POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Käyttökelpoisen Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käytön varmistaminen Marja Rahkola Alueellinen apuvälinekeskus Toimialuejohtaja, TtM, ft
Apuvälinepalvelut osa potilaan muuta kuntoutusta/hoitoa tähdätään henkilön mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen ja hyvään elämän laatuun korjataan vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä ehkäistään suurempia toimintakyvyn ongelmia edistetään toimintakykyä ja terveyttä
Apuvälinepalvelun yleiset perusteet Ensisijaisesti turvataan ne apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai, jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. sairauden etenemisnopeus tapaturman /vamman aiheuttama tarve sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet laitoshoitoon joutumisen uhka lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset elämäntilanne apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.
Apuvälinepalveluprosessi
Hankintalainsäädäntö julkisen terveydenhuollon yksikön hankinnat on kilpailutettava tavaran tai palvelun hankinta oman organisaation ulkopuolelta koskee myös vuokrausta, leasingia ja osamaksulla hankkimista valtio, kunnat, kuntayhtymät, julkisoikeudelliset laitokset ilmoitusvelvollisuus hankinnoista julkiset hankinnat Hilma www.hilma.fi kynnysarvot kilpailutus hankinnan taloudellisen arvon mukaan kansallinen kynnysarvo EU-kynnysarvo
Apuvälineen teknisten ominaisuuksien vaatimusmäärittely = millainen apuväline vaadittavat ominaisuudet määritellään niin, että ne eivät rajoita kilpailua ei saa viitata tuotemerkkiin tai tuotetyyppiin niin, että se suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tiettyä apuvälineitä viittaus on sallittu esimerkkinä vain jos välinettä ei voi muutoin kuvata viittaukseen on liitettävä perustelut miksi tuotemerkkiä käytetään sekä ilmaisu tai vastaava varmistetaan apuvälineen minimilaatutaso välineen rakenne, koko, materiaalit, mittayksiköt ja muut kuvailevat tiedot
Tarjouspyynnöissä määritelty käyttöominaisuudet mm. apuvälineen ja sen säätöjen helppokäyttöisyys käyttömuunneltavuus mahdollisuus käyttää erilaisissa toimintakyvyn ongelmissa turvallisuus törmäystestaus materiaalivaatimukset Kestävyys huolto takuuaika yrityksen palvelut ja niiden saatavuus
Vaadittavat ominaisuudet kävelykeppi mm. korkeussäätö, materiaali kevyt metallia, maksimikäyttäjän paino Kävelytelineet mm. metallirunko, pyörien määrä ja koko, pyörien laakerointi, renkaan materiaali, kokoon taittuminen sähköpyörätuolit mm. istuimen ja jalkalautojen säädöt, elektroniikan ohjelmoitavuus, ajonopeus, vaadittavat lisävarusteet, takuuajat, taksiin kiinnitettävyys vakiona (SFS 5912 Suomen Standardisoimisliiton vahvistama standardi 26.6.2006)
Vaadittavat ominaisuudet - Peruspyörätuoli teräs- ja ristikkorunkoinen irrotettavat ja sivulle kääntyvät jalkatuet korkeussäädettävät erilliset jalkalaudat umpikumirenkaat, tukipyörän koko väh. 200x 50 mm lisävarusteena saatava vaakatasoon säädettävät jalkatuet Irrotettavat tai taakse kääntyvät sivutuet kovapohjainen istuintyyny, jossa irrotettava inkopäällinen kaksi kaatumaestettä maksimikuorma vähintään 120 kg takuuaika vähintään 1 vuosi
Hintakilpailutuksen vaikutukset käytännön tasolla Kilpailutus on laskenut välineiden hintoja esim. sähköpyörätuoli, mopo Apuvälineiden tekninen laatu on parantunut Apuvälineiden toimitusaika on lyhentynyt Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta VNS 7/2008 avoimuus ja tiedonsaanti lisääntyneet Eri sairaaloiden ja terveyskeskusten apuvälinekäytännöt yhtenäistyneet samat apuvälinemallit käytössä apuvälinetuntemus parantunut käytön osaaminen parantunut huoltojen helpottuminen
Apuvälinetarpeen arviointi ja apuvälineen valinta Tavoitteena arkielämän sujuminen ja itsenäinen selviytyminen - henkilön toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointi - tietoa arjen sujumisesta, toiminnasta - henkilön oman motivaation arviointi - tietoa toimintaympäristöstä - tietoa apuvälineistä, niiden soveltumisesta ja mahdollisuuksista
Apuvälinetarpeen arviointi ja apuvälineen valinta Moniammatillinen arvionti - potilas ja omaiset/lähihenkilöt - asiantuntijat; kuntoutuksesta, hoidosta - asiantuntijat; apuvälineistä, tekniikasta sekä toimintaympäristön muutosmahdollisuuksista
Apuvälineen käyttö ja toimivuus What suits one customer might not suit the next arjessa
Apuvälineen käyttö - käyttäjästä johtuvia tekijöitä motivaatio käyttöön koettu tarpeenmukaisuus elämänlaadun ja aktiivisuustason lisääjä, mahdollistaja käyttäjän valmiudet ja taidot voimavarat realistinen tieto valmiuksista käytönopetukseen käytetty aika riittävä käytönopetus, aika ja sisältö opetus myös toimintaympäristössä
Apuvälineen käyttö - apuvälineestä johtuvia tekijöitä saavutettavuus helposti esille ilman apua käytettävyys yksinkertainen ja helppokäyttöinen toimiva ja kestävä turvallisuus kestävä ja helppo huoltaa ulkonäkö
Apuvälineen käyttö - palvelusta johtuvia tekijöitä asiakaslähtöinen käyttäjän mielipidettä kuultu ammattitaitoinen moniammatillinen oikea-aikaisuus käyttäjän tilanteesta lähtevä palveluihin käytetty aika riittävä palveluaika
Apuvälineen käyttö - toimintaympäristöstä johtuvia tekijöitä sosiaaliset tekijät lähi-ihmisten suhtautuminen, sitoutuminen ja motivaatio käyttöön omaisten/avustajien käytettävissä oleva aika halukkuus ja mahdollisuus käytön tukemiseen fyysinen ympäristö esteettömyys
Apuvälineen käytön varmistaminen Käyttö lopetetaan 3 kuukauden kuluessa palvelun riittämättömyys, av:n sopimattomuus pettymys av:n mahdollisuuksiin toimintakyvyn parantajana (Scherer 1996) Suurin av:n käyttöä ennustava tekijä on käyttäjän omat positiiviset odotukset hyödystä (Gitlin ym. 1996)
Apuvälineen käytön varmistaminen Käytönosaamisen varmistustapoja(kruus-niemelä, 2002) suullinen ohje luovutustilanteessa kirjallinen ohje kotikäynnit seuranta
Apuvälineen käytön varmistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön merkitys käytön osaamisessa on suuri apuvälinepalvelu osana muuta kuntoutusta/hoitoa tieto av:n mahdollisuuksista omatoimisuuden lisäämisessä ja toimintakyvyn laskun ehkäisyssä perusapuvälineiden tuntemus, käytön osaaminen käytön seuranta arjessa yhteydenpito apuvälinealan asiantuntijaan
Varmistusmenetelmät käytönopetus, suullinen ja kirjallinen ohje kotikäynti toimintaympäristössä, koti, päiväkoti, koulu, työpaikka käytönseuranta omaiset, kotipalvelu, kotisairaanhoito, kuntoutushenkilöstö ja apuvälineyksikkö
Vastuu apuvälinepalvelun onnistumisesta on yhteinen Moniammatillista yhteistyötä Osaamista, tietoa ja taitoa apuvälineen käyttöön Koulutusta apuvälineistä Jatkuvaa apuvälineen käytön seurantaa
Apuvälinepalveluista www.thl.fi/apuvälineet Apuvälinekirja Anna-Liisa Salminen (toim.) 2010
Etsitään toimivia yksilöllisiä ratkaisuja!