Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Transkriptio

1 Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus

2 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan (vrt. American Medical Association, AMA, 2005). Viittaa yhden perheenjäsenen toiseen kohdistamaan väkivaltaan. Tekijänä voi olla esimerkiksi vanhempi, lapsi, puoliso tai ex-puoliso. Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään sukulaisuus-, seurustelu-, ystävyys- tai muissa läheisissä suhteissa tapahtuvan väkivallan ja sen läheisin termi on parisuhdeväkivalta. Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan avioliitossa, avoliitossa, seurustelusuhteessa tai muussa vastaavassa suhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Parisuhdeväkivaltaa terminä käytetään sukupuolineutraalisti

3 Perhe- ja parisuhdeväkivalta Perhe- ja parisuhdeväkivaltaa voi esiintyä kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Väkivallan käyttö on tietoista toimintaa, jolla haetaan itselle valta-asemaa suhteessa toiseen alistamalla. Parisuhde- ja perheväkivalta on useimmiten toistuvaa ja raaistuu jatkuessaan, eikä lopu itsestään. Se voi myös muuttaa muotoaan (vrt. väkivallan eskaloituminen.) Väkivalta vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen sen ympärillä olevaan: uhrin ja tekijän lisäksi sijaiskärsijöitä ovat lapset ja muu lähipiiri

4 Parisuhdeväkivallan muodot Kyseessä yksipuolinen väkivalta ja taustalla väkivaltaa käyttävän halu kontrolloida puolisoaan (vrt. väkivallan eskaloituminen). 1. Lähisuhde/parisuhdeterrori ja henkinen piina (Piispa 2004) 2. Väkivaltainen puolustautuminen kumppanin väkivaltaa ja kontrollia vastaan Molemmat puolisot voivat olla kokijoina ja tekijöinä 3. Tilanneväkivalta (satunnaista väkivaltaa ) 4. Molemminpuolinen väkivaltainen kontrollointi (sekä naisen että miehen harjoittamaa kontrollia, väkivaltaa ja valtataistelua) (Johnsonin ja Ferraro 2000; Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010)

5 Sirkka Perttu HENKISTÄ VÄKIVALTAA/ RAJOITTAMISTA/KONTROLLOINTIA FYYSINEN VÄKIVALTA ALKAA SOPEUTUMISKEINOJEN KÄYTTÄMINEN SISÄINEN JA ULKOINEN YKSINÄISYYS

6 Erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset parisuhdeväkivallasta Konfliktinäkökulma Parisuhdeväkivaltakokemukset vuorovaikutuksellisia ongelmia Väkivallan seuraukset ja merkitykset samoja sukupuolesta riippumatta (Salmi, V. 2009) Sukupuolistuneen väkivallan lähestymistapa tarkastellaan sukupuolen, väkivallan ja vallan välisiä yhteyksiä väkivalta vallan käytön välineenä naisen epätasa-arvoinen asema yhteiskunnassa (Ronkainen, S. 2009)

7 Ote naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmasta tutkimuksissa on osoitettu, että naiset ja miehet kokevat parisuhteessa tapahtuvan väkivallan eri tavoin ja väkivallan seuraukset ovat naisille vakavampia kuin miehille ja että miehet kärsivät ihmissuhteissaan harvoin monista sellaisista väkivallan, syrjinnän ja riippuvaisuuden muodoista, joiden vuoksi heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta jättää väkivaltainen naiskumppaninsa. (Puchert & Jungnitz 2006; Walby & Allen 2004; Finney 2006; Haaland ym. 2005; Watson & Parsons 2005)

8 Väkivallan muodot (Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomake, THL) fyysistä väkivaltaa (esim. töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö, fyysisellä väkivallalla uhkailu) henkistä väkivaltaa (esim. alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai jollakin näistä tai esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen)

9 Väkivallan muodot (Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomake, THL) seksuaalista väkivaltaa (esim. raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen) kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä (esim. lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla)

10 Väkivallan muodot (Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomake, THL) taloudellista väkivaltaa (esim. itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen) kulttuurista tai uskonnollista väkivaltaa (esim. uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta, uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu)

11 Barbro Näse enligt (Parrelationskraft PARK) Michael F. McGrane

12 Barbro Näse enligt (Parrelationskraft PARK) Michael F. McGrane

13 Naisiin kohdistuva väkivalta Seksuaalinen väkivalta tai ainakin sen ilmitulo näyttää lisääntyneen Vakavaa, henkirikoksiin johtavaa väkivaltaa ei ole pystytty vähentämään riittävässä määrin (parisuhteessa tapahtuvien tappojen osuus naisten väkivaltakuolemista on pysynyt vakaana) Entisessä parisuhteessa väkivaltaa kokeneita naisia on yhä useampia (Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010:5)

14 Seksuaalinen väkivalta tai ainakin sen ilmitulo näyttää lisääntyneen Naisista 44 prosenttia oli vuonna 2005 joutunut vähintään kerran 15 vuotta täytettyään miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi vuotiaista naisista viidesosaa oli ainakin kerran elämänsä aikana pakotettu tai yritetty pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen (Heiskanen & Piispa 1998; Piispa ym. 2005, Piispa 2006; Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010)

15 Entisessä parisuhteessa väkivaltaa kokeneita naisia on yhä useampia Nykyisessä parisuhteessa tapahtunut väkivalta on hieman vähentynyt Väkivaltaa entisissä parisuhteissa kokeneiden naisten lukumäärä on kasvanut Runsaat puolet parisuhteessa väkivaltaisista miehistä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti tai häiritsevästi eron jälkeen (keskimäärin 29 %). Selkeän fyysisen väkivallan sijaan yleisimpiä muotoja olivat erilaiset häirinnän ja vainon (engl. stalking) muodot. (Piispa 2006.) Väkivalta ei aina pääty eroon! (Heiskanen & Piispa 1998; Piispa ym. 2005, Piispa 2006; Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010)

16 Miehiin kohdistuva väkivalta Väkivallan kokemukset olivat yhtä yleisiä nykyisessä parisuhteessa sekä miehillä (16 %) että naisilla (17 %).. Päättyneissä parisuhteissa näkyy lyömistä, kuristamista, pään hakkaamista johonkin sekä seksuaalista väkivaltaa useammin naisiin kohdistuvana kuin miehiin kohdistuvana Naisille aiheutui parisuhdeväkivallasta fyysisiä vammoja yli kaksi kertaa useammin kuin miehille ja psyykkisiä seurauksia kolme kertaa useammin kuin miehille. Naisilla parisuhdeväkivalta oli selvästi myös useammin toistuvaa, eli tapahtumakertoja oli enemmän kuin miehillä. Tutkimus osoittaa, että naisten entisissä parisuhteissa kokema väkivalta on kaksi kertaa yleisempää kuin miesten entisissä parisuhteissa kokema väkivalta. (Tuhansien iskujen maa - Miesten kokema väkivalta Suomessa (2010) Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen. Helsinki )

17 Miten parisuhdeväkivalta vaikuttaa lapsiin Väkivallalle altistuminen (children exposed to marital/domestic violence) voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja elämään heikentävästi (kognitiiviset, emotionaaliset ja sosiaaliset ongelmat) (Hautanen 2010; Holden ym. 1998; Holt ym 2008, Jaffe ym. 2004) Väkivaltainen käyttäytyminen tai uhriutuminen siirtyvät lapsuudesta aikuisuuteen (Holt ym. 2008) Elämän muu konteksti ja sosiaalisten suhteiden laatu ovat suojaavia tekijöitä (Holt ym. 2008) Mitä useammin perheessä on väkivaltaa, sitä enemmän on myös lapsiin suoraan kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa (McCloskey ym. 1995; Holt ym. 2008, Ross 1996) Äiteihin kohdistunut parisuhdeväkivalta lisää äidin riskiä pahoinpidellä lasta (McCloskey ym. 1995; Holt ym. 2008, Ross 1996) Lasten kokema väkivalta kotona kasautuu (Salmi 2008) Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön riski suurenee (Holt ym. 2008: McCloskey ym. 1995) (Huuki, Tuija 2010)

18 Lasten kaltoinkohtelu Annlis Söderholm ja Satu Kivitie-Kallio (toim.) (2012) Lapsen kaltoinkohtelu Eija Paavilainen & Aune Flinck (2008) Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus

19 Lähteitä: Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010:5) Usko, toivo, hakkaus: Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta (1998) Heiskanen, M. ja M. Piispa. Helsinki: Tilastokeskus. Naisiin kohdistuva väkivalta (2005) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 225. Minna Piispa & Markku Heiskanen & Juha Kääriäinen & Reino Sirén. Piispa, Minna (2006). Parisuhdeväkivalta. Teoksessa: Piispa, Minna & Heiskanen, Markku & Kääriäinen, Juha & Sirén, Reino. Naisiin kohdistunut väkivalta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 225 ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Publication series No. 51. Helsinki, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Publication series No. 51. Helsinki, Piispa M (2004) Väkivalta ja parisuhde. Nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely survey-tutkimuksessa. Tilastokeskuksen tutkimuksia 241, Tilastokeskus, Helsinki. American Medical Association, AMA, 2005 Johnson, M. P. & Ferraro, K. J. (2000). Research on Domestic Violence in the 1990s: Making Distinctions. Journal of Marriage and the Family 62, Miten lapset ja nuorten kokevat ja näkevät väkivaltaa perheissä , Lapsen arjen turvallisuus Tutkija, YTT Noora Ellonen, Poliisiammattikorkeakoulu. PP esitys Tuhansien iskujen maa - Miesten kokema väkivalta Suomessa (2010) Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen. Helsinki Henkirikostietokanta ; Minna Piispa Miten näkökulma piilotetaan: esimerkkinä monimuotoinen väkivaltatutkimus (2009) Suvi Ronkainen. Oikeus 2009 (38); 4: Kohti monimuotoista parisuhdeväkivaltatutkimusta (2009) Venla Salmi. Oikeus 2009 (38); 2: Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukset Barbro Näse enligt (Parrelationskraft PARK) Michael F. McGrane Huuki, Tuija (2010) Väkivalta ja huoltoriidat. Acta Universitatis Tamperensis Tampere University Press. Tampere THL, avainkouluttajamateriaali