tuotteista on pidettävä varastokirjanpitoa. Tase on laskettava vähintään kalenterivuosittain. Tilan on säilytettävä muistiinpanoja viisi vuotta. Tilan on pidettävä myös kasvulohkokohtaisia muistiinpanoja. Siinä tulee näkyä tilan lohkolla tehdyt viljelytoimet, kasvitauti-, tuholais- ja rikkakasvihavainnot sekä saadun sadon määrä. (KTTK 2005, 17-18.) Jos tilan tuotteita varastoidaan, kuivataan tai lajitellaan tilan ulkopuolisessa tavanomaisessa tuotantoyksikössä, on kyseisen tilan kanssa tehtävä sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on selventää mitä velvoitteita sopimusten osapuolilla on. Sopimuksessa tulee ehtojen lisäksi näkyä tieto siitä, että esim. tarkastajan on tarvittaessa nähtävä esim. rahtikuivaajan kirjanpito kaikista niistä toimista mitä kyseisessä kuivurissa tehdään. Rahtikuivaaja sitoutuu myös päästämään tarkastajan varastotiloihin tarvittaessa. (KTTK 2005, 34). Tarkastuskäynneistä toimitetaan tarkastuksen perusteella lasku toimijalle. Alkutarkastuksen rekisteröimismaksu on 88 /toiminnanharjoittaja. Tuotantotarkastusmaksu koostuu tuotantosuunnasta riippuvasta maksusta ja perusmaksusta. Perusmaksu on 66 /tarkastus/toimija. Peltokasvi- ja kasvihuonetuotannon taimikasvatuksesta peritään hehtaariperusteista maksua, joka riippuu viljellystä kasvista. Se vaihtelee 4,70-23,50 välillä. Kalleinta maksua peritään marjojen, vihannesten ja perunan tuotannosta sekä kasvihuoneessa tapahtuvasta taimikasvatuksesta avomaalle. Poikkeuslupahakemukset maksavat 10 /käsittelykerta.(evira 2007c). Tilan siemenhankinnat eivät aina mene niin kuin on suunniteltu. Jos toimija joutuu ostamaan tavanomaisesti tuotettua lisäysaineistoa, on toimijan ennen siementen ostoa haettava lupa TE-keskuksen maaseutuosastolta (liite 5). Hakemuksessa on perusteltava miksi ei käytä luomusiementä. Ainoastaan Eviran yleislupa antaa mahdollisuuden viljelijälle ostaa tavanomaisesti tuotettua siementä ilman lupaa. (KTTK 2005, 24.) Jos tila siirtää tuotantonsa vaiheittain luomuun, voi tilalle tulla rinnakkaisviljelyä. Tällä tarkoitetaan saman kasvin viljelyä eri vaiheessa olevilla peltolohkoilla. Tähän tulee hakea lupa TE-keskukselta ja lisäksi se on merkittävä luomusuunnitelmaan jo tuotannon suunnitteluvaiheessa. Jos tila haluaisi ottaa tuotantoon uuden lohkon ja peltolohkolla ei ole kolmeen edelliseen vuoteen käytetty luomutuotannossa kiellettyjä tuotantopanoksia, on mahdollista hakea kyseiselle lohkolle siirtymävaiheen lyhennystä. Hakemuksen liitteenä tulee olla maataloussihteerin kirjallinen todistus lohkon edellisten vuosien käytöstä. (KTTK 2005, 20.)
1.1.2 Seuraamukset Tuotantotarkastuksessa tarkastaja laatii tarkastuksesta tilalla lausunnon (liite 6). Siihen merkitään tilalla havaitut mahdolliset puutteet tuotanto-ohjeiden noudattamisessa. Lausunnon perusteella TE-keskus tekee päätöksen tarkastuksesta. Päätökseen merkitään puutteet ja mahdolliset seuraamukset. Sekä päätöksestä että lausunnosta lähetetään omat kappaleet viljelijälle. Jos toimija haluaa huomauttaa jotain tuotantotarkastuksessa tapahtuneesta esim. tarkastuksen kulusta, voi viljelijä jättää oman selvityksensä erillisellä lomakkeella. Sen voi antaa tarkastuksen yhteydessä tarkastajalle tai toimittaa tarkastuksen jälkeen TE-keskukseen. (KTTK 2005, 15.) Seuraamuksina voi olla kirjallinen huomautus ja kehotus muuttaa asiat tuotantoohjeiden vaatimalle tasolle, kirjallinen huomautus ja pyyntö toimittaa esim. asiakirjat viipymättä TE-keskukseen, markkinointikielto esim. ilman lupaa rinnakkaisviljellylle kasville. Toimija ja tila voidaan myös tarvittaessa poistaa valvontajärjestelmästä määräajaksi. (KTTK 2005, 41.) Jos puutteista on annettu useampia huomautuksia eikä toimija ole niitä korjannut, voidaan luonnonmukaisen kasvintuotannon sopimustukea leikata jollain prosenttimäärällä. Viljelijällä on tätä ennen mahdollisuus tuoda oma näkemyksensä esille kuulemismenettelyssä. (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1734/526/01.) 1.2 USDA-tarkastus Luomuviljan Kysyntä ja Tarjonta Tasapainoon -hanke alkoi vuonna 2002. Sen suunnitelmiin kuului parantaa tiedotusta ja kartoittaa logistiikan ongelmat. Luomuviljasta meni tuolloin puolet myyntiin tavanomaisena viljana. Markkinoiden kartoitus ja laajentaminen ulkomaille tuli hankkeen edetessä mahdolliseksi. USDAtarkastus kehitettiin vastaamaan USA:n kysyntään luomuviljasta. Se on yksityinen sertifiointijärjestelmä, joka on tehty USA:n luomuehtojen mukaiseksi. Tarkoituksena oli saada Suomen luomuviljaa laajemmille markkinoille. (Matilainen 2005, 32.) USDA-sertifikaatin haltija on Suomessa Pohjolan Luomu Oy (Luomutuotannon Edistäjät ry, 2006). Viljelijä tekee Pohjolan Luomu Finland Oy:n kanssa sopimuksen, joka on samalla USDA-tarkastushakemus. Tarkastus tehdään varsinaisen tuotantotarkastuksen yhteydessä. Osa valtuutetuista luomutarkastajista on käynyt USDA-tarkastajakoulutuksen. (Kujala 2006.) Tarkastus tehtiin vuonna 2006 kesän aikana, kuitenkin ennen elokuun alkua, koska USDA-laivaukset tehtiin lokamarraskuun vaihteessa. (Luomutuotannon Edistäjät ry 2006.) Tarkastuksessa on oltava esillä kopio USDA-hakemuksesta sekä uusilta USDA-tiloilta kopio alkutarkastuskertomuksesta (Pohjolan Luomu 2006). USA:n luomusäännöt ovat hiukan erilaiset kuin Suomessa. Nämä eroavaisuudet tarkastetaan tuotantotarkastuksessa. Eroavaisuudet ovat: kolmen vuoden siirtymäaika, rinnakkaisviljelyä ei saa olla vaikka TE-keskus olisikin antanut luvan, kompostoimattoman lannan levityskielto 90 päivän aikana ennen viljan puintia, kompostoimattoman lannan levityskielto 120 päivän aikana ennen perunan nostoa. Koneiden ja varastointi- ja kuivaamotilojen erityiseen puhtauteen kiinnitetään huomiota. USA:ssa kielletään tietyt tuotantopanokset ja toimenpiteet, kuten esimerkiksi oljen poltto ja tavanomainen peitattu siemen. USDA-vilja tulee pitää
erillään kaikesta muusta viljasta, koska erityissertifioidut viljat myydään laadullisesti merkittynä. (Luomutuotannon Edistäjät ry 2006) Tarkastetuille tiloille tehdään perustarkastuksen lisäksi auditointikäyntejä, jos tila on hakeutunut lisäksi Pohjolan Luomun laaturyhmään. Ne tekee tarkastuslaitos SGS. Auditoinneista ilmoitetaan etukäteen tilalle. (Kujala 2006.) Kun perustarkastukset on tehty ja sertifioinnit tiloille saatu, on sertifikaatti voimassa kolme vuotta. (Luomutuotannon Edistäjät ry 2007). USDA tarkastuksen, ja mahdollisen sertifioinnin jälkeen, tuotteita voidaan markkinoida USA:n markkinoille (Luomutuotannon Edistäjät ry 2006). Myös suurin osa Euroopan markkinoista edellyttää viljoille USDA tarkastuksen (Hatakka 2004, 26). Koko maan USDA - pinta-ala oli 3 300 hehtaaria vuonna 2006. (Kujala 2006a,16) USDA viljoista kauraa oli eniten (kuva 1) (Pohjolan Luomu lehti3/2006). POHJOLAN LUOMUN V2006 sopimusviljat 10 % 3 % 43 % 4 % 23 % 3 % 3 % 6 % härkäpapu kaura kevätvehnä rehuherne rehuohra ruis syysvehnä USDA-kaura USDA-kevätvehnä USDA-rehuherne USDA-rehuohra USDA-ruis USDA-syysvehnä KUVA 1 Pohjolan Luomulle vuoden 2006 sadosta saapuneet viljelysopimukset(pohjolan Luomu lehti 3/2006, 29) Hanke, jolla tarkastusjärjestelmä kehitettiin ja saatiin käyntiin, loppui vuonna 2006. Tänä päivänä USDA tarkastukset ja sertifioinnit rahoitetaan viljelijöiden tarkastusmaksuilla. Vuonna 2006 sopimusviljelijä maksoi tarkastuksesta 110 + alv ja muut viljelijät 220 + alv. (Luomutuotannon Edistäjät ry 2006) Pohjolan Luomu Finland Oy on uudistanut luomuviljan toimitusasiakirjan vuoden 2006 lopussa. Uuden asiakirjan nimi on luomuviljapassi ja se helpottaa viljan jäljitettävyyttä ja tuoteturvallisuutta(liite 7). Passia voi käyttää kaikessa luomuviljakaupassa Eviran vaatiman saateasiakirjan asemasta. Viljelijän on edelleen toimitettava viljaerän ostajalle kopio tuotantotarkastuspäätöksestä, mutta viljaerän mukaan tulee liittää luomuviljapassi alkuperäisenä ja huolellisesti täytettynä. (Pohjolan Luomu, 2006.) Luomupassissa näkyy viljelijän tiedot, viljelijän luomurekisterinumero, viljaerän ostajan tiedot, tuote-erän tiedot sekä mitä tuotantovaihetta kyseinen erä on: luomu, siirtymävaiheen tuote, USDA tuote ja/tai laaturyhmän tuote sekä tuotteen arvioitu
määrä. Uutta asiakirjassa on viljaerän hakijalle lisätty osuus. Siihen laitetaan kuljetusliikkeen ja kuljettajan tiedot, ajoneuvon rekisterinumero ja koska viimeksi autolla on kuljetettu kiellettyjen tuotteiden listalla olevia tuotteita tai aineita. Kuljettajan tulee selvittää miten ajoneuvo on puhdistettu kyseisten tuotteiden jäljiltä ja mitä tuotteet ovat olleet. Loppuun tulee viljelijän ja kuljettajan allekirjoitukset. (Pohjolan Luomu 2006) 1.3 EU-valvonta Kun luomutila on hakenut maa- ja puutarhatalouden tukia, on se sitoutunut noudattamaan EU-rahoitteisten ja kansallisten tukien määräyksiä. Näitä valvotaan Maa- ja metsätalousministeriön määräämillä valvonnoilla. Valvonnan tekevät sen alueen TE-keskuksen tarkastajat, jossa tila sijaitsee. Koska tila on lisäksi tehnyt erityistukisopimuksen luonnonmukaisesta tuotannosta, tarkastetaan tilalla myös sen sopimuksen ehdot (Hakuopas 2006, 9, 115-116.) Luomutilan sopimusehtoihin kuluvat viljelijän riittävä ammattitaito, kartat peltoalueista, viljelykierto ja se, että tila on hakeutunut valvontajärjestelmään (Hakemus sopimukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta 2006). Uuden viljelijän tulee todistaa ammattitaitonsa joko vähintään 5 päivän koulutuksella tai hänellä on muuten oltava vastaavat tiedot luomumaataloustuotannon harjoittamisesta. Viljelijän tulisi toimittaa todistus ammattitaidosta sopimuskauden alkuun mennessä. Tilalla tulee olla kartat viljellyistä peltoalueista ja viljelykiertosuunnitelma. Viljelykierrossa saa olla enintään 50 % samaa viljalajia, perunaa tai saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja. Viljelykierrossa tulee olla aloittavan viljelijän osalta, ja myöhemmin jo luomutuotannossa olevan viljelijän osalta, neljäntenä ja viidentenä vuotena vähintään 30 % kierrosta viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia ja vihanneksia. Lisäksi ehdoissa määritetään nurmeen, viherlannoitusnurmeen, kesantoon ja lannoitukseen liittyvät rajoitteet ja edellytykset. (Hakemus sopimukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta 2006.) Tuotantotarkastuksia ja ministeriön valvontoja eivät tee samat tarkastajat. Tuotantotarkastuksia tekevät Eviran valtuuttamat, luonnonmukaiseen tuotantoon erikoistuneet henkilöt virkavastuulla. EU-valvontaa tekevät TE-keskuksen virkamiehet. 1.3.1 Seuraamukset EU-valvonnassa katsotaan, että kaikkien tukien ehdot maksuille täyttyvät. Koska luomusopimus on yksi maatalouden ympäristötuen erityistuki, on myös luonnonmukaisessa tuotannossa olevan tilan täytettävä muiden tukien ehdot ja määräykset sekä näiden lisäksi vielä luomusopimustuotannon ehdot. Seuraamukset tilalle määrätään samoin kuin tavanomaisillekin tiloille. (Hakuopas 2006, 116.)
1.4 Vuoden 2007 EU:n tukiehtojen vaikutus viljelyyn Vuonna 2007 alkaa uusi EU:n maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskeva ohjelmakausi joka koskee vuosia 2007 2013. Uusi ohjelma koskee EU osarahoitteisia tukia: ympäristötukea ja luonnonhaittakorvausta. Lopputyötä tehtäessä uutta ohjelmaa ei ole vielä hyväksytty komissiossa, mutta kevään tukihaun yhteydessä on mahdollista kuitenkin sitoutua uuteen luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukeen.(hakuopas 2007, 54 ). Täydentävät ehdot muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksamisen edellytyksenä on noudattaa täydentäviä ehtoja. (Hakuopas 2007, 59.) Hoitovaatimukset koskevat koko Suomea. Vaatimusten tarkoituksena on säilyttää myös se maa, jota ei käytetä tuotantoon, viljelykelpoisena. Näitä vaatimuksia ovat mm. vesistöjen ja valtaojien reunoille jätettävät vähintään 60 cm muokkaamattomat ja lannoittamattomat sekä myrkyttämättömät reunakaistat, velvoitekesannot ja hoidettu viljelemätön pelto. (Viljelytapa ja ympäristöehdot 2006, 3, 6-7.) Jos viljelijä sitoutuu vuonna 2007 uuteen ympäristötukeen, täytyy hänen AB-alueella valita vähintään yksi ja enintään neljä lisätoimenpidettä ja C-alueella 0-2 lisätoimenpidettä. (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007, 2, 5) Lisätoimenpiteet kasvinviljely- ja kotieläintilalle on listattu alla olevaan taulukkoon. Taulukkoon 2 on myös rastittu soveltuvuus luomukasvinviljelytilalle. TAULUKKO 1 Lisätoimenpiteet kasvinviljely- ja kotieläintilalle ( Käki 2007, 11.13). LISÄTOIMENPIDE ALUE LUOMU typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla AB,C X
vähennetty lannoitus, luomutila ei voi valita AB,C ravinnetaseet AB.C X peltojen kasvukunnon parantaminen AB,C X lannan levitys kasvukaudella, kotielänitilalle peltojen taviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus, EI eläintila jolla nautoja, hevosia, lampaita, vuohia >2 ey peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, EI eläintila jolla nautoja, hevosia, lampaita, vuohia>2 ey peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys viljelyn monipuolistaminen laajaperäinen nurmituotanto, kotieläintila AB,C AB,C AB AB AB AB X kerääjäkasvien viljely AB (X) Eri peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyys- vaihtoehdoista tila voi valita vain yhden lisätoimenpiteen tilalle (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007, 5). Valittaessa lisätoimenpidettä tilan on tarkkaan mietittävä mahdollisuudet täyttää valittujen toimenpiteiden velvollisuudet seuraavat viisi vuotta. Esimerkiksi kerääjäkasvien viljelyssä on huomioitava, että aluskasvia ja/tai pyydyskasvia on viljeltävä joka vuosi vähintään 25 % peltoalasta. Aluskasvin avulla ei voi kuitenkaan perustaa seuraavan vuoden yksivuotisia tai monivuotisia kasvustoja, kuten viherlannoitusnurmea tai viherkesantoa. (Käki 2007,12). Toisaalta kerääjäkasvitoimenpidettä voidaan käyttää myös täyttämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kevennettyä muokkausta. Silloin kerääjäkasvi-aloja voi muokata vasta seuraavana keväänä (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007). Komissio ei ole vielä 20.4.2007 hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013. Ohjelman sisällössä on vielä epäselvyyksiä erityisesti seuraavien lisätoimenpiteiden osalta: viljelyn monipuolistaminen, pellon kasvukunnon parantaminen ja ravinnetaseiden osalta. Koska ohjelmaa ei tulla hyväksymään hakuajan päättymiseen 30.4.2007 mennessä, viljelijä voi ehtojen mahdollisesti muuttuessa, vaihtaa lisätoimenpidettä toiseen hakuajan jälkeen. (Maatalouden ympäristötuen lisätoimenpiteisiin muutoksia. 20.4.2007.) Ympäristötuen lisäosaan on tullut muutoksia. Ne koskevat kahta lisätoimenpidettä: peltojen kasvukunnon parantaminen poistuu kokonaan ja ravinnetaseiden ehtoja muutetaan. Muutosten vuoksi viljelijät voivat vaihtaa, luopua kokonaan tai perua valitsemansa lisätoimenpiteen vuoden 2007 alkukesän aikana kuitenkin siten, että tukialueiden A ja B peltolohkoilla säilyy yksi lisätoimenpide.(maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa 15.5.2007.)
Vuoden 2007 ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan viherlannoitusnurmea voi olla tilan viljelykierrosta enintään 50 % kasvulohkojen yhteenlasketusta pinta-alasta. Viherlannoitusnurmeksi voidaan ilmoittaa viime vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko tai se voidaan perustaa tänä vuonna. Lohkon sato käytetään siten että ilmoitusvuonna siitä jätetään sato korjaamatta ja seuraavana vuonna se hyödynnetään kyseisen lohkon viljelykasvin lannoitteena. Lohkolta voidaan korjata satoa samana vuonna. Nurmen seoksesta täytyy olla vähintään 20 % typensitojakasvin siementä. Saman lohkon voi tukihakulomakkeessa ilmoittaa korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena viherlannoitusnurmena. (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007, 6-7.) Viherlannoitusalan tarkoituksena on hyödyntää siitä saatu kasvusto seuraavan viljelykasvin lannoitteena. Alaa ei voi siten vuoden 2007 jälkeen ilmoittaa velvoitekesantona, hoidettuna viljelemättömänä peltona, viljelyyn liittyvänä kesantona, tilapäisesti viljelemättömänä tai viljelemättömänä alana. Ala on mahdollista ilmoittaa monivuotisena nurmena, jolta korjataan sato. (Viherlannoitusalat 2007.)