Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2010 2015 YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN
Saimaan ammattikorkeakoulun arvot Korkeakouluyhteisön jäsenet ovat sitoutuneet seuraaviin arvoihin sekä korkeakouluyhteisön sisällä että ulospäin suuntautuvassa toiminnassa: Vastuullisuus Ammattitaitoisuus Kehittävä kumppanuus Avoimuus Työn ilo ja yhteisöllisyys Ammattikorkeakoulun arvot tiivistyvät tämän strategian mottoon: Yhdessä olemme enemmän. Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2010 2015 on syntynyt vuosien 2008 2009 aikana ammattikorkeakoulun johtoryhmän omistamassa strategiaprosessissa. Strategiaprosessiin on osallistunut koko henkilöstö kahdessa strategiaseminaarissa sekä opiskelijakunnan hallitus ja edustajisto johtoryhmän kanssa yhteisessä visioseminaarissa. Ulkoisista sidosryhmistä strategiaprosessissa ovat olleet mukana keskeisimpänä Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen neuvottelukunta. Tämä strategia korvaa aikaisemman talousarvion ja toimintasuunnitelman yhteydessä julkaistun ja vuosittain tarkistetun strategian. 1
Saimaan ammattikorkeakoulu vuonna 2010 Nykytilan analyysi Toimintaympäristön analyysi Saimaan ammattikorkeakoulu on 3000 opiskelijan ja 300 asiantuntijan muodostama yhteisö, joka toimii Imatralla ja Lappeenrannassa. Vuosittain runsaat 500 opiskelijaa suorittaa tutkinnon Saimaan ammattikorkeakoulussa. Saimaan ammattikorkeakoulun strateginen asema suomalaisessa korkeakoulukentässä on vuonna 2010 haasteellinen. Valtioneuvoston linjaamien rakenteellisen kehittämisen suuntaviivojen mukaan Saimaan ammattikorkeakoulu jää korkeakouluille asetetun, opiskelijamäärällä mitatun minimikoon alapuolelle. Strategiaa 2011-2015 valmisteltaessa keskeisenä ratkaistavana kysymyksenä on ollut, miten Saimaan ammattikorkeakoulu voi vahvoilla strategisilla kumppanuuksilla vahvistaa osaamistaan riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi voidakseen olla uskottava toimija eurooppalaisella korkeakoulualueella. Toisaalta opetusministeriön korkeakouluille asettamilla keskeisillä koulutuksen tunnusluvuilla vetovoima, koulutuksen läpäisy ja työllistyminen mitattuna Saimaan ammattikorkeakoulu pärjää korkeakoulujen tuloksellisuusvertailussa hyvin muihin vastaavien alueiden ammattikorkeakouluihin verrattuna. Saimaan ammattikorkeakoulun 2000-luvun strategiassa on aiemmin määritelty perustehtävistä tärkeimmäksi oman toiminta-alueen työelämää palvelevan koulutuksen toteuttaminen. Tämän perustehtävän toimintaprosessit ovat hyvässä kunnossa ja tuottavat tuloksia. Saimaan ammattikorkeakoulun suurimmat haasteet ja kehittämistarpeet ovat olleet korkeakoulujen perustehtäväksi asetetussa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI), jonka volyymi on pieni verrattuna vastaavien alueiden ammattikorkeakouluihin. TKI-toiminnassa Saimaan ammattikorkeakoulu on vuonna 2004 hyväksytyn tutkimus- ja kehitystoiminnan strategiansa mukaisesti keskittynyt oman maakuntansa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarvitsemaan t&k-toimintaan, jossa painopiste on ollut nimenomaan kysyntä- ja käyttäjälähtöisillä kehittämishankkeilla. Hanketoiminta on kuitenkin volyymiltaan pientä ja TKI-toimintaa ei ole pystytty riittävän kiinteästi nivomaan yhteen opetuksen kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen tehtävän ydin on palvella Lappeenrannan ja Imatran talousalueita korkeakoulun omilla asiantuntemusalueilla. Tehdasteollisuuden murroksessa ammattikorkeakoulun rooli pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisessa sekä maakunnan toimialarakenteen muutoksen tukemisessa on korostunut viime vuosina. Ammattikorkeakoulu on osallistunut myös maakunnan julkisen sektorin organisaatioiden toimintaprosessien kehittämiseen. Tässä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa Saimaan ammattikorkeakoulu on tehnyt yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, mutta tämä yhteistyö on perustunut toistaiseksi enemmän työnjakoon kuin yhteisesti toteutettuihin kehittämishankkeisiin. Korkeakoulujen rakenteet muuttuvat voimakkaasti jo vuoteen 2015 mennessä. Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta-alueella yliopiston ja ammattikorkeakoulun mahdollisuudet aiempaa tiiviimpään hallinnolliseen yhteistyöhön ja tukitoimintojen yhdistämiseen lisääntyvät. Korkeakouluihin tulevat pääsääntöisesti lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja strategian kaudella korkeakoulutuksesta tulee vientituote. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia Saimaan amk:n kaikilla koulutusaloilla. Nuorten ikäluokat pienenevät Suomessa seuraavan kymmenen vuoden ajan ja kehitys kääntyy nousuun vasta vuoden 2020 jälkeen. Väestökehitys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta-alueella on negatiivinen, mikä aiheuttaa kilpailua sekä opiskelijoista että opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Venäjän läheisyys näkyy selvästi Etelä-Karjalassa ja venäläiset ovat erityisesti matkailun ja kaupan yrityksille tärkeä asiakasryhmä. Vuonna 2009 Lappeenrannan ja Imatran yhteinen tax-free myynti oli 45 miljoonaa euroa, mikä oli kolmannes koko maan myynnistä, venäläisten yöpymisvuorokausia oli 144 000 ja maanteitse rajan ylittävien määrä oli noin 5,3 miljoonaa henkilöä. Maakunnassa asuu noin 3000 Venäjällä tai Neuvostoliitossa syntynyttä henkilöä. Etelä-Karjalassa sijaitsee kuusi rajanylityspaikkaa Venäjälle: viisi maantie- tai rautatieasemaa sekä Saimaan kanava. Myös Suomen ja Venäjän välinen kaasuputki kulkee maakunnan kautta. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on noin 185 km. Venäjän taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on ollut viime vuosina suhteellisen vakaa ja suotuisa kehitys jatkunee edelleen. Liikkuminen Venäjän ja Suomen välillä helpottuu. Maahanmuutto kasvaa Kaakkois-Suomessa ja äidinkielenään venäjää puhuva väestönosa kasvaa. Alueen kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle. Toimialarakenne muuttuu voimakkaasti ammattikorkeakoulun omalla toiminta-alueella. Tehdasteollisuus ei todennäköisesti lisää työvoimaansa. Pk-palvelusektori kasvaa, kasvualoja ovat ainakin vähittäiskauppa ja hotelli- ja ravintola-ala, sillä maakunnassa on lähivuosina käynnistymässä useita suuria hotelli- ja lomakeskushankkeita. Yliopiston imussa syntyy myös teknologiayrityksiä, jossa ammattikorkeakoululla voi olla rooli käyttäjälähtöisen teknologian sekä teknologian soveltamisen ja kaupallistamisen alueella. Innovatiivisten palvelujen kehittämiseen panostetaan valtakunnallisesti, mikä merkitsee tukea tähän liittyviin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla kehittyy yksityinen palvelusektori tyydyttämään kotimaista ja Venäjän lähialueilla syntyvää kysyntää. Tämä kehittyvä toimiala vie tuotteistettuja palveluja Pietarin metropolialueelle ja palvelee tuotteillaan Kaakkois-Suomessa venäläisiä asiakkaita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen koulutuksen kysyntä myös Venäjällä kasvaa. 2 3
SWOT-analyysi VAHVUUDET + sijainti Pietarin ja rajan läheisyydessä + hyvät kovat tunnusluvut: vetovoima, läpäisy, valmistumisaika + kansainvälisyys, Venäjä-yhteistyösuhteet + panostaminen henkilöstön kehittämiseen + ammattitaitoinen henkilöstö + monialaisuus + pieni koko, joka mahdollistaa ketterän ja ihmisläheisen toiminnan + yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa + työelämäyhteistyö + vahva talous HEIKKOUDET - hajanaisuus: koulutusalat ovat erillään toisistaan - sisäisen yhteistyön vähäisyys, monialaisuutta ei ole hyödynnetty - sijainti kaukana kasvukeskuksista ja sijaintikaupungit eivät ole opiskelijakaupunkeina houkuttelevia - tutkimus- ja kehitystyön vähäisyys - tunnusluvuissa ongelmia joissakin koulutusohjelmissa MAHDOLLISUUDET + Pietarin ja Venäjän läheisyys ja yhteistyön vahvistaminen edelleen Venäjän suuntaan + Skinnarilan kampus: yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa ja kansainvälisissä toiminnoissa sekä oman sisäisen yhteistyön rakentaminen + ammattikorkeakoulun monialaisuus + yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa + Saimaa alueena + koulutuksen kansainvälistyminen ja lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille + palvelusektorin kehittyminen sekä omalla toimialueella että valtakunnallisesti UHKAT - maakunnan vetovoiman lasku ja negatiivinen väestökehitys, alueen taantuminen yleisesti - ammattitaitoisen opetus- ja muun henkilöstön rekrytointivaikeudet - teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutokset - korkeakoulujen rakennemuutokseen liittyvät linjaukset pienen amk:n näkökulmasta - liiallinen luottamus Venäjään mahdollisuutena ja Venäjään liittyvät riskit - korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön liittyvät riskit, yhteistyön epäonnistuminen Saimaan amk:n näkökulmasta 4 5
Toiminta-ajatus Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävä Visio Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottajana ennen kaikkea oman maakuntansa työelämälle. Kaakkois-Suomen ja laajemminkin Itä-Suomen sekä Luoteis-Venäjän alueella Saimaan ammattikorkeakoulu tuottaa koulutusta omilla erityisalueillaan muiden korkeakoulujen kanssa sovittavan työnjaon mukaisesti. Lappeenrannan ja Imatran seutukunnilla Saimaan ammattikorkeakoulu tukee tutkimus-, kehitys- ja innovaa- tiotoiminnallaan alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta. TKI-toiminnassa erityistehtävänä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Valitsemillaan painoaloilla ammattikorkeakoulu on koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa merkittävä kansallinen ja osin kansainvälinen toimija. Vuonna 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat vahvan, kilpailukykyisen sekä taloudellisesti tehokkaasti toimivan korkeakoulukeskuksen yhteisellä kampuksellaan. Saimaan ammattikorkeakoulun visiona on tulevaisuudessa nykyistäkin vahvempi korkeakoululiittouma Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa siten, että korkeakoulut voisivat jopa hallinnollisesti yhdistyä. Saimaan ammattikorkeakoulu visioi, että lainsäädäntö saattaa sallia tulevaisuudessa tällaista tiiviimpääkin yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan Saimaan ammattikorkeakoulu tunnetaan valituilla painoaloillaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisista hankkeista, jotka integroituvat saumattomasti korkeakoulun opetustehtävään. Yhteiskunnallisessa aluekehitystehtävässään Saimaan ammattikorkeakoulu on noussut arvostetuksi ja merkittäväksi toimijaksi Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä tapahtuneessa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutoksessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu muodostavat vahvan, kilpailukykyisen sekä taloudellisesti tehokkaasti toimivan korkeakoulukeskuksen yhteisellä kampuksellaan. Saimaan ammattikorkeakoulu on koulutustehtävässään vetovoimainen, tehokkaasti tutkintoja tuottava korkeakouluyhteisö, josta valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet tulevaisuuden asiantuntijatehtäviin ja hyvä työllistyvyys. 6 7
Strategiset painoalat Saimaan ammattikorkeakoulun profiili Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisvahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Tällä vahvuusalueella ammattikorkeakoululla on toimivat strategiset kumppanuudet valittuihin venäläisiin korkeakouluihin sekä Luoteis-Venäjällä toimiviin yrityksiin ja julkishallintoon. Ammattikorkeakoulu hyödyntää sijaintiaan Pietarin metropolialueen läheisyydessä kansainvälisten koulutusohjelmien toteuttamisessa sekä Venäjään liittyvässä hanketoiminnassa. Ammattikorkeakoulun strategiset painoalat perustuvat ammattikorkeakoulun vahvuuksiin ja sidosryhmien tarpeisiin. Ammattikorkeakoululla on koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä ja kansainvälistä toimintaa seuraavilla valituilla, monialaisilla painoaloilla: 1. Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen 2. Johtaminen ja yrittäjyys 3. Terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen -painoalalla kehitetään ja opitaan soveltamaan teknologisia ratkaisuja, joissa on otettu huomioon paitsi käyttäjä ja käyttäjän tehtävät myös käyttötilanne ja työympäristö työvälineineen sekä fyysinen, organisatorinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Käyttäjälähtöisten teknologioiden kehittäminen, soveltaminen ja kaupallistaminen edellyttää monen ammattialan yhdistämistä siten, että voidaan luoda uusia ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Johtaminen ja yrittäjyys painoalalla kehitetään koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa esimiestyöhön ja johtamiseen liittyvää kaupallista osaamista. Koulutuksessa ja TKI-toiminnassa kehitetään oppimisympäristöä, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kaikilla koulutusaloilla suuntautua johtamiseen ja esimiestyöhön tai sen erityistapauksena oman yrityksen perustamiseen ja johtamiseen. Painoalalla toteutetaan laaja esimiestyön valmennusohjelma ja siihen liittyvä työpaja- ja verkkoympäristö. Yrittäjyyden oppimisympäristössä kehitetään osuuskuntamuotoista yritystä, jossa oppiminen tapahtuu todellisissa työelämän projekteissa. Painoalalla opiskelijat osallistuvat osana opintojaan ammatillisesti painottuneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit painoalalla kehitetään yhdessä työelämän kanssa kustannustehokkaita palvelutuotteita, jotka lisäävät yksilöiden ja yhteisöjen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Painoalan TKI-toiminnassa ollaan toimijana kehittämässä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiakaslähtöisiä terveys- ja hyvinvointipalveluprosesseja osana alan toimialarakenteen muutosta. Kehitystyössä hyödynnetään uusia käyttäjälähtöisiä tieto-, kone- ja laiteteknisiä ratkaisuja. Kukin painoala on organisoitu ammattikorkeakoulussa omaksi monialaiseksi osaamisklusterikseen, jolle on laadittu vuosittain tulossopimus. Kullakin klusterilla on nimetty, vastuullinen vetäjä, joka vastaa klusterin toiminnasta ja tuloksista ammattikorkeakoulun johtoryhmälle. Näiden kolmen painoalan lisäksi ammattikorkeakoulun profiilissa erityiseksi painoalaksi nostettu Venäjä-osaaminen on koottu monialaiseksi osaamisklusteriksi. 8 9
Strategiset kumppanuudet Tärkeimmät sidosryhmät Saimaan ammattikorkeakoulun strategian mottona on Yhdessä olemme enemmän. Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut strategisia alliansseja, joiden tavoitteena on vahvistaa osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi, jotta ammattikorkeakoulu on uskottava toimija eurooppalaisella korkeakoulualueella. Strategiset kumppanit suomalaisissa korkeakouluissa Saimaan ammattikorkeakoulun tärkein strateginen kumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka kanssa siirrytään yhteiselle korkeakoulukampukselle Skinnarilaan vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on kehittää yhteistä oppimisympäristöjen sekä tutkimuslaboratorioiden infrastruktuuria sekä parantaa tukitoimintojen laatua ja tehokkuutta. Erityisesti tekniikan ja liiketalouden koulutusaloilla tässä kumppanuudessa pyritään mahdollisimman tiiviiseen ja konkreettiseen yhteistoimintaan ja synergiahyötyihin sekä koulutuksessa että TKI-toiminnassa. Sosiaali- ja terveysalalla kumppanuudessa hyödynnetään erilaista osaamista tuotantotalouden sekä teknisen tiedekunnan kanssa erityisesti tutkimushankkeissa. Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu ovat vahvoja Venäjä-toimijoita, mikä tarjoaa hyvät yhteistyömahdollisuudet hanketoiminnassa. Saimaan ammattikorkeakoulu etsii strategiakaudella ratkaisuja korkeakoulukentän rakenteesta ja työnjaosta. Venäjään liittyvissä toiminnoissa Saimaan ammattikorkeakoululla on strategisena kumppanina Suomessa myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti. Strategiset kumppanuudet kansainvälisessä toiminnassa Saimaan ammattikorkeakoululla on nimetyt strategiset korkeakoulukumppanit sekä Venäjällä, että erityisesti EU-alueella ja Kiinassa. Strategiset kumppanit on julkaistu ammattikorkeakoulun sisäisessä tietoverkossa. Strategiset työelämäkumppanit Saimaan ammattikorkeakoululla on kullakin valitulla painoalalla nimettyinä strategiset työelämäkumppanit. Strategiset kumppanuusyritykset on julkaistu ammattikorkeakoulun sisäisessä tietoverkossa. Julkisen sektorin strategiset työelämäkumppanit ovat seuraavat: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan museo Saimaan ammattikorkeakoulun arvot, avoimuus, kehittävä kumppanuus, ammattitaitoisuus, vastuullisuus sekä työn ilo ja yhteisöllisyys, ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä ja ammattikorkeakoulun viestintää sidosryhmiensä kanssa. Ammattikorkeakoulun sisäiset sidosryhmät ovat: - Omistajat - Henkilöstö - Opiskelijat, joita edustaa Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät ovat: - Elinkeinoelämä ja sen järjestöt, erityisesti Kaakkois-Suomessa ja Pietarin metropolialueella - Julkisen sektorin työnantajat, erityisesti Kaakkois-Suomessa ja Pietarin metropolialueella - Kulttuurilaitokset erityisesti Etelä-Karjalassa - Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien yrityskehityksestä vastaavat yhtiöt ja välittäjäorganisaatiot - Etelä-Karjalan liitto, aluehallintoviranomaiset ja ely-viranomaiset - Muut korkeakoulut, erityisesti Kaakkois-Suomen korkeakoulut - Toisen asteen oppilaitokset - Alumnit, joissa erityisryhmänä ovat ulkomaalaiset alumnit - Opiskelijajärjestöt - Opetus- ja kulttuuriministeriö - Korkeakoulujen arviointineuvosto - Tiedotusvälineet 10 11
Strategiset päämäärät, erityiset kehittämiskohteet, tavoitteet ja mittarit Ammattikorkeakoulu on asettanut tehtäväänsä, visioonsa ja profiiliinsa perustuvat strategiset päämäärät, erityiset kehittämiskohteet, tavoitteet ja strategiset mittarit. Nämä on asetettu korkeakoulujen perustehtäville eli koulutukselle sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle ja ammattikorkeakoulun itse valitsemalleen kansainväliselle profiilille. Ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä ja aluekehitystyö sisältyvät näille perustehtäville asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. 1. KOULUTUS 2. TUTKIMUS- KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA 3. KANSAINVÄLISYYS, ERITYISALUEENA VENÄJÄ Koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä kansainvälisen toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät ammattikorkeakoulun toimintasuunnitelmaan. Lisäksi ammattikorkeakoululla on henkilöstöstrategia ja siihen liittyvä henkilöstösuunnitelma. 1. KOULUTUS Strategiset päämäärät vuoteen 2015: Saimaan ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja tehokkaasti tutkintoja tuottava kansainvälinen korkeakouluyhteisö, josta valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin. Koulutus palvelee ennen kaikkea Etelä-Karjalan työelämän tarpeita, mutta erityisalueilla laajemminkin Kaakkois- ja Itä-Suomea ja Luoteis-Venäjää. Erityiset kehittämiskohteet vuosina 2010 2015: - Koulutusprosessin tehokkuuden lisääminen ja tutkintotuotannon tehostaminen - Oppimissisältöjen kehittäminen vastaamaan aikaisempaa paremmin työelämän tarpeisiin - Opetushenkilöstön sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen - Oppimisympäristöjen kehittäminen Tavoitteet - Kolmannen lukukauden kehittäminen yhteistyössä lähialueen ammattikorkeakoulujen ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa - Sujuvan opintoprosessin kehittäminen - Esimiestyön valmennusohjelman kehittäminen ja käynnistäminen - Opetussisältöjen kehittäminen - Korkeakouluyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen tukemaan sekä henkilöstön asiantuntijuuden kehittymistä että opiskelijoiden oppimista - Opetushenkilöstölle kehityskeskusteluissa laadittavat henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat - Yhteisen kampuksen ja oppimisympäristön toteuttaminen Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa - Opetuksen palautejärjestelmien kehittäminen Strategiset mittarit Ammattikorkeakoulu mittaa onnistumistaan koulutustehtävässä seuraavilla mittareilla, joille asetetaan tavoitteet vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa: - Suoritetut tutkinnot - Vetovoima / ensisijaiset hakijat koulutuspaikkaa kohden - Läpäisyaste / tutkinnon suorittaneet prosentteina 5 vuotta aikaisemmin aloittaneista - Suoritetut opintopisteet / päätoimiset opettajat - Opintojaksopalautejärjestelmän opettajakohtaiset arvioinnit, joita käsitellään opetushenkilöstön kehityskeskusteluissa - Työllistyminen / Tilastokeskuksen työllistymistilaston mukaisesti - Henkilöstön koulutuspäivien määrä - Henkilöstön työhyvinvointi / Arviointi vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn perusteella - Opiskelijoiden tyytyväisyys oppimisympäristöön / Arviointi vuosittain opiskelijoille suunnatun kyselyn perusteella - Koulutussisältöjen työelämävastaavuus / Opiskelijoille ja heidän työnantajilleen suunnattu non-stop kysely - OPALA-kyselyn opetuksen asiantuntevuutta mittaava tunnusluku - Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden määrä 12 13
2. TUTKIMUS- KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Strategiset päämäärät vuoteen 2015: Saimaan ammattikorkeakoulu on tunnettu korkealaatuisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, joka tukee erityisesti oman maakunnan elinkeinorakenteen ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta sekä Venäjän lähialueen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kehitystyöllään ammattikorkeakoulu lisää vaikutusalueensa hyvinvointia. Erityiset kehittämiskohteet vuosina 2010 2015: - Toimintakulttuurin muuttaminen tukemaan opetuksen ja oppimisen toteuttamista tutkimusja kehityshankkeissa - Aidon monialaisuuden kehittäminen TKIhankkeissa ammattikorkeakoulun painoaloilla - Tutkimus- ja kehitystyön tulosten julkaisemista ja levittämistä lisäävän toimintakulttuurin luominen - Toimivan yhteistyömallin kehittäminen strategisten kumppaneiden kanssa - Opiskelukulttuurin muuttaminen tukemaan yrittäjyyttä valmistuvien opiskelijoiden uravaihtoehtona Tavoitteet - Tutkimus- ja kehitystyön integroiminen saumattomaksi osaksi opetussuunnitelmia ja opetusta - Henkilöstön kannustaminen tutkimus- ja kehitystoimintaan resurssien ohjaamisella - Ammattikorkeakoulun painoaloille nimettyjen osaamisklustereiden toiminnan kehittäminen monialaisiksi - Julkaisutoiminnan aktivointi - Kumppanuuksien kehittäminen: Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja korkeakoulujen kanssa toteutetut tutkimus- ja kehityshankkeet sekä ENPI-rahoituksella toteutettavat hankkeet yhteistyössä strategisten kumppanien kanssa - Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Technopolis Oyj:n yhteisen innovaatioiden lisensiointiyhtiön Innokarelia Oy:n toiminnan kehittäminen - Opiskelijoiden yrittäjyyden edistäminen Strategiset mittarit Ammattikorkeakoulu mittaa onnistumistaan tutkimusja kehitystyössä seuraavilla mittareilla, joille asetetaan toimintasuunnitelmassa vuosittaiset tavoitteet: - Tutkimus- ja kehityshankkeissa suoritetut opintopisteet - Monialaisten painoalojen osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisvolyymista - Tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi euroina ja henkilöstötyövuosina - Tutkimus- ja kehityshankkeiden tuottamien tulosten vaikuttavuus / Tutkimus- ja kehityshankkeissa mukana olleille yrityksille ja muille työelä män organisaatioille suunnattu kysely hankkeiden päättyessä - Tohtori- ja lisensiaattitutkinnon suorittaneen henkilöstön määrä - Julkaisujen määrä - Tiedotusvälineiden ammattikorkeakoulusta julkaisemien uutisten ja artikkelien määrä 14 15
3. KANSAINVÄLISYYS, ERITYISALUEENA VENÄJÄ Strategiset päämäärät vuoteen 2015: Ammattikorkeakoulu lisää Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvää osaamistaan. Ammattikorkeakoululla on toimivat strategiset kumppanuudet valittuihin venäläisiin korkeakouluihin ja Luoteis-Venäjällä toimiviin yrityksiin ja julkishallintoon. Erityiset kehittämiskohteet vuosille 2010 2015: - Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden sekä näitä edistävän toimintakulttuurin luominen osaksi ammattikorkeakoulun arkea - Kaksoistutkintojen ja kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa toteutetun opetusyhteistyön lisääminen - PK-yritysten kansainvälistymisen tukeminen - Kilpailukykyisen täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen Venäjällä ja Kiinassa toimiville yrityksille Tavoitteet - Henkilöstölle suunnatun kieli- ja kulttuurivalmennuksen edelleen vahvistaminen - Kansainvälistä hanke-osaamista lisäävän koulutuksen tarjoaminen henkilöstölle - Yhteistyön tiivistäminen kansainvälistyvien ja ulkomaisia asiakkaita palvelevien yritysten kanssa opiskelijaprojektien kautta - Maksullisen kansainvälisen koulutusohjelman käynnistäminen strategiakaudella Strategiset mittarit - Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä - Henkilöstö- ja opiskelijaliikkuvuus - Kansainvälisten hankkeiden osuus hankkeista - Venäjään liittyvien toimintojen osuus kaikesta kansainvälisestä toiminnasta - Henkilöstön kielitaito Strategian toimeenpano Strategian toimeenpanosta ja ajantasaisuudesta sekä strategian viestinnästä sidosryhmille vastaa ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja/rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. Strategian toimeenpano on ammattikorkeakoulun esimeskunnan työn keskeisin sisältö. Strategian toteutumista arvioidaan kokonaisuutena vähintään vuosittain. Strategiaan sisältyvät tavoitteet sisällytetään ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmiin, joiden valmistelun yhteydessä myös arvioidaan strategian päivitystarve. Toimialat ja tulosyksiköt sekä painoaloista ja ammattikorkeakoulun tukipalveluista vastaavat henkilöt arvioivat osaltaan strategian toteutumista sekä sopivat omat tavoitteensa ja toimenpiteensä rehtorin johdolla käytävissä vuosittaisissa tuloskeskusteluissa. 16 17
18 www.saimia.fi