Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa

Terve Kunta -verkostotapaaminen, Kuopio 26.9.2014 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +ATH-tiimi THL /ATH 2014 1

SOTE-UUDISTUS: 8. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Ehdotuksen mukaan jokaisen kunnan on ensinnäkin seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Kunnan tulee myös seurata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä sekä kunnan toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja raportoitava tästä vuosittain kunnanvaltuustolle. Lisäksi kunnanvaltuustolle tulee tehdä kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus. Kertomukseen kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan kyvystä vastata näihin tarpeisiin. Tiedot tulee kerätä väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen. Lähtökohtana on, että hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana. THL /ATH 2014 2

Palvelujärjestelmän kehittämisessä: palvelut nettiin kuka niitä käyttää?? Onko tukea ikääntyneille? THL /ATH 2014 3

www.thl.fi/ath THL /ATH 2014 4

THL /ATH 2014 5

Joka kymmenes Suomalainen kokee yksinäisyyttä. Eli n. 400 000 henkilöä Itsemurha-ajatuksia 6-7 % työikäisistä, eli n. 250 000 henkilöllä Työikäisistä n. 30% osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviin Vähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 % Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaista n. 80 %. THL /ATH 2014 6

Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL. THL /ATH 2014 7

Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL. THL /ATH 2014 8

Mihin valtakunnallisesti ja alueellisesti tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä! THL /ATH 2014 9

Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT - väestö - elinolot ym. - esim. HILMO, AVOHILMO PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH tutkimus HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu) THL /ATH 2014 10

THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(avtk/evtk)- tutkimusperinne integroituminen ATH-tutkimukseen 2015 lähtien Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne THL /ATH 2014 11

Finnish Health Registers Cancers 1953 Tuberculosis and STIs 1958 Congenital anomalies 1963 Occupational diseases* 1964 Special medication* 1964 Adverse drug reactions* 1966 Hospital discharges 1967 Mass Screenings 1968 Causes-of-death* 1969 Abortions and sterilisation 1977 Exposure to cancer- hazardous material* 1979 Endoprostheses 1980 Drugs (surveillance)* 1982 Visual impairments 1983 Births 1987 Infectious diseases 1989 Dental implants 1994 Prescribed drugs * 1994 Outpatient visits in public hospitals 1998 Outpatient visits to primary care 2011 (AvoHilmo) *Not at THL (Occupational Health Institute, Fimea, Social Security Institute) All these registers use personal identification numbers 15.8.2012 Päivi Hämäläinen 12

Other important registers Social welfare registers Pensions* 1962 Social Benefits (Social Insurance Institute)* 1964 Social assistance 1985 Children taken into custody 1991 Institutionalised care at social institutions 1994 Background data updated continuously by Statistics Finland Education Income Socioeconomic status Country of birth / language Citizenship Marriages and divorces Emigrations and immigration Link between parents and children/siblings All these registers include personal identification number 15.8.2012 Päivi Hämäläinen 13

Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastotuotteet, Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin THL /ATH 2014 14

THL /ATH 2014 15

THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa THL /ATH 2014 16

THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että vakioimattomat luvut 24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) THL /ATH 2014 17

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen THL /ATH 2014 18

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL /ATH 2014 19

Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL /ATH 2014 20

ATH-tutkimuksessa Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL /ATH 2014 21

ATH laajeni kansalliseksi vuosina 2013 2014, tuloksia ulos tutkimuksen aikana Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta. Kolme ikäryhmää, neljä kieltä, lomake ja web. Reaaliaikainen monitorointi mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. Politiikkavaikutusten arvionti Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth). THL /ATH 2014 22

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA THL /ATH 2014 23

Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon? ATH-suunnitelmat 90+ Sosiaalinen kestävyys Työttömyys ja krooniset sairaudet Palvelujärjestelmä ja unmetneeds Väkivalta ja turvattomuus Mielenterveys- ja päihteet, alueet Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa Psyykkinen hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö Rahapelaamisen ongelmat Työ ja perhe THL /ATH 2014 24

Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä THL /ATH 2014 25

Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi www.thl.fi/ath THL /ATH 2014 26

Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet Tutkimusdata THL /ATH 2014 27

Tutkimusohjelmasta tuloksia Turussa Saarinen ym. 2014 THL /ATH 2014 28

Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu www.thl.fi/ath THL /ATH 2014 29

Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille -olemassa oleva tulosmateriaali -tietoja tutkimusaineistosta Tutkimusdata THL /ATH 2014 30

Opinnäytteistä tuloksia Kainuussa Hämäläinen, Riina; Niskanen, Eevi (2013): Kainuulaisten 20 40 vuotiaiden naisten ylipainon yhteys ravitsemus ja liikuntatottumuksiin. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201304295472 Kallio, Marjo; Gallén, Päivi (2012): "Kiire pois" - Kainuun maakunta -kuntayhtymän akuuttihoidon vuodeosastoilla työskentelevien 40-64-vuotiaiden sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk- 2012112917228 Kemppainen, Juho; Pohjola, Matti; Korhonen, Samuli (2012): Iso Keitto - Yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin käyttö. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2012120718664 Kettunen, Mari (2012): Ikääntyneiden toimintakyky Kainuussa. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2012120317917 Koskela, Kaisa (2013): Hyvä Mehtäkaveri -toimintamallin alkutaival. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201303193439 Kyllönen, Jaana; Kervinen, Marjo; Koskensalmi- Leinonen, Petra (2012): Luottamus julkisiin terveydenhuollon palveluihin. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2012112015768 Partanen, Hannele (2012): Musiikki ja laululyriikka terveysviestien välittäjänä : Jos välitän-konsertti työikäiselle kainuulaiselle. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201301231661 Rusanen, Eeva-Kaisa; Kemppainen, Laura; Ahokumpu, Elina (2012): Sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden esiintyvyys miehillä Kainuussa ja Turussa. http://publications.theseus.fi/handle/10024/40948 Saukko, Kirsi (2012): Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ja sen riskitekijät kainuulaisilla naisilla. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2012121018843 Jani Hiltunen, Komulainen Hilkka, Lehtonen Raili: Kainuulaisten miesten alkoholinkäytön taustalla olevat tekijät (2013). Virkkunen Henriikka, Saarinen Karoliina, Suvanto Annika (2013): Nuorten aikuisten mielenterveys. Nousiainen Piia (2013): Kainuulaisten naisten seksuaaliterveys. THL /ATH 2014 31

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm THL /ATH 2014 32

ATH-organisaatiokaavio 2014 Eläketurvakeskus KELA THL /ATH 33 2014

Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. UTH2014 THL /ATH 2014 34

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007. THL /ATH 2014 35

Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä Lisätietoja: www.terveytemme.fi www.thl.fi/kaventaja National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 THL /ATH 2014 36

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 THL /ATH 2014 37 37

ATH-tutkimuksen tuoreet tulokset maakunnista julkaistiin 30.1 ja suurista kaupungeista 10.4 THL /ATH 2014 38

Tuoreita alueellisia ATH-tuloksia 2014 10.4.2014 30.1.2014 THL /ATH 2014 39

10.4.2014 THL /ATH 2014 40

Tulosten raportointia jatkossa Maakunnat, suuret kaupungit SHP, ERVA, SOTE-alueet SotkaNet Terveytemme Muut portaalit ja tietotuotteet: Hyvinvointikompassi Sisälöln laventaminen uusiin luokituksiin: kaupunkimaaseutuluokitus Kommenttejanne THL:n portaaleista?! Millaisia toiveita? THL /ATH 2014 41

Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa THL /ATH 2014 42

TULOKSIA THL /ATH 2014 43

Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Alueiden välillä eroja. Työkyky heikentynyt n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Savo 124034 33,1 41055 Kymenlaakso 144638 32,6 47152 Satakunta 177701 32,3 57397 Pohjois-Savo 195407 31,5 61553 Kainuu 64035 31 19851 Pohjois-Karjala 131454 30,5 40093 Kanta-Häme 136052 30,4 41360 Etelä-Karjala 106182 29,7 31536 Päijät-Häme 159585 28,1 44843 Keski-Suomi 213335 28 59734 Varsinais-Suomi 368714 27,8 102502 Pohjois-Pohjanmaa 291847 27,4 79966 Lappi 143543 27,2 39044 Keski-Pohjanmaa 51163 27,2 13916 Pirkanmaa 387185 26,7 103378 MANNER-SUOMI 4192409 26,7 1119373 Etelä-Pohjanmaa 148484 26,1 38754 Pohjanmaan 137524 24,4 33556 Uusimaa 1211526 22 266536 THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 44

Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Kaupunkien välillä eroja. 37 000 henkilöä 32 500 henkilöä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 45

Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 46

Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, Pohjois-Savossa joka kolmas. Ei jaksa eläkkeelle n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Savo 124034 33 40559 Kainuu 64035 33 20875 Pohjois-Savo 195407 32 62726 Kymenlaakso 144638 32 46284 Lappi 143543 31 45073 Päijät-Häme 159585 30 48354 Pohjois-Karjala 131454 30 39436 Kanta-Häme 136052 29 39999 Etelä-Karjala 106182 29 30899 Pirkanmaa 387185 29 110348 Pohjois-Pohjanmaa 291847 28 82593 Varsinais-Suomi 368714 28 102502 Etelä-Pohjanmaa 148484 27 40091 Keski-Suomi 213335 27 57387 MANNER-SUOMI 4192409 26 1094219 Satakunta 177701 26 45669 Keski-Pohjanmaa 51163 23 11921 Pohjanmaa 137524 22 30805 Uusimaa 1211526 22 262901 THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 47

Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka ja työn fyysinen kuormitus: Eroja kaupunkien välillä. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 48

Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 49

Kaupunkien sisällä eroja työelämässä eläkeikään jaksamisessa. Espoon sisällä eroja työkyvyssä: Tapiolassa tilanne paras THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 50

Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Kaikkonen /2014 51

HYVINVOINTI JA PALVELUT THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 52

Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, näin myös Pohjois-Savossa Elämänlaatu hyvä n osuus määrä yht yht yht yht Uusimaa 1211526 55,8 676032 Etelä-Pohjanmaa 148484 54,9 81518 Pohjanmaa 137524 54,8 75363 Kainuu 64035 54,8 35091 Lappi 143543 54,7 78518 Keski-Suomi 213335 54,7 116694 Kanta-Häme 136052 53,6 72924 Pohjois-Savo 195407 53,2 103957 MANNER-SUOMI 4192409 53,2 2230362 Pohjois-Pohjanmaa 291847 53,1 154971 Pohjois-Karjala 131454 53,1 69802 Satakunta 177701 52,8 93826 Etelä-Savo 124034 51,9 64374 Varsinais-Suomi 368714 51,8 190994 Pirkanmaa 387185 51,5 199400 Keski-Pohjanmaa 51163 51,3 26247 Etelä-Karjala 106182 51,2 54365 Päijät-Häme 159585 50,3 80271 Kymenlaakso 144638 50,1 72464 THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 53

Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 54

Joka toinen suomainen aikuinen kokee itsensä suurimman osaa ajasta onnelliseksi. Alueiden välillä löytyy eroja. Onnelliset n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Pohjanmaa 148484 53,3 79142 Keski-Suomi 213335 52,7 112428 Etelä-Savo 124034 52,3 64870 Lappi 143543 52,2 74929 Pohjois-Karjala 131454 51,5 67699 Kainuu 64035 51,1 32722 Satakunta 177701 50,7 90094 Päijät-Häme 159585 50,5 80590 Pohjois-Savo 195407 49,7 97117 Varsinais-Suomi 368714 49,4 182145 Kanta-Häme 136052 49,4 67210 MANNER-SUOMI 4192409 49,2 2062665 Pohjois-Pohjanmaa 291847 48,9 142713 Pirkanmaa 387185 48,5 187785 Etelä-Karjala 106182 48,5 51498 Uusimaa 1211526 48,1 582744 Kymenlaakso 144638 47,9 69282 Keski-Pohjanmaa 51163 47,5 24302 Pohjanmaa 137524 45,1 62023 THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 55

Onnellisuuden kokeminen ja sosioekonominen asema, ei havaittavaa eroa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 56

Myös perustarpeiden osalta. Köyhyyttä on niin Pohjois-Savossa kuin koko Suomessa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 57

Köyhyys ja sosiaalinen asema THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 58

PALVELUT THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 59

Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 60

Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Alueiden välillä eroja. Tk-lääkäri riittämätön n osuus määrä yht yht yht yht Uusimaa 1211526 36,4 440995 Kymenlaakso 144638 36,1 52214 Etelä-Savo 124034 33,5 41551 Päijät-Häme 159585 32,9 52503 Kainuu 64035 32,5 20811 Etelä-Karjala 106182 31,7 33660 Pohjois-Pohjanmaa 291847 31,4 91640 Pohjois-Karjala 131454 30,7 40356 Lappi 143543 30,7 44068 MANNER-SUOMI 4192409 30,1 1261915 Pirkanmaa 387185 29 112284 Satakunta 177701 28,4 50467 Keski-Pohjanmaa 51163 28,2 14428 Pohjanmaa 137524 27,3 37544 Varsinais-Suomi 368714 25,8 95128 Keski-Suomi 213335 25,1 53547 Pohjois-Savo 195407 24,7 48266 Etelä-Pohjanmaa 148484 24,3 36082 Kanta-Häme 136052 22,7 30884 THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 61

Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 62

Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden. tilanne samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 63

Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 64

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 65

Koettu terveys maakunnittain ja ikäryhmittäin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 66

Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 67

Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 68

Unettomuus maakunnittain ja koulutuksen mukaan THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 69

Suuhygienian osalta maakuntien ja koulutusryhmien välillä eroja THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 70

Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 71

Aktiivinen osallistuminen: maakuntien välillä eroja! THL / Kaikkonen /2014 72

Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa. THL / Kaikkonen /2014 73

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Kaikkonen /2014 74

Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Kaikkonen /2014 75

Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Kaikkonen /2014 76

Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 77

Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 78

Lihavuus yleisintä Kainuussa ja Etelä-Savossa: -Työikäisistä savolaisista noin joka viides on lihava THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 79

Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 80

Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä THL / Kaikkonen /2014 81

Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Kaikkonen /2014 82

ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportti THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 83

Humalahakuinen juominen THL / Kaikkonen /2014 84

Kannabiksen käyttö kuvaa myös saatavuutta: erot kaupunkien ja maakuntien välillä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 5/2014 85

Niukasti kasviksia käyttävien osuus THL / Kaikkonen /2014 86

Päivittäinen voin käyttö maakunnittain THL / Kaikkonen /2014 87

Seurantatietoja: Turku 2010 vs 2013 muutokset vihreä positiivinen muutos, punainen negatiivinen OSOITIN 2010 2013 eron merkitsevyystaso Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%) 38,1 32,5 0,0082 Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) 34,1 39,0 0,0135 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) 5,2 3,9 0,084 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%) 14,5 10,8 0,0141 Fyysistä uhkaa 12 viime kk aikana kokeneiden osuus (%) 8,8 6,2 0,0403 Aktiivisesti osallistuvien osuus (%) 28,4 25,1 0,06 Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 19,2 23,1 0,0215 Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus (%) 42,2 59,6 <.0001 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 37,8 42,2 0,0247 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus (%) 21,8 24,6 0,0736 Unettomuutta 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 37,5 41,2 0,0636 Virtsanpidätysongelmia 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 10,5 12,8 0,0354 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut kolesterolipitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 40,4 44,4 0,041 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut sokeripitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 43,3 47,5 0,0356 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viime kk aikana (%) 18,0 21,1 0,0526 Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus (%) 6,3 9,5 0,0035 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 11,0 6,5 0,0043 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) 5,6 16,7 <.0001 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai urheiluseurojen toimintaan (%) 20,3 27,6 0,0006 Niiden osuus, jotka ilmoittavat käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään (%) 23,5 27,9 0,0275 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 89,0 93,5 0,0043 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) 1,3 0,4 0,0034 THL /ATH 2014 88

Turun tiedonkeruu syksy 2014 Palvelualuetietoja ja seuranta THL /ATH 2014 89

Tulevaisuudessa palvelualuetarkastelu: pari karttaesimerkkiä Turusta THL /ATH 2014 90

Yksilötasoinen seuranta: näkökulmia Muutosten arvioiminen on tarkempaa kuin poikkileikkausaineistoja vertailtaessa. Onko yksilötasolla tilanne muuttunut, esim. kulttuuripääkaupunkivuosi lisännyt kulttuuripalveluiden käyttöä? Monet väestötutkimukset perustuvat edelleen poikkileikkaustilanteeseen Toistomittauksia tarvitaan tulosten arviointiin Kadon syiden arvioiminen on helpompaa. Mitkä tekijät ovat yhteydessä vastaamiseen THL /ATH 2014 91

Lopuksi THL /ATH 2014 92

Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot THL /ATH 2014 93

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän THL /ATH 2014 94

Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät? Etenkin 0 11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista THL /ATH 2014 95

Johtopäätökset Työkykynsä heikentyneeksi kokee 863 000 työikäistä suomalaista, eli joka neljäs. Maakuntien ja suurten kaupunkien välillä merkittäviä eroja työkyvyssä Elintavoissa ja liikunnassa merkittäviä eroja maakuntien ja suurten kaupunkien välillä. Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut. Joka kolmas suomalainen kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuspalveluita. Maakuntien ja suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet kun analyysissä otettiin huomioon (vakioitiin) sukupuoli-, ikä-, koulutusja pääasiallisen toiminnan rakenteen erot kaupunkien välillä. THL /ATH 2014 96

Johtopäätöksiä 1 Terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä alueiden ja väestöryhmien välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä päämääriä. Väestön elinvoimaisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulee edistää siten, että osallisuus yhteiskuntaan, valmius terveyttä edistäviin päätöksiin ja hyvä elämä, työura ja hyvä eläkeikä voivat jatkua kaikissa väestöryhmissä mahdollisimman pitkään. Tässä tavoitteessa ei siis ole onnistuttu Suomalaisten työurien merkittävä pidentäminen edellyttää alueiden välisten erojen kaventamista mm. työkyvyssä ja työssä jaksamisessa, ja näiden toimien tulisi kohdistua etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinajanodote (69 vuotta) on vain vuoden suurempi kuin vanhuuseläkeiän raja. Terveys- ja muut palvelut sekä kuntoutus tulee kohdentaa tarpeen mukaan, niitä eniten tarvitseville. Näin voidaan vähentää väestön ikääntymisen myötä kasvavaa palveluiden tarvetta, kohentaa kansanterveyttä ja kansantaloutta ja helpottaa julkisen talouden kestävyyspainetta. THL /ATH 2014 97

Johtopäätöksiä 2 Kansallinen politiikka vaatii arviointia myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnallisen ja alueellisen autonomian näkökulmasta tarvitsemme päätöksentekoon väestöä kuvaavia perustietoja myös kunta- ja aluetasolla. Tietojen avulla tulisi ennakoida ja arvioida tulevaa kehitystä sekä tarkastella asetettujen tavoitteiden toteutumista. Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia ei ratkaista ilman tarvittavaa tietoa niiden keskeisistä riskitekijöistä. Tarvitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaa seurantatietoa, jotta toimia keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi voidaan kohdentaa ja arvioida. Suomalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten kohentaa: Kehittämällä ratkaisuja, joilla tilanne paranee erityisesti niillä alueilla ja niissä suurissa väestöryhmissä, joihin ongelmat kasautuvat. Tarvittavaa tietoa tähän tarpeeseen tuo Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta! lisää siis luvassa! THL /ATH 2014 98

Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa Kehittäjät ja tutkijat Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan Mitä ne oikeasti tarkoittavat? Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä Tieto on liian spesifiä? Tieto ei puhuttele? Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? Kentän ääni riittää? THL /ATH 2014 99

Järjestämissuunnitelmiin ja ohjelmatyöhön Alue-erojen kaventamisen lisäksi Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen keskiöön! Lähde: Kaikkonen ym. 2008 THL /ATH 2014 100

Ohjelmatyöhön THL /ATH 2014 101

ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportit THL /ATH 2014 102

Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH/TA2 p. 029 524 8176 risto.kaikkonen@thl.fi Jukka Murto Tutkija THL/ATH/TA2 p. 029 524 8570 jukka.murto@thl.fi Oona Pentala Tilastotutkija THL/ATH/TA2 p. 029 524 6560 oona.pentala@thl.fi Seppo Koskinen Tutkimusprofessori THL/TA1 p. 029 524 8762 seppo.koskinen@thl.fi Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p. 029 524 8622 erkki.vartiainen@thl.fi Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p. 029 524 6004 marja.vaarama@thl.fi THL /ATH 2014 103