Työryhmä 6 Lasten kaltoinkohtelu perhehoidossa voiko minustakin tulla kaltoinkohteleva sijaisvanhempi? 10.11.2016 Jyväskylä Lastensuojelun perhehoidon päivät Anu Huovinen aluejohtaja, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, Theraplay- ja DDP-koulutus Pelastakaa Lapset ry Kokemukset näkyviin - väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa - hanke 2009 2014
Kaltoinkohtelua sijaisperheissä onko sitä? Ns. lapsiuhritutkimus (Ellonen & Pösö 2010, 38): Fyysinen väkivalta: joka kymmenes sijoitettu lapsi on kokenut, merkittävästi vähemmän kuin omassa perheessään asuvat - vähemmän on tukistamista, muuta fyysistä väkivalta lähes saman verran (tönimistä, ravistelua) - Fyysisestä väkivallasta ilmoitetaan jonkun verran enemmän sijaisperheissä kuin laitoksissa Henkinen väkivalta: 42 % sijoitetuista ilmoittaa henkisestä väkivallasta (= vähemmän kuin perheessään asuvat) - Haukkumista on vähemmän, väkivallalla uhkaamista lähes yhtä paljon Sijaisperhe laitos: fyysistä väkivaltaa ilmoitetaan hieman enemmän sijaisperheissä kuin laitoksissa, henkisen väkivallan kokemuksia selvästi enemmän laitoksissa - sijaisperheissä keskustellaan ongelmista selvästi vähemmän kuin muissa asumismuodoissa Vuoden 2013 vastaavan kyselyn (Fagerholm et al. 2014) tuloksissa ei ole eritelty sijaishuollossa asuvia, määrät ovat pienet
Historiaa(ko vain)? Ns. lastensuojelun historiatutkimus (Hytönen et al. 2016) noin 30 % kaltoinkohtelua kokeneista haastatelluista oli sijoitettuna sijoituskotiin (haastatteluun kutsuttiin kaltoinkohtelua kokeneita) Kaltoinkohtelun kokemukset Kokemukset rakenteellisesta väkivallasta; huostaanotto- ja sijoituspäätökset sekä sijoitusperheen valinta, siirtymät Lapsen perustarpeiden laiminlyönti: kulttuuritaustan ja äidinkielen huomiotta jättäminen; huolenpidon laiminlyönti; turvallisuus, hoiva ja tunne-elämän kehitys; terveydenhoito; koulutus- ja oppimis-mahdollisuudet; päihteet Kohtuuton työnteko kaltoinkohteluna Henkinen ja ruumiillinen väkivalta; monimuotoista ja raakaa sijoitusperheiden vanhempien käyttämä toimintatapa oikaista huonoa tai väärää käytöstä + keino alistaa lapsi, kitkeä lapsesta pois oletettua uppiniskaisuutta tai pahuutta + nöyryyttää ja häpäistä lapsi ja osoittaa hänen paikkansa hierarkiassa. Mielivaltaa, painostusta ja mustamaalausta Seksuaalinen väkivalta; aikuisten tai toisten lasten tekemä
Mitä se kaltoinkohtelu perhehoidossa on? lapsen hoidon laiminlyönti tai estäminen / hoivan puuttuminen perushuolenpitoa vaille jääminen: ovien sulkeminen yöksi, ei saa tulla huoneesta ennen kuin vanhemmat ovat heränneet tai ei lupaa tulla herättämään vanhempia, pulmien vähättely, ei viedä lääkäriin, syömisen rajoittaminen esim. ei anneta välipalaa, ei koskaan pyydetä syliin seksuaalinen hyväksikäyttö sukupuoliyhteys sijaislapsen kanssa, lapsen kehitystä vaurioittava seksuaalinen teko kuten seksuaalisviritteinen puhe, koskettelu, nuoren haukkuminen huoraksi lapsen fyysinen pahoinpitely lyöminen, tukistaminen, läpsiminen, kovakourainen käsittely, luunappi, kiinni tarttuminen, tavaroilla heittely vanhemman pelottavuus kuritusväkivalta / kasvatuksen epäjohdonmukaisuus kohtuuttomat rangaistukset, uhkailu rangaistuksilla, lapsen kokema vanhemman uhkaavuus ilman fyysistä väkivaltaa, eristäminen yksin omaan huoneeseen toistuvasti, ennakoimattomuus, rajat ja sopimukset muuttuvat mielivaltaisesti lapsen ylikontrollointi tai liiallinen vaativuus: liiallinen avustaminen, ylisuuret vaatimukset lapsen käyttäytymisen ja tunteiden ilmaisun suhteen, liiallinen kontrolli
tietojen pimittäminen, turvattomuus: ei kerrota mihin vanhempi menee t palaa henkinen väkivalta lapsen mitätöinti, vähättely ja moittiminen, uhkailu, uhkaavuus, nimittely, julkinen haukkuminen, loukkaava kommentointi esim. lapsen ulkonäköön tai syömiseen liittyen vuorovaikutuksen köyhyys tai kylmyys lapsen kokeminen täysin negatiivisesti, vaikeus nähdä lapsessa mitään hyvää, hellyyden, lohdun, sylin ja sosiaalisen turvallisuuden kieltäminen lapselta, lapsen kohtaamattomuus, suljetut ovet, positiivisen vuorovaikutuksen puuttuminen, tuskastuminen ja väsyminen lapseen puhe lapsen läsnä ollessa eriarvoisuus omiin tai toisiin sijoitettuihin lapsiin verrattuna sijoitettu lapsi on aggressiivinen omaa kohtaan ja vanhempi ei kestä sitä, koetaan kilpailijaksi, eriarvoinen kohtelu eristäminen biologisesta perheestä pahan puhuminen biologisista vanhemmista, oman negatiivisen asenteen välittäminen lapselle, ei puhuta mistään lapsen taustaan liittyvästä, liiallinen hienotunteisuus, lapsen oman taustan kieltäminen, biologisten vanhempien arvottomuus, yhteydenpidon perusteeton rajoittaminen
sosiaalinen syrjäytyminen, (-syrjäyttäminen) kaverisuhteet puuttuvat, sisarussuhteet sijaisperheessä huonot, eristäminen perheen sosiaalisesta kanssakäymisestä parisuhdeväkivalta: lapsi parisuhdeväkivallan todistajana, turvattomuus lapsen hylkääminen kriisitilanteessa tai sijaishuollon paikan muutosvaiheessa sijaisvanhemman psyykkiset ongelmat, vaikeus käsitellä tunteita ja kokemuksia, alkoholisoituminen / epävakaus ihmissuhteissa lasten sitominen salailuun, hoidon laiminlyönti, lapsi huolehtii vanhemman jaksamisesta, lapsi joutuu lepyttelemään vanhempaa, vanhempi ei kestä teini-ikäisen riehumista, huutaminen kun lapsi kiukuttelee, vanhempi tarvitsee hoivaa ja lapsi alkaa hoivata, omat väkivaltakokemukset aktivoituvat ja vanhempi ei pysty antamaan hoivaa lähteet: Oranen, Mikko (2006) Tutkimista ja tunnustelua Lastensuojelun alkuarvioinnin käytäntöjä, malleja ja kehittämissuuntia. Alkuarviointi ja avohuolto työryhmän loppuraportti 22.3.2006. Lastensuojelun kehittämisohjelma. Paavilainen, Eija & Flinck, Aune (2008) Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen - hoitotyön suositus. Hoitotyön Tutkimussäätiö. + sijaisperheväkivalta -työryhmien keskustelujen kirjaukset (Kokemukset näkyviin -hankkeessa)
Miksi ja miten sijaisperheväkivaltaa? Voiko minusta tulla? 1) Sijaisvanhempi väkivallan tekijänä, lapsen kaltoinkohtelijana Samat riskitekijät kuin kenellä tahansa muullakin: - Omat perhe- ja lähisuhdeväkivaltakokemukset aikaisemmin elämässä lapsena, nuorena, nuorena aikuisena - Muut käsittelemättömät traumat - Tämän hetken elämän stressitilanteet (parisuhdevaikeudet, työttömyys, muutto, vanhemman tai muun läheisen kuolema ) - Yksin jääminen /tunne liiallisesta yksin jäämisestä lapsen asioissa - Asenne kuritusväkivaltaan myönteinen - Mitä muuta?
Miksi ja miten sijaisperheväkivaltaa? Voiko minusta tulla? 2) Sijoitettu lapsi on väkivaltataustainen, tuo kokemuksensa mukanaan Lapsi tuo väkivaltaisen käytöksen mallin sijaisperheeseen Lapsen käytös voi olla hankalaa, etenkin niin kauan kunnes ei luottamusta aikuisiin (lapsen on vaikea luottaa!) -> Lapsi on epäluotettava itsekin; valehtelu, varastelu, uhmaaminen, tottelemattomuus Lapsen tunne-elämän pulmat: -> vaikeus säädellä tunteita, saa raivareita pienimmistäkin asioista, epävarmuus, pelot, >< ei omaa tahtoa eikä toiveita, liika kiltteys Kolmiyhteys; vaikeat elämänkokemukset, tunnekokemukset ja käytös: mm. univaikeudet ja painajaiset, suhde ruokaan ristiriitainen Kaltoinkohdeltu lapsi on moninkertaisessa riskissä tulla uudelleen kaltoinkohdelluksi - mitä sijaisvanhemmalle tapahtuu?
Miksi ja miten sijaisperheväkivaltaa? Voiko minusta tulla? 3) Vuorovaikutuksen haasteet; kun kiintymyssuhdetrauma taustalla Lapsen, jonka kiintymyshistoria on traumatisoitunut, on vaikea kiintyä uuteen vanhempaan -> vaatii aktiivista otetta ja työstämistä sijaisvanhemmalta Ongelma sijaisvanhemman kannalta, kun vuorovaikutuksesta jää puuttumaan palaute, hymy, läheisyyden tuntu, lapsi ei rauhoitu kun rauhoitan jne. -> vaikea toteuttaa vuorovaikutukseen houkuttavaa ja kiintymykseen auttavaa vanhemmuutta, kun myönteinen palaute jää saamatta! - myönteinen palaute jaksamisen kannalta olennaista Mitä muuta kiintymystrauma tarkoittaa käytännössä ja voiko johtaa kaltoinkohtelevaan suhteeseen?
Miksi ja miten sijaisperheväkivaltaa? Voiko minusta tulla? 4) Sijaisperheväkivalta jää herkemmin piiloon kuin muu perheväkivalta? Sijaisvanhempi on sijaishuollon sosiaalityöntekijän työpari -> työntekijän on vaikea epäillä (= kuulla oikea hätä) ehkä pitkään yhteistyösuhteessa ollutta perhehoitajaa -> sijaisvanhemman on samasta syytä vaikea kertoa omasta huolestaan, väsymyksestään, ylilyönneistä käytöksessään + tunteissaan, väkivaltaisuudestaan jne. ->hyvän vanhemmuuden vaatimus itsellä ja muilla, ulkokuori ja kulissit ehkä vielä tiukempaan kuin muissa perheissä Jos lapsi kertoo tai yrittää kertoa, uskommeko? Jos lapsen tapana on ollut satuilla, valehdellakin, värittää juttujaan Onko näin, vai ei, vai vielä enemmän?
Lapsen kanssa: työntekijän pitäisi huomata, puuttua, auttaa Lapsen tapaamiset kahden kesken toistuvasti, säännöllisesti (ei vain kun huoli on herännyt) hänen huolen ja pelon aiheistaan Huomaa lapsen vihjeet puheessa, eleissä, leikissä, tai jäljet kehossa ja kysy niistä Pelkästään oireiden perusteella vaikea päätellä kaltoinkohtelua, mutta huomaa muutokset lapsessa, mm (Flinck et al. 2007; teoksessa Epäily lapsen, 76): - lapseen on vaikea saada katsekontaktia - lapsi on poikkeuksellisen arka ja passiivinen - lapsi on vihamielinen, kiukkuinen, levoton tai pelokas - lapsi viestittää tai kertoo kaltoinkohtelustaan - lapsi ei halua lähteä esimerkiksi hoitopaikasta tai vastaanotolta - paniikki- tai raivokohtaukset lääkärintarkastuksessa - lapsella on epämääräisiä mustelmia epänormaaleissa paikoissa - lapsi tekee väistöliikkeitä vanhemman lähestyessä tai hakee turvaa muista aikuisista
Sijaisvanhempien kanssa? mitä työntekijän pitäisi huomata (huolen tai vaaran merkkejä) Sijaisvanhemmat kieltävät lapsen kokemukset Kyvyttömyys ottaa vastuuta tapahtuneesta Sijaisvanhemmilla ei ymmärrystä, että olisi jotain pulmaa Ei sisäistä motivaatiota muutokseen Kyvyttömyys ehdottaa lapsen tilannetta helpottavia ratkaisuja Oman vihan/vihaisuuden osoittamisen ja hallinnan rajattomuus Vanhempi syyttää vaikeuksista aina muita erityisesti lasta Kyvyttömyys puhua tai tarkastella tapahtumia Kyvyttömyys osoittaa empatiaa ja kuulla toisia mielipiteitä Kyvyttömyys nähdä viranomaisia mahdollisina auttajina Alkoholi/huumeongelmat Ylilyövät sukupuolirooleihin liittyvät asenteet (Muokattu Vetere 2010 luentomateriaali, julkaisematon; teoksessa Epäily lapsen, 15)
Mitä muuta tarvitaan? Avoimuutta, rohkeutta puuttua ja toimia (kipeitäkin ratkaisuja) Lapsilähtöistä työotetta, lapsen kuulemista aina hänen omassa sijoitusasiassaan, kaikissa asioissaan Viranomais- ja eri toimijoiden yhteistyötä Tietoa väkivallasta ilmiönä ja yksilökohtaisena tragediana, koulutusta eri osapuolille Sijaisvanhemmille riittävä tilannekohtainen sosiaalityön tuki ja vanhemmuuden ohjaus /työnohjaus Kuntaan / kuhunkin toimipisteeseen mietitty mallinnus siihen, miten meillä toimitaan, kun herää epäily lapsen kaltoinkohtelusta sijaisperheessä Älä jää yksin!
Kiitos!
Käytettyjä lähteitä ja muuta kirjallisuutta Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus. Ellonen, Noora (2008) Väkivalta instituutioissa. Teoksessa Noora Ellonen, Juha Kääriäinen, Venla Salmi ja Heikki Sariola (2008) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikoulun raportteja 71/2008, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 87. Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010) Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):1. Epäily lapsen kaltoinkohtelusta sijaisperheessä tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli. (toim.) Aro, Ulla-Maija & Huovinen, Anu & Marttala, Pia. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisuja 24, e-aineisto www.pelastakaalapset.fi/tietoameista/julkaisut Eskonen, Inkeri (2005) Perheväkivalta lasten kertomana. Acta Universitatis Tamperesis 1107. Tampere. Fagerlund, Monica & Peltola, Marja & Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110, Poliisiammattikorkeakoulu. Tampere Flinck, Aune ym. (2007) Lasten fyysisen pahoinpitelyn tunnistaminen ja siihen puuttuminen yliopistollisessa sairaalassa. Hoitotiede Vol 19, no 3/07, 163 173 Hughes, Daniel A. (2010) Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa. Tampere: PT-kustannus. Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT- Kustannus.
Huovinen, Anu & Marttala, Pia (toim.) (2013) Puheenvuoroja väkivallasta ja sijaishuollosta. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisuja 21. Hytönen, Kirsi-Maria & Malinen, Antti & Salenius, Paula & Haikari, Janne & Markkola, Pirjo & Kuronen, Marjo & Koivisto, Johanna (2016) Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937 1983. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:22. Oranen, Mikko (2006) Tutkimista ja tunnustelua Lastensuojelun alkuarvioinnin käytäntöjä, malleja ja kehittämissuuntia. Alkuarviointi ja avohuolto työryhmän loppuraportti 22.3.2006. Lastensuojelun kehittämisohjelma. Paavilainen, Eija & Flinck, Aune (2008) Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen - hoitotyön suositus. Hoitotyön Tutkimussäätiö. Vetere, Arlene (2010) Domestic Violence. Luentomateriaali Helsinki: julkaisematon.