Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä 12.10.2016 1
Sisältö Innovaatiot ja digitaalinen teknologia Maantieteellinen huippusijainti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Hub Finland Markkinalähtöinen lentoliikenne mahdollistava toimintaympäristö Korkeatasoinen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava infrastruktuuri 2
Innovaatiot ja digitaalinen teknologia 4
Lentoliikenteen digitalisoituminen AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA Lisääntyy lentoliikenteessä ja lentoasemilla kaikissa prosesseissa Otetaan miehittämättömän ilmailun potentiaali täysimääräisesti käyttöön. Automaatio Robotiikka YHTEENTOIMIVUUS Digitalisaation hyödyntäminen lippujärjestelmien kehityksessä sekä matkaketjujen sujuvoittamisessa Teknologia Digitalisoituva lentoliikenne Yhteentoimivuus ALUSTATALOUS Uudet liiketoimintamallit haastavat perinteisen liiketoiminnan TEKNOLOGIA Lentoliikenteen dataekosysteemin luominen: huolto, operointi, lentokoneiden rakentaminen Alustatalous
Maantieteellinen huippusijainti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Hub Finland 6
Lentoliikenne osana suomalaista liikenne-ekosysteemiä edistää saavutettavuutta ja sitä kautta talouskasvua Tehokkaan lentoliikenteen hyödyt Yritykset Suorat ja tehokkaat yhteydet mm. kehittyville talousalueille Koillis-Aasiaan ja muille tärkeille vientialueille sekä Suomen elinkeinoelämää ja yrityksiä tukevat lentoliikenneyhteydet maakuntiin. Investoinnit - Kansainvälinen saavutettavuus korreloi ulkomaisten suorien investointien kanssa ja on tärkein edellytys liiketoiminnan sijoittumiselle. Osaavan työvoiman saatavuus ja liikenneyhteydet ohjaavat elinkeinoelämän tekemien kyselytutkimusten mukaan eniten yritysten sijoittumista Suomessa (Lähde: Alueiden kilpailukyky selvitykset; Keskuskauppakamari; sivu 18) Matkailu Potentiaalia matkailun kasvattamiseen. Finavia raportoi kiinalaisten matkustajien määrän Helsinki-Vantaalla kasvaneen vuodesta 2014 vuoteen 2015 50 % yhteensä 300 000 matkustajaan ja ohittaneen venäläisten matkailijoiden määrän. Helsinki-Vantaalta Lappiin matkustavien aasialaisten matkustajien määrä kasvoi 10 %, tärkeimpien lähtömaiden ollessa Kiina, Hongkong ja Singapore. Vuonna 2015 myös Suomessa yöpyvien aasialaisten matkailijoiden määrä kasvoi 20 %. Potentiaali stop-over matkailun kehittämiseen on merkittävä. Yksittäinen matkustaja Mahdollisuus nopeisiin yhteyksiin ja hyvään saavutettavuuteen. Tärkeitä tekijöitä matkustajille ovat sujuvien lentoyhteyksien lisäksi lentoasemien hyvä palvelutaso sekä toimivat matkaketjut lentoasemilta määränpäähän. Alueiden vahvuudet Lentoliikenteellä voidaan mahdollistaa laajan ja harvaan asutun maan tehokkaampi saavutettavuus sekä hyödyntää myös syrjäisempien alueiden potentiaalia.
Kansainvälinen saavutettavuus korreloi ulkomaisten suorien investointien (FDI) kanssa ja on tärkein edellytys liiketoiminnan sijoittumiselle Kansainvälinen saavutettavuus korreloi ulkomaisten suorien investointien kanssa myös BKT kokoerot huomioiden (Lähde IATA Oxford Economics) Osaavan työvoiman saatavuus ja liikenneyhteydet ohjaavat elinkeinoelämän tekemien kyselytutkimusten mukaan eniten yritysten sijoittumista Suomessa (Lähde: Alueiden kilpailukyky selvitykset; Keskuskauppakamari; sivu 18) Lentoliikenneyhteydet vaikuttavat yritysten sijaintiin, toimintaedellytyksiin ja Suomeen tuleviin investointeihin. 10 % lisäys mannertenvälisissä lennoissa lisää suurten yritysten pääkonttorien sijoittumista ao. kohteeseen 4 % (lähde: Journal of Economic Geography, 2008)
Ilmailualalla ja lentoliikenteellä on merkittävä vaikutus Suomen BKT:hen Ilmailun suora vaikutus EU-alueen BKT:hen on 110 miljardia euroa ja epäsuora on 510 miljardia. (Lähde: Steer Davies Gleave, 2015) Lentoliikenteen ja siihen suoraan kytkeytyvien toimialojen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 %. Jos lentoliikenteen vaikutus matkailulle otetaan huomioon nousee BKT-osuus 3,9 %:iin. (Lähde: Ofxord Economics, 2014) Lentorahti vastaa 35 % tavarakaupan arvosta, vaikka vain 0,5 % sen volyymista. (Oxford Economics 2011) BKT:n osalta tilanne suurin piirtein sama vuosina 2014 2015. Lentomatkustajat kasvaneet hieman myös vuosina 2014 2015 19,6 MEUR, 20 MEUR
Suomen maantieteellinen sijainti luo kilpailuedun ja kyvyn kilpailla ilmailualan kauttakulkuliikenteessä Hub Finland 42 Miljoona matkustajaa, vuosikasvu 4,9% Suoraan Siperian ja Mongolian yli lentäminen mahdollistaa kilpailukykyisimmät yhteydet erityisesti Pohjois-Euroopasta Koillis-Aasiaan. Chicago New York Miami 66 Miljoona matkustajaa, vuosikasvu 2,9% 634 Miljoona matkustajaa, vuosikasvu 2,9% 70 Miljoona matkustajaa, vuosikasvu 4,4% Delhi Chongqing Xi an Beijing Tokyo Seoul Nagoya Osaka Fukuoka Shanghai Guangzhou Hong Kong Phuket Krabi Bangkok Ho Chin Minh City Singapore Lähde: Airbus Global Market Forecast 2015-2034 **24 tunnin lentokonerotaation on arvioitu maksimi kuormalla ja keskiarvoiselle laajarunkokoneen lentoetäisyydellä, 8500 kilometriä, käytettävä vain arviointitarkoituksiin. Suomen maantieteellinen sijainti luo luonnollisen kilpailuedun Kaakkois-Aasiassa suhteessa Lähi-Idän kauttakulkuliikenteeseen ja lentoyhtiöihin. Vertailtuna etäisyydessä ns. great circle kilometreissä,
Kunnianhimoinen asenne Lentoliikenteen osana muuta liikennejärjestelmää tarjottava laadukkaat ja monipuoliset kotimaan ja ulkomaan yhteydet asiakkaille. Lentoliikenteen kehittämisessä tarkasteltava globaalia toimintakenttää. Suomesta kasvaa lentoliikenteen kansainvälinen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasemasta kansainvälisesti kilpailukykyisempi solmukohta suhteessa kilpaileviin vaihtolentoasemiin. Menestyminen vaatii laajan tarjonnan erityisesti Euroopan ja Aasian lentojen tarjonnassa. Kotimaan ja Euroopan yhteyksien rakentaminen Helsinki-Vantaan kauttakulkeviksi tuo mahdollisuuksia tarjota myös aasialaisille yhteyksiä kaikkialle Suomeen. Markkinaosuuksien perusteella suurimmat kilpailevat vaihtolentoasemat Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä ovat Kööpenhamina, Amsterdam, Lontoo, Pariisi, Frankfurt, Zürich, Dubai, Abu Dhabi, Doha ja Istanbul. Suomesta on nopeat yhteydet Venäjälle, Koillis-Aasiaan, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Pohjoisen pallonpuoliskon 30 avainkaupunkia helposti saavutettavissa. Kansainvälisessä liikenteessä katseen tulee olla tulevaisuuteen sekä uusiin kehittyviin alueisiin ja yhteyksiin. Hyödynnetään matkustajapotentiaali myös Suomen lähialueilta. 11
Vaihtoehtoiset ja puhtaat polttoaineet sekä energiatehokkaat ratkaisut Turvalliset ja luotettavat lentoyhteydet Helsinki-Vantaa Maailman älykkäin lentoasema Elämyksiä lentoasemalta Mobiilit ja ajantasaiset palvelut Kustannustehokkaat ja älykkäät logistiikkakonseptit Asiakasryhmien profilointi ja kohdennetut palvelut Sujuvat matkaketjut lentoasemalle ja määränpäähän, laadukkaat joukkoliikenneyhteydet
Helsingistä Pohjois-Euroopan parhaat yhteydet Aasiaan & Pohjois-Amerikkaan Kaupunki Kaukolentojen määrä / viikko Helsinki 108 Tukholma 60 Oslo 35 Kööpenhamina 106 Berliini 29 Lontoo 1584 Kesällä 2016 Helsingistä on eniten kaukolentoja viikossa Aasiaan ja Pohjois- Amerikkaan kaikista Pohjoismaiden pääkaupungeista huolimatta talousalueen suhteellisesta pienuudesta. Finavian mukaan vaihtomatkustajien osuus Helsingissä on korkea; noin joka kolmas matkustaja lentokentällä on vaihtomatkustaja. Vaihtomatkustajien tuottamat vuosittaiset tuotot olivat vuonna 2015 arviolta neljännes Finavian Helsinki-Vantaan kokonaistuotoista.
Markkinalähtöinen lentoliikenne, mahdollistava toimintaympäristö 14
Markkinoillepääsy kolmansiin maihin on elinehto lentoliikenteen kasvulle Lentoliikenteen painopiste siirtyy Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Kiinan arvioidaan nousevan vuonna 2023 maailman suurimmaksi lentoliikennemarkkinaksi matkustajamäärillä mitattuna. Suomen kansainvälisen saavutettavuuden kannalta pääsy osaksi Aasian lentoliikenteen kasvua on olennaista. Lentoliikennesopimukset sisältävät lentoyhtiöille markkinoille pääsyä koskevia rajoituksia erityisesti Aasian maiden kanssa. Kasvu edellyttää sopimuksia uusista liikenneoikeuksista. Suomen painoarvo lentoliikenneneuvotteluissa on kevyt johtuen vähäisestä kysynnästä Suomea kohtaan ja oman markkinamme pienuudesta. Markkinoillepääsy edellyttää lentoyhtiön ja lentokentän pitkäjänteisen työn ja kaupallisten intressien yhteensovittamisen lisäksi vahvaa roolia valtiolta. Kansainvälinen lentoliikennepolitiikka on osa Suomen taloudellisia ulkosuhteita, joita edistämään tarvitaan LVM:n ja Trafin lisäksi myös UM ja TEM.
Mahdollistava toimintaympäristö elinehto lentoliikenteen kehittymiselle ja kasvulle Suomella on erinomaiset edellytykset nousta digitalisaation ja automatisaation hyödyntämisessä edelläkävijäksi sekä pyrkiä vaikuttamaan lentoliikenteen vapautumisen ehtoihin ja yhdenvertaisempiin kilpailun edellytyksiin. Lisäksi Suomi saisi tätä myötä valtteja niin koulutus- ja osaamis-, kuin palvelu- ja teknologiaviennilleen. Kasvattamalla Suomi kansanvälisesti tunnustetuksi lentoliikenteen solmukohdaksi, suomalaisille avautuu entistä parempia mahdollisuuksia vaikuttaa lentoliikenteen kansainväliseen toimintaympäristöön. Suomen tulisi panostaa pitkän aikavälin vaikuttamiseen kehittämällä ilmailualan ammatillista osaamista ja edelläkävijyyttä sekä profiloitumalla yhteistyökykyisenä ja ratkaisukeskeisenä toimijana. Suomen on otettava proaktiivisen vaikuttajan rooli kansainvälisillä ja EU:n foorumeilla.
Korkeatasoinen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava infrastruktuuri 17
Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava infrastruktuuri Suomen lentoasemilla tulee olla korkeatasoinen ja riittävä lentoasemainfrastruktuuri, joka palvelee lentoliikennettä häiriöttömästi ja tehokkaasti sekä houkuttelee uusia matkustajavirtoja. Lentoasemilla tulee panostaa toimialan kasvua tukevaan sekä innovatiiviseen tietoja viestintä sekä liikenneinfrastruktuuriin.
Infrastruktuurin tehokkuus ja oikein kohdennetut investoinnit ovat keskeinen menestyksen edellytys Kustannustehokas liikenneverkosto ja infrastruktuuri hyödyntävät kaikkia toimijoita mahdollistamalla kattavat ja toisiaan tukevat liikennevirrat sekä kustannustehokkaat toimintamallit. Lentoasemien kehittäminen, niiden lähialueiden kaavoitus ja lentotoimintaa koskevat mm. meluun liittyvät rajoitukset määrittävät yhdessä kasvun pitkän aikavälin rajat lentoasemien ympäristöjen kehittämiselle. Lentoasemien ilmatilankäytön tehokkuuden ja kapasiteetin kasvulle tulee varata tarpeeksi tilaa myös tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Lentokenttien yhdistäminen muihin liikenneyhteyksiin on matkaketjujen toimivuudelle tärkeää. Hyvin palvelevat joukkoliikenneyhteydet lentoasemalle ja sieltä pois ovat tärkeä osa kokonaismatkaketjun kilpailukykyä.