Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA 16.4.2016
Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 40 kuoli Ei varsinaisesti mitään järjestettyä kriisiapua Lastenlinnan ryhmä Soili Kajasteen johdolla lasten tueksi useamman viikon kuluttua tapahtuneesta Uudentyyppinen kriisiapu Kehitetty 1980-luvun loppupuolella USA:ssa Suomeen nopeasti Norjan kautta Lähtökohtana aktiivinen avun tarjonta Etsitään tapahtuman uhrit Tarjotaan aktiivisesti apua Ensimmäisinä päivinä tapahtumasta
Arkielämän äkillisiä järkyttäviä tapahtumia (liikenneonnettomuudet, tulipalot, itsemurhat, väkivallan kohteeksi joutuminen) varten paikalliset, kunnalliset kriisiryhmät Moniammatillisia, toimivat yleensä terveyskeskusten yhteydessä Kriisityö menee muiden työtehtävien edelle Ensimmäinen kriisiryhmä aloitti toimintansa Pietarsaaressa 1990 1996 kattava kriisiryhmien organisaatio Syy: innostuneet työntekijät, median positiivinen suhtautuminen. Kansan hyväksyntä
2000-luvulla kunnallisten kriisiryhmien verkosto alkoi rapautua Innokkaat työntekijät jäivät eläkkeelle tai siirtyivät muihin tehtäviin Johdon tuen puute, säästöt Sijalle kriisikeskukset tai kunnalliset sosiaali- ja kriisipäivystykset Ympärivuorokautinen valmius Kriisiapua heti tai lyhyellä viiveellä Järkyttävien kokemusten syvempi käsittely laiminlyötiin aluksi Palvelut useissa kunnissa ostopalveluja Nyt Helsingin ja Vantaan kriisipäivystykset laajentaneet toimintansa myös pitempään, syvällisempään käsittelyyn
SPR:n yhteyteen psykologien valmiusryhmä suuronnettomuuksia varten Perustettu 1.4.1993 Koostuu 27 erittäin kokeneesta kriisipsykologista ympäri maata Kriisin sattuessa voivat jättää normaalit työtehtävänsä ja siirtyä kriisityöhön 24 tunnin sisällä Ryhmä ollut mukana toteuttamassa kriisityötä kaikissa Suomessa tai suomalaisia koskettaneissa suuronnettomuuksissa Estonian uppoaminen Jyväskylän ja Jokelan junaonnettomuudet Konginkankaan ja Malagan bussionnettomuudet Myyrmannin räjähdysonnettpmuus Tsunami Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset Jämijärven lento-onnettomuus
Nopea toiminta ja aktiivinen avun tarjonta Tiedot heistä, joita tapahtuma koskettaa mahdollisimman nopeasti ja kattavasti kriisityöntekijöiden tietoon Arkielämän järkyttävissä kokemuksissa ensilinjan auttajat (poliisi, pelastustoimi, poliklinikat) keskeisessä asemassa Suuronnettomuuksissa tietosuoja ja salassapitosäännökset usein estävät kriisiavun saannin Osaavat kriisityöntekijät Oikea lähestymistapa oikeaan aikaan
Kriisiprosessin vaiheet Psyykkinen sokki Suojareaktio, mieli suojaa itseltään sellaiselta tiedolta ja kokemukselta, jota se ei kestäisi Reaktiovaihe Tullaan tietoiseksi siitä, mitä tapahtuma merkitsee itselle ja omalle elämälle Voimakkaat ajatukset ja tunteet Työstämis- ja käsittelyvaihe Prosessi hidastuu Ajatusten ja tunteiden syvempi työstäminen ajan kanssa
Tapahtuma muodostuu Tietoiseksi, levolliseksi osaksi omaa itse Levollisuus: tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta Tapahtumaa voi ajatella ilman voimakkaita tunnereaktioita, ei tarvitse välttää sen ajattalemista tai torjua sitä pois mielestä Ei väkisin tunge mieleen
Alkaa heti, kun se mitä on tapahtunut on selvillä Ei kohdistu pelkästään häneen, joka on syyllinen tapahtumaan eli tekijään vaan kaikkiin, joiden voidaan katsoa olevan vastuussa tapahtumasta Ymmärrettävää, koska se mitä tapahtui, on niin epäoikeudenmukaista Syyttäminen suojaavaa Suojaa omilta hankalilta tunteilta Syyttämiseen juuttuu helposti kiinni Elämä pysähtyy ja keskittyy vain tähän
Kumpuaa väärin kohtelusta, epäoikeudenmukaisuudesta Aktiivinen tunne Ymmärrettävä tunne Vaatii purkamista Usein puhuminen ei riitä, vaatii fyysistä toimintaa Raju liikunta (halon hakkuu) Etsii kohdettaan ja saattaa purkautua kehen tahansa, joka sanoo poikkipuolisen sanan Harkitsemattomia raivonpurkauksia Pitkittyneenä johtaa katkeruuteen Siksi tärkeää yrittää käsitellä vihaa
Syyllisyydentunnot tavattoman yleisiä ja sitkeitä Hallinnantunteen säilyttäminen/ menettäminen Mitä olisin voinut tehdä? Mitä jätin tekemättä? Syyllisyydentunnot tärkeitä ihmisille Vaikea niistä luopua Syyllisyydentunnoissa pitää saada rypeä Muiden syyllisyydentunteet tuntuvat typeriltä, omat oikeilta Useimmiten psyykkisen terveyden merkki Kaikkein vastuullisimmilla eniten syyllisyydentuntoja
Järkyttävissä tapahtumissa vaatii syyttämisen ja syyllisyydentuntojen käsittelyä ennen kuin pystyy suremaan Jatkuu pitkään, muuttuu ajan kuluessa muotoaan Erilainen muistelu ja vainajan muistaminen, esim. valokuvien katselu auttaa Annettava aikaa ja tilaa, muuten helposti tulee pakahduttava olo
Hyvin yleistä järkyttävien tapahtumien jälkeen Pelätään, että sama tapahtuu uudelleen tai jotain muuta pahaa tapahtuu Pelko laajenee helposti, johtaa välttämiskäyttäytymiseen Pelko ei kuuntele järjen ääntä Irrationaaliset pelot Pelolle ei aina voi mitään, hyvin fysiologinen tunne Pelko kannattaa tunnistaa Pelko kannattaa tunnustaa Siitä kannattaa puhua Pelolle ei pitäisi antaa valtaa Pelon kohtaaminen tärkeää, mutta tilanne on tehtävä riittävän turvalliseksi
Hyvin yleistä järkyttävien kokemusten jälkeen Niin paljon ajateltavaa Ei pysty rauhoittumaan Ohjeena nykyisin: ei tarvitse nukkua ensimmäisinä öinä, pääasia, että lepää Kun ajateltava vähenee, mielikin rauhoittuu ja uni tulee helpommin Kynnys unilääkkeiden käyttöönottoon korkea näissä tilanteissa Uni yleensä palautuu vähitellen
Valmistautuminen Parantaa toimintakykyä katastrofitilanteessa Lieventää jälkireaktioita Järkyttävät tapahtumat kuuluvat elämään Noin 20% väestöstä tapahtuu jotain järkyttävää vuoden aikana Otetaan vastaan mitä elämä tuo tullessa Ei pelätä voimakkaita tunteita Kuuluvat tällaisiin tilanteisiin Niiden kohtaaminen, kestäminen ja läpikäyminen auttaa, välttäminen johtaa tuskan pitkittymiseen Hyväksytään ja otetaan vastaan tuki ja apu ei heikkoutta vaan vahvuutta
Aika/käsittely mielessä Usein koettu haitaksi tai ongelmaksi Puhuminen, kirjoittaminen Vaatii puheen arvoisat korvat kuulemaan Kokemuksen ja sen tuottamine tunteiden ja ajatusten kohtaava käsittely Hyvä ja huono välttäminen Rutiinisen säilyttäminen/normaali elämä Liikunta työ