ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 23.4.2013 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna 2012 1. JOHDANTO Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuonna 1994 alkaen. Suomi hyötyy merkittävästi osallistumisesta, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta ja suorituskykyjä. Naton kanssa tehtävä yhteistyö on osa Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (2012) linjaamaa syventyvää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyö kattaa laaja-alaisesti toimintaa niin sotilas- kuin siviilisektoreillakin. Kertomusvuonna 2012 kumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, huoltovarmuuskeskus, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Nato pitää yhteistyötä kumppaneiden kanssa merkittävänä osana toimintaansa. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Nato hyväksyi uuden kumppanuuspolitiikan ulkoministerikokouksessa huhtikuussa 2011. Uudistusten sisältö vastaa Suomen kumppanuuspolitiikan pitkäaikaisia tavoitteita, mutta uudistuksen toimeenpanoon on sisältynyt haasteita. Suomen kannalta on tärkeää, että Suomella on jatkossakin mahdollisuus tiiviiseen dialogiin sekä yhteistyön edelleen kehittämiseen Naton kanssa Suomea kiinnostavilla osa-alueilla, kuten kriisinhallintaoperaatioissa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto kumppanuustoiminnan vuoden 2012 keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityslinjoista ja tulevaisuuden tavoitteista. 2. YLEISTÄ KUMPPANUUSTOIMINNASTA 2.1. Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Nato hyväksyi huhtikuun 2011 ulkoministerikokouksessa uuden kumppanuuspolitiikan, jonka mukaan Nato yhdenmukaistaa kumppanuusohjelmiaan, kehittää ns. globaaleja kumppanuuksia sekä pyrkii tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa joustavissa kokoonpanoissa. Suomen kannalta on myönteistä, että Nato on toiminnassaan valmis ottamaan huomioon kumppanimaiden erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeet. Myös kumppanimaiden asemaa Naton kriisinhallintaoperaatioissa määrittelevää poliittis-sotilaallista viitekehystä (Political Military Framework, PMF) uudistettiin. Uudistuksen myötä parannettiin operaatiokumppaneiden mahdollisuuksia osallistua operaatioita koskevien päätösten valmisteluun. Kertomusvuonna Nato toimeenpani uudistetun PMF:n mukaista politiikkaa kutsumalla kumppanimaita ml. Suomen mukaan ISAF:in seuraajaoperaation suunnitteluun. Suomella oli kertomusvuonna useita korkean tason tapaamisia Naton kanssa. Anders Fogh Rasmussen vieraili Suomessa 15.11.2012 toista kertaa Naton pääsihteerinä. Ohjelmaan sisältyivät mm. tapaamiset Tasavallan Presidentin, pääministerin, ulkoministerin, puolustusministerin sekä 1
eduskunnan puhemiehen ja ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien jäsenten kanssa. Naton kansainvälisessä sihteeristössä uusien turvallisuushaasteiden osastoa johtava apulaispääsihteeri Gábor Iklódy vieraili Suomessa 22.-23.11.2012. Myös Naton Euroopan-joukkojen komentaja amiraali James G. Stavridis ja varakomentaja kenraali Richard Shirreff vierailivat Suomessa kertomusvuoden syksyllä (19.10. ja 26.9.). Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö osallistui Naton Chicagon huippukokouksen 20.-21.5.2012 yhteydessä 21.5 järjestettyyn laajennettuun Afganistan-huippukokoukseen sekä erilliseen kumppanikokoukseen. Suomen delegaatioon kuuluivat myös ulkoministeri Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Stefan Wallin. Ulkoministeri Tuomioja osallistui Naton ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanimaiden ulkoministerikokouksiin 19.4. ja 5.12.2012. Puolustusministeri Wallin osallistui ISAF-puolustusministerikokoukseen sekä KFORpuolustusministerikokoukseen 3.2.2012 Brysselissä. Puolustusministeri Carl Haglund osallistui 10.10.2012 Brysselissä ISAF- ja KFOR-puolustusministerikokouksiin sekä Pohjoisen komentoalueen (RC North) valtioiden puolustusministeritapaamiseen. Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen osallistui kertomusvuonna kolmeen ISAF-maiden asevoimien komentajien kokoukseen (18.1., 3.2. ja 25.4.). Suomen ja Naton väliset säännölliset virkamiestason konsultaatiot käytiin 5.11.2012 Brysselissä alivaltiosihteeritasolla. Suomella oli kertomusvuoden lopussa kolme lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana kumppanuusyhteistyötä (Voluntary National Contribution). Lisäksi Suomella oli Naton päämajassa sijaitsevassa Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksessa (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) sisäasiainministeriön lähettämä kansallinen asiantuntija. Naton komento- ja virastorakenteessa kumppanimaille avoimissa tehtävissä työskenteli vuonna 2012 kuusi suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella oli vuoden 2012 lopussa kaksi upseeria Unkarissa Pápan tukikohdassa osana SAC-järjestelyn (Strategic Airlift Capability) monikansallista ilmakuljetusyksikköä. Suomi on lähettänyt vuoden 2013 alussa yhteysupseerin Naton materiaalitukivirastoon (NATO Support Agency, NSPA). Suomi on ainoa kumppanimaa, jolla on yhteysupseeri tässä virastossa. Kertomusvuoden lopulla tehtiin päätös suomalaisen kyberalan asiantuntijan lähettämisestä Voluntary National Contribution statuksella työskentelemään Naton uusien uhkien osastolle (1.3.2013 alkaen). Suomen edustajat osallistuivat kertomusvuonna lukuisiin kumppanimaille avoinna oleviin komiteoihin ja työryhmiin. 2.2. Kumppanuustavoitteet Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 linjaa, että Suomi syventää kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötään. Naton kanssa tehtävä suorituskyky-yhteistyö on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusvoimien suorituskykyjä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. PARP on tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteensopivuuden kehittämisessä. Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittäminen tapahtuu käytännössä puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen suorituskyky-yhteistyö. Kumppanuustavoitteet sisältävät kattavasti puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan suorituskykyjen kustannustehokas kehittäminen. Lisäksi kertomusvuonna Suomi selvitti osallistumistarpeitaan Naton monikansallisiin ns. Smart Defence -hankkeisiin. 2
Vuonna 2012 PARP-prosessissa sovittiin kumppanuustavoitteista vuosille 2012-2018. Kumppanuustavoitteita on kaikkiaan 58 kpl. Suomen kahdenväliset PARP-neuvottelut järjestettiin 5.- 7.3.2012 Helsingissä ja monenvälinen kuuleminen 17.4.2012 Naton päämajassa. 2.3. Harjoitus-, koulutus- ja arviointitoiminta Suomi kehittää puolustusvoimien suorituskykyjä osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämiin monikansallisiin harjoituksiin. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2012 aikana yhteensä 56 kansainväliseen harjoitukseen, joista 13 toteutettiin Naton puitteissa. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on kehittää ja todentaa joukkojen suorituskykyjä ja yhteensopivuutta. Keskeisenä piirteenä harjoitustoiminnassa on, että tiettyihin harjoituksiin sisällytetään myös suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCC-arviointiprosessin (Operational Capabilities Concept) mukaisesti. Arvioinnit antavat Suomelle riippumattoman palautteen suorituskykymme tasosta ja kansainvälisestä vertailtavuudesta. Vuonna 2012 toteutettiin kolme OCC-arviointia. Korkeimmalle tasolle arviointiin Merivoimien alus Uusimaa, ja uutena yksikkönä arviointiprosessin aloitti Maavoimien helikopteriyksikkö, jolle tehtiin itsearviointi. Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan NRF-joukkoja (NATO Response Force, NRF) täydentävään toimintaan osoittamalla suorituskykyjä määräajaksi NRF:n joukkopooliin (Response Forces Pool, RFP). Toimintaan osallistutaan suunnitelmallisesti samoilla joukoilla, jotka on ilmoitettu niin EU:n, YK:n kuin Natonkin käyttöön. Ensimmäisellä kerralla joukkopooliin ilmoitettiin maavoimien suojelun erikoisosasto (SEO) vuodelle 2012. Vuodeksi 2013 joukkopooliin on ilmoitettu maavoimien erikoisoperaatio-osasto, vuodeksi 2014 ilmavoimien valmiusyksikkö ja vuodeksi 2015 merivoimien rannikkojääkäriyksikkö. Kertomusvuonna maavoimien suojelun erikoisosasto osallistui NRF-harjoitustoimintaan. SEO:n lisäksi yksi Naton esikuntatehtävissä toiminut esikuntaupseeri oli osana NRF:n operatiivista esikuntaa. Suomi osallistui myös NRF:n pääsotaharjoitukseen ( Steadfast Juncture ) marraskuussa 2012. NRFharjoituksista saadut kokemukset olivat myönteiset. NRF on muodostunut yhä keskeisemmäksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi, ja sen hyödyntäminen kehittää merkittävällä tavalla myös Suomen puolustusvoimien valmiuksia. Suomi osallistuu kumppanimaana Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan kehittämiseen. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain kansainvälisiä koulutustapahtumia, jotka ovat avoimia EU-, Nato- ja kumppanimaille. Vuoden 2012 aikana PVKVK jatkoi yhteistyötä NATO Schoolin kanssa järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin Tuusulassa. Lisäksi järjestettiin muita kumppaneille avoimia kursseja. Suomea on pyydetty toimimaan koordinointiroolissa Naton kriisinhallinta- ja rauhanturvakoulutuksen (Peace Support Operations, PSO) suunnittelussa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Kertomusvuonna Suomi osallistui viidettä kertaa Naton vuosittaiseen CMX-kriisinhallintaharjoitukseen (Crisis Management Exercise, CMX) 12.-16.11.2012. Suomi osallistui myös samaan aikaan järjestettyyn kyberyhteistyötä testaavaan Cyber Coalition 2012 harjoitukseen. CMX-harjoituksen tavoitteena on lisätä osallistujien tietoja Naton kriisinhallintaprosessista sekä antaa käytännön kokemusta Naton päätöksenteosta. CMX12:ssa harjoiteltiin mm. kansallista avustustoimien koordinointia ja päätöksentekoa, keskinäisen tiedonkulun järjestelyjä ja viestintämenetelmien toimivuutta sekä tarkasteltiin viranomaisyhteistyöhön liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Harjoituksen aikana pohdittiin myös virka-apukäytäntöjä ulkomaille suuntautuvan avustustoiminnan osalta tilanteissa, joissa pelastusoperaatioon liitetään mukaan puolustushallinnon voimavaroja ja henkilöstöä. Ulkoasiainministeriö koordinoi kansallisesti CMX12-kriisinhallintaharjoituksen suunnitteluprosessin. Harjoitukseen osallistuivat ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta, valtioneuvoston 3
tilannekeskus, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, huoltovarmuuskeskus, poliisiviranomaiset sekä Suomen Nato-edustusto. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri osallistuivat kansainväliseen lääkinnälliseen lentoevakuointiharjoitukseen (SNABEL2012) 12.-13.10.2012 Helsingissä ja Tukholmassa. Harjoituksessa Ruotsin lääkinnälliseen evakuointiin varustama matkustajakone (Swedish National Air Medevac) haki potilaita Helsingistä Tukholmaan kuvitteellisessa risteilijäalusonnettomuudessa. Harjoitus oli osa Ruotsissa järjestettyä NATO-PfP TG Civil Aviation seminaaria. 2.4. Hankeyhteistyö Suomi jatkoi yhteistyön tiivistämistä Naton alaisten virastojen kanssa, Naton virastouudistuksen aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Naton johtamisjärjestelmäviraston (NC3A) kanssa yhteistyötä jatkettiin vuonna 2009 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Myös yhteistyötä Naton osaamiskeskusten kanssa jatkettiin. Saksan Kielissä sijaitsevassa Naton matalanvedenalueen osaamiskeskuksessa työskenteli kertomusvuonna suomalainen upseeri. Suomi teki yhteistyötä myös Tallinnassa sijaitsevan Naton kyberturvallisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen kanssa mm. harjoitustoiminnassa. Kertomusvuonna jatkettiin ilmatilannekuvan vaihtamista koskevan yhteistyön (Air Situation Data Exchange, ASDE) valmistelua Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken. Järjestelyllä mahdollistetaan pohjoismainen, Itämeren ja Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. Yhteistyö on käynnistetty keväällä 2013 Itämeren ja Baltian alueella. Norjan kanssa yhteistyö käynnistyy todennäköisesti vuoden loppuun mennessä. Suomi osallistui Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden helikopteripuutteita. Suomen vuoden 2012 maksuosuus käytettiin afgaanipilottien kouluttamiseksi. Tätä hanketta Suomi vie eteenpäin muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumista Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä (Strategic Airlift Capability, SAC). Hankkeeseen osallistuvien maiden yhteiskäytössä on kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2008. Suomi liittyi vuonna 2010 Naton improvisoitujen räjähteiden (C-IED) vastatoimien kehittämistä tukevaan toimintaan ja maksoi sen hankerahastoon 100 000 euroa. Toiminta käynnistyy vuoden 2013 aikana. Kertomusvuonna Suomi tuki Bosnia-Hertsegovinan, Moldovan ja Tadzhikistanin kumppanuusrahastoja kutakin 30 000 eurolla. Bosnia-Hertsegovinan rahaston tavoitteena on tukea armeijan palveluksesta vapautettujen sotilaiden sopeuttamista siviiliyhteiskuntaan. Moldovan rahasto tukee vaarallisten torjunta-aineiden hävittämistä. Tadzhikistanin rahasto tukee maan pienase- ja ammusvarastojen turvallisuuden kehittämistä Suomi jatkoi osallistumistaan Nato-Venäjä neuvoston (Nato-Russia Council, NRC) huumeiden vastaiseen koulutusohjelmaan. Kertomusvuonna ei kuitenkaan toteutunut suomalaisten kouluttajien osallistumista hankkeen tilaisuuksiin. Suomi tuki YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) käytännön vaikutuksia Nato-johtoisissa operaatioissa ja missioissa selvittävää arviota 30 000 eurolla vuonna 2012. Hankeen toteuttajana on Nordic Centre for Gender in Military Operations. 4
3. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA 3.1. Operaatio-osallistuminen Keskeistä Suomen kumppanuusyhteistyössä on osallistuminen Naton kriisinhallintaoperaatioihin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Natolla oli kertomusvuonna neljä operaatiota: Afganistanin ISAF-operaatio (International Security Assistance Force), Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force), terrorisminvastainen Active Endeavor operaatio Välimerellä sekä merirosvouksen vastainen Ocean Shield operaatio Somalian rannikolla. Lisäksi Nato-maat päättivät joulukuussa 2012 Turkin ilmapuolustuksen vahvistamisesta Turkin pyydettyä tukea Syyrian tilanteen johdosta. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumistaan ISAF- ja KFOR- operaatioihin. Suomen ISAF-osallistuminen oli vuonna 2012 keskitetty Ruotsin johtamaan transition tukitiimiin Mazare-Sharifiin Pohjois-Afganistaniin (TST, Transition Support Team, entinen PRT, Provincial Reconstruction Team). Suomen päämääränä on ollut osallistumisen asteittainen mukauttaminen transition etenemiseen yhdessä muiden alueella toimivien maiden kanssa. Syksyllä suomalaisen joukon vahvuutta laskettiin eduskunnan maaliskuussa 2012 hyväksymän hallituksen Afganistanselonteon edellyttämälle tasolle 145 sotilaaseen. Vuoden 2012 lopussa suomalaisten osallistumisessa jatkettiin pohjoismaisbalttilaisen yhteistyön tiivistämistä, kun valmistelu aloitettiin Ruotsin, Norjan ja Latvian kanssa muodostettavaan TSU-joukkoon (Transition Support Unit) siirtymiseksi. Afganistanin turvallisuusjoukkojen kouluttamisen ohella Suomen kokonaistuessa Afganistanille painottuivat kehitysyhteistyö ja siviilikriisinhallinta. Eduskunnan maaliskuussa 2012 hyväksymässä Afganistan-selonteossa todetaan, että Suomi suhtautuu myönteisesti mahdolliseen Naton suunnittelemaan, koulutustoimintaan keskittyvään ISAF:in seuraajaoperaatioon, ja tarkastelee myöhemmässä vaiheessa mahdollista osallistumistaan siihen. Kertomusvuonna Suomi osallistui kumppanimaana ISAF:in seuraajaoperaation suunnitteluun. Uusi operaatio käynnistetään 1.1.2015, ja se tulee keskittymään koulutukseen, tukeen ja neuvonantoon. Suomen tehtävät ja osallistumisen vahvuus päätetään erikseen Naton suunnittelun edetessä. Pohjoismaista yhteistyötä pyritään jatkamaan ja vahvistamaan. Vuonna 2012 Suomen tuki Naton hallinnoimaan afgaaniarmeijan vapaaehtoisrahastoon oli 1,5 MEUR, josta 500 000 euroa käytettiin Tanskan Coalition of Committed Contributors-aloitteeseen. Tanskan aloitteen tavoitteena on varmistaa kansainvälinen rahoitus Afganistanin turvallisuusjoukoille vuoden 2014 jälkeen kun ISAF-operaatio on päättynyt. Suomen kokonaistuki Afganistanin turvallisuusjoukoille mukaan lukien YK-järjestelmän kautta kanavoitava rahoitus nousee yhteensä 6 miljoonaan euroon alkaen vuodesta 2015. Suomi tuki vuonna 2011 90 000 eurolla kertomusvuonna 2012 toteutettua Naton Building Integrity kumppanuusrahaston toimintaa, jonka tavoitteena on korruption vähentäminen puolustushallinnossa. Osa rahaston toiminnasta suuntautuu Afganistaniin. Kertomusvuoden aikana Afganistanissa toimi kaksi henkilöä neuvonantajatehtävissä. Neuvonantajat olivat sijoittuneet EU:n erityisedustajan toimistoon sekä Saksan siviiliedustajan toimistoon Pohjois- Afganistanissa. Kosovon valvottu itsenäisyys loppui syyskuussa 2012. KFOR-operaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Operatiivinen reservi pidettiin Pohjois-Kosovossa liikkumisvapauden varmistamiseksi. Vuoden lopussa Nato päätti reservijoukon vetämisestä pois parantuneen turvallisuustilanteen myötä. KFOR-operaation vahvuuden laskemista jatketaan turvallisuustilanteen salliessa. Suomi ei tehnyt kertomusvuoden aikana muutoksia osallistumiseensa. Kertomusvuonna Kosovossa palveli noin 20 suomalaista sotilasta. 3.2. Siviilikriisinhallinta Suomi on lähettänyt siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita myös Naton alaisiin toimintoihin. 5
Nato on pyytänyt jäsenmailta ja kumppanimailta ehdokkaita asiantuntijapooleihin, joissa koostuvat mm. turvallisuussektorin hyvän hallinnon ja korruption vastaisen toiminnan asiantuntijoista. Tehtävät voivat sisältää erilaista konsultointia, selvitystyötä, koulutusta tai mentorointia sekä Naton päämajassa että kumppanimaissa tai operaatioalueilla. Poolien kautta Nato ei ole rakentamassa varsinaisesti siviilikriisinhallintaa vaan vahvistamassa omien toimiensa nivoutumista kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Suomi on asettanut vuoden 2012 aikana pooleihin yhteensä viisi siviiliasiantuntijaa. 4. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Siviilivalmiustoimintaan liittyvää työtä tehdään Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteassa sekä sen alaisuudessa toimivissa sektorikohtaisissa alaryhmissä. Alaryhmät ovat pelastuspalveluryhmä, teollisuus- ja viestintäryhmä, maa-, meri- ja ilmasektoreihin jakautuva kuljetusryhmä sekä ruoka- ja lääkintäsektoreihin jakautuva terveysryhmä. Siviilivalmiustoiminnassa painotetaan yhä enemmän siviilipuolen konkreettista tukea Naton sotilassektorille. Erityisesti panostusta kohdistetaan energiaturvallisuuteen, CBRN (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat) varautumiseen, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen sekä kyberpuolustukseen liittyvään työhön. Siviilivalmiussuunnittelukomitean alaryhmät ovat nimenneet kukin vastuualueeltaan kansallisia siviilisektorin asiantuntijoita, joiden tietotaitoa Nato voi tarvittaessa käyttää. Vuonna 2012 Suomesta oli nimettynä 13 kansallista siviilisektorin asiantuntijaa. Näiden kansainvälisesti verkottuneiden asiantuntijoiden kokemukset sekä tietotaito tarjoavat Suomen omalle siviilivalmiustyölle merkittäviä hyötyjä. Ulkoasiainministeriö järjestää kahdesti vuodessa siviilivalmiussektorin kansallisten yhteistyötahojen kokouksen, jossa käsitellään Naton siviilisektoriin liittyviä ajankohtaisia asioita, Suomen tavoitteita siviilivalmiustoiminnassa sekä tulevia kansallisen tason linjauksia ja toimenpiteitä. 4.1. Siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee CEPC) Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (CEPC) täysistunnoissa on sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja. Hän osallistui siviilivalmiuskomitean täysistuntoon 2. -3. lokakuuta Brysselissä. Komitean työkokouksissa Suomea edustaa Suomen Natoedustustossa työskentelevä Huoltovarmuuskeskuksen erityisasiantuntija. Suomi ja Ruotsi järjestivät yhdessä Naton sihteeristön kanssa epävirallisen siviilivalmiusseminaarin Brysselissä lokakuussa. Seminaarissa pohdittiin, millaiset strategiset skenaariot ja prioriteetit ajavat kansallista siviilivarautumistyötä eteenpäin sekä millainen rooli Natolla on kriiseihin varautumisessa ja niiden jälkihoidossa. Esille nousivat kansainvälisen yhteistyön tärkeys, yksityisen sektorin roolin kasvanut merkitys sekä mahdollisuudet hyödyntää jatkuvasti kehittyvää teknologiaa pelastuspalvelusektorin tarpeisiin. Seminaari sai laajasti kiitosta Naton johdolta sekä Nato- ja kumppanimaiden edustajilta. Tilaisuus vahvisti Suomen asemaa Naton siviilivalmiussektorin aktiivisimpana kumppanimaana. 4.2. Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) Suomi on jatkanut vakiintunutta yhteistyötä Naton euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen EADRCC:n kanssa. Tärkein yhteistyökohde on harjoitukset, mutta suomalaisia on myös käytetty asiantuntijoina toiminnan suunnittelussa. Syyskuussa 2012 EADRCC:n Georgiassa järjestämään GEORGIA 2012 -pelastuspalveluharjoitukseen osallistui Suomesta kuusi asiantuntijaa.. 4.3. Pelastuspalveluryhmä (Civil Protection Group) Sisäasiainministeriön pelastusosaston edustaja osallistui pelastuspalveluryhmän täysistuntoihin huhtikuussa ja lokakuussa Brysselissä. Lisäksi pelastusosaston edustaja osallistui Washingtonissa 6
syyskuussa järjestettyyn vuotuiseen pelastuspalveluseminaariin, jossa käsiteltiin yhteiskuntien kriisikestävyyden kehittämistä. Suomi on jatkanut osallistumistaan Non Binding Guidelines eli NBG -projektin työskentelyyn. Sisäasiainministeriön alainen Kriisinhallintakeskus on Naton alueellinen CBRN-koulutuskeskus. Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija osallistui luennoitsijana ja arvioitsijana Bulgariassa toukokuussa ja Saksassa elokuussa järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi Kriisinhallintakeskus järjesti Helsingissä marraskuussa Naton alueellisten CBRN-koulutuskeskusten kokouksen. Kriisinhallintakeskus järjesti Kosovossa pelastuspalveluryhmän pyynnöstä savusukellus- ja sammutustyökurssin marraskuussa 2012 sekä vaarallisten aineiden koulutuksen joulukuussa. Tämä kurssi oli suunnattu Kosovon turvallisuusjoukoille. Pelastuspalveluryhmässä on kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa. 4.4. Teollisuus- ja viestintäryhmä (Industrial Resources and Communications Services Group) Naton tietoliikennetyöhön osallistumisessa keskeisiä tavoitteena oli seurata sähköisen viestinnän ja postitoimialan valmiussuunnittelun kehittymistä ja vaikuttaa aktiivisesti alalla tapahtuvaan päätöksentekoon. Lisäksi Suomessa on parannettu tiedottamista huoltovarmuusorganisaation tietoyhteiskuntasektorin sekä sen poolien suuntaan. Ryhmän teollisuussektorin toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen, sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Teollisuuden osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocations -järjestelyt. Jatkossakin keskitytään teollisuuden ohjausjärjestelmien haavoittuvuuksien seurantaan. Suomen kokousedustajina Teollisuus- ja viestintäryhmässä toimivat Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat ja ryhmässä on kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa. 4.5. Kuljetusryhmä (Transport Group) Maakuljetuspuolella keskityttiin kokonaisvaltaisesti ISAF-operaation huolto- ja purkureitteihin sekä yleisen tason logistisiin kysymyksiin. Suomen kokousedustajan toimi Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. Siviili-ilmailun puolella pääpaino oli ISAF-operaation huolto- ja purkureittien lisäksi siviilisotilasyhteistyön kehittämisessä. Suomen kokousedustajana toimi Finnair Cargon edustaja. Merikuljetuspuolella käsiteltiin mm. merirosvouksen vastaista toimintaa sekä merirosvoudelle alttiiden kuljetusreittien turvaamista, Pohjanmeren ja Itämeren tiukentuvien päästörajojen vaikutuksia kuljetuskustannuksiin ja alusten saatavuuteen, LNG-kuljetusten ja -alusten turvallisuutta sekä LNG:tä tulevaisuuden polttoaineena. Merikuljetussektorilla Suomen kokousedustajana toimi Liikenneviraston meriliikenneyksikön päällikkö. Kuljetusryhmä kokoontui vuoden aikana sektorikohtaisesti kaksi kertaa ja siinä on neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa. 4.6. Terveysryhmä (Joint Health, Agriculture and Food Group) Suomen yhteyksiä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikesektorin asiakokonaisuuksia käsittelevään terveysryhmään hoitavat maa- ja metsätalousministeriön, Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyshenkilöt sekä Suomen Nato-edustusto. Ryhmässä on kolme suomalaista asiantuntijaa. 7
Toiminta käsittelee laaja-alaisesti elintarvike- ja lääkintähuoltoon liittyvää varautumista. Lähtökohtaisesti ryhmässä pyritään tehostamaan siviili-sotilasyhteistyötä. Vuonna 2012 painopisteinä olivat elintarviketurvallisuus ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin; tulvat, maanjäristykset, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus sekä niistä aiheutuvat ongelmat kriisialueiden ruoantuotantoon ja kansanterveyteen. Ryhmä on kiinnittänyt huomiota kriisitilanteiden lääkinnällisiin johtamisjärjestelmiin, joihin osallistuu useita kansainvälisiä organisaatioita. Siviilinäkökulmasta painopisteenä on ollut jälleenrakennuskohteiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittäminen. Lisäksi ryhmä on panostanut erilaisten harjoitusten järjestämiseen. Ryhmä antaa neuvoja ja suosituksia maatalous- ja terveydenhuoltoalan kriisinhallinnassa sekä toimii valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Terveys- maatalous- ja elintarvikeryhmä tekee Naton sotilassuunnittelun lisäksi yhteistyötä myös muiden kansainvälisten järjestöjen mm. WHO, FAO, World Food Programme kanssa. Ryhmä on pyrkinyt lähempään yhteistyöhön myös EU:n kanssa. Komitea tarjoaa tietoa Naton ja toimintaan osallistuvien, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden valmiussuunnittelu- ja varautumisjärjestelmistä. Ryhmästä saa tietoa kriisialueiden elintarvikehuollosta ja -turvallisuudesta sekä terveydenhuollon toimintamalleista ja myös EU:n ulkopuolisten maiden valmiusjärjestelmistä. Terveys- maatalous- ja elintarvikeryhmä piti vuonna 2012 kevät ja syyskokouksen. Osallistumista komitean työskentelyyn on syytä jatkaa olevalla panoksella. 4.7. Uudet uhat: kyberalan yhteistyö Suomen kansallinen kyberturvallisuusstrategia valmistui vuoden 2013 alussa. Strategiassa linjataan, että Suomi vahvistaa kansallista kyberturvallisuuttaan osallistumalla aktiivisesti ja tehokkaasti kyberturvallisuuden kannalta keskeisten kansainvälisten organisaatioiden ja yhteistyöfoorumeiden toimintaan. EU sekä monet kansainväliset järjestöt, kuten YK, ETYJ, Nato ja OECD, ovat Suomelle tärkeitä foorumeita kyberturvallisuutta kehitettäessä. Lisäksi Naton osalta Suomen suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) kumppanuustavoitepakettiin vuosille 2012-2018 kuuluvat kyberturvallisuutta koskevat kumppanuustavoitteet asettavat velvoitteita yhteistyön käynnistämiselle. Vuonna 2012 alettiin koota kansallisista lähtökohdista mahdollisia yhteistyöalueita. Suomen tavoitteena on avata molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö, jolla säästetään kansallisia resursseja. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistyö sekä koulutus- ja harjoitustoiminta ovat esimerkkejä molempia osapuolia hyödyttävistä osa-alueista. Kyberalan yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen oli keskeinen aihe Naton kansainvälisen sihteeristön uusien turvallisuushaasteiden osastoa johtavan apulaispääsihteeri Gábor Iklódyn Suomen vierailulla 22.-23.11.2012. 8