Hyväksytty valtuuskunnassa Yhdistyksen strategia 2025

Samankaltaiset tiedostot
saimaan virkistysalueyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY ESITYSLISTA 2/2015 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF

Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/18 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF. Läsnä: Jari Ahokas puheenjohtaja.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

LIITE 1a. Suunnittelu

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

TOIMINTASUUNNITELMA 2018

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 1/2017 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Hyväksytty valtuuskunnassa Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTASUUNNITELMA 2017

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Ihmisen paras ympäristö Häme

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

SPEK2020. strategia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Isonkyrön strategia 2025

Rakennesuunnitelma 2040

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

Inkoo

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

RAKENNEMALLI 2040

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi

SKOL, strategia Esitys syyskokoukselle

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Keliakialiiton strategia

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

SUO U M O EN E N SOT O ILAS LA UR U HE H I E LU L LI U ITO T N O N STRATEGIA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (13) Kaupunginhallitus Kaj/

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Isonkyrön strategia 2025

Nykytilan määrittely: SWOT

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

Hämeen liitto palveluksessanne

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Löydämme tiet huomiseen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

KUNTASTRATEGIA

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY ESITYSLISTA 2/2016 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Rovaniemen maalaiskunta Ylikylän asemakaavan laajennus liikekeskusta varten

Julkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Transkriptio:

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 1 Yhdistyksen strategia 2025

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 2 Sisällysluettelo Sivu 1. Kehityksen pääsuunnat ja niiden vaikutukset toimintaympäristöön 2 2. Toimintaympäristö 3 3. Missio 3 4. Visio 3 5. Arvot 4 6. Nykytilanteen kuvaus ja strategiset tavoitteet 4 6.1 Organisaatio 4 6.2 Alueiden määrä ja sijainti 5 6.3 Talous 5 6.4 Alueiden hoidon ja käytön suunnittelu 6 6.5 Varuste- ja palvelutaso 6 6.6 Yhteistyö 7 6.7 Viestintä 7 7. Seuranta 8 1. Kehityksen pääsuunnat ja niiden vaikutukset toimintaympäristöön Taustalla vahvat yleiset kehityssuunnat: väestötiede, teknologia, globalisaatio. Eteläsuomalainen, jatkuva väestökasvu ja elinikäodotukset Liikkuvuuden ja lisääntyvän vapaa-ajan merkityksen kasvu Kiireinen aika ja kaipuu virkistäytymiseen, rentoutumiseen luonnossa Kiristynyt kilvoittelu ihmisten ajasta ja huomiosta. Yhä urbaanimpi ja elämyshakuisempi elämänmuoto Asumisen ja luonnon väliset ristiriidat ja rajapinnat Elämäntapamuutokset Identiteetin vahvistamistarve maapalloistumisessa Ihmisen ja luonnon keskinäissuhteen muutokset Tarve luontokontakteihin sekä veneilyn ja retkeilyn suosion tasainen kasvu Lähimatkailun rooli ja ihmisten omatoimisuus Kuntakentän muutokset Mielikuvien ja tarinoiden tärkeys. Ihmisten luontotietouden vajavaisuus ja vieraantuminen luonnossa liikkumisesta. Moni asia siis viittaa siihen että tulevaisuudessa seudullisten virkistysalueiden tarve selvästi kasvaa.

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 3 2. Toimintaympäristö Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on tärkeä rooli virkistysalueiden kokonaisuudessa. Yhdistyksen asema hahmottuu alla olevasta kaaviosta: Toteutamme: Olemme mukana: Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostumiselle sekä seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. - Ulkoilualuekomitean virkistysaluetavoitteet Maakuntakaavan virkistysaluevarauksia - Maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ) Kuntien lukuun seudullisia ulkoilu- ja virkistysaluehankintoja - Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys (MRL 39 ). Uudenmaan virkistysalueyhdistys Turvaamassa jokamiehenoikeuksien käyttöä - Luontoliikunta ja luonnon virkistyskäyttö perustuvat jokamiehenoikeuteen - Alueiden käytössä tarvitaan lähtö- ja tukialueita Täydentämässä virkistysalueverkostoa - Laajat kansallispuistot muodostavat rungon luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksille, jota kuntien ja yhteisöjen virkistysalueet sekä valtion suojelualueet täydentävät Kehittämässä rannikon ja saariston etappisatamaverkostoa - Valtio ylläpitää veneilyreittejä, mutta retkisatamat, luonnonsatamat ja muut tukialueet ja palvelut ovat kuntien, yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämiä Ylläpitämässä erilaisten virkistysreittien tukikohtia - Melonta- ja retkeilyreitit ja niihin liittyvien tukialueiden ja palveluiden järjestäminen ja ylläpito ovat pääasiassa erilaisten yhteisöjen harteilla Edistämme: Kansanterveyttä - Ihmiset ylläpitävät fyysistä terveyttään ja hyvinvointiaan liikkumalla virkistysalueilla - Ihmiset ylläpitävät henkistä elämänlaatuaan luonnossa oleilun ja luontoharrastusten avulla Luonnonsuojelua - Virkistysalueet ovat tärkeitä osia viher- ja suojelualueverkostoja - Virkistys- ja ulkoilualueilla on tärkeä tehtävä luontovalistuksessa ja kasvatuksessa 3. Missio Yhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää jäsenkuntiensa asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. 4. Visio Vuonna 2020 Uudenmaan virkistysalueyhdistys on johtava alueellinen virkistysaluetoimija, jolla on valtakunnallisestikin arvostettu asema ja hyvät vaikutusmahdollisuudet. Yhdistys tarjoaa seudun asukkaille kattavan, hyvin hoidettujen virkistysalueiden verkoston. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto kunnallis- ja valtionhallinnon sekä eri järjestöjen kanssa

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 4 5. Arvot Yhdistyksen arvot ovat: Asiakaslähtöisyys Avoimuus Yhteistyö Luonnon vaaliminen ja kestävä kehitys Osaaminen Laatu- ja kustannustietoisuus 6. Nykytilanteen kuvaus ja strategiset tavoitteet 6.1. Organisaatio Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat 19 jäsenkuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2013 alussa 1 500 690. Yhdistys perustettiin 10.10.1988 16 kunnan ja 8 järjestön toimesta. Sen jälkeen 5 kuntaa on liittynyt yhdistykseen omilla päätöksillään ja 8 kuntaliitosten kautta. Varsinaisten jäsenten lisäksi yhdistyksellä on 5 tukijäsentä. Uudenmaan maakunnan kunnista 7 ei vielä kuulu yhdistykseen. Toimintaa jatketaan yhdistyspohjalta rakenteita ja toimintatapoja jatkuvasti kehittäen. Pieni, jatkuvasti uutta oppiva asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla. Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat liittyneet yhdistykseen 2025 mennessä. Seurataan aktiivisesti mahdollisen metropolialueen virkistyspalvelujen järjestämistä ja kehittämistä 6.2. Alueiden määrä ja sijainti Yhdistys on 25 toimintavuotensa aikana hankkinut 36 virkistysaluetta, joiden maapinta-ala on yhteensä 1503 ja joihin kuuluu omia vesialueita 1288 ha ja osuuksia yhteisiin vesialueisiin 4246 ha. Alueista 19 sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, 3 pääkaupunkiseudulla, 2 Keski-Uudellamaalla ja12 Itä- Uudellamaalla. Suurin osa alueista sijaitsee Suomenlahden rannikolla (11) ja

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 5 saarissa (16). Sisämaan alueiden määrä on 9. Alueiden pinta-alasta 75 % sijaitsee kuitenkin mantereella. Alueita hankitaan seudun väestönkasvun synnyttämän tarpeen takia lisää. Vuonna 2025 alueiden määrä on yli 40 ja niiden yhteenlaskettu maapinta-ala on n. 2000 ha. Ensisijainen tavoite on laajentaa nykyisiä alueita siellä missä se on mahdollista. Tämä voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa esim. alueita vaihtamalla. Lisätään alueiden kattavuutta ja niiden saavutettavuutta hankkimalla uusia alueita itäiseltä Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta Hankitaan myös kohtuullisesti joukkoliikenteellä saavutettavia kohteita. 6.3. Talous Yhdistyksen toiminnan kustannukset katetaan pääsääntöisesti jäsenkunnilta perittävillä palvelumaksuilla (0,44 /as). Palvelumaksut kattavat tällä hetkellä n. 80 % vuosittaisista käyttökustannuksista. Muut tulot ovat lähinnä vuokratuloja sekä jonkin verran muita myyntituloja. Kunnilta peritään lisäksi vuosittainen investointimaksu (0,20 /as) alueiden hankintaa ja rakenteiden investointeja varten. Ympäristöministeriö on avustanut maahankinnoissa merkittävällä tavalla, mutta avustusmäärät ovat viime vuosina laskeneet. Yhdistyksen toiminnan kokonaiskustannukset ovat koko toiminta-aikana pysyneet melko muuttumattomana (inflaatiokorjattuna n. 1.000.000 /v.) Organisaatio pidetään pienenä ja joustavana. Talouden suunnittelu ja seuranta on tehokasta. Toiminnan laatu ja kustannustehokkuus on paras alan toimijoiden keskuudessa. Toimitaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa valtion rahoituksen turvaamiseksi jatkossakin. Muut rahoituslähteet selvitetään. 6.4. Alueiden hoidon ja käytön suunnittelu Yhdistyksen alueet tarjoavat mahdollisuudet hienoihin luontokokemuksiin ja monipuoliseen virkistyskäyttöön. Alueiden vetovoima perustuu erityisesti

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 6 niiden merkittäviin luonto- ja maisema-arvoihin. Niitä on suojeltava ja kehitettävä, jotta alueiden virkistysarvot säilyvät myös tulevaisuudessa. Alueiden luontoarvot inventoidaan ja laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat, joissa virkistyskäytön lisäksi otetaan huomioon sekä valtakunnalliset että alueelliset luonnonhoitoon liittyvät suunnittelu- ja toteuttamislinjaukset. Hoidon ja käytön suunnittelulla ja ammattitaitoisella hoidon toteutuksella varmistetaan laadukkaan virkistysalueiden luontoympäristön säilyminen ja kehittyminen. Virkistysalueiden hoidossa panostetaan luontoja virkistyskäyttöarvojen parantamiseen, maisema-arvojen sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Lisätään paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien vuorovaikutusta; laajuus määritellään aluekohtaisesti. Alueiden käyttöä ja käyttäjätyytyväisyyttä seurataan palautteiden lisäksi kävijäkyselyillä ja -laskennoilla. Otetaan suunnittelussa huomioon erityyppiset, erityisesti paikalliset, käyttäjäryhmät ja heidän tarpeensa. Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa virkistysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa 6.5. Varuste- ja palvelutaso Alueiden varuste- ja palvelutaso vaihtelee aluekohtaisesti. Useimmilla alueilla on ainakin opastaulu, kuivakäymälä, nuotiopaikka tai keittokatos sekä pysäköintialue. Veneilykohteissa on lisäksi veneiden kiinnitysrenkaita ja tarvittaessa laituri. Myös merkittyjä polkuja on osalla alueista. Kaupallisia palveluja on ainoastaan Kopparnäsissa ja Gölisnäsissä. Tavoitteena on ollut siirty ä roskattomaan retkeilyyn, joten vain isoissa mannerkohteissa sekä muutamassa saaressa on jätehuoltopisteitä. Saunoja on neljällä virkistysalueella. Tulipaikkoja ja keittokatoksia rakennetaan alueille lisää ja varmistetaan puuhuolto. Materiaaleissa suositaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Alueille tehdään merkittyjä polkuja ja reittejä. Kerrotaan alueiden luonnosta ja historiasta sekä paikan päällä että verkossa. Ainoastaan isoissa mannerkohteissa ylläpidetään jätehuoltoa.

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 7 Rakentamisessa jatketaan ja korostetaan omaa ilmettä, laatua ja käytettävyyttä. Parannetaan mahdollisuuksia alueiden ympärivuotiseen käyttöön. Lisätään tietoa julkisesta liikenteestä kotisivuille ja vaikutetaan joukkoliikenteen palvelujen parantamiseksi. Panostetaan esteettömyyteen siihen sopivilla alueilla. Eri käyttäjäryhmien, esimerkiksi pyöräilyn tarpeet huomioidaan eri alueilla. 6.6. Yhteistyö Virkistysalueyhdistyksellä on monipuolinen yhteistyöverkosto sekä valtion että kuntien viranomaisten, kuten myös alalla toimivien organisaatioiden kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa. Suomessa toimivien muiden virkistysalueyhdistysten kanssa yhteistyötä on tiivistetty. Käytännön hoito- ja valvontatöissä on solmittu yhteistyösopimuksia eräiden kuntien ja veneilyjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä valtion kanssa alueiden hankinnassa jatketaan. Tehostetaan yhteistyötä kuntien ja Metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa, ylläpidossa ja huollossa Yhdistyksellä on valmiuksia neuvotella kuntien kanssa yhteistyöstä alueiden hankinnassa ja huollossa. Osallistutaan omalta osalta virkistysreittien jatkuvuuden turvaamisessa kuntarajojen yli. Kehitetään yhteistyötä järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa alueiden huollossa ja ylläpidossa, luontovalistuksessa, luontoharrastuksessa sekä palvelujen tarjonnassa. Tiivistetään tiedonvaihtoa ja yhteistyötä muiden virkistysalueyhdistysten kanssa. Yhdistyksen edustajat vierailevat säännöllisesti jäsenkunnissa. 6.7. Viestintä Viestinnällä tuetaan yhdistyksen arvoja ja päämääriä. Yhdistys viestii alueistaan ja toiminnastaan kotisivujen ja virkistysalueoppaan välityksellä. Oppaiden jakelu on hoidettu pääosin jäsenkuntien liikuntatoimien ja kunnan muiden kanavien sekä tukijäsenorganisaatioiden kautta. Yhdistyksen toimintaa on vuosittain esitelty eri tiedotusvälineissä, varsinkin kesäkaudella.

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 8 Uusien alueiden hankinta on säännöllisesti kiinnostanut joukkoviestimiä, ja merkittävimpiä hankintoja on esitelty myös mm. televisiossa. 7. Seuranta Viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti yhdistyksen toiminnasta kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja joukkoviestimissä. Kotisivujen sisältöä ja käytettävyyttä kehitetään mm lisäämällä englannin- ja venäjänkieliset osiot. Julkaistaan päivitetty virkistysalueopas muutaman vuoden välein. Jatkossa julkaistaan esite myös englanniksi ja venäjäksi. Tehdään viestintäyhteistyötä kuntien virkistysalueista vastaavien toimijoiden kanssa. Yhteydenpitoa jäsenkuntiin ja muihin yhteistyötahoihin lisätään ja säännöllistetään. Kehitetään yhdistyksen mediapalveluja Yhdistyksen virkistysalueiden huolellinen suunnittelu, hyvä hoitotaso ja laadukkaasti toteutetut palvelurakenteet viestittävät käyttäjille, että heitä arvostetaan, mikä vuorostaan kohottaa kävijöiden vastuuntuntoa palvelujen käyttäjinä. Kehitetään alueiden käyttäjien mobiilisovellus, jolla mm saadaan suora palaute käyttäjiltä. Yhdistys noudattaa toiminnassaan julkisuuslain periaatteita Strategian toteutusta seurataan jatkuvasti. Siihen liittyvien tavoitteiden toteuttamista ja seurantaa varten kehitetään erityyppisiä hallinnointi- ja seurantajärjestelmiä. Strategian toteutuksesta raportoidaan valtuuskunnalle ja jäsenkunnille vuosittain toimintakertomuksessa. Strategiaa päivitetään valtuustokauden alussa ja muuten tarvittaessa.

Hyväksytty valtuuskunnassa 25.4.2014 9