MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Samankaltaiset tiedostot
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

SIMO-seminaari Helsinki

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Jyväskylän kaupungin metsät

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Hakkuumahdollisuusarviot

METSÄ SUUNNITELMÄ

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kuvioton metsäsuunnittelu Paikkatietomarkkinat, Helsinki Tero Heinonen

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

UPM Metsäsuunnitelma

Suomen metsien inventointi

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

UPM Metsäsuunnitelma

Korko Mela-laskelmissa

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

UPM Metsäsuunnitelma

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

UPM Metsäsuunnitelma

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

UPM Metsäsuunnitelma

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

MELAn käyttö Metsähallituksessa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Uusimmat metsävaratiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Puuraaka-aineen saatavuus

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

Metsäpolitikkafoorumi

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

kannattava elinkeino?

Transkriptio:

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia Metsämannut Oy Janne Soimasuo 1

MELA Metsämannut Oy:ssä Mela ollut käytössä Metsämannut Oy:ssä 20 vuotta Aluksi strategisen suunnittelun apuväline Hakkuusuunnitteen laskenta Yritystason hakkuukertymät ja hakkuupinta-alat Laskentakaudet 20-50 vuotta Lähtöaineisto ryhmitelty suurkuvioiksi Ei palautusta kuviotasolle 2

MELAn nykyinen käyttö Metsämannut Oy:ssä MELA on pääasiallinen laskentaväline MOTTI tapauskohtaisessa tarkastelussa, koulutuksessa ja menetelmäkehitystarkasteluissa 5 pääasiallista käyttötarkoitusta: Kuviotietokannan (METKIS) laskentatehtävät IAS/IFRS arvotuslaskelmat Tila-arviot / Tuottoarvolaskelmat / Arvonmääritys Strateginen suunnittelu Hakkuukohteiden määritys 3

Kuviotietokannan laskentatehtävät Inventointitiedoista kuvio- ja ositetunnusten laskenta Tilavuus, puutavaralajit, kasvu, arvokasvu (%) Metsäsuunnitelman kehitysennusteen laskenta Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus Hakkuukertymäarvioiden laskenta Poistumaprosentti Jäävä puusto MELA on käytännössä piilotettu kokonaan käyttäjältä Vuosittainen kasvulaskenta 4 Heikkoutena liitettävyys muihin ohjelmistoihin

IAS/IFRS arvonlaskenta Metsäomaisuuden arvo lasketaan IAS 41-periaatteiden mukaisesti Puuston arvo: Vain olemassa oleva puusto Nettokassavirta arvon määrityksen perustana Laskentajakso 120 vuotta 12* 10 vuotta Simuloidaan vain 1 toimenpideketju / kuvio 5 Hakkuut ja muut toimenpiteet pakotettuja, kun kriteerit täyttyvät Uuden puuston viljely/syntyminen estetty, samoin uudistamistoimenpiteet Tapion suositusten mukaiset harvennus- ja uudistamisrajat Melasta palautetaan simuloinnin jälkeen Hakkuukertymät puutavaralajeittain Metsänhoitotoimenpiteiden pintaalat Kasvupaikkojen pinta-alat Diskonttaus ja arvon määritys erillisessä sovelluksessa Kantohinnat (hintakehitys) ja kustannukset mukaan vasta tässä vaiheessa Nopea laskenta Ei optimointia

MELA- simuloinnin ohjaus normaalilaskennoissa Aineistot simulointiin muodostetaan osa-alueittain Hinta-alueet (metsäkeskus) Turvemaat ja kivennäismaat erikseen (hakkuiden ohjaus) Rajoitetun maakäytön luokille omat käsittelysäännöt Tienvarsihinnat = puutavaralajeittain keskimääräiset kantohinnat + keskimääräiset korjuukustannukset Uudistamiset kasvupaikan perusteella Säästöpuusto jätetään Harvennukset pakotetaan normaalilaskennoissa Lepo ei todellinen vaihtoehto talousmetsäkuvioille Saadaan selville harvennustenmääräarvio Vähemmän vaihtoehtoja 6

Tila-arviot / Tuottoarvolaskelmat / Arvonmääritys Arvonlaskenta todennäköisen hakkuurytmin pohjalta Laskenta-aika aika tavallisesti 100 vuotta (8* 10 + 1*20 vuotta) Optimoidaan lähtökohtaisesti suhteellisen tasainen/kestävä hakkuusuunnite Taloudellinen kestävyys Ostotilanteessa myös osana kokonaisuutta Hintaskenaariot mukaan simuloinnissa ja optimoinnissa Arvon määritys erillisenä sovelluksena 7 Hyödynnetään IFRS-laskentapohjaa

Strateginen suunnittelu Erilasten vaihtoehtoisten metsän käsittelyvaihtoehtojen tuottamista päätöksentekijän avuksi Erilaiset optimointiongelmat Riskianalyysi eri kasvutasoilla Vähintään 50-vuoden tarkastelujakso Tavallisesti 100 vuotta Metsien käytön mahdollisuudet Pitkän aikavälin hakkuutason määrittäminen 8

Hakkuukohteiden määritys Strategisen suunnittelun jalkautus Tavallisesti 45 vuotta (9*5 vuotta) Lasketaan pitkän aikavälin rajoitteiden pohjalta hakkuukuviot ensimmäiselle 5vuotiskaudelle MELAn hakkuuehdotukset ja kertymäennusteet viedään kuviotietokantaan Metsänhoitoesimies tekee ehdotuksista leimikkokeskittymät Rullaava vuosittainen suunnittelu 9

Kysymyksiä ja kehitystarpeita MELA hyvä väline siihen, mihin tehty Parametriviidakko vaatii käyttäjältä osaamista: Projekti tms. Kaikkea ei kannata yrittää tehdä MELAlla, ainakaan nykyversiolla Metsäntutkimuslaitoksen mallinnustyö ja VMI tärkeä perusta Taimikon alkukehitys: onko tulossa parannusta? Maanmuokkauksen vaikutus kasvuun (kuusi) Maanmuokkaus ja taimikonhoitotarve (kuusi) Taimikonhoito: Laskentakausi turhan pitkä. Voisiko olla tiheämpi (kuten kasvu?) Siemenviljelyssiemenen kasvu ja laatu Puutavaralajien helpompi määrittäminen (parametrien avulla)? 10 Energiapuuositteet (kasvatusmetsät) / energiapuuharvennus? Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät Virkistyskäyttöarvot yms. Liitettävyys muihin järjestelmiin? Liittymät suoraan tietokantoihin siirtotiedostojen sijaan? Eri laitealustat? Käytössä nousseita kysymyksi: Kasvutason vaihtelut versioiden välillä? Säästöpuut ja ikäluokat: Sotkevatko säästöpuut MELA ikäluokkatarkastelun pitkissä laskelmissa?

Kiitos! 11