Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Samankaltaiset tiedostot
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Itämeren kala elintarvikkeena

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

SELKÄMEREN JA PYHÄJÄRVEN KALATALOUSOHJELMA 2020

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

SELKÄMEREN JA PYHÄJÄRVEN KALATALOUSOHJELMA 2020

Kalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle. Jari Leskinen Lapin ELY-keskus

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Raaka-aineen saatavuus ja laatu

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

PÄIJÄNTEEN KUHAUISTELU-CUP HARVIA-UISTELU, Korpilahti KILPAILUN TULOKSET

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalafoorumi YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

välinen kumppanuusohjelma

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Hämeen ja Pirkanmaan viimeinen kalastusaluepäivä Yhteistyöllä ja yhteisvoimin

Case: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Peräpohjolan kehitys ry

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Kalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Meren tilan parantaminen

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

PÄIJÄNTEEN KUHA-CUP JYVÄS-MARINE-KUHAUISTELU, Korpilahti KILPAILUN TULOKSET

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

PÄIJÄNTEEN KUHA-CUP 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Kainuun metsäohjelma

Transkriptio:

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko

KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa, FARNET - Yksi EMKR:n toimintalinjoista - Kalatalouden verkostoyksikkö - Paikallislähtöistä kehittämistä, LEADER - EU, valtio, kunnat, yksityiset

PAIKALLISLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN - Alhaalta ylös periaate - Avoimuus - Tarkoitus lisätä - taloudellista, - sosiaalista ja - ympäristön hyvinvointia - Päätöksenteon kolmikanta - Viranomaisten rooli lähinnävalvova

TOIMIALUE 11 kuntaa 182 000 ihmistä 94 pääammattikalastajaa 1/3 Suomen silakkasaaliista 500 000 täplärapua n. 1 milj. kg kirjolohta saaliin arvo 10 m

LAJI Saalis kg Saaliin Merialue Pyhäjärvi arvo Silakka 31 532 825 6 306 565 Kilohaili 4 660 362 838 865 Muikku 115000 497 950 Hauki 28 364 7 500 53 079 Siika 34 598 20 000 310 117 Lohi 34 527 195 423 Taimen 7 640 600 47 298 Kuore 170 249 74 000 122 125 Lahna 99 281 5 000 43 798 Särki 69 331 150 000 72 379 Made 4 909 1 500 34 416 Ahven 114 365 110 000 399 370 Kuha 31 032 151 126 Täplärapu (kpl) 503 000 402 400 Yhteensä 9 474 910

KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄ Juha Johtela (ammattikalastaja), vj. Seppo Lamberg Esa Urhonen (Santtioseura ry), vj. Ulla Kallio Hardy Dieter (Anttooran lomakylä), vj. Jani-Petteri Irjala Sami Veneranta (amm.kalastajat),vj. Johanna Möttönen Teija Kirkkala (Pyhäjärvi-instituutti), vj. Marko Jori Matti Jaakkola (Pyhäjärven ka), vj. Markku Mäntyranta Marianne Hakala (Kalakierros), vj. Jorma Huuhtanen Ari Uusimäki (ammattikalastaja), vj. Seppo Laine Tommi Salokangas (ammattikalastaja), vj. Jarkko Jaspa Esa Lahtinen (Kalaset Oy), vj. Jarno Aaltonen

TAVOITTEET 1. Kalan alkutuotannon jalostusasteen ja käyttöasteen nostaminen 2. Paikallisen kalan ja kalatalouden imagon parantaminen 3. Kalatalousinfrastruktuurin ja tuotantovälineistön kehittäminen 4. Toimijoiden verkostoitumisen ja osaamisen lisääminen 5. Kalaan liittyvän matkailun lisääminen

1. Jalostusasteen ja käyttöasteen nostaminen Vajaasti hyödynnettyjen lajien käytön lisääminen Kalan ja erityisesti silakan elintarvikekäytön lisääminen Sivusaaliin hyödyntämiseen tähtäävät toimet Asiakaslähtöisten uusien tuotteiden kehittäminen Kalatuotteiden lisäarvoa synnyttävät toimet Kalan tarjonnan sesonkiluonteisuuden vähentäminen Sesonkien parempaan hyödyntämiseen tähtäävät toimet Nonfood tuotteiden kehittäminen

2. Imagon parantaminen Aktiiviset tiedotustoimet Lähellä kasvatetun ja kalastetun kalan saatavuuden parantaminen Toimitusketjujen lyhentäminen Kalatuotteiden laadun parantaminen Sesonkiluonteisen suoramyynnin lisääminen Laatu- ja ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa tukevat toimet Kalaan liittyvien elämysten tuotteistaminen Kalatalouden ympäristöarvojen ja -vaikutusten esiintuominen Kalakantojen ja vesiympäristön säilyttämiseen ja parantamiseen liittyvät toimet Paikallisen kulttuurin hyödyntämiseen liittyvä toimet Yhteismarkkinointi ja markkinaselvitykset

3.Kalatalousinfrastruktuurin ja tuotantovälineistön kehittäminen Kalan rantaantuonti- ja purkupaikkojen, satamien ja niiden varustelun parantaminen ja muutostarpeet Kalanpyydysten, kalastusvarustuksen ja - alusten kehittämis- ja parantamistoimet Kylmäketjun ja laadun parantaminen Haittaeläimiltä suojautuminen ja vahinkojen ennaltaehkäisy Hygienia, turvallisuus yms. investoinnit

4. Verkostoitumisen ja osaamisen lisääminen Toimintojen logistiikan tehostaminen Toimijoiden keskinäisen tiedonvaihdon lisääminen Yhteistyöhankkeet erityisesti järvi-merikalastuksen välillä Kalan keräily-yhteistyön parantaminen Koulutus ja tietojen hankinta Uusien kalastajien ja toimijoiden saaminen alalle Kalataloutta tukevan monialayrittäjyyden kehittäminen

5. Kalaan liittyvän matkailun lisääminen Kalastusmatkailun toimintaedellytysten parantaminen Kalaruoan ja -kulttuurin hyödyntäminen matkailussa Matkailijoita palvelevien tuotteiden kehittäminen Kalaan liittyvien ohjelmapalvelujen kehittäminen Uusien markkina-alueiden etsiminen Yhteismarkkinoinnin ja alueellisen tunnettavuuden lisääminen

TYÖKALUT Paikallista yhteisölähtöistä kehittämistä Leader toimintatapa EMKR n. 200 000 /vuosi + 1 htv Toimijoiden avustaminen, kannustaminen ja aktivointi Tuen painopiste käynnistämiseen, ajanmukaistamiseen, oppimiseen, kehittämiseen, pullonkaulojen poistamiseen. Yksityisiä investointeja ei tueta

HAKUPROSESSI - hankeidea - yhteydenotto kalatalouden toimintaryhmään - hakemus vireille ELY - lausunto kalatalouden toimintaryhmältä - päätös ELY - maksuhakemus ELY

Selkämeri ja Pyhäjärvi muodostavat monimuotoisen, kestävään kehitykseen perustuvan vahvan kalatalousalueen, joka tuottaa korkealaatuisia tuotteita paikallisesta kalasta. KIITOS! Kalatalousasiamies Petri Rannikko petri.rannikko@ravakka.fi 050-3663950

EMKR MAKSIMITUKITASOJEN PÄÄLINJAT - yleishyödylliset, julkiset kehittämishankkeet 100 % - yleishyödylliset julkiset investoinnit 80 % - yksityiset kollektiiviset investoinnit ja kehittämishankkeet 60 % - pienimuotoinen rannikkokalastus 40 % - moottorin vaihto 30 % - jalostus ja tukkukauppa 20 % Tukea samantyyppiseen investointiin vain kerran ohjelmakaudessa