LAUSUNTO 1/5 LIITE 14a Kalajoen Marinan perustamisen tekniset edellytykset 1 TAUSTAA Kalajoen kaupunki on kaavoittamassa Hiekkasärkille, nykyisen Keskuskarin venesataman ympäristöön uutta matkailua palvelevaa aluetta. Olennaisena tekijänä uudessa alueessa on venesataman kehittäminen palvelemaan nykyistä huomattavasti suurempia huviveneitä. Nykyiseen venesatamaan johtaa 1,0 m kulkusyvyinen Kalajoen Keskuskarin venereitti, jota hiekan liettymisen vuoksi joudutaan vuosittain kunnostamaan ruoppaamalla. Uusi venesatama, Kalajoen Marina, on tarkoitus mitoittaa noin 40 jalkaisille ja 2,5 metrin kulkusyvyisille purjeveneille. Satamaan on suunniteltu yhteensä n. 130 venepaikkaa. Uuden venesataman rakentamisen yhteydessä hiekan liettymisen aiheuttamasta mataloitumisesta halutaan eroon ja sataman sisääntulosta halutaan nykyistä suojaisampaa. Alueen asemakaavaluonnoksessa on hahmoteltu sataman layout. Tässä lausunnossa arvioidaan periaatetasolla miten edellä esitetyt tavoitteet täyttävä ja teknis-taloudellisesti järkevä väyläratkaisu on toteutettavissa. 2 OLOSUHTEET ALUEELLA Keskuskari sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien edustalla omalla saarellaan, johon johtaa pengertie. Manner suojaa satamaa etelän ja idän puolelta ja Rahjan saaristo lounaasta, mutta lännestä koilliseen ulottuvalla sektorilla satamaa ympäröi avomeri. Hiekkasärkät ja niiden edusta muodostuu hiekasta, jota tuuli ja vesi osittain liikuttelevat. Liikkuvan hiekan on havaittu pyrkivän täyttämään kaivettua veneväylää. 3 ARVIO HIEKAN LIIKKUMISESTA Veden yleinen virtaussuunta kulkee Suomen rannikkoa pohjoiseen ja Ruotsin rannikkoa etelään. Ilmakuvasta voidaan havaita hiekkaa kasautuneen nykyisen venesataman aallonmurtajan lounaaseen avautuvaan aukkoon. Hiekkasärkkien edustalla on ilmakuvista havaittavissa useita rantaviivaan nähden poikittaisia vedenalaisia harjanteita. Voidaan olettaa, että hiekan pääasiallinen kulkeutumissuunta on rannikon suunnassa, ei rantaa kohti. Luonto on aikojen saatossa kasannut hiekkaa tiettyihin paikkoihin ja toiset taas ovat säilyneet syvempinä. Voidaan olettaa, että syvät alueet pysyvät pääsääntöisesti paremmin auki kuin matalat alueet, joille hiekkaa on tähänkin asti kasautunut.
LAUSUNTO 2/5 Yleisenä käytäntönä useissa hiekkarantakohteissa maailmalla on rakentaa lyhyitä penkereitä kohtisuoraan rantaa vasten. Se estää hiekan kulkeutumista ja rannan syöpymistä varsinkin kun kyseessä on rakennettu ranta. Alla on satelliittikuvaotteet Espanjasta (Barcelona, Fuerteventura) ja Ranskasta (Côte d Azur). Kuva: Rantaa vasten kohtisuoria penkereitä. Ylhäällä vasemmalla Barcelona ja oikealla Fuertevetura, alhaalla Côte d Azur (kuvat Google Maps).
LAUSUNTO 3/5 4 NYKYINEN SATAMA JA KAAVALUONNOKSESSA HAHMOTELTU LAAJENNUS Nykyisen venesataman suojana on pohjoisesta ja lännestä avoimelta mereltä suojaava aallonmurtaja, johon kuljetaan veneellä lounaaseen avautuvasta aukosta. Aallonmurtajan aukon ulkopuolella on pintakiviä. Nykyinen venereitti mereltä sataman suulle kulkee luode-kaakko-suuntaisena pintakivien ja aallonmurtajan välistä. Satamaan tultaessa tai sieltä lähdettäessä on välittömästi aallonmurtajan ulkopuolella 90 käännös. Asemakaavaluonnoksen havainnekuvassa 29.8.2016 satama laajenee merelle päin ja aallonmurtaja toteutetaan nykyisen kaltaisena uuteen paikkaan. Sisääntuloon kaavailtu aallonmurtajan aukon eteen muodostettavan luodon molemmin puolin. Asemakaavaluonnoksen mukainen väylä- ja aallonmurtajaratkaisu ei mielestämme toteuta sataman laajentamiselle asetettuja tavoitteita. Näkemyksemme mukaan kaavaluonnoksen havainnekuvassa hahmotellun ratkaisun keskeisiä ongelmia ovat: 5 RATKAISUEHDOTUS LOHI Hiekan liettyminen luonnon muodostaman hiekkasärkän läpi kaivettavaan väylään. Esitetyssä muodossa ilmiöltä ei ole mitään mahdollisuuksia välttyä. Navigoinnin kannalta useat, pienessä tilassa tehtävät jyrkät käännökset. Aallonmurtajan sijoittaminen siten, että sen suojassa satamalle ei juuri jää laajentumisvaraa. Hiekan liettymisen minimoimiseksi sataman sisääntulo ja aallonmurtajan suuaukko pitää ulottaa täyssyvään veteen asti ja satama suojata kohtisuoraan rantaa nähden sijoitettavilla aallonmurtajilla Aallonmurtajat estävät rannan suunnassa liikkuvaa hiekkaa kasautumasta kaivettuun satama-altaaseen. Kun tuloväylä ja sataman sisääntulo sijaitsevat luonnonsyvässä vedessä, niin nykyisessä virtaustilanteessa ja vallitsevissa syvyyssuhteissa voidaan perustellusti olettaa liettymisen sataman suulla olevan vähäistä. Tuloväylän linjauksen olemme sijoittaneet nykyisen Rahjan sataman väylään kuuluvan Keskuskarin valaistun taululinjan jatkeelle, mikä takaa turvallisen navigoitavuuden Kalajoen Marinaan myös huonolla näkyvyydellä tai jopa pimeällä. Samalla suora sisääntulo satama-altaaseen ja aallonmurtajien suojaan on helppoa ja turvallista. Aallonmurtajan rakentaminen saattaa muuttaa virtausolosuhteita, mutta syvä vesi sallii jonkin verran hiekan kasautumista ennen kuin siitä aiheutuu haittaa navigoinnille. Mikäli kunnostusruoppaukselle tulee tarvetta, aallonmurtajan edusta
LAUSUNTO 4/5 voidaan kaivaa alkuperäiseen vesisyvyyteensä, jolloin kunnostusruoppauksia tarvitsee tehdä harvemmin. Laaja satama-allas mahdollistaa venesataman helpon laajentamisen tulevaisuudessa ilman että nyt ensivaiheessa toteuttavaa aallonmurtajaa tarvitsee enää muuttaa. Aallonmurtajan rungon rakentamisessa voidaan käyttää satama-altaasta kaivettavaa hiekkaa, jolloin suorien kustannussäästöjen lisäksi saadaan altaaseen liettymisvaraa. Jatkosuunnittelussa pyritään löytämään massatasapaino altaan ruoppauksen ja aallonmurtajan hiekkatäytön välillä. Hahmottelemamme aallonmurtajaratkaisun muoto noudattelee löyhästi lohen suuta. Näin venesatamalle on teknisesti toimivan ratkaisun lisäksi mahdollista saada näyttävä, matkailullisesti kiinnostava teema, joka erottuisi ilma- ja satelliittikuvissa. Tätä teemaa voidaan jatkaa esimerkiksi sijoittamalla näkötorni lohen silmäksi. 6 KARKEA KUSTANNUSARVIO Olemassa olevien tietojen pohjalta arvioimme ratkaisuehdotuksemme toteutuskustannuksiksi karkeasti n. 3 4 miljoonaa euroa. Tämä arvio sisältää aallonmurtajan rakentamisen ja satama-altaan ruoppauksen ja voi muuttua olennaisesti lähtötietojen tarkentumisen myötä. Liitteenä olevassa piirustuksessa olemme hahmotelleet myös suppeampaa ratkaisua, jolloin investointikustannusta saadaan painettua pienemmäksi. Tällöin saattaa kuitenkin tulla ongelmia hiekan kasautumisen kanssa ja venepaikkojen lisääminen satamaan tulee tulevaisuudessa kalliimmaksi. 7 SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeen eteenpäin viemiseksi sekä teknisten ratkaisujen ja kustannusarvion tarkentamiseksi suosittelemme monikeilaluotausta nykyisten vesisyvyyksien kartoittamiseksi sekä kairauksiin ja/tai akustisiin menetelmiin perustuvia tutkimuksia pohjasuhteiden varmistamiseksi. Korostamme että tässä hahmoteltu ratkaisu perustuu ainoastaan merikartan syvyystietoihin, jonka voidaan olettaa perustuvan vuosikymmeniä vanhoihin linjatai punttiluotauksiin. Tässä tapauksessa ne ovat riittämättömät luotettavan suunnittelun pohjaksi. Tutkimusten pohjalta tulee käynnistää sataman ja väylän yleissuunnittelu sekä edelleen vesilain mukaisen lupahakemuksen laatiminen vesirakentamistoimenpiteille sekä yleisen paikallisväylän muuttamiseksi. Huomionarvoista on, että itse lupakäsittely aluehallintovirastossa kestää tyypillisesti noin vuoden ja mahdolliset valitukset pitkittävät prosessia pahimmillaan vuosia.
LAUSUNTO 5/5 Laadittaessa yleiskaavaa satamalle suosittelemme varaamaan kyllin laajan alueen LV-merkinnällä, jotta ei rajoiteta tutkimusten ja jatkosuunnittelun myötä tarkentuvia ratkaisuja. Keskuskarille johtava penger on ehdotettu korvattavaksi sillalla, jotta vesi pääsisi vapaammin virtaamaan ja sitä kautta voitaisiin vaikutta hiekan kulkeutumiseen ja vedenlaatuun. Arviomme on, että tällaisen aukon avaamisella ei saavuteta kovin laajalle ulottuvia vaikutuksia ja kulkeutuva hiekka voi nopeasti täyttää hiekkasärkän läpi kaivettavan aukon. Helsingissä Seppo Virtanen diplomi-insinööri Matti Karttunen diplomi-insinööri LIITTEET 1. Hahmotelma väylä- ja satamaratkaisuksi