Ilomantsin Valkeajärven alueen linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen
2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Louhilampi 4 Kaivantolampi 4 Pyörälampi ja Ylimmäinen Pyörälampi 4 Ala-Vepsä 5 Talviaislammit 5 Valkeajärvi 6 Kaksi nimetöntä lampea Talviaislampien ja Valkeajärven välissä 8 Koukkulampi 8 Saarijärvi 8 Kaunisjärvi 9 Muje-Oulu 9 Pieni Muje-Oulu 9 Hepolammit 9 Nimettömät lammet Kaunisjärven eteläpuolella 9 Vetolampi 10 Silmälampi 10 Hyökänlampi 10 Kukkuralampi 11 Pyöreä-Kelsimä 11 Kaita-Kelsimä 12 Iso Ahvenjärvi 13 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit 14 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit 15 Lähteet 16 Liitteet 17-20
3 Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Ilomantsin keskustasta linnuntietä reilut 20 km pohjoiskoilliseen ja sisältää parisenkymmentä lampea ja järveä. Tämä linnustoselvitys perustuu 19.- 22.6. ja 1.7.2011 tehtyihin viiden maastoaamun havaintoihin. Selvitysalueen järvien ja lampien kaavaan kuuluvat ranta-alueet on kuljettu mahdollisuuksien mukaan kokonaisuudessaan jalkaisin reviirejä maastokartalle muistiin merkaten. Joitakin pienempiä lampia on kuulosteltu ja tarkkailtu kiikareita apuna käyttäen yhdeltä rannalta. Sää maastoaamuina oli vähätuulinen tai tyyni eli havainnointiolosuhteet olivat erittäin hyvät varsinkin aamujen varhaisimpina tunteina. Kaikkia alueen lajeja ei varmasti ole pystytty yhdellä maastokäynnillä havaitsemaan. Alueista sai kuitenkin varsin hyvän yleiskuvan viiden aamun havainnoinnilla. Järvet ovat pääsääntöisesti melko karuja ja erämaisia eikä varsinaisia rehevämpiä lintujärviä selvitysalueella ole. Linnuston lisäksi biotoopiltaan sopivista paikoista on jossain määrin tarkkailtu myös mahdollista liito-oravan esiintymistä mutta sopivia paikkoja liito-oravalle tuli vastaan hyvin vähän eikä lajista löytynyt vaillinaisella havainnoinnilla merkkejä. Selvitysalueen sijainti kartoilla alla, vasemmalla karkea sijainti Ilomantsin ja Hattuvaaran välimaastossa (Kartta 1) ja oikealla tarkemmin (Kartta 2). Oikeanpuolimmaisessa kartassa ei näy muusta selvitysalueesta erillään noin 10 kilometriä lännempänä oleva Iso Ahvenjärvi. Kartta 1: Selvitysalueen karkea sijainti Ilomantsin ja Hattuvaaran välimaastossa. Kartta 2: Selvitysalueen tarkempi sijainti
4 Tulokset Tulokset on käsitelty lampi- ja järvikohtaisesti ja käsittelyjärjestys etenee karkeasti pohjoisesta etelään. Suojelullisesti merkittävien lajien tapaamispaikat ilmenevät lopussa olevista karttaliitteistä (Liitteet 1-7). Louhilampi Louhilampi on selvitysalueen luoteisin lampi. Sillä on pituutta n. 600 metriä ja leveyttä n. 120 metriä. Länsipuolen rannat ovat osin soistuneet, itäpuolella on Pyörälammen ja Louhilammen välissä kapea ja kaunis harju, jonka päällä kulkee vaelluspolku (Susitaival). Ympärysmetsät ovat männiköitä ja hakkuita ei ole paitsi aivan luoteispään lähettyville ulottuva kaava-alueen pohjoispuolella oleva valtavan kokoinen aukko. Louhilammen kaikkiaan 14 havaitusta lajista 4 kuuluu suojelullisesti merkittäviin lajeihin: telkkä (EVA), palokärki (DIR), leppälintu (EVA) ja pikkulepinkäinen (DIR). Telkkä oleili lammen eteläpäässä, palokärki ja pikkulepinkäinen pohjoispäässä ja leppälintu kuulutti reviiriään länsirannalla. Näiden lisäksi eteläpään kannaksella hätäillyt metsäviklo oli ainoa havaittu eivarpuslintu. Rantametsien varpuslinnustoon lukeutuvat ainakin seuraavat suhteellisen tavanomaiset lajit: metsäkirvinen, västäräkki, punarinta, kulorastas, pajulintu, kirjosieppo, talitiainen, peippo sekä vihervarpunen. Kaivantolampi Louhilammen kaakkoispuolella sijaitseva tätä pienempi mutta samantyyppinen lampi, jonka rannat ovat hieman enemmän soistuneet. Rantametsät ovat männiköitä lukuun ottamatta etelä-lounaisosan notkossa olevaa pienialaista järeää kuusimetsikköä. Kaivantolammen linnusto on vaatimatonta. Ainoa suojelullisesti merkittävä laji oli länsipuolen metsän leppälintu (EVA). Muuten lajisto oli alueella tavanomaista. Ei-varpuslinnuista tavattiin metsäviklo ja käpytikka, varpuslintuja puolestaan olivat metsäkirvinen, peukaloinen (lounaisosan kuusikossa), punarinta, laulurastas, harmaasieppo, talitiainen, peippo, järripeippo ja vihervarpunen. Pyörälampi ja Ylimmäinen Pyörälampi Pyörälammet sijaitsevat Louhi- ja Kaivantolampien itäpuolella. Pyörälampi on n. 600 metriä pitkä ja 350 metriä leveä ja sen rannat ovat osittain suon reunustamat varsinkin kaakkoisosassa mutta Ylimmäinen Pyörälampi on pieni, 180 metriä pitkä ja alle 100 metriä leveä lähes kokonaan suon ympäröimä pikkulampi. Hakkuita lampien ympärillä ei ole ainakaan hiljan tehty. Lampien piirissä tavattiin 14 lajia, joista 4 oli suojelullisesti merkittäviä: Pyörälammen pohjoisosassa kuikkapari (DIR), eteläosassa rantasipi (NT, EVA) ja itäpuolen rantametsässä leppälintu (EVA) sekä Ylimmäisellä Pyörälammella telkkänaaras (EVA) ja rantasipi. Kaikki muut tavatut lajit olivat varpuslintuja, joihin lukeutuivat västäräkki, punarinta, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, hömötiainen, peippo, järripeippo, vihervarpunen sekä pajusirkku.
5 Ala-Vepsä Valkeajärven pohjoispuolella sijaitseva Ala-Vepsä on alueen muiden vesien tavoin rakentamaton ja erämainen. Ala-Vepsä edustaa kokoluokaltaan alueen vesistöjen keskikastia. Se on suurimmilta mitoiltaan noin kilometri kertaa kilometri. Rantametsät ovat pääosin männikköä ja jonkin verran rannoilla on myös isovarpuista rämettä. Ylä-Vepsästä Ala-Vepsään laskevan ja Ala-Vepsästä Valkeajärveen laskevan puron välinen alue kaakkoisrantaa on melko tarkkaan hakattua. Järvellä ja rantavyöhykkeellä havaituista 17 lajista viisi on suojelullisesti merkittäviä. Laulujoutsen (DIR, EVA) havaittiin eteläosan lahdella, pyy (DIR) Ylä- ja Ala-Vepsän välisen puron varrella, kuikka (DIR) ja valkoviklo (EVA) itäisellä lahdella sekä leppälintu (EVA) järven lounaisrannalla olevan avosuon reunametsässä. Muut havaitut lajit olivat sinisorsaa ja käkeä lukuun ottamatta tavanomaisia varpuslintuja. Ainakin metsäkirvinen, västäräkki, punarinta, laulu- ja räkättirastas, pajulintu, harmaasieppo, hömötiainen, peippo sekä vihervarpunen kuuluvat rantametsien pesimälajistoon. Talviaislammit Valkeajärveltä noin kilometri itäkoilliseen sijaitsevat kaksi lampea, jotka kummatkin ovat kooltaan pieniä. Lammet ovat isolta osin avosuon ympäröimiä mutta paikoin suolla kasvaa myös harvaa rämemännikköä. Lammilla ja ympäröivillä soilla havaituista 11 lajista peräti seitsemän kuuluu suojelullisesti merkittäviin lajeihin. Itse lammilla ei havaittu kuikan (DIR) lisäksi muita lajeja. Ympäröivillä soilla lampien läheisyydessä sen sijaan havaittiin neljä merkittävää kahlaajalajia: kapustarinta (1-2 reviiriä, DIR), pikkukuovi (EVA), valkoviklo (EVA) ja liro (2-3 reviiriä, DIR, EVA). Lisäksi soiden lajeista havaittiin keltavästäräkki (VU) molempien lampien rantamilla ja metsälajeista leppälintu (EVA). Muita havaittuja lajeja olivat käki, metsäkirvinen, talitiainen ja peippo. Seitsemän suojelullisesti merkittävää lajia tekee Talviaislammista linnustollisesti hyvän kokonaisuuden. Kuva 1: Ala-Vepsää pilvisenä aamuna kaakosta luoteeseen kuvattuna. Kuva 2: Talviaislammista suurempi ja itäisempi.
6 Valkeajärvi Pyöreä- ja Kaita-Kelsimän ohella alueen suurin järvi, joka on yleisilmeeltään varsin rauhallinen ja erämainen, ja lisäksi hyvin sokkeloinen. Järven rannalla on kaksi rakennettua tonttia, toinen länsirannalla Ampulammen eteläpuolisen lahden pohjukassa ja toinen itäpuolella Pitkänniemen tyvellä Kaunislahden rannalla. Valkeajärven rantamilla on suoritettu paikoin laajoja hakkuita, varsinkin pohjoispuolella Kylmänpuronkankaalla ja eteläpuolella Pitkänniemen tyven eteläpuolisilla kankailla sekä Tammiselän itäpuolisella Tammikankaalla. Järven rantavyöhykkeellä vaihtelevat alueelle tyypilliseen tapaan mäntykankaat ja rämevoittoiset soistuneet alueet, joilla kasvaa niin ikään mäntyä. Käsittelen järvellä havaitun linnuston kolmessa osa-alueessa. Eteläinen osa-alue kattaa Tammi- ja Salmiselän, itäinen osa-alue Kylmälahden ja Pitkänniemen pohjoispuolisen selän ja kolmas alue järven luoteis- ja keskiosat luoteispäästä Kaunislahdelle. Kaikkiaan Kaunisjärvellä rantavyöhykkeineen tavattiin 33 lajia, joista 10 on suojelullisesti merkittäviä. Nämä 10 lajia ovat telkkä, teeri, metso, kuikka, valkoviklo, rantasipi, kalatiira, leppälintu, kivitasku ja sirittäjä. Tarkemmin näistä lajeista osa-alueittaisessa osassa. Tammi- ja Salmiselkä Tammi- ja Salmiselän alueilla tavattiin 13 lajia, joista viisi suojelullisesti merkittäviä: telkkä (EVA) Salmiselän pohjoisosassa, teeri (DIR, NT, EVA) Salmiselän länsirannan suolla, pesivän oloisesti käyttäytyvä kuikka (DIR) Tammiselän etelärannoilla, rantasipi (NT, EVA) Tammiselän pohjoisosassa ja leppälintu (EVA) molempien selkien itärannalla. Muut tavatut lajit edustavat alueelle tyypillistä linnustoa. Lajeina ainakin käki, metsäkirvinen, laulurastas, pajulintu, harmaasieppo, hömö- ja talitiainen sekä peippo. Kylmälahti ja Pitkänniemen pohjoispuolinen selkä Tällä osa-alueella tavatuista 17 lajista kuusi on suojelullisesti merkittäviä: isokoskelonaaras 10 poikasen kanssa Kylmälahden pohjoisrannalla (NT, EVA), kuikka (DIR), joita oli Kylmälahdella 3 yksilöä ja Pitkänniemen pohjoispuolella 2 paria, valkoviklo (EVA) Arhipanlahdella, rantasipipari (NT, EVA) Pitkänniemen venerannassa, kalatiira (DIR, EVA) Kylmälahdella sekä leppälintu (EVA) alueen luoteisosan niemessä. Muuten lajisto oli suhteellisen tavanomaista. Tavatut lajit olivat sinisorsa, kalalokki, käpytikka, metsäkirvinen, pajulintu, harmaasieppo, töyhtö- ja talitiainen, peippo, järripeippo sekä pajusirkku. Valkeajärven keski- ja luoteisosat Valkeajärven keski- ja luoteisosissa tavattiin kaikkiaan 28 lajia. Näistä lajeista 8 on suojelullisesti merkittäviä. Telkkä (EVA) tavattiin Kaunislahden itärannalla, metso (DIR, NT, EVA) Ampulammen lounaispuolella, kuikkia (DIR) Kaunislahdella 9 linnun parvi, Viiksiniemen edustalla yksi ja luoteisosan itärannalla pari kahden pienen poikasen kera, valkoviklo (EVA) Pitkänniemen länsipuolen saarilla, rantasipi (NT, EVA) viidellä reviirillä ympäri aluetta (mm. 4-päinen poikue Pitkänniemen luoteiskärjen metsässä), leppälintu (EVA) viidellä eri reviirillä, kivitasku (VU) alueen etelärannalla Kaunis- ja Valkeajärven välisen hakkuun reunamilla ja sirittäjä (NT) kolmella reviirillä länsirannalla. Kaikki tällä osa-alueella tavatut lajit näkyvät alla olevasta listasta.
7 Taulukko 1: Valkeajärven keski- ja luoteisosissa tavatut lintulajit osa-alueittain. Tammi- ja Salmiselkä Kylmälahti + Pitkänniemen N-puoli Keski- ja luoteisosat Telkkä Sinisorsa Telkkä Sirittäjä Teeri Isokoskelo Metso Pajulintu Kuikka Kuikka Kuikka Harmaasieppo Rantasipi Valkoviklo Valkoviklo Kirjosieppo Käki Rantasipi Metsäviklo Töyhtötiainen Metsäkirvinen Kalalokki Rantasipi Talitiainen Leppälintu Kalatiira Kalalokki Puukiipijä Laulurastas Käpytikka Harmaalokki Peippo Pajulintu Metsäkirvinen Käki Järripeippo Harmaasieppo Leppälintu Käpytikka Vihervarpunen Hömötiainen Pajulintu Metsäkirvinen Pajusirkku Talitiainen Harmaasieppo Västäräkki Peippo Töyhtötiainen Peukaloinen Talitiainen Punarinta Peippo Leppälintu Järripeippo Kivitasku Pajusirkku Laulurastas Kuva 3: Kaunista kumpuilevaa mäntykangasta Ampulammen luoteispuolella. Kuva 4: Rantasipin poikaset Pitkänniemen luoteiskärjen metsässä.
8 Kaksi nimetöntä lampea Talviaislampien ja Valkeajärven välissä Varsin vähälinnustoisia ja merkityksisiä pikkulampia, joista itäisempää ympäröi paljolti suorannat. Lammilla ja niiden ympäristössä havaittiin ainoastaan viisi lajia, joista telkkä (EVA) on ainoa suojelullisesti merkittävä. Muut lajit olivat metsäkirvinen, pajulintu, talitiainen ja peippo. Koukkulampi Valkeajärven itäpuolella sijaitseva Koukkulampi on suurelta osin suorantainen, leveimmillään itäpuolelta. Ympäröivät metsät ovat nuoria vähälintuisia männiköitä. Tuoreita hakkuita lammen ympärillä ei ole. Lintulajisto on varsin vaatimatonta lukuun ottamatta järven eteläosassa pesivän oloisena piilotellutta kuikkaa (DIR), joka oli ainoa havaittu suojelullisesti merkittävä laji. Muut seitsemän lajia edustivat alueella tyypillistä metsälinnustoa. Ainakin käki, metsäkirvinen, punarinta, pajulintu, hömö- ja töyhtötiainen sekä peippo kuuluvat lammen rantamänniköiden lajeihin. Saarijärvi Valkeajärven itäpään (Kylmälahti) eteläpuolella sijaitseva lampi, jonka eteläpuoli ja luoteisen lahden rantametsät on hakattu. Pohjois- ja itärannan metsät ovat pääosin soistunutta männikköä, länsiranta on kivennäismaata, lounaiskulmassa jopa hienoa kangasmännikköä. Saarijärvellä havaittiin kaikkiaan 15 lajia, joista parhaina pohjoisrannan metso (DIR, NT, EVA), kuikkapari (DIR) luoteisella lahdella, kalatiira (DIR, EVA) ja käenpiika (NT) reviiriä kuikuttamassa itäisemmässä saaressa. Muita vesilintuja ei havaittu eikä myöskään kahlaajia, lokkilinnuista kalalokki kuuluu lammen lajistoon. Ei-varpuslinnuista havaittiin edellä mainittujen lisäksi käki, käpytikka, metsäkirvinen, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, töyhtötiainen, peippo, järripeippo sekä pajusirkku. Kuva 5: Koukkulammen peilityyntä pintaa häiritsi vain eteläosassa piilotteleva kuikka. Kuva on pohjoisosasta. Kuva 6: Hakattua rantaa Saarijärven luoteiskolkassa. Keskellä pienenä myös lammen kuikkapari.
9 Kaunisjärvi Nimensä mukainen kaunis, hiekkapohjainen ja pyöreä lampi, jonka 150 metriä leveä kannas erottaa pohjoispuolisesta Valkeajärvestä. Saman levyinen kannas erottaa Kaunisjärven myös sen itäpuolella sijaitsevasta Saarijärvestä. Lammen pohjoisranta on hakattu, muuten rantametsät ovat helppokulkuista ja avaraa mutta melko vähälinnustoista kangasmännikköä. Lajeja Kaunisjärvellä tavattiin 12, joista neljä oli suojelullisesti merkittäviä: tavilla (EVA) oli lammella 5-päinen poikue, kuikkia (DIR) kalasteli järvellä enimmillään viisi yksilöä mutta laji ei todennäköisesti pesi lammella, telkkänaaraita (EVA) lammella näkyi enimmillään neljä ja sekä luoteispäässä että länsirannan männikössä oli leppälintureviirit (EVA). Muita Kaunisjärven rantametsissä havaittuja lajeja olivat käki, metsäkirvinen, västäräkki, pajulintu, harmaasieppo, töyhtötiainen, peippo sekä järripeippo. Muje-Oulu ja Pieni Muje-Oulu Saari- ja Kaunisjärven kaakkoispuolella sijaitsevat kaksi lampea. Muje-Oulu on vajaan kilometrin pituinen ja vajaan puolen kilometrin levyinen kirkasvetinen ja hiekkapohjainen, ja Pieni Muje-Oulu on nimensä mukaisesti melko pieni. Pienen Muje-Oulun rannoista noin puolet, pohjois- ja länsiranta on hakattu ja sama hakkuu ulottuu myös Muje-Oulun pohjoisrannalle. Myös Muje-Oulun etelä- ja itärantaa on melko laajalti hakattu. Metsät ovat vahvasti mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Muje-Oululla tavattiin 13 lajia, joista kolme suojelullisesti merkittäviä. Kuikkapari (DIR) viihtyi itäisimmän ja suurimman saaren liepeillä, pikkusieppo (DIR) näyttäytyi pikaisesti luoteispäässä (pesimäympäristöksi sopimatonta maastoa) ja leppälinnulla oli reviiri länsirannalla. Muut tavatut lajit olivat kalalokki, käki, metsäkirvinen, punarinta, kulorastas, pajulintu, hömö- ja talitiainen peippo sekä järripeippo. Pienellä Muje-Oululla puolestaan tavattiin vain neljä lajia, joista pohjoisrannalla majaillut teeri (DIR, NT, EVA) oli ainoa merkittävä. Muut kolme olivat maamme yleisimmät lajit metsäkirvinen, pajulintu ja peippo. Hepolammit Muje-Oulun kaakkoispuolella sijaitseva kaksiosainen ja saraikkorantainen lampi, jonka lähes koko länsipuoli on hakattu. Pienempiä hakattuja alueita löytyy muualtakin lammen ympäriltä. Vesi- ja lokkilintuja ei Hepolammilla tavattu eikä myöskään kahlaajia. Suojelullisesti merkittävästä lajistosta teeri (DIR, NT, EVA) ja leppälintu (EVA) kuuluvat rantavyöhykkeen lajeihin. Muu lajisto edustaa tavanomaista varpuslinnustoa, joista ainakin metsäkirvinen, lehtokerttu, pajulintu, harmaasieppo, talitiainen, peippo ja vihervarpunen kuuluvat pesimälajistoon. Nimettömät lammet Kaunisjärven eteläpuolella Kaunisjärven etelä- ja Muje-Oulun länsipuolella sijaitseva ryhmä soiden ympäröimiä pikkulampia. Itäisimmän lammen ympärillä ei ole suoritettu hakkuita mutta läntisempiä reunustaa lähes joka puolelta Kauniinjärvensärkän laajat hakatut alueet. Linnusto lammilla on melko vaatimatonta mutta kahdella läntisemmällä lammella pesii kuitenkin telkkä (EVA). Lammista suurimmalla oli naaras 3- päisen poikueen kanssa, ja sen eteläpuolisella hyvin pienellä lammella oleskeli toinen naaras. Samojen lampien eteläpuolella hakkuun reunassa reviiriään huuteli myös käenpiika (NT). Muuten
10 lajisto oli varsin vaatimatonta, kalalokki, käki, pajulintu, harmaasieppo ja peippo havaittuina lajeina. Kuva 7: Hepolampien saraikkoista pohjoisosaa Kuva 8: Kaunisjärven eteläpuolisista nimettömistä lammista suurin Vetolampi Pikku lampi Valkeajärven Tammiselän ja Pyöreä-Kelsimän välissä. Rannat ovat osittain soistuneet ja ranta-alueilla kasvaa enimmäkseen mäntyä. Suuren hakkuualueen reuna ulottuu pieneltä osin lammen kaakkoiskulmaan, jossa kulkee myös tie lähellä rantaa. Lammella on myös yksi pieni saari. Linnusto on hyvin vaatimatonta. Itse lammella ei lintuja havaittu, ja rantametsienkin lajeja havaittiin vain viisi. Näistä kaakkoisosassa reviiriä pitänyt leppälintu (EVA) oli ainoa suojelullisesti merkittävä laji. Muut lajit olivat metsäkirvinen, pajulintu, peippo ja järripeippo. Järripeippoja oli kahdella reviirillä, toinen saaressa ja toinen etelärannalla. Silmälampi Silmälampi on pieni, varsinkin pohjois- ja itärannoiltaan soistunut lampi Pyöreä-Kelsimän koillispuolella. Lammen pohjoispuolella on laajat hakatut alueet, jotka ulottuvat pohjoispuoliskon rannoille. Eteläosassa on hieman metsäisempää. Puusto on lähes yksinomaan männikköä. Linnusto Silmälammella on hyvin vaatimatonta. Suojelullisesti merkittäviä lajeja ei havaittu, ja kaikkiaankin lajeja havaittiin vain viisi: metsäkirvinen, talitiainen, korppi, peippo ja pikkukäpylintu. Hyökänlampi Hyvin lähellä Pyöreä-Kelsimän itärantaa sijaitseva, länsipuolelta laajalti avoimen suon ympäröimä kaunis erämaalampi. Itäpuolella lähelle rantaa ulottuu laajahko hakkuuaukko eli metsää Hyökänlammen rannoilla on hyvin vähän. Itäpuolen metsät ovat lähinnä joko nuoria tai hieman varttuneempia taimikoita. Avoimet suorannat soveltuisivat biotooppina hyvin monille vesilinnuille ja kahlaajille mutta niitä ei lammella tavattu lainkaan. Metsälintujakin tavattiin vähän, koska ympärillä ei oikeastaan ole lainkaan yhtenäistä metsää. Ainoa tavattu suojelullisesti merkittävä laji oli leppälintu (EVA) itärannan kapealla suojametsävyöhykkeellä ja toinen länsipuolella. Muut tavatut lajit olivat käki, metsäkirvinen, talitiainen, peippo ja pajusirkku.
11 Kuva 9: Silmälampi on soistuneiden rantojen ympäröimä pyöreämuotoinen lampi. Kuva 10: Kauniin erämaisen Hyökänlammen soisia rantoja saraikkoineen. Kukkuralampi Pieni ja pyöreä, kokonaan soiden ympäröimä lampi Pyöreä-Kelsimän länsipuolella. Lammen länsipuolinen kangas on hakattu eli ympäröivä puusto on lähinnä rämemännikköä. Itäpuolella on pieni soistunut kangaslaikku, jossa on hieman kookkaampaa puustoa. Linnusto on sekä lajistollisesti että määrällisesti vaatimatonta. Suojelullisesti merkittäviä lajeja tavattiin kaksi: teeri (DIR, NT, EVA) pohjoispuolen suolla ja leppälintu (EVA) eteläpuolen suolla. Länsipuolella ainoana lajina reviiriä hakkuun reunassa piti metsäkirvinen ja itäpuolen metsässä tavattiin punarinta ja töyhtötiainen. Itse lammella ei lintuja tavattu. Pyöreä-Kelsimä Pyöreä-Kelsimä on Valkeajärven ja Kaita-Kelsimän ohella alueen suurin vesialue. Pyöreä- ja Kaita- Kelsimä ovat itse asiassa samaa järveä, jonka halkaisee kahtia saaren lähes tukkima kapeikko. Saaren molemmin puolin jäävät hyvin kapeat salmet yhdistävät nämä vesialueet. Pyöreä-Kelsimä on suurimmalta osaltaan soisten rantojen ympäröimä, lähinnä pohjois- ja itärannoilta löytyy kangasmaasaarekkeita. Metsät ovat länsi- ja eteläpuolen rantamilla enimmäkseen 5-10-metrisiä rämemänniköitä, pohjois- ja itäpuolelta löytyy vähän isompaakin kangasmännikköä mm. Hyökänlamminkankaalta. Suhteellisen pienialaisia hakkuita on tehty ainakin em. Hyökänlamminkankaalla ja luoteessa Kanninlahden rannan tuntumassa. Pyöreä-Kelsimällä tavattiin kaikkiaan 28 lajia, joista kuusi on suojelullisesti merkittäviä. Kuikka (DIR) oleskeli itäpuolen Hyökänlahdella, kalasääskellä (DIR, NT) oli pohjoisosan Honkasaaressa pesä, rantasipi (NT, EVA) tavattiin kolmessa paikassa Kanninlahden ja Saunasuon välillä ja neljäs oli Hyökänlamminkankaan rannalla, keltavästäräkki (VU) eteläosan kapeikon saaressa, leppälintu (EVA) piti reviiriä Hyökänlammen ja lahden välisellä alueella ja sirittäjällä (NT) oli reviiri lähellä Kelsimänjoen luusuaa. Muita vesilintuja edusti sinisorsa ja kahlaajia taivaanvuohi, lehtokurppa ja metsäviklo. Kalalokki oli ainoa tavattu lokkilaji. Muu lajisto oli suhteellisen tavallista metsälinnustoa, paitsi ylilentävä kirjosiipikäpylintu, joka tuskin on pesinyt alueella. Kaikki Pyöreä- Kelsimällä tavatut lajit löytyvät alla olevasta taulukosta (Taulukko 2).
12 Kaita-Kelsimä Pyöreä-Kelsimän eteläpuolella oleva osa Kelsimäjärviä, joka on lähes kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään yli 600 metriä leveä. Suunnilleen kaksi kolmasosaa rannoista on soiden, lähinnä ojitettujen rämeiden, ympäröimää. Länsirannalla on myös kaksi ojittamatonta avosuoaluetta, Kivisuo ja Saunasuo. Kivisuon eteläpuolella on Saappookangas, joka on suurin kangasmaasaareke Kaita-Kelsimän rannoilla. Itäpuolella on Järvikangas ja vielä toinenkin vähän isompi kangassaareke. Muut kankaat ovat harvassa ja varsin pieniä. Tuoreita hakkuita Kaita-Kelsimän rannoilla ei juuri ole. Kaita-Kelsimän lajisto on pääosin alueelle hyvin tyypillistä. Kaikkiaan maastokäynneillä havaittiin 23 lajia, joista seitsemän kuuluu joukkoon suojelullisesti merkittävät lajit. Nämä seitsemän lajia ovat laulujoutsen (DIR, EVA), teeri (DIR, NT, EVA), valkoviklo (EVA), kalatiira (DIR, EVA), keltavästäräkki (VU), sirittäjä (NT) ja pohjansirkku (VU). Laulujoutsenpari oleskeli itärannalla Pölliniemen eteläpuolisella lahdella mutta pesimiseen viittaavaa ei havaittu, teeri tavattiin länsipuolen Kivisuolla ja eteläpään ojitetulla rämeellä, valkoviklo länsirannalla Kivisuon liepeillä, kalatiira järven eteläosassa, keltavästäräkkejä Kivisuolla ainakin kolme paria ja Saunasuon eteläreunassa poikasiaan ruokkiva pari, sirittäjä Saappookankaalla ja pohjansirkkureviirit eteläpäässä ja itäpuolen Leppäpuron varressa. Muu lajisto käy ilmi taulukosta (Taulukko 2). Muista lajeista voisi vielä nostaa esiin hieman tavanomaisista poikkeavina kanahaukan Järvikankaan pohjoisosassa, Kivisuon korppipoikueen ja pensastaskut sekä Kivi- että Saunasuolla. Taulukko 2:Kaikki maastokäyntien aikana Pyöreä-Kelsimällä ja Kaita-Kelsimällä tavatut lintulajit. Pyöreä-Kelsimä Kaita-Kelsimä Sinisorsa Punarinta Laulujoutsen Hömötiainen Kuikka Leppälintu Teeri Töyhtötiainen Kalasääski Räkättirastas Kanahaukka Talitiainen Taivaanvuohi Kulorastas Valkoviklo Korppi Lehtokurppa Sirittäjä Kalatiira Peippo Metsäviklo Pajulintu Käki Järripeippo Rantasipi Hippiäinen Metsäkirvinen Vihervarpunen Kalalokki Harmaasieppo Keltavästäräkki Pohjansirkku Käki Töyhtötiainen Punarinta Pajusirkku Käpytikka Talitiainen Pensastasku Tervapääsky Peippo Sirittäjä Metsäkirvinen Järripeippo Pajulintu Keltavästäräkki Kirjosiipikäpylintu Harmaasieppo Västäräkki Pajusirkku Kirjosieppo
13 Kuva 11: Kalasääsken pesä Honkasaaressa Pyöreä-Kelsimän pohjoisosassa Kuva 12: Kaita-Kelsimän Kiviniemestä avautuu kauniit näkymät pohjoiseen ja etelään Iso Ahvenjärvi Iso Ahvenjärvi sijaitsee muusta selvitysalueesta erillään noin 10 kilometriä lännempänä Mekrijärvi Naarva tien varressa sen itäpuolella. Kaava-alueeseen järvestä kuuluu itäranta kokonaisuudessaan ja pohjoispäästä vielä muutama sata metriä myös länsirantaa. Eteläosassa on vähän vanhempaa kuusikkoa ja männikköä, muuten rantametsät ovat suurimmaksi osaksi vaihtelevan ikäisiä männiköitä. Itärannan pohjoisosassa on kapea, noin 350 metriä pitkä melko tuore hakkuuaukko. Muualla tuoreita hakkuita ei ole. Aivan eteläosaa lukuun ottamatta hyvin lähellä rantaa kulkee varsin jyrkästi järveen laskeutuva särkkä koko järven pituudelta. Rannat ovat karuja, jyrkkiä ja melko huonosti vesilinnustolle soveltuvia. Järvellä ja sen rantametsissä havaittiin kaikkiaan 22 lajia, joista 6 suojelullisesti merkittäviä: telkkä (EVA), isokoskelo (NT, EVA), pyy (DIR), kuikka (DIR), rantasipi (NT, EVA) ja leppälintu (EVA). Näistä pyy, kuikka, rantasipi ja leppälintu havaittiin rantaosuuden pohjoispuoliskolla, isokoskelonaaras eteläpäässä ja telkkä pienellä nimettömällä lampareella järven eteläpuolella. Edellä mainittujen lisäksi muita vesilintuja ei havaittu, kuten ei myöskään kahlaajia. Lokkilinnuista ainoa järvellä todennäköisesti pesivä on kalalokki. Varpuslintulajisto oli kohtuullista mutta varsin tavanomaista. Kaikki Isolla Ahvenjärvellä maastokäynnillä havaitut lajit: Telkkä Isokoskelo Pyy Kuikka Rantasipi Kalalokki Käpytikka Metsäkirvinen Punarinta Leppälintu Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Hernekerttu Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Hömötiainen Töyhtötiainen Sinitiainen Peippo Vihervarpunen
14 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit Selvitysalueella tavatut suojelullisesti huomattavat lajit on esitetty taulukossa (Taulukko 3). EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja (DIR) tavattiin 13 lajia ja Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja myös 13 lajia (EVA). Lisäksi 7 lajia kuuluu uhanalaisluokituksessa luokkaan silmälläpidettävät (NT) ja 3 lajia luokkaan vaarantuneet (VU). Taulukko 3: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Tavi Anas crecca X Telkkä Bucephala clangula X Isokoskelo Mergus merganser NT X Pyy Bonasa bonasia X Teeri Tetrao tetrix X NT X Metso Tetrao urogallus X NT X Kuikka Gavia arctica X Kalasääski Pandion haliaetus X NT Kapustarinta Pluvialis apricaria X Pikkukuovi Numenius phaeopus X Valkoviklo Tringa nebularia X Liro Tringa glareola X X Rantasipi Actitis hypoleucos NT X Kalatiira Sterna hirundo X X Käenpiika Jynx torquilla NT Palokärki Dryocopus martius X Pohjantikka Picoides tridactylus X X Keltavästäräkki Motacilla flava VU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Pikkusieppo Ficedula parva X Pikkulepinkäinen Lanius collurio X Pohjansirkku Emberiza rustica VU Yhteensä 13 10 13
15 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit (67 lajia) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) (DIR, EVA) Tavi (Anas crecca) (EVA) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) (EVA) Isokoskelo (Mergus merganser) (NT, EVA) Pyy (Bonasa bonasia) (DIR) Teeri (Tetrao tetrix) (DIR, NT, EVA) Metso (Tetrao urogallus) (DIR, NT, EVA) Kuikka (Gavia arctica) (DIR) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Kalasääski (Pandion haliaetus) (DIR, NT) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) (DIR) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Pikkukuovi (Numenius phaeopus) (EVA) Valkoviklo (Tringa nebularia) (EVA) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) (DIR, EVA) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Käenpiika (Jynx torquilla) (NT) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) Pohjantikka (Picoides tridactylus) (DIR, EVA) Tervapääsky (Apus apus) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) (VU) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) Pensastasku (Saxicola rubetra) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) (VU) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (Sylvia borin) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pikkusieppo (Ficedula parva) (DIR) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) (DIR) Närhi (Garrulus glandarius) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pohjansirkku (Emberiza rustica) (VU) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)
16 Lähteet Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu: http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén.A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s.320-331. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=371160&lan=fi Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi Suomessa tavatut lintulajit: http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml
17 Liitteet Liite 1: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Louhi-, Kaivanto-, Pyörä- ja Ylimmäisellä Pyörälammella sekä Ala-Vepsällä Liite 2: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Talviaislammilla, Valkeajärven itäosan Kylmälahden ja Pitkänniemen pohjoispuolen selän alueella, nimettömillä lammilla Valkeajärven ja Talviaislampien välissä sekä Koukkulammella
18 Liite 3: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Valkeajärven keski- ja luoteisosissa Liite 4: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Saari- ja Kaunisjärvellä, Muje-Ouluilla, Hepolammilla, nimettömillä pikkulammilla Kaunisjärven eteläpuolella, Vetolammella sekä Valkeajärven eteläosan Tammi- ja Salmiselkien alueilla
19 Liite 5: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Silmä-, Hyökän- ja Kukkuralammella sekä Pyöreä- Kelsimällä Liite 6: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Kaita-Kelsimällä
Liite 7: Suojelullisesti merkittävien lajien esiintymispaikat Isolla Ahvenjärvellä 20