HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005
1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1. PALVELUSSUHDERAKENNE...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...4 1.4 IKÄRAKENNE...5 1.5 KOULUTUSRAKENNE...6 1.6 HENKILÖSTÖTARVE...7 1.6.1 Rekrytointi...7 1.6. Vaihtuvuus...7. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITO...9.1 TERVEYS JA TYÖKYKY...9.1.1 Sairauspoissaolot...9.1. Tapaturmapoissaolot...9. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT.....1 Työtyytyväisyyden ja työkunnon edistäminen ja ylläpito..... Koulutus ja kehittäminen... 3.1 TYÖAJAN KÄYTTÖ...1 3. YLITYÖT...1 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET...13 5. HENKILÖSTÖTUOTOKSET JA TULOKSELLISUUS...13 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA KUVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 KUVIO. VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...3 KUVIO 3. VIRKA- JA TYÖSOPIMUSSUHTEIDEN %-OSUUDET...4 KUVIO 4A. SUKUPUOLIJAKAUMA YKSIKÖITTÄIN...4 KUVIO 4B. SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN...5 KUVIO 5. IKÄRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN...5 TAULUKKO 1. KOULUTUSRAKENNE...6 KUVIO 6. KOULUTUSTASOINDEKSI...6 TAULUKKO. ELÄKÖITYMINEN...7 TAULUKKO 3. SAIRAUSPOISSAOLOT...9 TAULUKKO 4. TYÖTAPATURMAT... TAULUKKO 5. HENKILÖSTÖKOULUTUSKUSTANNUKSET... TAULUKKO 6. TYÖAJAN TASOITUSVAPAA...1 TAULUKKO 7. HALLINTOVIRASTON TYÖVOIMAKUSTANNUKSET...13
JOHDANTO Vuoden 004 henkilöstötilinpäätös on kuudes Suomen Akatemian hallintovirastossa tehty henkilöstötilinpäätös. Tarkoitus on, että henkilöstötilinpäätös on käyttökelpoinen ja hyödyllinen työväline henkilöstön strategiselle johtamiselle ja henkilöstön kehittämiselle. Vuoden 004 henkilöstötilinpäätökseen on koottu aikaisempien vuosien henkilöstötilinpäätöstietoja vastaavat tiedot ja se mukailee aikaisempaan tapaan valtiovarainministeriön asettamia suosituksia. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on käytetty valtiovarainministeriön vuonna 001 julkaisemaa käsikirjaa Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen teossa on hyödynnetty 1.1.003 lukien käyttöön otetusta Fortimehenkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä saatavia raportteja sekä CostControl-toimintolaskennan tuloksia. Fortime-raporttien tiedot on poimittu joulukuussa 004 (31.1.004) vallinneesta tilanteesta. Vertailutietoina on käytetty Suomen Akatemian hallintoviraston vuoden 003 henkilöstötilinpäätöksen tietoja sekä Tietoja valtion henkilöstöstä 1970-003, joka koskee valtion budjettitalouden henkilöstöä. Henkilöstötilinpäätös koskee vain hallintovirastoon palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä. Virkatutkijat ja palkkionsaajat eivät sisälly tähän henkilöstötilinpäätökseen. Laskelmissa, kuvioissa ja taulukoissa on yleensä kuvattu koko hallintoviraston henkilöstö (sisältäen myös yliopistojen rahoittamat harjoittelijat) joulukuun 004 tilanteen mukaan lukuun ottamatta palkattomalla virkavapaalla olevia työntekijöitä.
3 1. HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Palvelussuhteiden määrä ja henkilötyövuodet Hallintoviraston henkilökuntaan 31.1.004 kuului 16 henkilöä (003:148). Kaikkiaan vuoden 004 lopussa oli Akatemiaan palvelussuhteessa 17 henkilöä (003:158), joista 7 henkilöä oli palkattomalla virkavapaalla ja 3 henkilöä sivutoimisessa palvelussuhteessa. Suomen Akatemian henkilöstön määrä oli vuonna 004 15 henkilötyövuotta (003: 137). Toimintamenomomentilta 1 maksettiin noin 134 henkilötyövuotta. Momentilta 53 maksettiin tutkimusohjelmien koordinointitehtävissä toimivien viiden ohjelmapäällikön ja yhden projektisihteerin palkkausmenot. Ulkopuolisella rahoituksella maksettiin Snellman projektin kolmen henkilön palkkausmenot, NOS -sihteeristön ja pohjoismaisen huippuyksikkö-ohjelman tehtäviä hoitavan tiedeasiantuntijan sekä osittain EU-tiedeasiantuntijan ja ERA NET hankkeissa työskentelevien ja yliopistoharjoittelijoiden palkkausmenot. 180 160 140 10 0 80 60 40 0 0 16 148 15 13 133 140 13 130 135 137 000 001 00 003 004 Henkilöitä Htv KUVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 1. Palvelussuhderakenne Vuoden 004 lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 117 (7, %) ja määräaikaisessa 45 (7,8 %) henkilöä. Vuoteen 003 verrattuna määräaikaisten osuus on noussut (003 vakinaisia 76 % ja määräaikaisia 4 %). Vakinaisiksi on laskettu myös henkilöt, jotka olivat vakinaisesta virastaan virkavapaalla hoitaakseen Akatemian määräaikaista virkaa tai tehtävää. Määräaikaisten osuus oli korkeampi kuin valtion budjettitaloudessa keskimäärin (003: 4,5 %). Määräaikaisten osuuden kasvuun on vaikuttanut erityisesti edellä mainittuihin ERA-NET hankkeisiin palkatut henkilöt. 16 14 1 8 6 4 0 1 0 3 4 1 1 8 3 8 4 4 15 7 0 0 13 14 8 8 11 7 13 4 Vakinainen Määräaik. Johto Snellman Yks ulkop Talous Kv suht Hallinto Palvelu Tieto BY KY LT TT KUVIO. VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ
Pääasiallinen palvelussuhteen laji oli virkasuhde (147 henkilöä, 90,7 %). Työsopimussuhteisten henkilöiden osuus (15 henkilöä, 9,3 %) pieneni selvästi (003: 4 henkilöä, 16 %). Työsopimussuhteessa ovat pääasiallisesti atk- ja tietohallinnollisissa tehtävissä sekä osa projektiluonteisissa tehtävissä työskentelevistä. Valtion pääpalvelussuhteessa, virkasuhteessa, oli valtion budjettitalouden henkilöstöstä vuonna 003: 84 % henkilöstöstä. 4 Työsuht. 9,3 % Virkasuht. 90,7 % KUVIO 3. VIRKA- JA TYÖSOPIMUSSUHTEIDEN %-OSUUDET Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 149 henkilöä (9 %) ja osa-aikaisia 13 henkilöä (8 %). Osa-aikaisten suhteellinen osuus henkilöstöstä pysyi edellisen vuoden tasolla. (003: 8 %) 1.3 Sukupuolirakenne Naisia työskenteli hallintovirastossa 13 (75,9 %) ja miehiä 39 (4,1 %). Miesten osuus laski hieman vuoteen 003 verrattuna, jolloin naisia oli 9 (74 %) ja miehiä 39 (6 %). Valtion budjettitaloudessa naisten osuus vuonna 003 oli 48 % ja miesten osuus 5 % valtion henkilöstöstä. Seuraavissa kuvioissa näkyy hallintoviraston sukupuolijakauma yksiköittäin (hlöä) ja henkilöstöryhmittäin (%). 5 0 15 5 0 11 1 1 3 3 1 11 1 1 17 18 14 14 5 5 4 4 4 3 Naiset Miehet Johto Snellman Yks ulkop Talous Kv suht Hallinto Palvelu Tieto BY KY LT TT KUVIO 4A. SUKUPUOLIJAKAUMA YKSIKÖITTÄIN
5 0,0 80,0 60,0 40,0 0,0 33,3 66,7 80,0 0,0 68,6 31,4 87,3 1,7 004 Naiset 004 Miehet 0,0 KUVIO 4B. SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN 1.4 Ikärakenne Hallintoviraston henkilöstön keski-ikä laski hieman. Joulukuussa 004 hallintovirastolaisten keski-ikä oli 43,8 vuotta (miehet 41,9 ja naiset 44,4 vuotta). Vuonna 003 keski-ikä oli 44,3 vuotta (miehet 41,7 ja naiset 45,1 vuotta). 35 30 5 0 15 1 16 0 15 5 16 Naiset Miehet 5 0 0 4 3 4 5 5 6 7 0 0 15-19 0-4 5-9 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 KUVIO 5. IKÄRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN Naiset olivat enemmistönä muissa ikäryhmissä paitsi 0-4 -vuotiaissa. Suurimmat ikäryhmät olivat 40-44 vuotiaat (30 henkilöä, 18,5 %) ja 50-54 vuotiaat (30 henkilöä, 18,5 %). Seniori-ikäisiä (eli 45-vuotiaita tai vanhempia) oli noin puolet henkilöstöstä (79 henkilöä, 48,7 %; vuonna 003 osuus oli 5 %). Valtion budjettitalouden henkilöstön keski-ikä nousi 0, vuodella ja oli 4,7 vuotta. Suurin ikäryhmä oli edelleen 45-49 vuotiaat, joita oli 15 % henkilöstöstä. Senioreja oli 46,3 % henkilöstöstä.
6 1.5 Koulutusrakenne Hallintoviraston henkilöstön yleisin tutkintoaste (3,7 %) oli ylempi korkeakouluaste 1 (003: 31 %). Seuraavaksi yleisimmät ryhmät olivat (19,7 %) keskiaste (003: 16,9 %), johon luetaan ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot ja (19,1%) tutkijakoulutusaste (003: 1%), johon luetaan lisensiaatti- ja tohtoritutkinnon suorittaneet. Kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 6,9 % (003: 61 %). Kaikista suoritetuista tutkinnoista naisten osuus oli 75,9 % ja miesten 4,1 %. TAULUKKO 1. KOULUTUSRAKENNE %-jakauma koulutusasteen Sukupuolen %-jakauma mukaan Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Perusaste tai ei tutkintoa 0,0 % 3,3 %,5 % 0 % 0,0 % 0,0 % Keskiaste 0,5 % 19,5 % 19,7 % 5,0 % 75,0 % 0,0 % Alin korkea-aste 7,7 % 17,1 % 14,8 % 1,5 % 87,5 % 0,0 % Alempi kork.k.aste 7,7 % 1, % 11,1 % 16,7 % 83,3 % 0,0 % Ylempi kork.k.aste 38,5 % 30,9 % 3,7 % 8,3 % 71,7 % 0,0 % Tutkijakoulutus 5,6 % 17,1 % 19,1 % 3,3 % 67,7 % 0,0 % Tutkinnon suorittaneita 0,0 % 96,8 % 97,5 % 4,1 % 75,9 % 0,0 % Yhteensä 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,1 % 75,9 % 0,0 % Hallintoviraston koulutustasoindeksi 5,9 pysyi samana kuin vuonna 003. Koulutustasoindeksin laskennassa kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen eli (alemman perusasteen omaavien henkilöiden lkm x 1) + (ylemmän perusasteen (ml. henkilöt, joilla koulutus on tuntematon) omaavien henkilöiden lkm x )+(keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 3,5) + (alimman korkeaasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 5) + (alemman korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 7) + (ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 7) + (tutkijakoulutusasteen omaavien henkilöiden lkm x 8). Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä, joka on em. eri koulutusasteiden omaavien henkilöiden lukumäärien summa. 8 7 6 5 4 3 1 0 6,1 5,7 5,9 6, 6,3 5,6 5,7 5,5 5,6 5,7 5,7 5,8 5,9 5,8 5,9 000 001 00 003 004 miehet naiset kaikki KUVIO 6. KOULUTUSTASOINDEKSI 1 Koulutus- ja tutkintotiedot poimitaan Fortime järjestelmästä, jonne merkitään nimikirjalakiin ja -määräyksiin perustuen vain suoritetut tutkinnot, joten kursseja tai tutkintojen osasuorituksia ei merkitä. Henkilön tutkinto on ns. soveltuvin tutkinto, joka esim. useamman tutkinnon suorittaneen henkilön kohdalla tarkoittaa ylintä tutkintoa.
Valtion budjettitalouden henkilöistä 93 %:lla oli vuonna 003 ammatillinen tutkinto. Keskiasteen tutkinto oli 8 %:lla, alin korkea-asteen tutkinto 4 %:lla ja korkeakoulututkinto 40 %:lla (joista oli alempia korkeakoulututkintoja 7 %, ylempiä korkeakoulututkintoja 4 % ja tutkijakoulutusasteen tutkintoja 8 %). Miesten koulutustasoindeksi oli 5, ja naisten 5,0, kaikilla keskimäärin 5,1. Organisaation toiminnan mukaan koulutustasoindeksi oli korkein yliopistokoulutuksessa (5,9) ja alhaisin muissa toiminnoissa (3,5). 7 1.6 Henkilöstötarve 1.6.1 Rekrytointi Hallintovirastoon tuli vuoden 004 aikana 6 uutta henkilöä (003: 9) vakituiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen (luvussa ei mukana alle kuukauden tai pelkästään harjoittelijana työskennelleet). Uusista työntekijöistä 3 (003: ) tuli määräaikaiseen palvelusuhteeseen ja kolme (003:7) suoraan vakinaiseen palvelusuhteeseen. Hallintoviraston sisältä valittiin määräaikaiseen tehtävään tai sijaisuuteen kuusi henkilöä (003:3). Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskennelleistä vakinaistettiin vuoden 004 aikana viisi työntekijää. Harjoittelijoita otettiin määräaikaiseen palvelussuhteeseen yksitoista, joista kolme henkilöä jatkoi muussa määräaikaisessa palvelussuhteessa harjoittelun jälkeen. Työllistettäviä ei vuosien 1999 004 aikana ole palkattu lainkaan. 1.6. Vaihtuvuus Vuonna 004 äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli seitsemän henkilöä kuten vuonna 003. Hoitovapaalla oli neljä henkilöä (003:4). Vuoden 004 aikana virkavapaalla hallintovirastosta toisen organisaation palveluksessa oli viisi henkilöä (003: 6). Muita pidempiä, yli kuukauden kestäviä virkavapaita (palkaton yksityisasia, vuorotteluvapaa) oli neljä (003:6). Vuoden 004 loppuun mennessä oli palveluksesta irtisanoutunut tai määräajan päätyttyä palveluksen päättänyt 6 (003: 3) henkilöä, joista vakinaisesta tehtävästä 3 (003:). Eläköityminen on ollut vähäistä vuosina 000-004. Vuonna 004 jäi yksi henkilö vanhuuseläkkeelle ja kaksi osa-aikaeläkkeelle. TAULUKKO. ELÄKÖITYMINEN Vuosi Eläkelajit Vanhuuseläke (hlöä) Osa-aikaeläke (hlöä) Osatyökyvyttömyyseläke (hlöä) 000 0 0 1 0 001 0 0 0 00 1 3 0 1 003 1 1 0 004 1 0 0 Yksilöllinen varh.eläke (hlöä)
Henkilöstön vaihtuvuusluvut laskivat edellisestä vuodesta. Henkilöstön sekä lähtö- että tulovaihtuvuus olivat edelleen korkeammat kuin keskimäärin valtiolla (lähtövaihtuvuus: eronneet 4, %, kokonaispoistuma 13, % ja tulovaihtuvuus 14,1 %). Hallintoviraston sisäinen vaihtuvuus (toiseen määräaikaiseen tai vakinaiseen tehtävään siirtyminen hallintoviraston sisällä) nousi hieman. 8 Vaihtuvuuden tunnuslukuja 001 00 003 004 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 004 6,1 % 4,5 % 5,0 % 5,4 % tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 003 lopun henkilöstöstä Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen 6,8 % 5,3 % 7,9 % 5,4 % vuonna 004 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 003 lopun henkilöstöstä Eläkkeelle vuonna 004 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän 0,8 % 3,8 %,1 % 1,9 % (kaikki eläkelajit) %-osuus vuoden 003 lopun henkilöstöstä Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta 15,9 % 14,3 % 17,1 % 1,1 % eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus vuoden 003 lopun henkilöstöstä* Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden 16,7 % 0,3 % 0,7 % 19,6 % ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 003 lopun henkilöstöstä.* * harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet
9. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITO.1 Terveys ja työkyky.1.1 Sairauspoissaolot Vuonna 004 hallintovirastossa oli oman sairauden vuoksi 7 sairauspoissaoloa, joista kertyi yhteensä 19 päivää (laskettuna työpäivinä). Yhden sairausloman keskimääräinen pituus oli 3,7 päivää eli sama kuin vuonna 003. (003: 3,7). Sairauspäivien lukumäärä henkilötyövuotta kohti oli 6,7 (003: 7,1. joka on edelliseen vuoteen verrattuna edelleen vähentynyt. Valtion budjettitaloudessa sairauspoissaoloja oli vuonna 003 8,7 pv/htv ja sairauspoissaolon kesto oli keskimäärin 4,8 työpäivää. Sairauspäivien vaikutus henkilöstöresursseihin on 4,0 htv (003: 3,9 htv). TAULUKKO 3. SAIRAUSPOISSAOLOT Vuosi Oma sairaus Poissaolojen lkm Sairauspäivien lkm Sairauspäivää/ sairausjakso Sairastaneita lkm Sairauspäivät/ htv 1998 45 756 3,1 8 7 1999 67 69 4,0 93 8,8 000 54 936 3,7 95 6,9 001 66 133 5,0 99, 00 301 18 4,1 9,1 003 61 97 3,7 0 7,1 004 7 19 3,7 96 6,7 Työterveydenhuolto - Ikäryhmätarkastukseen kutsuttuja oli 44 henkilöä (003: 39) - Lääkärin, terveydenhoitajan tai fysioterapeutin suorittamia terveystarkastuksia (kuten ikäryhmä, työhöntulo- tai muita terveystarkastuksia) oli 4 (003: 150) - Sairauden aiheuttamia käyntejä (KELA II korvausluokka lääkärin, terveydenhoitajan tai fysioterapeutin vastaanotolla) oli 597 (003: 460) - Erikoislääkärikäyntejä oli 41 (003: 8) Työkyky -tunnuslukuja: 000 001 00 003 004 - Hallintoviraston oma sairaus -poissaolot, 6,9, 9,1 7,1 6,7 työpäivää/htv - 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista 75,6 % 73,7 % 76,7 % 75,1 % 75,0 % sairaustapauksista - Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa 3, 3,6 3,1 3,4 3,9 käyntien lukumäärä/htv.1. Tapaturmapoissaolot Tapaturmapoissaolot ovat valtiolla harvinaisia ja niiden osuus vuonna 003 oli vain 0,1 % säännöllisestä vuosityöajasta. Myös hallintovirastossa työtapaturmia on sattunut vuosien 1998-004 aikana vähän. Työtapaturmat ovat olleet luonteeltaan pääosin lieviä, esim. työmatkalla tapahtuneita liukastumisia. Hallintovirastossa oli vuonna 004 kolme työtapaturmaa joista aiheutui viisi poissalopäivää.
TAULUKKO 4. TYÖTAPATURMAT Vuosi Tapaturmia, lkm 000 3 001 00 003 004 3. Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstöinvestointeihin voidaan lukea kaikki sellaiset toimet, jotka edistävät tai hyödyntävät työtyytyväisyyden ja työkunnon edistämistä, henkilöstön koulutusta ja kehittämistä sekä terveyttä...1 Työtyytyväisyyden ja työkunnon edistäminen ja ylläpito Vuoden 004 aikana järjestettiin runsaasti henkilöstön työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa aikaisempaan tapaan. TYKY-toimintaan käytettiin yhteensä 8 800 euroa (003:19 800 euroa). Henkilöstölle järjestettiin tyky-varoilla monipuolista liikuntaa, kuten venyttelyä, voimajumppaa, hydrobicia, kuntopiirejä ja pallopelejä Akatemian liikuntatiloissa. Viraston henkilökunnan yhteisiä virkistys- ja ulkoilutapahtumia toteutettiin tyky-suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi Akateemiseen Warttiin, Naisten kymppiin sekä Dragon-melontaan osallistui kymmeniä Akatemian työntekijöitä. Henkilökunnan syysretkenä tehtiin Presidenttikierros presidentinlinnaan ja presidenttiemme museoihin tutustuen. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tuettua teatteri-iltaa. Niska-hartiahierontaa ja shiatsu-hierontaa järjestettiin kesä- ja joululoma-aikoja lukuun ottamatta viikoittain. Henkilöstön hierontakustannuksiin myönnettiin tukea tyky-suunnitelman mukaisesti. Loppuvuodesta kartoitettiin kyselyllä henkilöstön mielipiteitä Akatemian tyky-toiminnasta ja kyselyn tulokset huomioitiin seuraavan vuoden toiminnan suunnittelussa.. Koulutus ja kehittäminen Akatemian henkilöstön kouluttautuminen lisääntyi aktiivisen ja kannustavan koulutuspainotuksen ja -suunnittelun seurauksena. Vuosittaisen koulutussuunnitelman lisäksi laadittiin hallintoviraston henkilöstön kehittämissuunnitelma, joka on voimassa vuoden 007 loppuun (vahvistettu tammikuussa 005). Hallintoviraston henkilöstökoulutuksen (sekä yhteinen että yksiköiden itsensä hankkima koulutus) kustannukset kasvoivat aikaisempiin vuosiin verrattuna ja vuonna 004 olivat 5 00 euroa (sisältäen koulutuspalvelut ja matkakustannukset). Hallintovirastossa koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä nousi ja oli 54 päivää (003: 758 päivää). Koulutusajan palkkauskustannukset olivat 169 900 euroa. Koulutuspäivätiedot ja koulutusajan palkkauskustannustiedot on saatu toimintolaskennan raportista. TAULUKKO 5. HENKILÖSTÖKOULUTUSKUSTANNUKSET (ilman palkkauskustannuksia) Vuosi Koulutuskustannukset, Koulutuskustannukset/ htv, 000 144 849 1 065 001 134 17 1 03 00 147 53 1 093 003 118 000 861 004 5 00 1 481
11 Koulutus -tunnuslukuja: 000 001 00 003 004 - Koulutuspanostus (työpäivää/ htv) 4,9 5,6 5,5 5,5 6,9 - Kokonaiskoulutuskustannukset (sis. koul.ajan palkat, /htv) 1 473 1 855 1 945 1745 599 Toimintavuonna henkilöstön kehittämisen painopistealueina olivat erityisesti kansainvälisyys, johtaminen, tavoite- ja kehityskeskustelut sekä tietojärjestelmät. Hallintovirastossa käynnistettiin englannin ja ruotsin kielten pitkäkestoinen koulutus. Kielikoulutukseen osallistui 64 henkilöä. Lisäksi 5 henkilöä osallistui lyhytaikaiseen ulkomaille suuntautuneeseen henkilövaihtoon. Kaksivuotinen johtamisen koulutusohjelma Acatheme päättyi vuoden 004 aikana. Koulutusohjelmaan osallistuivat Akatemian ylijohtajat, yksiköiden johtajat ja horisontaaliryhmien vetäjät. Esimiestyön tueksi kaikille osallistujille tehtiin Belbin-, 360º- ja MBTI-analyysit. Lisäksi esimiehille järjestettiin erillisiä tilaisuuksia mm. palkkausjärjestelmästä ja suorituksen arvioinnista sekä asioiden puheeksi ottamisesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Toimintavuonna järjestettiin koulutusta tavoite- ja kehityskeskustelujen käymisen tueksi. Koulutukseen osallistui yhteensä 19 henkilöä. Tavoite- ja kehityskeskusteluja varten laadittiin myös uusi keskustelurunko ja keskusteluohjeistus tarkistettiin. Tavoite- ja kehityskeskusteluissa tehdään työntekijöille henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Lisäksi työntekijät antoivat esimiehilleen palautetta esimiestyöskentelystä. Koko henkilökunnalle järjestettiin koulutusta DocMan -dokumenttienhallintajärjestelmästä ja kohderyhmittäin Rondo -järjestelmästä, WebFocus- ja RAISA-sovelluksista sekä sähköisestä asioinnista. Erityisten painotusten lisäksi vahvistettiin henkilökunnan hallinnollisista osaamista (ml. hankintatoimen osaaminen).
1 3. TYÖAIKA 3.1 Työajan käyttö Vuonna 004 virastotyössä säännöllinen vuosityöaika oli 1841 tuntia ja 54 työpäivää. Tehdyn vuosityöajan päivien lukumäärä on saatu toimintolaskennan raportista. Työaika -tunnuslukuja: 001 00 003 004 - Tehdyn vuosityöajan % osuus säännöllisestä vuosityöajasta 79,5 80,4 79,4 79,9 - Säännöllinen vuosityöaika/ tehty vuosityöaika 1,6 1,4 1,6 1,5 - Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta,,,,7 - Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 4,1 3,6,8,6 - Tapaturmapoissaoloajan %-osuus säänn. vuosityöajasta 0,0 0,1 0,0 0,0 - Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säänn. vuosityöajasta 0,3 0,5 0,7 0,6 3. Ylityöt Vuonna 001 otettiin hallintovirastossa käyttöön periaatteet virastotyöajan ylittävän työn korvaamisesta ylityön ja tasoitusvapaan tekemistä koskevien käytäntöjen selkeyttämiseksi ja yhtenäistämiseksi yksiköissä ja ns. harmaan ylityön määrän vähentämiseksi. Ylityökorvausten määrä on lisääntynyt, mutta edelleen myös leikkautuvien työtuntien määrä on lisääntynyt. Rahana maksettujen ylitöiden prosenttiosuus hallintovirastossa oli vuonna 004 edelleen pieni. Rahana korvatun ylityöajan osuus oli,7 t/htv (003:1 t/htv) ja 0,6 % (003:0,7 %) säännöllisestä vuosityöajasta. Ylitöiden palkkauskustannukset olivat 33 euroa/htv (003: 9 euroa/htv). Ylityökorvauksia maksettiin yhteensä 45 henkilölle (003: 51 henkilölle). Valtiolla maksettuja ylitöitä tehtiin henkilötyövuotta kohti,6 työpäivää, jonka osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1,0 %. Ylityövapaata pidettiin hallintovirastossa yhteensä 17 työpäivää (003: 36 työpäivää). Työajan tasoitusvapaan (kompensaatiovapaan) nousi vuonna 004. Lähes puolet henkilöstöstä (48%; laskettuna 31.1.004 henkilötilanteesta) käytti työajan tasoitusvapaata vuonna 004. Työajan tasoitusvapaaluvuissa on mukana myös ne tasoitusvapaat, jotka on annettu kompensaationa esim. vapaapäivänä pidetystä yksikön kehittämispäivästä. TAULUKKO 6. TYÖAJAN TASOITUSVAPAA 000 001 00 003 004 Tapauksia 173 31 08 153 0 Päiviä 51 347 65 45 9 Päiviä/ tapaus 1,45 1,5 1,3 1,6 1,4 T-vapaata käyttäneitä 69 (5%) 7 (54%) 7 (51%) 71 (48%) 78 (48%) (% henkilöstöstä) Päiviä/henkilöstö yht. 1,9,6 1,9 1,7 1,8
13 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TAULUKKO 7. HALLINTOVIRASTON TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Työvoimakustannukset 00 003 004 Henkilöstön palkat 4 369 700 4 6 400 5 3 00 (virka- ja työsuhdepalkat) Henkilöstösivukulut (sosiaaliturva, eläketurva, 1 050 0 1 057 900 1 117 300 muut vakuutukset) Työterveydenhuolto 1 57 00 96 0 1 00 Koulutuskustannukset 147 600 118 000 5 00 Muut henkilöstökustannukset³ 11 00 Yhteensä 5 35 00 5 635 800 6 546 900 1 Brutto eli työterveyshuollon kustannusten palautuksia (KELA) ei ole vähennetty Koulutuskustannuksiin ei sisälly koulutusajan palkat ³Muut henkilöstökustannukset sisältävät edellisiin eriin sisältymättömät työkykyä edistävät ja virkistystoimintaan liittyvät kustannukset 5. HENKILÖSTÖTUOTOKSET JA TULOKSELLISUUS Tunnuslukuja 000 001 00 003 004 - Htv:n hinta (työvoimakustannukset /htv) 37 40 40 963 41 747 43 00 4307