Laurea-ammattikorkeakoulu LaureaKerava. Moniaistisuus Nurmijärven matkalituotteissa Case: Aleksis Kiven syntymäkoti

Laurea-ammattikorkeakoulu LaureaKerava Moniaistisuus Nurmijärven matkalituotteissa Case: Aleksis Kiven syntymäkoti Elomaa, Karell, Rutanen, Viljanen MME09SN 00142 Marraskuu 2011

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvityksen tarkoitus... 4 3 Kohdealueena: Nurmijärvi... 4 3.1 Paikallinen identiteetti... 5 3.2 Kohdealueen matkailu toimijoiden kartoitus... 5 4 Moniaistisuus... 8 4.1 Aistit markkinoinnissa... 8 4.2 Moniaistisuus matkailumarkkinoinnissa... 9 4.3 Moniaistisuus matkailun tuotteistamisessa... 10 4.4 Moniaistisuus Nurmijärvellä... 10 5 Tuntoaistin hyväksikäyttö Nurmijärven matkailussa... 12 5.1 Vesi... 13 5.2 Luonto... 13 5.3 Liikunta... 15 5.4 Hyvinvointi... 16 5.5 Eläintilat... 17 6 Selvityksen tulokset... 18

1 Johdanto Tämä selvitys toteutettiin osana Matkailun tuotteistaminen ja laatu -opintojaksoa. Tutkimuksen laajuus on 60 % koko opintojakson yhteisarvosanasta. Jatkoimme MME08SN ryhmän keväällä 2011 aloitettua SING Sensing Rural Cultures projektia. Tutkimus aloitettiin meidän osaltamme tutustumalla kohdealueen eli Nurmijärven ympäristöön ja toimijoihin kenttäpäivänä. Tämä jälkeen syvennyimme aiheeseemme kirjallisten sekä sähköisten lähteiden avulla. Lisäksi lähestyimme Nurmijärven toimijoita ja Nurmijärven kuntaa useilla sähköpostiviesteillä ja -haastatteluilla. Tavoitteenamme oli saada tietoa esimerkiksi Aleksis Kiven ja moniaistisuuden hyödyntämisestä Nurmijärven matkailussa.

4 2 Selvityksen tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää Nurmijärven kuntaa matkailukohteena osana Laurean koordinoimaa hanketta, jonka lähtökohtana ovat paikalliset identiteetit kuten kulttuurien aitous, moniaistisuus ja suomalaisuus. Sensing Rural Cultures eli SING hanke alkoi syksyllä 2011 ja nykyisen suunnitelman mukaan jatkuu aina keväälle 2013 asti. Hankkeen tutkimusalueina ovat Nurmijärven lisäksi Vantaa, Tuusula, Hausjärvi, Loppi, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki. Moniaistisuuteen liittyy oleellisesti kaikki olemassa olevat aistit, joten myös ne ovat tutkimuskohteina SING-hankkeessa. Tässä tutkimuksessa käsittelemme tuntoaistia ja kuinka sitä hyödynnetään ja voidaan hyödyntää Nurmijärven matkailussa. Tutkimuksen aloitusvaiheessa SING-hankkeen rahoitus oli vielä epävarmaa. Nyt kuitenkin rahoitus on myönnetty ja selvityksen tulokset ovat tärkeitä tekijöitä hankkeen edistämisessä. 3 Kohdealueena: Nurmijärvi Nurmijärvi on asukasluvultaan Suomen suurin kunta. Asukkaita on yli 40 000. Nurmijärvi on helposti saavutettavissa Helsingistä ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentältä. Nurmijärven kuntaa voidaan pitää luonnonläheisenä ja rauhallisena pientalovaltaisena alueena. Kolme neljäsosaa Nurmijärven asukkaista asuu taajamissa, joista suurimmat ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Kunnan ikärakenne on nuorekas, sillä noin neljännes asukkaista on alle 15-vuotiaita. Nurmijärven hieman yli 2 000 yritystä työllistävät 11 000 henkilöä. Palvelualat tarjoavat eniten työpaikkoja ja suurin työnantaja on Nurmijärven kunta. (Nurmijärvi tietoa kunnasta 2011.) Nurmijärvi tunnetaan myös Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiven syntymäkuntana. Aleksis Kivi syntyi Palojoen kylässä lokakuussa vuonna 1834. Aleksis Kiven syntymäkoti toimii nykyisin museona ja lähialueella järjestetään kesäisin paljon kulttuuritapahtumia. Nurmijärvellä on myös hyvät mahdollisuudet liikkumiseen ja retkeilyyn, sillä siellä on paljon tilaa liikkua ja avaria maisemia. Esimerkiksi Sääksjärven uimaranta ja

5 koskialueet ovat suosittuja kohteita. Suurimmat kosket ovat Myllykoski ja Nukarinkoski, jotka molemmat ovat entisiä myllypaikkoja. Sääksi on sen sijaan Suomen suurin lähde, jonka vesi on erittäin kirkasta. Järven vesi vaihtuu maaperän kautta. (Nurmijärvi Tietoa kunnasta 2011.) 3.1 Paikallinen identiteetti Paikallisuus tarkoittaa kulttuurisen tason ja paikallisen fyysisen läheisyyden muodostamaa vuorovaikutusverkostoa. Kulttuurinen ja historiallinen traditio erottavat paikallisuuden globaalista tasosta. Fyysinen läheisyys sen sijaan mahdollistaa konkreettisen vuorovaikutuksen. Paikallisuus ja alueellisuus on Suomessa perinteisesti koettu identiteetin lähteinä. Ihmiset ovat asuneet lähellä toisiaan ja eläneet tiiviissä vuorovaikutuksessa. Myös lähiyhteisön voidaan katsoa muovaavan ihmisen identiteettiä. (Kansalaisfoorumi 2006.) Alueellista identiteettiä voi huonontaa esimerkiksi alueen huono maine. Tämä voi myös heikentää asukkaiden sitoutumista alueelle sekä vetää puoleensa rikollisuutta ja ikivaltaa. Turvallisen tuntuista pysyvyyttä ympäristöön voidaan taas luoda ajallisilla kerrostumilla ja vaalimalla historiallista jatkuvuutta. Paikalliset ominaispiirteet ovatkin hyvä lähtökohta alueen identiteetin kehittymiselle. Alueen tunnistettavuutta voidaankin parantaa omaleimaisen arkkitehtuurin ja maamerkkien käyttämisellä. Asukkaiden pysyvyys mahdollistaa kiintymisen paikkaan ja luo pohjaa alueen identiteetin kehittymiselle. (Turvallinen kaupunki 2011.) Nurmijärven paikallinen identiteetti rakentuu alueelle tyypillisistä asioista; alueella on paljon pientaloja luonnonläheisissä oloissa. Alueen rauhallisuus on monien lapsiperheiden mieleen ja maalaistunnelma tarjoaa asukkaille turvallisen asuinympäristön. (Nurmijärvi Asuminen 2011.) 3.2 Kohdealueen matkailu toimijoiden kartoitus Monet Nurmijärven nähtävyyksistä ja matkailupalveluita tarjoavista yrityksistä kytkeytyvät jollakin tavalla Aleksis Kiveen. Palojoen kylässä on Aleksis Kiven syntymäkodista entisöity museo ja aivan museon vieressä sijaitsee Taaborinvuoren museoalue, joka toimii kesäisin monien tapahtumien järjestyspaikkana. Nurmijärvellä on myös

6 monia kotieläin- ja hevostiloja sekä luontokohteita, jotka tarjoavat monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja matkailupalveluita. (Nurmijärvi Matkailu 2011.) Nurmijärven kunta tarjoaa matkailijoille maaseutumaista majoitusta. Nurmijärvellä voi majoittua niin huonemajoituksessa, vuokramökeissä kuin matkailuvaunualueellakin. Lisäksi tarjolla on Bed and Breakfast-tyylistä majoitusta. (Nurmijärvi Majoitus ja juhlatilat 2011.) Tarkempaa tietoa näistä eri majoitusmahdollisuuksista ja yhteystietoja löytyy Nurmijärven kunnan Internet-sivuilta. Matkailija saa opastettujen kierrosten avulla enemmän irti vierailukohteestaan. Nurmijärven kunta tarjoaa matkailijoille opastuksia Nurmijärven eri matkailukohteissa. Nurmijärvellä toimii kunnan Internet-sivujen mukaan kolme eri tahoa, jotka järjestävät opastuksia. Nurmijärven opaskerho tarjoaa opastettuja kiertoajeluita kulttuurija matkakohteissa. Opaskerho järjestää myös kotiseuturetkiä. Nurmijärven museon vastuulla on taas opastusten järjestäminen eri museokohteissa kuten Aleksis Kiven syntymäkodissa ja Nukarin koulumuseossa. Kolmas opastuksia järjestävä taho on Kartanomatkat, joka on erikoistunut ryhmille räätälöityihin matkailupalveluihin. (Nurmijärvi Opastukset 2011.) Nurmijärven kulttuuripalvelut järjestää erilaisia tapahtumia kunnan eri taajamissa ja Taaborinvuoren museoalueella. Tapahtumia järjestetään yhteistyössä museon, kirjastojen ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut välittävät myös tietoa tapahtumista ja kulttuuriharrastukista sekä järjestävät taidenäyttelyitä. Nurmijärven Kulttuuripalvelut toimii sivistystoimen alaisuudessa, joka tukee paikallista taiteen tekemistä, tapahtumien järjestämistä ja kotiseutua myöntämällä avustuksia. (Nurmijärvi - Kulttuuripalvelut 2011.) 1.1 Kansalliskirjailija Aleksis Kivi Monet Nurmijärven nähtävyyksistä kytkeytyvät jollakin tavalla kansalliskirjailija Aleksis Kiven elämään. Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi on syntynyt Nurmijärvellä Palojoen kylässä 10.10.1834. Nuoruudessaan Aleksis Kivi muutti Helsinkiin opiskelemaan ja Siuntiossa ja Helsingissä hän on asunut suurimman osan aikuisiästään. Henkikirjoilla hän on kuitenkin ollut koko elinaikansa Nurmijärvellä. Aleksis Kivi kuoli 31.12.1872 vain 38-vuotiaana. Aleksis Kivi on kirjoittanut ensimmäisen merkittävän suomenkielisen romaanin, Seitsemän veljestä, ja useita näytelmiä ja runoja aikana,

7 jolloin kaunokirjallisuuteen sopivaa suomenkieltä ei vielä ollut. Näiden ansioiden johdosta Aleksin Kivi on noussut Suomen kansalliskirjailijan asemaan. (Nurmijärvi Aleksis Kivi 2011). 1850-luvun puolenvälin aikoihin ilmestyneen Bröllopdansen- näytelmän voidaan katsoa aloittaneen Aleksis Kiven merkittävämmän kirjallisen tuotannon. Vuonna 1871 julkaistu näytelmä Margareta taas päättää Kiven tuotannon. Tuotannossaan Aleksis Kiveä on luultavasti innoittanut hänen rakastajansa, joiden kanssa avioliittoa ei kuitenkaan koskaan syntynyt viran ja tulojen puutteiden vuoksi. Aleksis Kiven teoksista voi löytää myös omaa kaipuuta perhettään kohtaan. Aleksis Kivi oli hiukan vaikeassa tilanteessa sääty-yhteiskunnassa, sillä hän ei ollut rahvasta eikä oikein säätyläinenkään. Aleksis Kiven kirjailijauran voimalähteinä voidaan pitää hänen mahtavaa mielikuvitusta, ihmistuntemusta, ja kirjallista lahjakkuutta. (Aleksis Kivi Kansalliskirjailija 2011.) Nykyään Aleksis Kiven syntymäkoti on entisöity ja se toimii kotimuseona (Nurmijärvi Aleksis Kivi 2011). Kotimuseon lisäksi Nurmijärven kirkonkylän keskusaukiolla sijaitsee Aleksis Kivi-patsas sekä Nurmijärven pääkirjaston tiloissa Aleksis Kivi- huone. Huoneessa säilytetään Aleksis Kivi-kokoelmaa, johon kuuluu hänen teoksia sekä kirjailijasta tehtyjä tutkimuksia ja muuta kirjallisuutta. Huoneessa on myös esillä eri taiteilijoiden tekemiä muotokuvia Aleksis Kivestä. (Aleksis Kivi-huone 2011.) Kiven lapsuudessa ja nuoruudessa Palojoen kylä oli laajojen koskemattomien metsien rajoittama kaukainen erämaakylä pohjois- Uudellamaalla Hämeen rajalla. Palojoen maisemia voidaan pitää esikuvina Kiven teoksissa esiintyville paikoille, nimille ja tapahtumille. Siellä vieraileva henkilö voi siis kokea Kiven teoksissa kuvaillut maisemat itse näkemällä, haistamalla, kuulemalla ja tuntemalla. Tosin liikenne on alueella vilkkaampaa kuin Kiven elinaikana, mutta luonnon rauhallisuus on edelleen ominaista alueelle. (Ekelund 1997, 26.) Vuonna 1941 perustettiin Aleksis Kiven Seura, jonka tarkoituksena on herättää ja pitää yllä Aleksis Kiveen itseensä ja hänen tuotantoonsa liittyvää mielenkiintoa. Seuran tarkoituksena on myös tukea Aleksis Kiven henkilöstä ja tuotannosta aiheensa löytävää tutkimustyötä sekä luovaa ja esittävää taidetta. Seurassa pidetään tärkeänä Aleksis Kiven elämänkatsomuksellisten arvojen ja kansallisen merkityksen arvostamista. Seuran tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää Aleksis Kiven synnyinkodin en-

8 tisöimistä museoksi. Seura on ollut myös järjestämässä sävellyskilpailua ja ollut mukana monissa Aleksis Kiveen liittyvissä tapahtumissa ja näyttelyissä. Seuraan kuuluu esimerkiksi kirjallisuuden ja kulttuurin tutkijoita, taiteilijoita, kirjailijoita sekä muita kielemme ja perinteiden harrastajia. (Aleksis Kivi- Aleksis Kiven Seura 2011.) 4 Moniaistisuus Ihmisellä on viisi perusaistia: näköaisti, makuaisti, kuuloaisti, hajuaisti sekä tuntoaisti. Nämä aistit auttavat ihmistä havainnoimaan ympäristöään. Ihmisen aisteihin voidaan laskea myös kuuluvaksi tasapaino- ja asentoaisti, jotka kertovat kehon sijainnista ympäristössään. Tässä työssä ja kappaleessa keskitymme kuitenkin ihmisen perusaisteihin. (Mäkilä 2010, 16.) Moniaistisuus, toiselta nimeltään multisensorisuus, käsittää kaikki edellä mainitut ihmisen aistit, missä yhdistyy kaksi tai useampi aisti samanaikaisesti (Mäkilä 2010, 16). Asiakkaan moniaistisista kokemuksista voi syntyä elämys, sillä elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka on paljon enemmän kuin pelkkä mukava tai miellyttävä kokemus. Matkailualalla moniaistisuutta tulisi hyödyntää ja pyrkiä tätä kautta luomaan matkailijalle elämyksiä. (LEO.) 4.1 Aistit markkinoinnissa Eri aisteilla on erilaisia vaikutuksia markkinointiviestinnässä. Esimerkiksi näkö on voimakkain kaikista aisteistamme. Kaikesta viestinnästä 75% kulkee silmien kautta ensin. Näköaistiin onkin panostettu markkinointiviestinnässä eniten. Äänellä, esimerkiksi musiikilla pystytään vaikuttamaan ihmisten tunnetiloihin, joka taas vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Esimerkiksi brändin ääni voi olla tärkein ostokseen vaikuttava tekijä. Äänien täytyy kuitenkin olla suunniteltuja eikä vain mitä tahansa musiikkia, sillä jos musiikki on vääränlainen tietyn tuotteen markkinointiin, voi siitä olla enemmän haittaa kuin hyötyä. (Tekes 2008-2010.) Kun muodostetaan brändikäsitystä, konkreettisesta tuotteesta on pakko saada tunto. Tuntoaisti ja laatu ovat tiukasti yhteydessä toisiinsa, vaikka tuntoaisti ei niinkään liity esimerkiksi televisio- tai radiomarkkinointiin sillä on suuri merkitys esimerkiksi markkinointiin, jossa käytetään oheismateriaaleja, kuten esitteet jossa tuntoaistia

9 voi esimerkiksi käyttää paperin laadussa tai muissa mielenkiintoisissa pinnoissa hyväkseen. (Tekes 2008-2010.) Makuaisti on heikoin kaikista ihmisen aisteista ja sitä on markkinoinnissa hankala käyttää, sillä jokainen ihminen kokee maun eri tavoin. Makuaisti toimiikin muiden aistien kanssa yhteistyössä, sillä esimerkiksi punainen ja oranssi liitetään usein makeaan. Makuaistia voi markkinoinnissa hyödyntää muun muassa jakamalla maistiaisia. Tuoksumarkkinointia on käytetty jo pitkään markkinointikeinona. Tuoksuja voi helposti käyttää hyväkseen esimerkiksi lisäämällä kahvin tuoksua kaupan kahvikäytävälle tai esimerkiksi asuntonäyttöihin kehotetaan leipomaan, jotta asunnossa tuoksuisi miellyttävälle. Näköaistin liittäminen tuoksuun on erittäin tärkeää, jos ollaan myymässä tiettyä tuotetta. Tuoksua ja brändiä on erittäin vaikea yhdistää toisiinsa ilman, että haistaa tai näkee molempia samaan aikaan. (Tekes 2008-2010.) 4.2 Moniaistisuus matkailumarkkinoinnissa Matkailumarkkinoinnissa haasteena on pystyä vastaamaan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin erilaisilla ja luovilla strategioilla. Matkailumarkkinoinnin ja markkinoinnin suurimpana erona on lähinnä se, että matkailutuotteet ovat lähinnä aineettomia, mikä osaltaan tekee matkailutuotteiden markkinoinnista haastavampaa. (Rekonen 2009,15.) Moniaistisesta markkinoinnista ei ole tehty vielä paljoa tutkimuksia matkailun alalta, sillä se on suhteellisen uusi markkinointikeino. Moniaistisuutta on matkailun markkinoinnissa käytetty jonkin verran. Kuitenkin paljon on vielä tehtävä moniaistisuuden kehittämisessä tällä saralla. (Rekonen 2009, 48.) Suurin osa yrityksistä luottaa markkinoinnissaan joko kahteen aistiin (näkö ja kuulo) tai pelkästään yhteen aistiin, näköön. Kuitenkin tutkimuksissa on huomattu, että kokemukset, joissa on mukana muitakin aisteja kuin näkö ja kuulo muistetaan paremmin. Mitä useampaa aistia käytetään, sitä suurempi tulos saadaan. Matkailualalla kaikki viisi aistia ovat tärkeitä. (Tekes 2008-2010.) Moniaistisessa markkinoinnissa on kyse prosessista, jossa tunnistetaan ja toteutetaan asiakkaiden tarpeita ja haluja ja sitä kautta elävöitetään tuotetta tai palvelua. Perinteisestä markkinoinnista moniaistinen markkinointi eroaa neljällä eri tavalla. Moniaistinen markkinointi keskittyy kuluttajien kokemuksiin, käsittelee kuluttamista

10 kokonaisvaltaisena kokemuksena, tunnustaa kuluttamisen järki- ja tunneperäiset syyt sekä siinä käytetään monenlaisia menetelmiä. Jos moniaistista markkinointia käytetään oikein, se tuottaa voimakkaita aistillisia kokemuksia, jotka sitten erottavat tuotteita ja yrityksiä toisistaan. Tämä taas voi motivoida asiakkaita sekä tuottaa yritykselle tai tuotteelle lisäarvoa. (Mäkilä 2010, 18.) Markkinoinnissa eri aistien hyväksikäyttö on tärkeää ja moniaistisuudella saadaan asiakkaalle luotua mielikuvia ja erilaisia mielleyhtymiä, mikä taas saattaa vaikuttaa elämyksen syntymiseen asiakkaalle. Aisteilla on erilaisia tarkoituksia ja vaikutuksia markkinoinnissa ja monet aisteista pelaavatkin yhteen. Eri aisteja hyväksikäyttämällä saadaan aikaan moniaistisuutta markkinoinnissa. Seuraavassa kappaleessa käsitellään ihmisen pääaisteja ja niiden vaikutuksia ja tarkoituksia ja miten niitä voi käyttää hyväksi markkinoinnissa. 4.3 Moniaistisuus matkailun tuotteistamisessa Tuotekehityksen perustana toimii asiakaskeskeisyys ja asiakkaiden tarpeiden tunteminen. Matkailualalla on koko ajan kehitettävä uusia tuotteita tai pitää vanhat tuotteet ajan hermolla, sillä mikään tuote ei elä ikuisesti. Jokaisella tuotteella on elinkaari eli markkinoillaoloaika, jos tuotetta ei kehitetä. Moniaistinen tuote on koettavissa mahdollisimman monin aistein, mikä tarkoittaa sitä, että matkailutuote tarjoaa ärsykkeitä useammalle aistille. Tämä tarkoittaa visuaalisuutta, tuoksuja, ääniä, makuja ja erilaisia tuntoaistimuksia. Jotta aistit vahvistaisivat haluttua teemaa ja tuotetta tarkoituksen mukaisesti ja mukaansatempaavasti, täyttyy ärsykkeiden toimia harmoniassa keskenään. (Nokkanen & Suomela 2009,17.) Matkailutuotteen kehittämisessä olisi hyvä ottaa huomioon eri aistit ja niiden muodostama moniaistisuus, sillä elämyksen syntymiseen tarvitaan moniaistisuutta. Kuitenkaan moniaistisia tuotteita ei ole matkailun saralla kehitetty ainakaan kovin näkyvästi, mutta on alettu huomaamaan moniaistisuuden potentiaali ja sitä on alettu tutkia ja kehittää. 4.4 Moniaistisuus Nurmijärvellä Kun mietitään moniaistisuutta ja sen hyväksikäyttöä Nurmijärven matkailupalveluissa, tuntuu että koko asia on enemmän tai vähemmän jätetty huomiotta niin tuotteis-

11 tamisen kuin markkinoinninkin alueella. Toki erilaisia liikunta-alueita, hyvinvointipalveluja ja rantoja alueelta löytyy, joiden kokemiseen tarvitaan useampaa kuin kahta aistia. Kuitenkaan näitä alueita ei ole tuotteistettu eikä ainakaan markkinoitu moniaistisina alueina tai tuotteina. Esimerkiksi Aleksis Kiven syntymäkotia ei ole esitelty muuna kuin museona, eikä siitä ole tehty vierailijalle moniaistista kokemusta. Aleksis Kivi on ehkä muutenkin jätetty enemmän taka-alalle Nurmijärven palveluiden tuotteistamisessa tai ainakaan Aleksis Kiveä ei ole erityisemmin hyväksikäytetty palveluiden kehittämisessä. Yksi Nurmijärven suosituimmista rannoista Sääksjärvi taas tuntuu tarjoavan virikkeitä useammille aisteille kirkkaan vetensä, hiekkarantansa, ruoka- ja leikkipaikkojensa sekä beachvolleykenttiensä ansiosta. Kuitenkin herää kysymys onko nämä asiat tehty, jotta rannasta tulisi moniaistinen kokemus vierailijalle vai kuuluvatko nämä asiat yleisesti ottaen uimarantojen varustukseen. Mikä tällöin erottaisi Sääksjärven muista kilpailijoista. Moniaistisuuden kehittäminen tai edes markkinointi voisi tuoda alueelle lisää vierailijoita viettämään esimerkiksi kesäpäivää. Hyvinvointipalvelut ehkä näistä hyödyntävät moniaistisuutta parhaiten hoidoillaan, musiikillaan ja tuoksuillaan. Kuitenkaan Nurmijärveä ei ole mainostettu hyvinvointipaikkana, joten ehkä tässä tilanteessa voisi hyväksikäyttää enemmän moniaistista markkinointia ja tällä tavalla erottua kilpailijoista. Myös eläintilat luottavat paljon tuntoaistiin sekä näköaistiin. Kuitenkaan nämä kaksi ei välttämättä riitä moniaistisuuteen. Esimerkiksi alpakkatilasta voisi saada hyvän ja tunnetun retkikohteen moniaistisuutta lisäämällä sekä oikeanlaisella markkinoinnilla. Moniaistisuutta ei ole kovin hyvin hyödynnetty Nurmijärven matkailussa, vaikka potentiaalia käytännössä olisikin. Tosin moniaistisuus itsessään on suhteellisen uusi käsite, joten voi olla että myöhemmin kun palvelut tajuavat moniaistisuuden potentiaalin asiat voivat hyvinkin kehittyä parempaan suuntaan. Kuten aikaisemmissa kappaleissa on todettu, moniaistisuus tekee mahdolliseksi elämykset, joita palvelujen pitäisi asiakkailleen tuottaa, jotta asiakkaita jatkossakin riittäisi.

12 5 Tuntoaistin hyväksikäyttö Nurmijärven matkailussa Nurmijärvellä on erinomaiset mahdollisuudet ulkona liikkumiseen. Erityisesti Sääksjärvi ja sen ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisten vesiurheilulajien sekä liikuntamuotojen parissa. Hyvinvointimatkailu on kasvava matkailun osa-alue, joten pohdimme kuinka sitä voitaisiin hyödyntää Nurmijärven matkailussa. Tuntoaisti teemaa mukaillen olemme ottaneet tutkimuskohteeksi myös eläintilat, joita on Nurmijärven alueella ainakin kaksi. Seuraavissa kappaleissa paneudumme näihin aktiviteetteihin ja kohteisiin tarkemmin. Diane Ackermanin (1990, 89) mukaan iho on kuin ihmistä haitallisilta säteiltä ja mikrobien hyökkäyksiltä suojaava kupla, joka on elävää ja hengittävää kerrosta. Iho on se osa, joka erottaa ihmisen muista sekä maailmasta. Iho pystyy korjaamaan itse itsensä ja uudistuu jatkuvasti, se pitää ihmisen nesteet sisällä sekä elimistön kasassa. kaikista tärkein ihon ominaisuus kuitenkin on kosketusaisti. (Ackerman 1990, 89-91.) Kosketus on kaikkein vanhin ja tärkein aisti. Kosketus selkeyttää ja täydentää näkemäämme ja opettaa meille sen, että elämme kolmiulotteisessa maailmassa. Tuntoaisti on tärkeää ihmisen kehitykselle ja perusturvallisuuden syntymiselle sekä auttaa välttämään vaaroja ja sopeutumaan ympäröivään lämpötilaan. Tuntoaistin avulla pystymme havaitsemaan asioita pimeässä tai muissa oloissa, joissa emme voi käyttää muita aisteja täysivaltaisesti. Jos ihmisen näkökyky on heikko tai olematon, tuntoaistin merkitys kasvaa huomattavasti. Sen avulla voimme tarkastella maailmaa koskettelemalla ja tunnustelemalla. Sanotaankin, että iholla on silmät. (Ackerman 1990, 118.) Tuntoaistiin liittyy myös tasapaino- ja asentoaistit. Tasapainoaisti hahmottaa kehon tasapainoa ja liikkeitä. Asentoaistin avulla lihasten ja nivelten välittämät aistiärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruumiinosien sijainnista. Näin ihminen tietää koko ajan, missä esimerkiksi hänen jalkansa tai kätensä ovat ja onko hänen suunsa auki vai kiinni, ilman että hän tarkastaa asian katsomalla. (Ihmisen seitsemän aistia 2010.) Kosketusaistia käytetään myös menestyksellisesti kuulon korvikkeena muun muassa Miamin yliopiston käynnistämässä hankkeessa, jossa ärsykevyötä käyttämällä kuurolle henkilölle tuotetaan erilaisia äänistä johtuvia tuntemuksia ihoon. Tällaista laitetta

13 käyttävä kuuro henkilö ymmärtää puhetta huomattavasti paremmin, kuin turvautuessaan pelkästään huulilta lukemiseen. (Ackerman 1990, 119.) 5.1 Vesi Nurmijärvi on kahdeksan järven kunta. Uimarantoja Nurmijärven kunnan kotisivuilla mainitaan kuusi kappaletta, joista neljä sijaitsee Sääksjärven rannalla ja kaksi Valkjärven rannalla. (Nurmijärven kunta 2011a.) Nurmijärvellä sijaitsee Etelä-Suomen kirkasvetisin järvi nimeltään Sääksjärvi. Sääksjärvi on suuri lähdepohjainen järvi, eli se on laskuojaton pohjavesijärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Sääksjärvi on kooltaan 2,6 neliökilometriä ja sitä ympäröi noin 300 metriä hiekkarantaa. Sääksjärven uimaranta tarjoaa erilaisia vesiaktiviteettimahdollisuuksia. Uimarannalla on hyppytornit ja hyvinvointikeskus Haukilammesta voi vuokrata veneen, jolla voi soudella esimerkiksi Mustasaareen laavulle paistamaan makkaraa. Uimareita palvelee kesäisin myös kahvila, WC:t, pukukopit, lasten leikkipaikat ja beachvolley-kentät. Moottoroiduilla kulkuneuvoilla liikkuminen Sääksjärvessä on kiellettyä. (Nurmijärven kunta 2011b.) Nurmijärvellä toimii myös sukellusseura nimeltään Moonlight Divers. Moonlight Divers on perustettu vuonna 1980 ja nykyään heidän toimintansa on aktiivista ympäri vuoden ja he tekevät yhteistyötä Nurmijärven liikuntatoimen ja Rajamäen uimahallin kanssa. (Moonlight divers 2008.) Niin uimista ja rannalla makaamista, kuin laitesukellustakin olisi erittäin helppoa markkinoida moniaistisuuden avulla. Uiminen itsessään ruokkii oikeastaan moniakin aisteja, mutta tuntoaisti on siinä tärkeimmässä osassa. Kesähelteellä Sääksjärven kirkkaassa ja viilentävässä vedessä vedessä uiminen virkistää mieltä ja kehoa. 5.2 Luonto Nurmijärven luonto ja kunnan luonnonläheinen identiteetti mahdollistavat suuren määrän erilaisia luontoaktiviteetteja. Nurmijärvellä voi kalastaa kirjolohta, harjusta, taimenta ja haukea kuntaa halkovassa Vantaanjoessa tai särkeä, ahventa ja haukea Valkjärvellä. Nukarinkoskella ja Myllykoskella voi kalastella rauhassa luonnon helmassa. (Nurmijärven kunta 2011c.)

14 Kesäisin Nurmijärvellä on käytettävissä pitkät matkat eri ulkoilureittejä, kuten luontopolkuja ja vaellusreittejä. Vantaanjokeen kuuluvan Myllykosken alue on kesäisin mukavaa ulkoilualuetta. Myllykosken kupeesta lähtee myös pari kilometriä pitkä luontopolku nimeltään Koskikara, jonka opastustaulut kertovat Vantaanjoen alueen linnuista. Kirkonkylästä Myllyniitylle kulkevalla ulkoilureitillä voi käydä katsomassa myös hiidenkirnuja. Vantaanjoen vesistön suurin koskijakso, Nukarinkoski, sijaitsee Nurmijärvellä. Nukarinkosken ympäristössä kulkee myös ulkoilureittejä, jonka varrella on laavuja ja tulentekopaikkoja. (Klaukkala 2011; Nurmijärven kunta 2011d.) Aleksis Kiven teoksen seitsemän veljestä mukaan on nimetty vaellusreitti Nurmijärvelle. Seitsemän veljeksen vaellusreitti on Nurmijärven puolella noin 33 kilometrin pituinen ja se kulkee Aleksis Kiven lapsuudenmaisemissa ja parin kilometrin päästä Aleksis Kiven synnyinkodista. Reitti sopii yhden tai useamman päivän vaellusreitiksi ja sen varrella on taukopaikkoja, ruokailu-, peseytymis-, ja majoituspalveluita. Reitin varrella on mm. kallion kielekkeellä näköalapaikka, josta on näkymä jokilaaksoon. Näköalapaikan historia kerrotaan paikalla olevassa infotaulussa. Seitsemän veljeksen reitti kulkee myös Kaanaan metsän läpi, joka on luonnonsuojelumetsikkö ja osa Natura 2000-aluetta, myös tästä on reitillä oma infotaulunsa. Vaellusreitti jatkuu myös Hyvinkään puolelle. (Nurmijärven kunta 2011e.) Nurmijärven kunnassa on Kaanaan metsän Natura-alueen lisäksi kolme muuta Natura 2000-aluetta. Suurin osa näiden alueiden yhteispinta-alasta sijaitsee Sääksjärven ympäristössä Kalkkilammi Sääksjärvi Natura 2000-alueella. Sääksjärven lisäksi alueeseen kuuluu Sääksjärven saaret, järven ympärillä oleva Kiljavanummen kaavoittamaton harjualue joka on ensimmäistä Salpausselkää, joka on syntynyt viimeisen jääkauden vetäytymisvaiheessa, Vihtilammi, Märkiö, Kakari, Haukilampi, Matkunsuo sekä Matkunlammi. Tämä alue on luonnoltaan erittäin monipuolinen ja siellä on paljon Uudellamaalla uhanalaisia letto-, lähteikkö-, harju- ja vesikasvilajeja. Erityisesti Kiljavanummen harjualue on tärkeää aluetta matkailullisesti sekä virkistyskohteena, sillä sinne on sijoittunut paljon eri matkailun toimintoja, kuten uimarantoja, matkailuperävaunualue ja yksityistä loma-asutusta. (Uudenmaan ympäristökeskus 2009.) Rauhallinen vaeltaminen Nurmijärven ulkoilureiteillä ja suojelumetsissä on moniaistinen kokemus kaikinpuolin, oikeastaan se on moniaistisen kokemuksen määritelmä. Riippuen vuodenajasta, on ulkona aina eri luonnon tuoksut. Ilman voi tuntea kasvoil-

15 laan, kesällä lämpimän ja talvella raikkaan. Luonto on esteettistä katsottavaa vuodenajasta riippumatta. 5.3 Liikunta Nurmijärven luontoon mahtuu liikkumaan ja siellä onkin paljon erilaisia liikuntaaktiviteettimahdollisuuksia. Nurmijärvellä on helppoa harrastaa perinteistä liikuntaa, kuten pyöräilyä ja hiihtoa, elitisteille suunnattua golfia tai uudehkoa nuorten suosimaa frisbeegolfia. (Nurmijärven kunta 2011f.) Pyöräilyn Nurmijärvellä mahdollistaa hyvät pyöräilyreitit, jotka kulkevat vilkkaiden pääväylien ulkopuolella rauhallisilla pikkuteillä maalaismaisemissa. Nurmijärven halki kulkee myös valtakunnallinen pyöräilyreitti 49, jota voi pyöräillä Tuusulanjärven kulttuurimaisemista Nurmijärvelle. Matkailu- ja ulkoilukarttoja, joihin on merkattu myös pyöräilyreitit sekä kiinnostavimmat kohteet Nurmijärvellä, jakaa Nurmijärven kirjastot sekä kunnan muut toimipisteet. (Nurmijärven kunta 2011g.) Nurmijärvellä on hyvät ulkoilumahdollisuudet niin kesäisin, kuin talvisinkin. Pelkästään Kiljavanummella on noin 45 kilometriä ympärivuotisesti hoidettuja ulkoilureittejä ja hiihtolatuja. Myös Nurmijärven golfkenttä, joka kesäisin palvelee asiakkaitaan kolmella eri radalla ja 27 väylällä sekä harjoitteluradalla, muuttuu talvisin hiihtoladuiksi. Golfin lisäksi Nurmijärvellä voi maksutta harrastaa nykynuorison keskuudessa suosittua frisbeegolfia kahdella eri radalla Maaniityn ja Rajamäen liikuntapuistoissa. (Nurmijärven golfkeskus; Nurmijärven kunta 2011h.) Extreme urheilusta nauttiville Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva Tornikeskus tarjoaa aktiviteettia ympärivuoden. Kesäisin Tornikeskuksessa voi harrastaa alamäki- ja BMX-pyöräilyä ja talvisin laskettelua, lumilautailua sekä snowtubingia. He, joita urheilu vedessä kiinnostaa enemmän kuin maa-aktiviteetit, voivat vuokrata kajakit Suomen vanhimmalta melonta-alan yritykseltä Welhonpesä Oy:ltä ja laskea jonkun Nurmijärven monista koskista tai osallistua melontakurssille. (Tornikeskus; Welhonpesä Oy.) Edellä mainittujen harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien lisäksi Nurmijärvellä on muun muassa muutamia hevostalleja sekä useiden eri urheilulajien seuroja kamppailu-urheilusta moottoriurheiluun. (Nurmijärven kunta 2011i.)

16 5.4 Hyvinvointi Hyvinvointipalvelut ovat iso osa nykyajan matkailutarjontaa. Matkailutuotteeseen liittyvät hyvinvointipalvelut kuten erilaiset hoidot, kylvyt ja hieronnat hemmottelevat olennaisesti ihmisen tuntoaistia. Hieronta on tarkoitettu virkistämään verenkiertoa, laajentamaan verisuonia, rentouttamaan jännittyneitä lihaksia ja karkottamalla myrkyt kehosta lymfanesteiden kiertoa parantamalla. Nurmijärvellä sijaitsee muutamia hyvinvointipalveluita ja -lomia tarjoavia yrityksiä. Hyvinvointikeskus Haukilampi Oy sijaitsee Sääksjärven rannalla ja tarjoaa majoitus-, ateria- ja tilapalveluita ympäri vuoden. Hyvinvointikeskuksessa voi järjestää kokouksia, koulutustilaisuuksia, perhejuhlia, leirejä ja ryhmäretkiä. Majoitustilaa on kuitenkin melko vähän. Keskuksen päärakennuksessa on ympärivuotisessa majoituskäytössä ainoastaan 11 huonetta ja yksi perhehuoneisto, joka tekee yhteensä vain 44 vuodepaikkaa. Kesällä päärakennuksen lisäksi on käytössä viisi pientä mökkiä ja yksi isompi mökki, joissa vuodepaikkoja on yhteensä 20. Hyvinvointikeskus tarjoaa myös erilaisia ohjelmapalveluita luonnonhelmassa kuten melontaretkiä, suunnistusta, metsäretkiä ja erätaitopäiviä. Vieraiden käytössä on rantasauna sekä grillikatos. Hyvinvointikeskus ei kuitenkaan tarjoa minkäänlaisia hoitoja, joille varmasti olisi kysyntää asiakkaiden keskuudessa. (Hyvinvointikeskus Haukilampi Oy.) Kiljavassa sijaitseva Lomakoti Kotoranta tarjoaa samoja palveluita kuin hyvinvointikeskus. Lisäksi Lomakoti Kotorannan erikoisuutena ovat teemalomat. Yksi suosituimmista on jokavuotinen Hyvän olon- hemmotteluviikko, joka tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen joulun alla. Hemmotteluloman viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa jokapäiväinen aamujumppa, hiljaisuuden kävelyä, rentoutushetkiä, naurujoogaa ja hemmottelua. Viherpeukaloille tarkoitettu lomajakso tarjoaa monipuolisesti virikkeitä ja ideoita oman kotipuutarhan hoitoon. Päivittäiset luennot puutarhanhoidosta antavat uusia vinkkejä, joita pääsee loman aikana kokeilemaan myös käytännössä. Omaishoitajille tarkoitettu teemaloma on uudenlainen räätälöity lomajakso omaishoitajille ja hoidettaville kumppaneille, joka tarjoaa virkistäytymistä ja auttaa jaksamaan. Lomajakson ohjelmaan kuuluu monipuolista toimintaa, joka tuo iloa elämään. Lomalla omaishoitajat saavat myös vertaistukea ja pääsevät jakamaan kokemuksia keskenään. Luonnosta kiinnostuneille on tarjolla luontoloma, jonka aikana voi nauttia luonnossa liikkumisesta, yöpyä leirinuotion äärellä teltassa, löylytellä telttasaunassa tai vaikkapa lumikenkäillä kuutamoyössä. Lomakoti Kotoranta on tuotteis-

17 tanut lomia erinomaisesti ja teemalomista tuntuu löytyvän melkein jokaiselle jotakin. (Lomakoti Kotoranta 2011a.) Lisäksi Lomakoti Kotoranta tarjoaa hierontaa, terapiaa ja erilaisia ammattilaisten tekemiä hoitoja. Nämä ovat mielestäni oleellisia palveluita hyvinvointikeskuksessa ja on harmillista, että ne puuttuvat Hyvinvointikeskus Haukilammen tarjonnasta. Loman aikana on mahdollisuus käydä esimerkiksi kampaajalla, klassisessa hieronnassa, intialaisessa päähieronnassa, käsi-, kasvo- ja jalkahoidossa sekä Klaukkalassa sijaitsevissa tiloissa suolahuonehoidossa. (Lomakoti Kotoranta 2011b.) Nurmijärvellä on Suolahuone Halos niminen yritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2004. Suolahuonehoitojen lisäksi sieltä löytyy höyrysauna ja poreamme. Höyrysaunassa voi avata hengitysteitä ennen suolahuoneeseen menoa sekä hoitaa ihoa muta- suola- ja turvekylvyillä. Poreammeessa on mahdollisuus käydä yrttikylvyssä. Yrityksellä on tarjota tilat 16 hengelle erilaisten tilaisuuksien viettoon.(suolahuone T:mi Halos 2007.) 5.5 Eläintilat Eräässä kokeessa on havaittu, että pelkkä lemmikkieläinten silittely on terveyttä edistävää (Ackerman 1990, 148). Tuntoaistin merkitys eläintiloista puhuttaessa lienee päivänselvää. Nurmijärvellä on kaksi eläintilaa, Ketolan strutsitila ja Ali-Ollin Alpakkatila, missä voi käydä katsomassa alpakoiden lisäksi myös siperian maaoravia ja silittämässä pupuja. Eläinten tuijottamisen ja paijaamisen ja erilaisten kierrosten lisäksi molemmilla tiloilla on oma myymälänsä. Näistä myymälöistä voi ostaa kaikkea mahdollista tiloihin liittyvää, kuten pehmeää alpakan villasta kudottua lankaa ja joululahjoja strutsin munista, nahasta ja sulista. (Agrocenter Oy; Ali-Ollin Alpakkatila.) Eläintilojen eläimiä ei aina välttämättä pääse koskemaan, mutta pelkkä mielikuva niiden pehmeästä villasta tai höyhenistä aiheuttaa sen, että haluaa päästä näkemään eläimet elävänä. Eläintilat ovat myös varmasti yksi moniaistisimmista paikoista jo itsessään. Eläinten koskeminen on tietenkin varmasti pääosassa, mutta maalaismaiset tuoksut, sekä itse maalaismaisemat aktivoivat näkö- ja hajuaisteja ja eläinten äänet kuuloaistia. Makuaistia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi niin, että tarjottaisiin strutsitilalla vieraille esimerkiksi strutsinmunakasta tai vastaavaa.

18 6 Selvityksen tulokset Nurmijärven matkailutarjonta on melko monipuolista ja jokaiselle löytyy jotakin. Ongelma Nurmijärvellä tuntuisi kuitenkin olevan se, että matkailupalveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa on parantamisen varaa. Osalla Nurmijärven matkailualan toimijoista ei ole edes Internet-sivuja ja ainoa paikka mistä löytyy edes vähän tietoa kyseisistä palveluista on Nurmijärven kunnan sivut. Nurmijärvellä ei luultavasti ole kunnolla ymmärretty kaikkia mahdollisuuksia, koska Aleksis Kivi tuntuisi olevan se Nurmijärven vetonaula, mihin lähes kaikki matkailupalvelut yritetään jollakin tavalla liittää. Moniaistisuuden käyttämistä Nurmijärven matkailun suosion kasvattamiseen ei ole havaittavissa. Sääksjärven kirkkaat ja raikkaat vedet sekä lämpimät hiekkarannat ja Ali-ollin alpakkatilan pehmeät, maaseudulta tuoksuvat, alpakat ovat helposti liitettävissä moniaistisuuteen, mutta ainakaan vielä sitä ei ole kunnolla hyödynnetty. Nurmijärven matkailualan toimijat eivät vaikuta kovin innostuneilta kehittämään tilannettaan. Lähestyimme useita eri matkailualan toimijoita sähköpostiviesteillä ja - haastatteluilla, kuten Nurmijärven laitesukellusseura Moonlight Diversia, Ali-Ollin alpakkatilaa ja Nurmijärven kuntaa, huonoin tuloksin. Ali-Ollin alpakkatilalla luvattiin kasvotusten, että vastaus sähköpostihaastatteluun tulee, mutta sitä ei koskaan tullut. Muilta toimijoilta ei useista yhteydenottoyrityksistä huolimatta saatu vastauksia.

19 Lähteet Ackerman, D. A Natural History of the Senses. 1990 Agrocenter Oy. Palvelut. Viitattu 13.11.2011. http://www.agrocenter.fi/palvelut.html Aleksis Kivi-huone 2011. Viitattu 8.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/nahtavyydet/aleksis_kivi_-huone Aleksis Kivi Kansalliskirjailija 2011. Viitattu 22.11.2011. http://www.aleksiskivikansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id= 23&Itemid=37 Ali-Ollin alpakkatila. Viitattu 13.11.2011. http://www.aliollinalpakkatila.fi/ Ekelund, E. 1997.Aleksis Kivi. 2.painos. Otavan Kirjapaino: Keuruu Hyvinvointikeskus Haukilampi Oy. Viitattu 16.11.2011. http://www.haukilampi.fi/etusivu Ihmisen seitsemän aistia. Tiedon maailma 2010. Viitattu 8.11.2011. http://tieku.fi/ihminen/elimisto/ihmisen-seitseman-aistia Kansalaisfoorumi. Paikallisuus identiteetin lähteenä 2006. Viitattu 23.11.2011. http://www.kansalaisfoorumi.fi/jesta-yhdistystoiminta/paikallisuus-identiteetin-leen.html Klaukkala.fi. 2011. Myllykosken ulkoilureitti. Viitattu 1.11.2011. http://www.klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=583 Lomakoti Kotoranta 2011a. Teemalomat. Viitattu 24.11.2011. http://www.kotoranta.fi/index.php?area=4&section=28 Lomakoti Kotoranta 2011b. Hieronnat, terapiat ja hoidot. Viitattu 24.11.2011. http://www.kotoranta.fi/index.php?area=4&section=6 Moonlight Divers. 2008. Moonlight Divers historian lyhyt oppimäärä. Viitattu 1.11.2011. http://moonlightdivers.com/index.php?option=com_content&task=view&id=13&itemid=36 Mäkilä, H. 2010. Chileä kaikille aisteille - multisensorinen matkailumarkkinointitutkimus. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Kerava. Kerava. Opinnäytetyö. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14902/makila_hanna.pdf?sequence= 1 Nokkanen, H & Suomela, S. 2009. Moniaistinen tapahtuma. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3024/nokkanen_hannele.pdf?sequen ce=2 Nurmijärven golfkeskus. 2011. Radat. Viitattu 13.11.2011. http://golfpiste.com/nurmijarvigolf/kentat/ Nurmijärven kunta 2011e. 7 veljeksen vaellusreitti. Viitattu 1.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/2323-7-veljeksen_reitti.pdf Nurmijärven kunta 2011c. Kalastus. Viitattu 1.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/luonto_ja_retkeily/kalastus

20 Nurmijärven kunta 2011f. Liikunta. Viitattu 2.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/aktiviteetit/liikunta Nurmijärven kunta 2011d. Myllykoski. Viitattu 1.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/luonto_ja_retkeily/myllykoski Nurmijärven kunta 2011d. Nukarinkoski. Viitattu 1.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/luonto_ja_retkeily/nukarinkoski Nurmijärven kunta 2011g. Pyöräily. Viitattu 2.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/aktiviteetit/liikunta/pyoraily Nurmijärven kunta 2011b. Sääksjärvi. Viitattu 1.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaaaika_ja_kulttuuri/matkailu/aktiviteetit/uimarannat_ja_virkistys/saaksjarvi Nurmijärven kunta 2011a. Uimarannat- ja paikat. Viitattu 1.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaaaika_ja_kulttuuri/matkailu/aktiviteetit/uimarannat_ja_virkistys Nurmijärven kunta 2011h. Ulkoilureitit esite. Viitattu 13.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/137-ulkoilureitit_esite.pdf Nurmijärven kunta 2011i. Urheiluseuratoiminta ja liikuntalajit. Viitattu 13.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaaaika_ja_kulttuuri/liikunta_ja_ulkoilu/urheiluseurat_ja_liikuntalajit Nurmijärvi Aleksis Kivi 2011. Viitattu 22.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/teemasivut/aleksis_kivi Nurmijärvi Asuminen 2011. Viitattu 28.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/asuminen Nurmijärvi Majoitus ja juhlatilat 2011. Viitattu 28.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/majoitus_ja_juhlatilat Nurmijärvi Matkailu 2011. Viitattu 28.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu Nurmijärvi Opastukset 2011. Viitattu 28.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/opastukset Nurmijärvi Tietoa kunnasta 2011. Viitattu 22.11.2011. http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/tietoa_kunnasta Rekonen, S. 2009. Aistit matkailun markkinointiviestintään. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Opinnäytetyö. Viitattu 23.11.2011. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4687/rekonen_sini.pdf?sequence=1 Tekes. Alakoski, L, Bäck, A & Isacsson, A. 2008-2010. Mmm... Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä. Hankeraportti. Viitattu 23.11.2011. http://www.tekes.fi/fi/gateway/ptargs_0_201_403_994_2095_43/http%3b/tekesali1%3b7087/publishedcontent/publish/programmes/vapari/documents/projektien_tuloksia/ mmm_tutkimusraportti.pdf Tornikeskus. Viitattu 13.11.2011. http://www.tornikeskus.fi/ Turvallinen kaupunki. Alueen identiteetti, omaleimaisuus ja tunnistettavuus 2011.