Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus Lokakuu 2016 2.11.2016 1
Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016 päättyy 9.11.2016 lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista maakuntakierros pidetty - keskustelua ja kuulemista Hallituksen esitys eduskunnalle loppuvuodesta Sote-tuottajalaki on myös lausunnoilla Maakuntien ja sote-digitalisoinnista linjaukset palveluiden digitalisointi tieto seuraa asiakasta -periaate tietojärjestelmät kuntoon - tavoitetila määritelty tehokkaalle palvelulle ja talouskasvulle tilaa http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasisote-ja-maakuntauudistuksen-digitalisaatiota Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva valmistelu käynnissä => HE luonnos lausunnoille marraskuussa 2.11.2016 2
Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. 2.11.2016 3
Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait 2.11.2016 4
Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut 2.11.2016 5
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59 99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat 2.11.2016 6
Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. 2.11.2016 7
Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia 2.11.2016 8
Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% 1% Hyterahoitus Asukaslukuperusteinen rahoitus 2.11.2016 9
Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n. 220 000 työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin 2.11.2016 10
Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle 2.11.2016 11
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaalija terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan. 2.11.2016 12
Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta Valtion ja maakunnan välinen suhde rahoituksen kohdentaminen maakunnille Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa korvausjärjestelmän perusteet portinvartijatehtävät rahoituksessa Asiakasmaksut ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen 2.11.2016 13
Digitalisaatio Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään 2.11.2016 14
MAAKUNTAUUDISTUS SotedigiVisio 2030 Asiakasvisio Pystyn itse Sähköiset palvelut parantavat mahdollisuuttani saada sosiaali- ja terveyspalveluita, ehkäistä hyvinvointiongelmiani ja lisätä omahoitoani Saan luotettavaa tietoa omien valintojeni tueksi Ajantasaiset ja käytettävissä olevat tiedot Voin tallettaa ja hyödyntää omia tietojani turvallisesti Sähköisen asioinnin ja omahoidon palvelut on saatavillani Henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma auttaa palveluideni koordinoinnissa Ammattilaisvisio Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Käytössäni on työtä ja sen toimintaprosesseja tukevat tietojärjestelmät Asiakas- ja potilastiedot ovat käytössäni aina, kun niitä tarvitaan Osaamiseni on ajan tasalla ja kehittymistäni tuetaan Tiedä ensin, johda sitten Tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa Tietoaineistot tukevat tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa 2.11.2016 15
MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntadigi -linjaukset CRM Arkkitehtuuri ICT PAKE Keskeiset linjaukset: 1. Maakuntien toiminnalle asetettuja tavoitteita toteutetaan/tuetaan maakuntien yhteisillä kansallisilla ICT-palveluilla 2. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään maakuntien uusia asiakaslähtöisiä ja digitaalisia prosesseja tukevat palvelut sekä käynnistetään niiden toteutuksen vaatima valmistelu Maakuntien asiakkuudenhallinta Maakunnan (järjestämisvastuullinen) johtamista, toimintaa ja valtion maakuntien ohjausta tukevat tiedot sekä tiedon hyödyntämistä tukevat välineet 3. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus perustetaan tuottamaan kansalliset palvelut 4. Maakuntien tietohallinnon kansallinen ohjaus on yhdellä ohjaustoiminnolla 5. Maakuntauudistuksen valmistelua johdetaan ja rahoitetaan ohjelmana Ohjausmalli 2.11.2016 16
Aikataulu 6-8/16 11-12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 17
Palvelutarve Valinnanvapaus asiakkaan eri tilanteissa Korkea Korkea hoidon tai palvelun tarve Jatkuva hoidon tai palvelun tarve Suuret yksikkökustannukset, pieni määrä asiakkaita Suuri integraatiotarve, yksilöllinen vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Palvelulaitos vastaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Tarvittaessa hyödynnetään asiakasseteliä ja/tai henkilökohtaista budjettia Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suoran valinnan palvelutuottajan kanssa Palvelut suoran valinnan tuottajalta (esim. tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus) tai palvelulaitokselta (vaativat, integraatiota edellyttävät asiakkaat ) asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Palvelulaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin ja/tai henkilökohtaisen budjetin ja/tai täydentää suoran valinnan palveluja omalla palveluntuotannollaan Maakunta voi päättää suoran valinnan tuottajalle kansallista suoran valinnan palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Satunnainen hoidon tai palvelun tarve Palvelut suoran valinnan tuottajalta Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan palvelulaitoksen kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Matala Koko väestö: terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Laaja-alainen yhteistyö kunnan, maakunnan, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Osuus väestöstä 18
VALINNANVAPAUSMALLI PÄHKINÄNKUORESSA Suoran valinnan palvelujen tuottaja Asiakkaan suoraan valitsema, maakunnan hyväksymä palvelun tuottaja. Erillinen valinta suun terveydenhuoltoon. Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa. Maakunnan palvelulaitoksen toimipiste Palvelulaitoksen itse tuottamat tai hankkimat palvelut, valinnanvapauden ulkopuolella. Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Asiakassetelipalv elujen tuottaja sekä henkilökohtaisen budjetin palvelut ja niiden tuottajat Hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin jälkeen valitta-vat palvelun 19 tuottajat. Maakunta tekee sopimuk-sen 19
VALINNANVAPAUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANON VAIHEISTUS 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 SoteHE eduskunnall e (2016/2017) VV-laki eduskunnalle (2/2017) Lainsäädännön voimaantulooon valmistautumine n Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihankkee n palvelusetelikokeilujen käynnistäminen Sotepalveluntuottajien rekisteröinti Sote-uudistuksen ja VV 1. vaiheen (2018) toimeenpanon Maakunnan on seuranta 1.1.2019 ja alkaen arviointi, ja 31.12.2020 mennessä: i. Vahvistettava maakuntakohtaiset VV-laki/2 eduskunnalle (2/2018) Maakunnan väliaikaishallin to Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen palvelusetelikokeilut (2017-2018) Maakunnan yhtiöiden perustaminen 2019-2020 ii. iii. Asiakas voi 2019 alkaen maakuntakohtaisen aikataulun mukaisesti: i. Valita suoran valinnan palvelun tuottaja n ii. Saada asiakassetelin kotiin annettaviin palveluihin palvelutarpeen perusteella iii. Saada asiakassetelin muuhun maakunnan päättämään palveluun palvelutarpeen perusteella. iv. palvelutuotannon kriteerit Määriteltävä palvelukokonaisuudet ja palveluketjut Hyväksyttävä suoran valinnan palvelujen tuottajat (ml. suun terveydenhuollon palvelut) iv. Valittava asiakassetelillä järjestettävien palvelujen tuottajat (kotiin annettavat palvelut) v. Tehtävä sopimukset tuottajien kanssa vi. vii. Lain 1. vaihe voimaan 1.1.2019 Suora valinta sote-omatiiimeihin ja asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetointi käytössä Maakunnan velvollisuus vuokrata sote-kiinteistöjä kunnilta 2019-2021 Viestittävä muutoksesta ja palveluntuottajista asiakkaille. Otettava käyttöön henkilökohtainen budjetti erikseen laissa säädetyille asiakasryhmille. Saada henkilökohtaisen budjetin määrätyissä tilanteissa. Maakunnan on 31.12.2022 mennessä: i. Laajennettava asiakassetelin käyttöä laissa ii. säädettyihin palveluihin Laajemman sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja tarjoavan sotekeskuksen mahdollistamistaminen Asiakas voi 1.1.2021 alkaen maakuntakohtaisen aikataulun mukaisesti: i. Valita suoraan palvelutuottajia, jotka tarjoavat kohdennettuja palveluja eri ii. iii. iv. Lain 2. vaihe voimaan 1.1.2021 Laajan palveluvalikoiman sotekeskukset aloittavat Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin laajennus VV 2. vaiheen toimeenpanon seuranta ja arviointi asiakasryhmien elämäntilanteisiin Saada tarvittavia erikoistason palveluja ja sosiaalihuollon palveluja osana suoran valinnan palveluja Saada palvelutarpeen perusteella asiakassetelin laissa määriteltyihin palveluihin Saada asiakassetelin muuhun maakunnan päättämään palveluun palvelutarpeen perusteella v. Saada henkilökohtaisen budjetin määrätyissä tilanteissa. Laajennetaan valinnanvapaus koskemaan tiettyjä erikoistason palveluja ja 20 sosiaalihuollon palveluja osana suoran valinnan palveluja Valinnanvapa us täysimääräise nä käytössä 1.1.2023 Jatkuva seuranta, arviointi ja kehittämin en 20