PÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 12:10. Todettiin läsnäolijat.

PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 5.2.2013 klo 12:00 Paikka: Alavieskan kunnantalo, Pappilantie 1 Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Haapakoski Hannu, Hankonen Paavo, Isid Diar (siht.), Koistinaho Tapio, Lehikoinen Jouko, Liikanen Pasi, Marttunen Mika (asiantuntija), Märsylä Pekka, Partala Erkki, Rämet Jussi, Savolainen Mika (asiantuntija), Laura Liuska (esittelijä), Leena Löytynoja (Mauri Haikolan tilalla) Jakelu: Läsnäolijat, Haikola Mauri, Huumo Harri, Joki-Erkkilä Pekka, Kestikievari Kari, Kiviniemi Matti, Peltokorpi Reijo, Peltomaa Juha, Rytkönen Anne-Mari, Räty Pekka, Savolainen Vesa 1. Avaus Jussi Rämet avasi kokouksen klo 12:10. Todettiin läsnäolijat. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Diar Isid kävi lyhyesti edellisen kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirja hyväksyttiin. 4. Ajankohtaiset asiat Diar Isid kertoi ajankohtaisista asioista: - Tulvaryhmään ei ole tullut jäsenmuutoksia, Nivalan edustaja nimetään lähiaikoina ja SYKEstä osallistuvat kaksi asiantuntijaa Mika Marttunen sekä Anne-Mari Rytkönen toimenpidesuunnittelun avuksi - Valtakunnalliset ohjeet tulvariskien hallinnan suunnittelusta löytyvät internetistä http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=27626&lan=fi - SOVA-lain mukaisen ympäristöselostuksen sisällöstä kuullaan 1.5.-30.7.2013, samassa kuulemisessa esitellään jo laadittuja tulvavaarakarttoja sekä tulvariskien hallinnan tavoitteita - Kalajoen ala- ja keskiosan tulvavaarakartat ovat valmistuneet ja ELY-keskus pyrkii käymään keskustelut kuntien kanssa kevään aikana, samalla aloitetaan tulvariskien kartoittaminen SYKEn uudella tallennustyökalulla - Base-hanke ja meidän kalajoki hanke ovat aloittaneet - ELY-keskus päivittää parhaillaan suunnittelun toimintasuunnitelmaa, nyt netissä oleva versio on vanhentunut - ELY-keskuksessa on tulossa useita henkilömuutoksia, jotka vaikuttavat tulvaryhmän toimintaan: Mika Savolainen ja Diar Isid siirtyvät toisiin ELY-keskuksiin ja Kimmo Aronsuu jää opintovapaalle. Korvaavat henkilöt aloittavat mahdollisimman pian. Laura Liuska kertoi Meidän Kalajoki hankkeesta (liite 1). Keskustelua syntyi vesienhoitoryhmän kokoonpanosta. Suositeltiin, että Vattenfall ja vesialueiden omistajat POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

2/2 kutsuttaisiin myös ryhmään. Vesienhoitoryhmässä on edustettuina useita tahoja tulvaryhmästä, eikä sen vuoksi nähty tarvetta erillisen edustajan nimeämiseksi. 5. BASE-hanke ja tulvariskien hallintatoimenpiteiden monitavoitearviointi Mika Marttunen kertoi lyhyesti BASE-hankkeesta sekä laajemmin monitavoitearvioinnista Kalajoen vesistöalueella (liite 2). 6. Tulvariskien hallinnan tavoitteet Diar Isid kertoi tulvariskien hallinnan tavoitteiden käsittelystä sekä tulvaryhmäläisiltä ja muilta tahoilta tulleiden kommenttien huomioon ottamisesta (liite 3). Tulvaryhmä hyväksyi tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueelle kokouksessa esitettyjen muutosten mukaisesti. Hyväksytyt tavoitteet on esitetty liitteessä 4. Tavoitteet voidaan tarkastella uudelleen tulvariskikartoituksen ja toimenpidesuunnittelun yhteydessä. 7. Muut asiat Ei muita asioita. 8. Kokouksen päättäminen Sovittiin, että seuraava kokous pidetään 22.5.2013 Kalajoen kaupungissa. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:00. Jussi Rämet Puheenjohtaja Diar Isid Sihteeri LIITE 1. Alustus Meidän Kalajoki Vesienhoito käytännön työnä Kalajoen valumaalueella, Laura Liuska LIITE 2. Alustus BASE-hanke ja tulvariskien hallinnan toimenpiteiden monitavoitearviointi Kalajoen vesistöalueella, Mika Marttunen LIITE 3. Alustus Tulvariskien hallinnan tavoitteet, Diar Isid LIITE 4. Tulvaryhmän hyväksymät tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueelle.

LIITE 1 Meidän Kalajoki Vesienhoito käytännön työnä Kalajoen valumaalueella Laura Liuska 5.2. 2013 Hankkeen valmistelu Ylivieskan ympäristötoimi ELY-keskus SYKE (Monitavoitearviointi) Vesikolmio Oy Rahoitus EAKR ja valtio 39 000 e (78 %) Kuntarahoitus 11 000 e (22 %) Jaettu 10 kuukaudelle (marraskuu 2012 syyskuu 2013) www.vesikolmio.fi

LIITE 1 Toteuttajana Vesikolmio Oy Toimii usean Kalajokilaakson kunnan alueella, kuitenkin erillään kuntien ympäristötoimesta Merkittävä toimija vesiensuojelun kannalta www.vesikolmio.fi Hankkeen tavoitteet 1. Vesienhoitoryhmän perustaminen 2. Monitavoitearvioinnin suunnittelu (SYKE) 3. Kalajoki-tietopaketti / Nettisivusto Vesienhoito valuma-aluetasolle Koko jokilaakson kattava yhteistyö yli kuntarajojen Näkyvyyden lisääminen Tiedontarpeeseen vastaaminen ilman tyrkyttämistä tai syyllistämistä www.vesikolmio.fi

LIITE 1 Keskipohjanmaa 19.12.2012, Kalajokilaakso 19.12.2012, Kalajokiseutu 20.12.2012, Maaselkä 27.12.2012, Kaleva 4.1.2013 www.vesikolmio.fi Miksi nyt? Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004) Kalajoen vesistöalueen vedet kauttaaltaan reheviä ja yläosastaan voimakkaasti säännösteltyjä Ekologinen tila tyydyttävä tai välttävä HS-maiden kartoitus ajankohtaista Maatalouden ympäristötukea päivitetään 2014 Vesienhoitotyön yhteensovittaminen tulvasuojelun kanssa ELY-keskusten osallisuus vähenemässä, esim. kunnostuksille etsittävä laajempi tukipohja Kalajoen alueelta puuttuu vesienhoitoon keskittynyt yhteistyöelin www.vesikolmio.fi

Alueellinen vesienhoitotyö LIITE 1 Vesienhoitoalueiden toimenpiteet suunnitellaan vesienhoitoalueen ELY-keskuksissa yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. -- Keskeistä on myös kehittää yhteistyömalleja mm. vesialueen omistajien, hyödynsaajien ja haitan aiheuttajien kesken. (Laine, A. (toim.) 2012. Vesien tila hyväksi yhdessä, ELY:n Raportteja 49/2012) Yksi tapa edistää vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista on vesistöaluekohtaisten vesienhoitoryhmien perustaminen. -- Ryhmä voisi toimia pysyvänä vesienhoidon tavoitteita edistävänä yhteistyöelimenä tietyn vesistöalueen kuntien, elinkeinoelämän, kalatalousyhteisöjen sekä vesistön eri käyttöryhmien ja viranomaisten välillä. (Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla, Alueellinen toteutusohjelma 2010-2015) www.vesikolmio.fi Vesienhoitotyö Kalajoen vesistöalueella Vireillä / Haettu rahoitusta: Virtavesien elinympäristökunnostuksia (Kalajanjoki, Malisjoki, Kalajoen alaosa, Siiponjoki, Vääräjoki) Suurien rehevöityneiden järvien kunnostussuunnitelmat (Reisjärvi, Vuohtojärvi) Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen (Reis- ja Vuohtojärvi, Kalajoen alaosa (ei edennyt), Kuonanjoki, Kiljanjärvi) Selvitys kalateiden rakentamisen tarpeesta (Reis-, Vuohto- ja Kiljanjärvi, Kuonanjoki) (Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla, Alueellinen toteutusohjelma 2010-2015) www.vesikolmio.fi

LIITE 1 Vesienhoitoryhmä Suunniteltuja tehtäviä: Kalajoen vesistöalueen kehittämisen suunnittelu Kalajoen yhteistarkkailun kehittäminen Neuvotteleminen vesistön hoidosta ja käytöstä Vuorovaikutus tulvaryhmän kanssa Vuorovaikutus alueellisen vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa Tukena uusien asetusten ja direktiivien vaatimusten toteuttamisessa Yleisen tietoisuuden lisääminen Toteuttaa osaltaan tavoitetta saattaa Kalajoen vesistöalue hyvään tilaan vuoteen 2021 mennessä www.vesikolmio.fi Neuvottelukunta / keskustelufoorumi / paneeli? Jokivarren kuntien kesken perustettava yhteisö? Vesienhoitoryhmä Esimerkkejä muualta Suomesta: Länsi-Suomen jokineuvottelukunnat, Karvianjokipaneeli, Vesijärvisäätiö, vesiensuojeluyhdistykset Todennäköisesti laajempi neuvottelukunta + tiivis työryhmä käytännön työn toteuttajaksi (+ teemaryhmät) Vesienhoitoryhmän toimintaa kehitetään yhteistyössä SYKEn kanssa (monitavoitearviointi) Tulevaisuudessa toimintaa tulisi kehittää jatkuvasti, mm. Kalajoki-rahasto kunnostusten tueksi mahdollinen www.vesikolmio.fi

LIITE 1 Ryhmän alustava kokoonpano Alueen kunnat Vesikolmio Oy MTK ProAgria Turvetuotanto Vesivoimalaitokset Vestia Oy Hituran kaivos Kalajoen kalastusalue Kyläyhdistykset Metsäkeskus Metsänhoitoyhdistys Matkailu Tulvaryhmä ELY Pohjois-Pohjanmaan liito Metsähallitus RKTL Luonnonsuojelupiiri 4H-yhdistys www.vesikolmio.fi Jäsentää ja luo selkeämmän kuvan ongelmasta Tavoitekeskeinen menetelmä: luodaan yhteinen tavoitehierarkia ryhmän sisällä Lisää osapuolten välistä ymmärrystä ja avaa keskustelua oppiminen toinen toiselta Monitavoitearviointi KUTOVA-malli: eri vesienhoitotoimenpiteiden hyödyn ja vaikuttavuuden arviointi verrattuna kustannuksiin auttaa hahmottamaan toimenpiteiden mittasuhteita ja tunnistamaan niistä merkittävimmät www.vesikolmio.fi

LIITE 1 Monitavoitearviointi Tuloksena yhteiset tavoitteet toiminnalle ja tietoa kokonaisuuden kannalta parhaiden kunnostustoimien toteutettavuudesta Vesienhoitoryhmän jäsenten panos alusta asti mukaan toiminnan suunnitteluun Tavoitekeskustelut ja -työpajat, Toimenpiteistä keskustelu Kolme tilaisuutta suunniteltu keväälle ja alkusyksylle www.vesikolmio.fi Meidän Kalajoki -sivusto www.meidankalajoki.fi perustettu Hankkeen esittely Tietoa mm. vesienhoidosta, maatalouden vesiensuojelusta ja tulvasuojelusta Perustietoa Kalajoesta Uusinta tutkimus- ja seurantatietoa Ajankohtaiset tapahtumat Historiaa Keskustelu / palauteosio Linkkejä lisätiedon lähteille Materiaalia kouluille www.vesikolmio.fi

LIITE 1 Tulevaisuuskuva Vesienhoitoryhmän toiminnasta säännöllistä ja jatkuvaa Meidän Kalajoki -sivustosta ajankohtaisen tiedon lähde ja keskustelun paikka www.vesikolmio.fi Hankkeen tuloksena 1. Kalajoen vesistöalueen vesienhoitoryhmän perustaminen ja toimintasuunnitelman laatiminen 2. Monitavoitearvioinnin aloittaminen (suunnittelu ja soveltamismahdollisuuksien arvioiminen, sidosryhmätilaisuus) 3. Tietopaketin kokoaminen ja tiedon välittämiseksi avattavan nettisivuston laatiminen www.vesikolmio.fi

LIITE 2 BASE-hanke ja tulvariskien hallinnan toimenpiteiden monitavoitearviointi Kalajoen vesistöalueella Mika Marttunen, Anne-Mari Rytkönen, SYKE Kalajoen tulvaryhmän kokous 5.2.2013 Alavieska Kalajoella käynnissä olevat hankkeet, joissa SYKE on mukana Monitavoitearviointi tulvariskien hallinnan suunnittelun tukena SYKE mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimenpiteiden arviointia ja sidosryhmien osallistumista Meidän Kalajoki hanke (Vesikolmio Oy) Vesienhoitoryhmän perustaminen, eri osapuolten tavoitteiden tunnistaminen ja vesienhoidon toimenpiteiden arviointi BASE (FP7), ilmastonmuutokseen sopeutuminen Euroopassa Kalajoki-pilotti: vesistöjen käytön ja hoidon sopeutumistoimenpiteet ilmastonmuutokseen Pilottina vesienhoitosuunnitelmien ilmastonmuutoskestävyyden arvioinnista Yhteistyö näiden hankkeiden ja ryhmien välillä!

BASE-hanke (2012-2016) Bottom-up Climate Adaptation Strategies towards a Sustainable Europe LIITE 2 14 partneria, yli 20 pilottia Koordinaattori Århusin yliopisto (Tanska) Keskeisiä teemoja Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteet Esteet, vauhdittajat, hyödyt, kustannukset Sidosryhmien osallistumisen edistäminen Oppiminen, tietoisuuden lisääminen, sosiaalinen media Kustannukset yhteensä 6,6 milj. Rahoituksesta 75 % EU:sta ja 25 % hankeosapuolilta SYKEn vesikeskuksen osuus n. 20 htkk Kalajoki Suomen pilottikohde BASE-hyöty: laskenta- ja arviointiapua sekä osallistumistukea alueen ryhmille Hydrologiset tarkastelut, ilmasto- ja maankäyttöskenaariot, osallistuminen 3 Työryhmät ja niiden välinen yhteistyö -luonnos Tulvaryhmä Toimenpiteiden yhteensopivuus Vesienhoidon yhteistyöryhmä Arviointiryhmä/ arviointityöpaja Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden monitavoitearviointi Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Kalajoen Vesienhoitoryhmä (perusteilla) Toimenpiteiden täytäntöönpanon edistäminen Ehdotuksia toimenpiteiksi, toimenpiteiden arviointi Ehdotuksia arvioinnissa huomioonotettavista tekijöistä ja toimenpiteistä Kiinnostuneet voivat osallistua

Mitä on monitavoitearviointi? Multi-Criteria Decision Analysis LIITE 2 Lähestymistapa ja joukko työkaluja, jotka tukevat monitavoitteisten suunnittelutilanteiden kokonaisvaltaista hahmottamista Erittele, yhdistä ja ymmärrä Hyvin jäsennelty on puoliksi ratkaistu Joustava ja yleispätevä, sopii erityyppisiin suunnittelu- ja päätöstilanteisiin Tulvariskien hallinnan suunnittelussa menetelmää sovellettu kahdessa pilottihankkeessa 2011-2012 Rovaniemellä ja Kokemäenjoella Valtakunnallinen opas laadittu kokemusten perusteella Tavoitteita Kalajoen monitavoitearvioinnille Arvioida toimenpidevaihtoehtoja järjestelmällisesti Millä toimenpiteillä voidaan alustavat tavoitteet saavuttaa, mitkä ovat niiden kustannukset ja vaikutukset? Selvittää eri sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista Millä toimenpiteillä on laaja tuki, mihin toimenpiteisiin liittyy ristiriitoja? Tunnistaa ja kuvata selvästi keskeiset päätösvaihtoehdot Tulvasuojelutason paranemisesta esim. tasosta 1/50 tasoon 1/100 aiheutuu zz kustannukset ja ympäristövaikutukset Lisätä eri osapuolten ymmärrystä tulvariskien hallinnan tarpeesta, mahdollisista ratkaisuista, asioiden mittasuhteista ja epävarmuuksista

Tiekartta tulvariskien hallinnan toimenpiteiden tarkastelulle 1. Laaditaan alustavat tavoitteet tulvasuojelulle 2. Tunnistetaan mahdolliset toimenpiteet ja arvioidaan vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta (ALUSTAVA TARKASTELU) Vaiheet 3-4 vain, jos tarvetta tarkentavalle jatkotarkastelulle LIITE 2 3. Valitaan toimenpiteet jatkotarkasteluun ja muodostetaan toimenpideyhdistelmät (=vaihtoehdot) 4. Arvioidaan ja vertaillaan vaihtoehtoja sekä tarvittaessa muokataan niitä 2.suunnittelukierros? 5. Onko alustavat tavoitteet mahdollista saavuttaa aiheuttamatta vesienhoidon tavoitteiden vaarantumista tai huomattavia ristiriitoja, ovatko kustannukset kohtuullisia? Kyllä Ei Kirjataan tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmaan Kyllä Hyväksytäänkö alhaisempi tavoitetaso tai kielteiset vaikutukset? Ei Otetaan tarkasteluun toimenpide, joka hylättiin aiemmin ALUSTAVA ARVIOINTI vaikutus tulviin vaikutus vesienhoitoon kustannukset Toteutettavuus Muu, mikä? A. Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys B. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia,mutta joita halutaan arvioida tarkemmin C. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus on erittäin huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI 8

Toimenpiteiden alustava tarkastelu Esimerkki Rovaniemeltä Vaikutus tulvahaittoihin tulvariskialueella (1/100a) Vaikutus tulvariskiin alapuolisessa vesistössä Vaikutus vesienhoitoon tai muut sivuvaikutukset Kustannukset Toteutettavuus (tekninen) Toteutusaika (min) Mukana jatkotarkastelussa LIITE 2 Ei jatkotarkastelussa Varautumistoimenpiteet (Tulvavaroitukset, viestintä, pelastussuunnitelu) Täydentävä toimenpide, ei riittävä 0 Ei vaikutusta Hyvä 1 v x Tilapäiset tulvasuojelurakenteet (muovit, maamassat, teiden tilapäinen korotus) Täydentävä toimenpide, ei riittävä 0 Ei vaikutusta 1000 / Rakennus Melko hyvä Alle 5 v x Tulvapenkereet (Saarenkylä, Koskenkylä, Alakorkalo ) Vahingot alenevat n. 80 % 0 Maisema, pihojen käyttö 5-15 milj. Haasteellinen koko laajuudessa 5-10 v x Massiiviset perkaukset kaupunkialueella (4) Vahingot alenevat n. 40 %? Vesiluonto 55-165 milj. Huono 5-10 v x 9 TOIMENPITEIDEN JATKOTARKASTELU MÄÄRITETÄÄN ARVIOINTIKRITEERIT JA MITTARIT TOIMENPIDEYHDISTEL-MIEN MUODOSTAMINEN A. Säännöstely ja vesien pidättäminen valumaalueella B. Penkereiden taustaalueiden käyttö tulvaalueina VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIDOSRYHMIEN NÄKEMYSTEN SELVITTÄMINEN C. Varautuminen ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Tehdyt selvitykset Asiantuntijahaastattelut Kyselylomake VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Yhdistetään vaikutustieto ja sidosryhmien arvostukset 10

Yhtenäisen asutuksen tulvasuojelutaso eri vaihtoehdoissa - periaatekaavio LIITE 2 Alustava tavoite Yhdistelmä A + Yhdistelmä B: Mahdolliset Yhdistelmä A: Ristiriidattomat Nykytila 1/100 tulva 1/20 tulva 11 Esimerkki kyselylomakkeesta 1. Poikkeaako näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista esitetyistä asiantuntija-arvioista? 2. Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia kunkin arvioitavan asian suhteen? 12

Esimerkkejä monitavoitearvioinnin tuloksista (Rovaniemen pilottihanke) LIITE 2 13 Jokaiselle osallistujalle laskettiin vaihtoehtojen paremmuusjärjestys (Rovaniemen pilottihanke) 14

Monitavoitearviointityön eteneminen LIITE 2 Työsuunnitelma valmis helmi-maaliskuussa 2013 Tulvaryhmän kokous toukokuussa 2013 Toimenpiteiden alustava arviointi Tunnistetaan sidostahot, jotka osallistuvat toimenpiteiden arviointiin Tulvaryhmä + vesienhoidon yhteistyöryhmä + mahdolliset muut tahot Sidosryhmätyöskentely syksyllä 2013 Esim. laajennettu tulvaryhmä, sidosryhmätyöpajat (2-3 kpl) tai haastattelut Osallistujat käsittelevät ja arvioivat Vaihtoehtoja ja arviointikriteerejä Asiantuntijoiden tuottamia vaikutusarvioita Vaikutusten merkittävyyttä ja vaihtoehtojen mieluisuutta 15 Monitavoitearvioinnin tulokset (loppuvuosi 2013) Tarkastelun tuloksia: Kattavat arviot vaihtoehtojen vaikutuksista ja niiden välisistä eroista Kuinka merkittävinä eri osapuolet pitävät vaihtoehtojen vaikutuksia Vaihtoehtojen mieluisuus eri näkökulmista Keskeiset näkemyserot Tulokset ja aineisto tulvaryhmän käyttöön alkuvuodesta 2014 Tulvaryhmä valitsee hallintasuunnitelmaan kirjattavat toimenpiteet kevään 2014 aikana 16

LIITE 3 Tulvariskien hallinnan tavoitteet 1. käsittely ryhmätyönä tulvaryhmässä 16.10. ELY-keskuksen vesivarapäälliköiden käsittely 14.11. Tavoitteet lähetetty kommenteille 16.11. Tulvaryhmäläisiltä tuli 4 kommenttia (Kalajoki, Ylivieska, Reisjärvi ja PVO-Vesivoima) ELY-keskuksen sisäinen kommentointikierros: tapaamiset alueiden käytön ohjauksesta (ELY-Y-AK), tiesuunnittelusta ja varautumisesta (ELY-L) sekä maaseutuasioista (ELY-E) vastaavien kanssa joulukuussa 4.2.2013 Tavoitteiden käsittely Ryhmä päättää tavoitteista tässä kokouksessa Toimenpide-esimerkkejä ei esitetä lopullisessa tavoitepaperissa, kun se tulee osaksi tulvariskien hallintasuunnitelmaa Toimenpidesuunnittelu aloitetaan tässä kokouksessa päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Jos tässä kokouksessa nousee esille asioita, joiden perusteella tavoitteita pitää muokata laajemmin, käsitellään muutetut tavoitteet seuraavassa kokouksessa. Seuraavilla kalvoilla esitetään kommenteille lähetetyn tavoitepaperiin tehdyt muutokset, värikoodaus seuraavilla kalvoilla: Alkuperäinen teksti Kommentit ja muutosehdotukset Tehdyt muutokset 2

LIITE 3 Alkuteksti - alkuperäinen 3 Alkuteksti Kommentit ja muutosehdotukset ELY-Y-AK: 1. kappaleen viimeinen lause muokattava uusiksi seuraavasti Tavoitteiden asettelua on tarkasteltu yleiseltä kannalta, eikä siinä ole otettu huomioon yksittäisille rakennuksille ja muille kohteille aiheutuvia omaisuusvahinkoja. ELY-L: Patoturvallisuus ja -patovahingot on otettava alkutekstissä huomioon, vaikkakin ne liittyvät patoturvallisuuslakiin ELY-L: Hyödynnetään ELY-strategiaa ja tarkistetaan ristiriidat sen kanssa 4

LIITE 3 Alkuteksti - muutokset Muokattiin 1. kappaleen viimeinen lause ELY-Y-AK:n ehdotuksen mukaisesti Lisättiin patoturvallisuuteen liittyvä kappale Patojen aiheuttamaa vahinkoa ei ole otettu huomioon tavoitteiden asettelussa. Onnettomuuden sattuessa vahinkoa aiheuttavat tai mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat padot on mitoitettu vielä harvinaisemmille tulville kuin tulvariskien hallintalaki edellyttää. Tällaisille padoille on omistaja velvoitettu laatimaan tarkkailusuunnitelmat, vahingonvaaraselvitykset ja toimintasuunnitelma onnettomuuden varalle. Muulla tavalla luokitellut padot eivät aiheuta vahinkoa tai vaaraa murtuessaan. Ei ristiriitaisuuksia ELY-strategian, maakuntastrategian, maakuntakaavan eikä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa 5 Alkuteksti - muutokset Tavoitteet esitetään tikkataulumuodossa Kärkitavoitteilla tummennetut reunukset Vahinkoryhmä Muut vahingot ei sisälly tikkatauluun 6

LIITE 3 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Suurimmat tulvan vedenkorkeudet ja virtaamat eivät ilmastonmuutoksesta huolimatta kasva. 7 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyvät kommentit: PVO: Iijoella säännöstelyn merkitys suuriin tulviin vähäinen PVO: vesien pidättäminen suo- ja metsäalueille kustannussyistä vaikea toteuttaa PVO: tekoaltaiden tai kuiva-altaiden rakentaminen konkreettinen ja varma toimenpide PVO: veden virtaus Varpuvirtojen ohi tapahtuu jo nykyisellään, mutta niiden avartaminen aiheuttaa merkittävää haittaa alueille ELY-E: Tulvaveden päästäminen pengeralueille tulisi tarkastella vesilain mukaisen luvan avulla. 8

LIITE 3 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyvät kommentit: Reisjärvi: säännöstelykäytäntöjen kehittäminen saa kannatusta (esim. alemmat vedenkorkeudet sateisina kesinä) Reisjärvi: kriittinen suhtautuminen metsäalueiden käyttämiseksi tulvavesien pitkäaikaiseen pidättämiseen myöskään peltoalueita (pengerten suojaamina tai ilman) ei tulisi käyttää vahinkoa aiheuttavien tulvien varastoaltaina korvauksetta Ylivieska: nähdään vesien pidättäminen suo- ja metsäalueille ensisijaisena toimenpiteenä verrattuna tulvavesien päästämiseen pengerten suojaamille peltoalueille ELY-E: Tulvaveden päästäminen pengeralueille tulisi tarkastella vesilain mukaisen luvan avulla. 9 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Ei muutoksia tavoitteisiin Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Muutettiin toimenpiteen sanamuotoja: Hyödynnetään suo- ja metsäalueita sekä järvikuivioita tulvan lyhytaikaiseen pidättämiseen. Toimenpiteiden toteuttaminen olisi tehtävä laajalla alueella, jotta niillä olisi merkitystä tulvan pienentämisessä. Muutettiin toimenpiteen sanamuotoja ja lisättiin uusi lause: Päästetään vesiä pengerten suojaamille peltoalueille, jos se vähentää vesistöalueen kokonaisvahinkoja. Tarkastelu tehdään kokonaisvaltaisesti koko vesistöalueella ja toteutetaan vesilain mukaisen luvan puitteissa. 10

LIITE 3 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Kaikilla viranomaisilla on kaikissa tulvatilanteissa selkeä rooli ja viranomaisten välinen yhteistyö on saumatonta. Toiminta on selkeää ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen. 11 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Muutosehdotukset ELY-L: Otsikkoon lisättävä ennakointi VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ JA ENNAKOIVAA 12

LIITE 3 Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Ei muutoksia tavoitteisiin Ennakoinnin lisääminen tavoitteeseen ei paranna tavoitteen ymmärrettävyyttä selitysosassa on kerrottu, että viranomaisten toiminta on oltava selkeää myös ennen tulvaa, mikä tarkoittaa, että toiminta on ennakoivaa. 13 VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Väestö on tietoinen tulvavaarasta ja sitä varoitetaan vahinkoa aiheuttavasta tulvasta mahdollisimman varhain. Väestö osaa toimia tulvatilanteessa sekä suojata omaisuuttaan ja varautua omatoimisesti. Väestö on evakuoitavissa ja kotipalvelu sekä lääkintähenkilökunta pääsevät kohteisiinsa kaikissa tulvatilanteissa. Nykyisissä taajamissa ja muilla yhtenäisillä asuinalueilla eläminen ja työskentely on normaalia vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja muilla alueilla vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kaikissa tulvatilanteissa. 14

LIITE 3 VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Muutosehdotukset ELY-Y-AK: sanamuotomuutokset vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat suojassa vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat normaalissa käytössä ELY-Y-AK: lisäys 1) kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa kastumiselta 2) uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kastumiselta ja evakuoitavissa kaikissa tulvatilanteissa Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja SYKE: Pystytäänkö seuraamaan yksittäisille asuinrakennuksille laadittavien pelastussuunnitelmien toteutusta, jos kiinteistönomistaja todetaan toimenpidesuunnittelussa toteuttajaksi? Jatkuu 15 VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja Ylivieska: Kuka lähettää massatekstiviestejä tulvista ja kuinka voidaan rajata oikealle alueelle? parhaillaan laaditaan valtakunnallinen selvitys asiasta Ylivieska: sanamuotomuutokset Sipilän vanhainkoti Sipilän palvelukeskus Ylivieska: sanamuotomuutokset Ylivieskan sairaala Visalan sairaala Ylivieska: Miten rakentamista tulisi ohjata voimassa olevien osayleiskaavojen rakentamattomilla rakennuspaikoilla? nykyisissä yleiskaavoissa on pyritty ottamaan 1/100a tulva huomioon Reisjärvi: esitetään toimenpiteeksi tulvapenkereiden ja pumppaamoiden rakentamisen rahoittamista vahinkojen ja haittojen minimoimiseksi 16

LIITE 3 VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Muutokset tavoitteisiin Tehtiin ELY-Y-AK:n muutosehdotukset sanamuotoihin Muutokset toimenpide-esimerkkeihin SYKEn kommentin perusteella poistettiin toimenpide Jos yksittäisiä tulvauhan alla olevia asuinrakennuksia ei suojata, rakennuksille laaditaan pelastussuunnitelma. Tehtiin Ylivieskan muutosehdotukset sanamuotoihin Lisättiin uusi toimenpide-esimerkki Tulvasuojelupenkereiden rakentamista rahoitetaan valtion varoin vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti ja ELY-keskuksen kunnostusaloiteohjeiden mukaisesti. 17 TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Ihmisten terveys ja turvallisuus Tulvasuojelupenkereiden kunnossapidon vastuu on selkeä ja toteutus on laadukasta. Taajamia ja muita yhtenäisiä asuinalueita suojaavat tulvasuojelupenkereet kestävät vähintään harvinaista tulvaa (1/100a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Muut asutusta suojaavat tulvasuojelupenkereet kestävät vähintään melko harvinaista tulvaa (1/50a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Kaikkien penkereiden rakenteet kestävät mitoitusvirtaamaa. 18

LIITE 3 Ihmisten terveys ja turvallisuus TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja Ylivieska: penkereiden kunnossapitovastuu on osoitettava hyödynsaajalle esim. peltojen omistajille ja valtiolle 19 TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Ihmisten terveys ja turvallisuus Ei muutoksia tavoitteisiin Vastaukset kommentteihin valtio vastuussa penkereistä vesilain luvan mukaisesti myös kunta vastuussa, jos penkereen tausta-alueita kaavoitetaan rakentamiseen 20

LIITE 3 TIEDONKULKU TOIMII Välttämättömyyspalvelut Tiedottaminen (mm. radio), varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätänumero, viranomaisviestintä (VIRVE) ja muut tärkeät tieto- ja viestintäjärjestelmät toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Viranomaiset voivat pitää toisiaan ajan tasalla ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset voivat tiedottaa väestöä ja väestö voi ilmoittaa hätätilanteesta viranomaisille. Puhelin- ja tietoliikenteen pääyhteydet toimivat vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niihin sallitaan häiriöitä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kuitenkin tietoyhteyksiä vaativat turvallisuuslaitteistot, kuten patovalvontalaitteistot, toimivat kaikissa tulvatilanteissa. 21 TIEDONKULKU TOIMII Välttämättömyyspalvelut Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin 22

LIITE 3 VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Välttämättömyyspalvelut Veden-, sähkön- ja lämmönjakelu toimii harvinaisella tulvalla (1/100a). Vesijohtovesi pysyy juomakelpoisena vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja talousvettä voidaan toimittaa harvinaisemmalla tulvalla poikkeusjärjestelyin. Sähkön- ja lämmönjakelussa sallitaan haittaa aiheuttavia keskeytyksiä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Erittäin harvinaisten tulvien aiheuttamat sähkön- ja lämmönjakelun keskeytykset ovat niin lyhyitä, ettei väestö joudu muuttamaan väliaikaistiloihin. 23 Välttämättömyyspalvelut VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja Ylivieska: Mitä tarkoitetaan infrastruktuurin mitoitustekijällä? 24

LIITE 3 VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Välttämättömyyspalvelut Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Muutettiin lause Uusien asuinalueiden suunnittelussa otetaan infrastruktuurin mitoitustekijäksi harvinainen vesistötulva. uuteen muotoon Uusien asuinalueiden infrastruktuurin suunnittelussa otetaan huomioon harvinaisen vesistötulvan tai jääpatotulvan aiheuttama vedenkorkeus. 25 TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Välttämättömyyspalvelut Liikkumisen ja kuljetusten kannalta tärkeät tiet sekä asuinalueiden ja koulujen ulosmenotiet sekä evakuointireitit ovat liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). 26

LIITE 3 TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Välttämättömyyspalvelut Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-L: muutetaan tavoiteteksti vastaamaan paremmin tieluokitusta Päätiet sekä muut asumisen ja elinkeinoelämän kannalta välttämättömät tiet tai tieosuudet sekä taajamien evakuointireitit ovat liikkumisen ja kuljetusten kannalta liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja ELY-L: Lisätään uusi toimenpide-esimerkki Selvitetään merkittävimmät tiet ja tieosuudet sekä mahdolliset kiertotieratkaisut tierekisteriin. 27 TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Välttämättömyyspalvelut Muutokset tavoitteisiin Muutettiin tavoite ELY-L:n ehdotuksen mukaisesti Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Lisättiin ELY-L:n mukainen toimenpide-esimerkki 28

LIITE 3 Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA- ALUEELLE Tuleva yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja (esim. satamat/lentoasemat, tärkeä teollisuus, väestön perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvä toiminto) turvaava taloudellinen toiminta on suojassa kaikissa tulvatilanteissa. 29 Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA- ALUEELLE Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-Y-AK: sanamuutosehdotus toiminta on suojassa toiminta on mahdollista 30

LIITE 3 Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA- ALUEELLE Muutokset tavoitteisiin Tehtiin ELY-Y-AK:n muutosehdotukset sanamuotoon 31 VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Tulvat eivät heikennä vesien ekologista tai kemiallista tilaa eivätkä hidasta merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Tulvariskejä vähentävien toimenpiteiden valinnassa ja toteutuksessa otetaan huomioon vesienhoidon tavoitteet. 32

LIITE 3 VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja ELY-E: tulisi poistaa toimenpide-esimerkki Vähennetään maatalouden kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja muiden myrkyllisten aineiden käyttöä tulva-alueilla tulva-aikana., koska tulva-aikana ei muutoinkaan levitetä. ELY-E: tulisi poistaa maininta, että kemikaali- ym. säiliöitä ja varastoja sijoitetaan ensisijaisesti tulva-alueen ulkopuolelle ensin tulisi selvittää nykyinen tilanne Reisjärvi: todetaan, että on varsin hankalaa ja kohtuutonta, jos tulvaalttiilla alueilla lannoituksen tasoa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoitetaan korvauksetta. Ylivieska: Sipilän jätevedenpuhdistamo poistuu käytöstä lähivuosina Ylivieska: Mitä tarkoitetaan merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttavilla laitoksilla? 33 VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Ei muutoksia tavoitteisiin Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Poistettiin toimenpide-esimerkki Vähennetään maatalouden kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja muiden myrkyllisten aineiden käyttöä tulva-alueilla tulva-aikana. Kemikaali- ym. säiliöihin ja varastoihin liittyvä toimenpide-esimerkki muutettiin Kemikaalisäiliöt ja -varastot sekä lietesäiliöt ja -altaat rakennetaan siten, ettei niistä huuhtoudu luonnolle haitallisia aineita, jotka aiheuttaisivat pitkäaikaista ja laaja-alaista ympäristöhaittaa. Lisättiin uusi toimenpide-esimerkki Uudet rakennettavat kemikaalisäiliöt ja -varastot sekä lietesäiliöt ja -altaat sijoitetaan tulvaalueen ulkopuolelle tai rakennetaan siten, ettei niistä huuhtoudu luonnolle haitallisia aineita, jotka aiheuttaisivat pitkäaikaista ja laajaalaista ympäristöhaittaa. Jatkuu 34

LIITE 3 VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Vastaukset muihin kommentteihin Sipilän jätevedenpuhdistamo voidaan poistaa seuraavalla suunnittelukierroksella, kun sen toiminta on loppunut Merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttavat laitokset ovat sellaisia, jotka vaativat toiminnalleen ympäristösuojelulain mukaisen luvan. 35 KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Kulttuuriperintö Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakennuksille ja tulvalle alttiille rakenteille ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa missään tulvatilanteissa. Uudet rakennettavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). 36

LIITE 3 KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Kulttuuriperintö Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja Ylivieska: kulttuuriperinnölle aiheutuvien vahinkojen osalta olisi tarkasteltava Hamarin voimalaitoksen tulvaluukkujen kapasiteetti erittäin harvinaisella tulvalla 37 KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Kulttuuriperintö Vastaukset kommentteihin Hamarin voimalaitos on 1-luokan pato, joka tulisi mitoittaa kerran 5 000 10 000 vuodessa toistuvalle tulvalle. Mitoitusperusteissa tarkastellaan siten paljon harvinaisempia tulvia kuin tulvariskien hallintalaki edellyttää. 1-luokan padoille on omistaja velvoitettu laatimaan tarkkailusuunnitelmat, vahingonvaaraselvitykset ja toimintasuunnitelma onnettomuuden varalle 38

LIITE 3 KOULUNKÄYNTI ON TURVATTU Muut vahingot Koulurakennuksia voidaan käyttää normaalisti vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a), koulurakennuksia voidaan käyttää poikkeusjärjestelyin harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niille voi aiheutua pitkäaikaista korjausta vaativaa vahinkoa vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). 39 KOULUNKÄYNTI ON TURVATTU Muut vahingot Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-Y-AK: tavoite tulisi liittää myös Iijoen vesistöalueen tavoitteisiin ELY-L: tavoitteessa sana koulunkäynti tulisi muuttaa muotoon perusopetus 40

LIITE 3 KOULUNKÄYNTI ON TURVATTU Muut vahingot Muutokset tavoitteisiin Muutettiin tavoite muotoon Perusopetus on turvattu Lisättiin tavoite myös Iijoen vesistöalueen tavoitteisiin 41 YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJA- TALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Muut vahingot Nykyiset liike- ja tuotantorakennukset (sisältäen maatilarakennukset) sekä varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Uudet rakennettavat liike- ja tuotantorakennukset sekä varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Viljelyä ja karjataloutta voidaan harjoittaa normaalisti yleisellä tulvalla (1/10a) eikä tällaisesta tulvasta aiheudu kohtuuttomia satovahinkoja (eli vahingot lopettavat maatalouden toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä) tai uhkaa karjalle. Viljelysmaat voivat kastua melko yleisellä tulvalla (1/20a), jos tulva ei aiheuta viljelyn kohtuutonta viivästymistä tai mittavia satovahinkoja. Tieyhteydet karjatiloille ovat liikennöitävissä melko yleisellä tulvalla (1/20a) ja ne jäävät pois käytöstä vasta melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Karjatilojen vesi- ja sähköhuolto toimii melko yleisellä tulvalla (1/20a) ja poikkeusjärjestelyihin varaudutaan vasta melko harvinaisella tulvalla (1/50a). 42

LIITE 3 YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJA- TALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Muut vahingot Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-Y-AK: sana varastoalueet tulisi muuttaa muotoon avoimet varastoalueet, joka on käytössä kaavoituksessa ELY-Y-E: Muutetaan toisen kappaleen ensimmäisen lauseen alku seuraavaksi Yleinen tulva (1/10a) ei haittaa viljelyn ja karjatalouden normaalia toimintaa. ELY-Y: Viimeisissä 2 lauseessa tulisi lisätä sana vähintään, jolloin ne olisivat muotoa vähintään melko yleisellä tulvalla Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja Reisjärvi: esitetään toimenpiteeksi tulvapenkereiden ja pumppaamoiden rakentamisen rahoittamista vahinkojen ja haittojen minimoimiseksi ELY-E: poistetaan toimenpide Tulvalle erittäin alttiit viljelysmaat ostetaan valtiolle ja korvataan se toimenpiteellä Kohdennetaan ympäristökorvaustoimenpiteet tulvalle erittäin alttiille viljelyalueille. 43 YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJA- TALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Muut vahingot Muutokset tavoitteisiin Muutettiin tavoitteiden sanamuotoja ELY-Y-AK:n, ELY-E:n ja ELY-Y:n ehdotusten mukaisesti Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Lisättiin uusi toimenpide-esimerkki Tulvasuojelupenkereiden rakentamista rahoitetaan valtion varoin vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti ja ELY-keskuksen kunnostusaloiteohjeiden mukaisesti. Tehtiin ELY-E:n ehdottama muutos toimenpiteisiin. 44

Liite 4 KALAJOEN VESISTÖALUE Tulvariskien hallinnan tavoitteet Hyväksytty Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmässä: 5.2.2013 Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Lisäksi on tarkoituksena sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen käytön sekä suojelun tarpeet. Tulvariskien hallinnan kannalta maankäytön suunnittelun lähtökohtana on, että alueen käyttö sovitetaan paikkaan, ei toisinpäin. Tavoitteiden asettelua on tarkasteltu yleiseltä kannalta, eikä siinä ole otettu huomioon yksittäisille rakennuksille ja muille kohteille aiheutuvia omaisuusvahinkoja. Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vesistötulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset merkittävällä tulvariskialueella; Kalajoki Alavieskan ja Ylivieskan välillä. Lisäksi pyritään siihen, että vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Näissä tavoitteissa ei tarkastella meriveden noususta syntyvää tulvaa tai hulevesien aiheuttamaa tulvaa. Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmä on asettanut vahinkoryhmittäin seuraavat tulvariskien hallinnan tavoitteet: Muut vahingot Perusopetus on turvattu Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja

Liite 4 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueella VESISTÖALUEEN KÄRKITAVOITTEET VUOTEEN 2018 SAAKKA VÄESTÖ ON TURVASSA TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Jokainen tavoite on ilmaistu konkreettisesti laatikoissa ja kunkin tavoitteen alle on lueteltu esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on helpottaa ymmärtämään tavoitteiden merkitystä. Toimenpiteiden tarkempi suunnittelu tehdään asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja suunnittelussa otetaan huomioon useita tekijöitä mm. toimenpiteiden vaikutukset tulvariskien vähentämiseksi ja toimenpiteiden kokonaiskustannukset. Tavoitteet on jaoteltu vahinkoryhmiin tulvariskien hallintalain 8 :n mukaisesti ja on kohdistettu tiettyyn tulvan todennäköisyyteen seuraavan taulukon mukaisesti: Sanallinen kuvaus Tulvan vuotuinen todennäköisyys Keskimäärin kerran Yleinen tulva 10 % 10 vuodessa toistuva tulva Melko yleinen tulva 5 % 20 vuodessa toistuva tulva Melko harvinainen tulva 2 % 50 vuodessa toistuva tulva Harvinainen tulva 1 % 100 vuodessa toistuva tulva Erittäin harvinainen tulva 0,4 % 250 vuodessa toistuva tulva Patoturvallisuus Patojen murtumisesta aiheutuvaa vahinkoa ei ole otettu huomioon tavoitteiden asettelussa. Onnettomuuden sattuessa vahinkoa aiheuttavat tai mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat padot on mitoitettu vielä harvinaisemmille tulville kuin tulvariskien hallintalaki edellyttää. Tällaisille padoille on omistaja velvoitettu laatimaan tarkkailusuunnitelmat, vahingonvaaraselvitykset ja toimintasuunnitelma onnettomuuden varalle. Muulla tavalla luokitellut padot eivät aiheuta vahinkoa tai vaaraa murtuessaan. 2/9

Liite 4 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueella Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Suurimmat tulvan vedenkorkeudet ja virtaamat eivät ilmastonmuutoksesta huolimatta kasva. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Pidätetään vesiä säännöstelyaltailla ylittämällä väliaikaisesti säännöstelyrajoja melko yleisellä tulvalla vaarantamatta patoturvallisuutta ja siten, että vesistöalueen kokonaisvahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. - Kehitetään nykyistä säännöstelykäytäntöä vesistöalueen kokonaisvahinkojen pienentämiseksi. Esimerkiksi kesätulvien pienentämiseksi pidetään säännöstelyaltaat nykyistä alempana, jos kesä on sateinen ja maavesivarastot ovat täynnä. - Hyödynnetään suo- ja metsäalueita sekä järvikuivioita tulvan lyhytaikaiseen pidättämiseen. Toimenpiteiden toteuttaminen olisi tehtävä laajalla alueella, jotta niillä olisi merkitystä tulvan pienentämisessä. - Pidätetään tulvavesiä tekoaltaissa tai kuiva-altaissa. Altaiden koko tulisi olla riittävän suuri, jotta niiden merkitys olisi riittävä tulvan pienentämiseksi. - Päästetään vesiä pengerten suojaamille peltoalueille, jos se vähentää vesistöalueen kokonaisvahinkoja. Tarkastelu tehdään kokonaisvaltaisesti koko vesistöalueella ja toteutetaan vesilain mukaisen luvan puitteissa. VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Kaikilla viranomaisilla on kaikissa tulvatilanteissa selkeä rooli ja viranomaisten välinen yhteistyö on saumatonta. Toiminta on selkeää ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Laaditaan valtakunnallinen selvitys pelastuslaitosten, ELY-keskusten, kunnan, SYKEn sekä muiden viranomaisten vastuista ja rooleista ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen. Samassa selvityksessä tarkastellaan viranomaisten vastuut ja roolit toimialueiden rajapinnoilla. - Harjoitellaan toimintaa tulvatilanteissa säännöllisesti. - Pidetään kuntien valmiussuunnitelmia ajan tasalla ja otetaan tulvariskien vähentäminen suunnitelmissa huomioon. - Pelastuslaitosten pelastussuunnittelussa otetaan tulvavaarakarttoja huomioon. - Päivitetään pelastuslaitosten ja ELY-keskusten yhteystietoja sekä tulvantorjuntaorganisaation kaaviota vuosittain. 3/9

Liite 4 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueella Ihmisten terveys ja turvallisuus Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tunnistetut riskit Alavieskan ja Ylivieskan alueella: Erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella on lähes 1000 asukasta (RHR2009: yli 300 asuinrakennusta), Visalan sairaalan rakennuksia ja Sipilän vanhainkodin rakennuksia. Tulvariskialueella ja koko vesistöalueella ylipäänsä on nykyisten tulvasuojelupenkereiden rooli suuri tulvasuojelun kannalta. VÄESTÖ ON TURVASSA Väestö on tietoinen tulvavaarasta ja sitä varoitetaan vahinkoa aiheuttavasta tulvasta mahdollisimman varhain. Väestö osaa toimia tulvatilanteessa sekä suojata omaisuuttaan ja varautua omatoimisesti. Väestö on evakuoitavissa ja kotipalvelu sekä lääkintähenkilökunta pääsevät kohteisiinsa kaikissa tulvatilanteissa. Nykyisissä taajamissa ja muilla yhtenäisillä asuinalueilla eläminen ja työskentely on normaalia vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja muilla alueilla vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat normaalissa käytössä erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa kastumiselta vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kastumiselta ja evakuoitavissa kaikissa tulvatilanteissa. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Tulvan ennustemalleja parannetaan luotettavan tiedon välittämiseksi väestölle. Väestölle annetaan mahdollisuus saada tietoa tulvasta suoraan tulvavaroitusjärjestelmästä. - Tulvavaroitukset lähetetään väestölle esim. massatekstiviesteinä ja vahinkoa aiheuttavasta tulvauhasta ilmoitetaan tiedotusvälineissä esim. sääennusteen yhteydessä. - Asuinalueiden tulvasuojelupenkereiden ylittymisen tai murtumisen uhatessa annetaan hätätiedotus ja ilmoitetaan vaarasta tiedotusvälineissä etukäteen. - Alavieskan taajama suojataan harvinaisen tulvan tai jääpatotulvan varalta. Uhattuna olevat muut asuinalueet suojataan väliaikaisella penkereellä, penkereen korotuksella tai muulla väliaikaisella suojauksella vähintään melko harvinaisen tulvan tai jääpatotulvan varalta. - Sipilän palvelukeskus ja Visalan sairaala suojataan erittäin harvinaisen tulvan varalta. - Tulvasuojelupenkereiden rakentamista rahoitetaan valtion varoin vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti ja ELY-keskuksen kunnostusaloiteohjeiden mukaisesti. - Uhattuna oleville asuinalueille laaditaan pelastussuunnitelma erilaisten tulvatilanteiden varalle. - Varaudutaan venein lääkintä- ja kotipalveluhenkilökunnan kuljettamiseen talouksiin, jossa on sellaista tarvetta. - Tulvavaara-alueen väestön tulvatietoisuuden parantamiseksi laaditaan toimintaohje/esite sekä tiedotussuunnitelma. - Alavieskan taajama-alueelle, Sipilän palvelukeskukselle, Visalan sairaalalle sekä Niemelänkylän koululle ja tulvauhan alla oleville päiväkodeille laaditaan evakuointisuunnitelma tulvan varalle. Työntekijöille annetaan evakuointikoulutusta. - Ohjataan uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset sekä julkiset rakennukset vähintään harvinaisen tulvan korkeudelle. - Ohjataan uudet rakennettavat erityiskohteet tulva-alueen ulkopuolelle. 4/9

Liite 4 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueella TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Tulvasuojelupenkereiden kunnossapidon vastuu on selkeä ja toteutus on laadukasta. Taajamia ja muita yhtenäisiä asuinalueita suojaavat tulvasuojelupenkereet eivät ylity edes harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Muut asutusta suojaavat tulvasuojelupenkereet eivät ylity edes melko harvinaisella tulvalla (1/50a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Kaikkien penkereiden rakenteet kestävät mitoitusvirtaamaa. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Tulvasuojelupenkereiden kunnossapitovastuu selkeytetään ja kunnossapito resursoidaan riittävästi. Penkereiden kunnossapito- ja käyttösuunnitelma pidetään ajan tasalla. - Varmistetaan, että tulvasuojelupenkereet kestävät syöpymättä niille suunnitellulla virtaamalla ja sen mukaisella virtausnopeudella. - Nykyisten taajamien tulvasuojelupenkereet mitoitetaan harvinaiselle tulvalle ja sisällytetään ne patoturvallisuuslain piiriin. - Jos tulvaveden korkeus ylittää pengerrakenteen kestokyvyn rajan, tulvavesi päästetään hallitusti pengeralueelle. Asuinalueelle laaditaan pelastus- tai valmiussuunnitelma. - Uuden asuinalueen rakentamisen yhteydessä päivitetään pelastus- tai varautumissuunnitelmaa. - Varmistetaan penkereinä toimivien teiden riittävästä tiiviydestä. Selvitetään teihin mahdollisesti rakennettujen rumpujen ja johtoalitusten haitallinen vaikutus tulvatilanteessa. Välttämättömyyspalvelut Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen Tunnistetut riskit Alavieskan ja Ylivieskan alueella: Erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella on teitä yhteensä yli 70 km. Ei tiedossa riskiä veden-, sähkön- ja lämmönjakelulle tai puhelin- ja tietoliikenneyhteyksille. TIEDONKULKU TOIMII Tiedottaminen (mm. radio), varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätänumero, viranomaisviestintä (VIRVE) ja muut tärkeät tieto- ja viestintäjärjestelmät toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Viranomaiset voivat pitää toisiaan ajan tasalla ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset voivat tiedottaa väestöä ja väestö voi ilmoittaa hätätilanteesta viranomaisille. Puhelin- ja tietoliikenteen pääyhteydet toimivat vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niihin sallitaan häiriöitä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kuitenkin tietoyhteyksiä vaativat turvallisuuslaitteistot, kuten patovalvontalaitteistot, toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Selvitetään tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä niiden varajärjestelmien haavoittuvuuskohteet ja korjataan ne. - Selvitetään puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. - Laaditaan tiedotussuunnitelma, jonka avulla varoitetaan väestöä tulvasta. Käytetään tehokkaimpia viestintävälineitä väestön tiedottamiseksi esim. tekstiviestipalvelu tai varoittaminen sääennusteiden ja radion kautta. Hyödynnetään etukäteen laadittuja pohjamalleja ja muistiluetteloita tiedottamisen avuksi. - Harjoitellaan säännöllisin väliajoin varautumista harvinaisiin tulviin. - Harjoitellaan VIRVE-laitteiden käyttöä ja koulutusta käyttäjäviranomaisen tarpeiden pohjalta. 5/9

Liite 4 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueella VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Veden-, sähkön- ja lämmönjakelu toimii harvinaisella tulvalla (1/100a). Vesijohtovesi pysyy juomakelpoisena vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja talousvettä voidaan toimittaa harvinaisemmalla tulvalla poikkeusjärjestelyin. Sähkön- ja lämmönjakelussa sallitaan haittaa aiheuttavia keskeytyksiä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Erittäin harvinaisten tulvien aiheuttamat sähkön- ja lämmönjakelun keskeytykset ovat niin lyhyitä, ettei väestö joudu muuttamaan väliaikaistiloihin. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Selvitetään vedenoton ja vedenjakeluverkoston haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. Veden syöttöjohdot asuinalueille on varmistettava eri suunnista. Tulvariskissä olevat pumppaamot suojataan. - Selvitetään sähkönjakeluverkon (esim. muuntajien kastumisvaara, sähköpylväiden tulvankesto) haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. - Selvitetään lämmönjakeluverkon haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. - Selvitetään jokia alittavien putkien ja johtojen jäiden kestokykyä ja suojataan mahdolliset uhatut kohdat. - Korotetaan tärkeimmille muuntajille ja sähköasemille vievät tiet erittäin harvinaisen tulvan tasolle. - Varaudutaan vedenjakeluun tankkiautoilla tai muulla vastaavalla tavalla, jos vesijohtoveden pilaantumista epäillään. - Jätevesipäästöjen määrää rajoitetaan teknisin toimin siten, että pinta- tai pohjaveden haittaainepitoisuudet eivät aiheuta terveysriskiä harvinaisella tulvalla. - Varoitetaan väestöä, jos epäillään vesijohtoveden ja myös jokiveden pilaantumista. - Uusien asuinalueiden infrastruktuurin suunnittelussa otetaan huomioon harvinainen vesistötulvan tai jääpatotulvan aiheuttama vedenkorkeus. TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Päätiet sekä muut asumisen ja elinkeinoelämän kannalta välttämättömät tiet tai tieosuudet sekä taajamien evakuointireitit ovat liikkumisen ja kuljetusten kannalta liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Selvitetään merkittävimmät tiet ja tieosuudet sekä mahdolliset kiertotieratkaisut tierekisteriin. - Tie 7770 (Jokiniityntie-Visalantie), tie 18154 (Somerontie-Vääräntie), tie 18167 (Putaanperäntie) ja tie 18183 (Niemelänkyläntie) korotetaan vähintään harvinaisen tulvan korkeudelle. 6/9