LUONNOS 15.6.2015. Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma

LUONNOS 15.6.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma

2 Sisällys JOHDANTO... 3 Ohjelman rakenne... 3 I. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN JYVÄSKYLÄSSÄ... 4 1.1 Asuinalueilla tapahtuva osallistuminen ja vaikuttaminen... 4 1.2 Kaupungin palveluihin liittyvä osallistuminen ja vaikuttaminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminta... 5 1.3 Osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon... 5 1.4 Viestintä osallistumisen ja vaikuttamisen tukena... 7 II. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 8 2.1. Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet... 8 2.2 Valmistelu ja päätöksenteko: Jyväskylän malli 2016... 9 III ARVIOINTI JA SEURANTA... 10 Kannen piirros: Linda Saukko-Rauta, Avoimen osallisuustyöpajan visualisointia 2.3.2015 Osallistu ja vaikuta sivut netissä: http://www.jyvaskyla.fi/osallistu Osallisuusohjelma: http://www.jyvaskyla.fi/osallistu/tyokalut/osallisuusohjelma

3 JOHDANTO Osallisuus on mukana olemista, kuulumista johonkin ryhmään tai joukkoon. Osallisuus on osallistumista ja yhdessä tekemistä. Osallisuus on vaikuttamista yhteisiin asioihin. Osallisuus vahvistaa hyvinvointiamme. Tämä ohjelma on tehty yhteisvoimin. Kymmeniin työpajoihin ja keskusteluihin on osallistunut keväällä 2015 asukkaita, järjestöjä, kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Ryhmä, johon on kuulunut edustajat eri palvelualueilta, on vetänyt laatimisprosessia. Osallisuusohjelman tavoitteena on tuoda osallistumisen ja vaikuttamisen keinot jokaisen ulottuville sekä kannustaa käyttämään niitä. Toisena tavoitteena on käynnistää kaupunkiorganisaatiossa määrätietoisesti omien toimintatapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen entistä avoimemmaksi. Kaupunkistrategian toimintaperiaatteiden avoin vuoropuhelu ja yhdessä tekeminen käyttöönotto edellyttää avointa toimintakulttuuria. Osallisuusohjelma on konkreettinen työkalu strategian ja erityisesti sen yhden kärjen, aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat, toteuttamiseksi. Ohjelman rakenne Osallisuusohjelman ensimmäinen osa esittelee Jyväskylässä jo käytössä olevia sekä vuonna 2015 työpajoissa, keskusteluissa ja kyselyissä esiin nousseita ehdotuksia ja toiveita osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista ja kanavista. Toisessa osassa nykytila ja kehittämisehdotukset on muokattu neljän pääteeman alle kehittämistoimenpiteiksi, joihin Jyväskylän kaupunki sitoutuu. Lukua konkretisoidaan toimenpidetaulukolla syksyllä tehtävän toimialakierroksen sekä asukkailta saadun palautteen perusteella. Lukuun liitettävässä toimenpidetaulukossa esitetään toimenpiteet vastuunjakoineen ja käyttöönottoaikatauluineen. Aikajänne on vuodet 2016-2020. Esimerkkinä tässä luvussa on päätöksentekoprosessia kuvaava malli, jota ohjelman valmistelijat ehdottavat käyttöönotettavaksi jo vuoden 2016 aikana. Kolmas osa keskittyy ohjelman seurantaan ja arviointiin. Osallisuusohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain vuoropuhelussa asukkaiden, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Samalla toimenpideohjelma päivitetään ja uudet kehittämistavoitteet asetetaan. Myös tämä luku tarkentuu syksyllä 2015. Tätä luonnosta siis vielä täydennetään kesä-elokuun aikana saatavan palautteen perusteella. Toivomme, että osallisuusohjelma palvelee kaikkia: asukkaita, eri toimijoita, kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä! Osallisuusohjelman valmisteluun osallistuneet toimialojen edustajat, koordinoijana Jukka Laukkanen

4 I. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMI- NEN JYVÄSKYLÄSSÄ Seuraavassa esitellään Jyväskylässä jo käytössä olevia sekä vuonna 2015 työpajoissa, keskusteluissa ja kyselyissä esiin nousseita ehdotuksia ja toiveita osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista ja kanavista. Asiat on ryhmitelty neljään kategoriaan: osallistumiseen ja vaikuttamiseen 1) asuinalueilla, 2) kaupungin palveluissa ja 3) päätöksenteossa sekä 4) osallistumista ja vaikuttamista tukevaan viestintään. 1.1 Asuinalueilla tapahtuva osallistuminen ja vaikuttaminen Kylissä ja asuinalueilla on paljon vapaaehtoista yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Kaupunki mahdollistaa tätä eri tavoin. Vuoropuhelua asukkaiden kanssa käydään asuinalueilla muun muassa erilaisissa asukastilaisuuksissa. Hyvinvointia Huhtasuolle hankkeessa on kehitetty asukaslähtöistä ja laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia hyvinvoinnin edistämiseksi asuinalueella. Sitä levitetään myös muille asuinalueille. Osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja Asukas- ja kuntalaistilaisuudet kaupungin palveluista, asukaskävelyt, kävelykierrokset Asukkaiden ottaminen mukaan suunnitteluun alkuvaiheessa (mm. Kankaan alueen ideointi, keskustan kehittämishankkeet) Asukas- ja kyläillat, teematapahtumat, osallistava yhteistyö- ja yhteisötaideprojektit Avoimet foorumit, esim. seurafoorumit, katu- ja puistofoorumit ja tulevaisuusfoorumit Vanhempainillat ja vanhempaintoimikunnat Sopimuksellinen ympäristön, viheralueiden ja lähimetsien hoito sekä leikkipuistojen, uimarantojen ja liikuntapaikkojen kunnossapito Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa Hankeyhteistyö, esim. Hyvinvointia Huhtasuolle ja Kunnossa Kaiken Ikää Kansalaistoimintakeskus Mataran, Sepänkeskuksen, asukastilojen ja kylätalojen toiminnan tukeminen Järjestöavustukset Kaupungin Osallistu ja vaikuta -nettisivut, sosiaalinen media Työpajoissa esiin nousseita kehittämisehdotuksia on koottu keltaisiin laatikoihin. Näiden kehittämisideoiden pohjalta on laadittu ohjelman kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Kehittämisehdotuksia Yhteydenpitoa asuinalueiden ja kylien asukkaiden kanssa kehitettävä Tarvitaan yhteyshenkilöitä kenttätyöhön, joiden kautta informaatio kulkee Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteys asuinalueidensa toimijoihin ja asukkaisiin Asukkaiden yhteydet päättäjiin paremmiksi Yleisötilaisuuksia ja tapaamisia enemmän, netissä toimimisen sijaan Luotsitoiminnan laajentaminen, esim. hyvinvointiluotsit Kylä- ja asuinaluesuunnitelmat paremmin huomioon kaupungin palveluiden suunnittelussa Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto Vaikuttamiskoulutusta järjestöille ja asukkaille Kylätalojen toiminnan ja tilojen mahdollistaminen

5 1.2 Kaupungin palveluihin liittyvä osallistuminen ja vaikuttaminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminta Kaupungin toimialoilla ja palveluyksiköissä on käytössään monenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja ja käytäntöjä. Näitä käytetään mm. kyseisten palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä informaation jakamisessa eri kanavia myöten. Vapaaehtoistoimintaa koordinoi ja kehittää kaupungin vapaaehtoistoiminnankeskus Vapari. Osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja Keskitetyt neuvonta- ja asiakaspalvelut (Jyväskylä-neuvonta, Palvelupiste Hannikainen, matkailuneuvonta, yhteispalvelupisteet, OIVA-keskus) Kirjastojen informaatiopalvelut Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteinen Osallisuuden polku Asiakaskyselyt, eharava-kyselyt Kyläselvitykset, kyläkyselyt, kaavakoulu pyöräilyseuran kanssa Asiakaspalautteet, epalaute-palvelut Verkko-oppimisympäristöt, esim. kouluissa ja museoissa Palvelualueiden keskustelut sosiaalisessa mediassa Yhteistyö yhdistysten kanssa (mm. foorumit, työryhmät, verkostot) Yhteistyön lisääminen kokemusasiantuntijoiden kanssa Oppilaskuntatoiminta, opistolaisyhdistykset ja vanhempainneuvostot Eri palvelualueiden asiakasraadit Vapaaehtoistoiminnankeskus VaPari: Vapaaehtoistoiminnan neuvonta ja ohjauspalvelut asukkaille, järjestöille ja kaupungin henkilöstölle, vertaisohjaajakoulutus Kulttuuri-, ympäristö- ja liikuntaluotsitoiminta Kehittämisehdotuksia Kaupunkiorganisaatioon yhteyshenkilöt, joiden kautta tavoitettavuus paranee Yksi selkeä kanava, jonka kautta asukkaan viesti saavuttaa oikean henkilön Kaupunginjohtajan kyselytunti, jossa paikannetaan kehitystä kaipaavia osa-alueita Hyvinvointikoordinaattorin avoimet toimintakatsaukset Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen Työryhmiin asukasedustajat mukaan jo suunnitteluvaiheessa Palautteiden ja aloitteiden käsittely nopeammaksi ja hyödyntäminen tehokkaammaksi Aito järjestöt kaupunki kumppanuus 1.3 Osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon Kaupungin päätöksenteko ja linjaukset perustuvat edustukselliseen demokratiaan ja päätöksentekojärjestelmään. Päätäntävaltaa käyttävät demokraattisesti vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Edustuksellista demokratiaa täydentää suora osallistuminen ja vaikuttaminen. Suoran osallistumisen keinoin saadaan lisää tietoa asukkaiden tarpeista ja asukkaiden on mahdollista osallistua

6 päätösten valmisteluun aikaisempaa enemmän. Suoran osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja ja kanavia on kaupungin eri palvelualueilla otettu käyttöön lisääntyvässä määrin. Myös näitä on koottu seuraavaan taulukkoon. Päätöksentekoon liittyvät dokumentit, esim. esityslistat, pöytäkirjat sekä kokousten ennakko- ja päätöstiedotteet löytyvät kaupungin internet-sivuilta. Päätöksentekoon liittyvää tietoa välitetään myös palveluiden omissa informaatiokanavissa (nettisivut, mediatiedotteet, lehdet, uutiskirjeet, ilmoitustaulut, esitteet ja sosiaalinen media) sekä paikallismediassa. Taustatietoa tarjoavat myös kaupungin avoimet sähköiset palvelut, muun muassa karttapalvelu, sekä avoimen datan aineistot. Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä julkaistaan kaavoituskatsaukset määräajoin. Osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja Avoin kaavatori palvelupiste Hannikaisessa Katu-, puisto- ja vihersuunnitelmat julkisesti nähtävillä 2 viikkoa Yleinen kuntalaispalaute ja pyydetyt lausunnot liittyen päätöksentekoon Erilaiset kyselyt liittyen suunnitteluun ja valmisteluun Otakantaa.fi, Lausuntopalvelu.fi Verkko-osallistuminen, mm. Päätökset palvelu kaupungin internetsivuilla Asukkaiden suorat yhteydenotot valtuutettuihin ja viranhaltijoihin Kuntalaisaloite Kuntalaisten kansalaisraati Eri palvelualueiden asiakasraadit Lasten parlamentti Jyväskylän nuorisovaltuusto Vanhus-, vammais- ja veteraaniasiain neuvostot Kehittämisehdotuksia Tiedon/tiedottamisen oikea-aikaisuus Faktat ja perustelut päätöksenteossa selkeästi esiin Vaikuttaminen aidosti ennen päätöksentekoa, ennakointi on tärkeää Vaikutusten ennakkoarviointimallin kehittäminen, kokoaa eri vaikutusten arvioinnit Järjestöt mukaan jo hankeidea- ja tarpeiden tunnistamisvaiheessa Päätösasiakirjat ja suunnitelmat helposti löydettäviksi Päätöksentekoprosessi näkyväksi Neuvostojen rooli selkeäksi ja yhteys päätöksentekoon vahvemmaksi Ehdotetaan maahanmuuttoneuvostoa perustettavaksi Valtuutetuista nimetään kummit kouluille (on ollut käytössä) Kuntalaisten ja päättäjien välistä vuoropuhelua kehitettävä Kansalaiskeskusteluja nettiin, Vaikuttaja-chat Vaikuttajablogi valtuutetuille ja luottamushenkilöille, asukkaille kommentointimahdollisuus Nuortenideat.fi palvelun käyttöönottaminen

7 1.4 Viestintä osallistumisen ja vaikuttamisen tukena Osallistumista ja vaikuttamista tukeva kaupungin viestintä toimii julkisen keskustelun virittäjänä ja aktivoi asukkaita kaupungin toimintaan vaikuttavina osallistujina. Suunnitelmallinen viestintä palveluista, asioiden valmistelusta ja tehdyistä päätöksistä on kuntalaisviestinnän perusta. Viestintä tukee avointa keskustelukulttuuria sekä tiedon vaihtoa kaupungin ja asukkaiden välillä. Monipuolisesti eri viestintäkanavia hyödyntävä viestintä tukee sekä demokraattista päätöksentekoa että suoraa vaikuttamista. Yhdessä työstetyt asiat lisäävät kuntalaisten motivaatiota ja sitoutumista kaupungin asioihin. Viestinnän tehtävät osallistumisen ja vaikuttamisen tukena: 1. Kannustaa ihmisiä osallistumaan 2. Kertoo mitä ja missä tapahtuu, mistä ja keneltä saa tietoa kaupungin asioista 3. Muistuttaa kuntalaisia kertomaan toiveistaan ja kaupunkia suunnitelmista ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista riittävän aikaisin, sekä auttaa näiden viestinnässä 4. Panostaa vuorovaikutukseen, tukee avointa keskustelua sekä mielipiteiden vaihtoa 5. Kertoo kuinka asukkaat ovat vaikuttaneet palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistumista ja vaikuttamista tukevia viestinnän muotoja Alueiden, palvelujen, päätöksenteon, sekä osallistu ja vaikuta -internetsivut Mediatiedotteet palveluista ja päätöksenteosta Asiakastiedotteet palveluista Kaupungin sisäinen viestintä Sosiaalinen media Jyväskylän tiedotuslehti Esitteet ja painotuotteet Valtuustovideoinnit Otakantaa.fi, Lausuntopalvelu.fi Palvelujen sähköiset infokanavat ja ruudut Keskustelutilaisuudet Kehittämisen painopisteet Jatkossa oikeiden kanavien valinnalla ja aiempaa ennakoivammalla viestinnällä on entistä suurempi merkitys Viestinnän tulee tukea kaupungin henkilöstön valmiutta kertoa palveluista ja asioiden valmistelusta sekä osallistua keskusteluun aiempaa avoimemmin eri foorumeilla Asukkaiden huomioiminen tasavertaisena keskustelu- ja suunnittelukumppanina edellyttää sitä, että asukkailla on tietoa osallistumisen tavoista sekä siitä, kuinka osallistuminen on vaikuttanut lopputulokseen Sähköisten suorien palautekanavien kehittämisen ohella tulee koulutuksella panostaa kaupungin työntekijöiden henkilökohtaiseen osaamiseen huomata, ottaa vastaan, ohjata eteenpäin ja käsitellä saamaansa palautetta

8 II. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Tähän kootut kehittämistoimenpiteet ovat yhteenveto ja tiivistys yhteisten työskentelyjen tuloksista. Toimenpiteet on jaettu neljään pääteemaan, joista jokainen sisältää 4 6 kehittämistoimenpidettä. Ohjelman valmistelua koordinoiva ryhmä yhdessä toimialojen ja palvelualueiden kanssa asettaa kehittämistoimenpiteille konkreettiset tavoitteet, vastuutahot, mittarit ja aikataulut elokuun 2015 aikana. Kaupunkiorganisaation toimialat ja konsernihallinto valitsevat näiden neljän pääteeman alla olevista tai itse esittämistään kehittämistoimenpiteistä elokuun 2015 aikana vähintään 2 3, jotka ottavat erityisesti omiksi kehittämisen kohteiksi ja omaan seurantaan. Toimenpiteet tehdään tavoitteen laajuudesta riippuen joko toimialan omana tai toimialojen yhteisenä työnä. 2.1. Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet Vuoropuhelua asukkaiden ja kaupungin välillä on kehitettävä 1. Nimetään/resursoidaan kylien/asuinalueiden ja kaupungin välille yhteyshenkilöksi työntekijä, joka toimii myös kentällä 2. Nimetään osallisuusasioiden vastuuhenkilöt palvelualueille ja määritellään heidän tehtävänsä 3. Laitetaan kaupungin verkkosivuille selkeästi esille vastuu- ja yhteyshenkilöiden nimet ja tehtävät 4. Järjestetään asuinalueilla asukastilaisuuksia ja kyläiltoja koordinoidusti ja huomioidaan asukkaiden esille nostamat asiat toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa 5. Asukkaiden ja toimijoiden aloitteet ja palautteet huomioidaan päätöksenteossa ja toiminnassa aikaisempaa tehokkaammin (esimerkkinä Kulttuurikolmio-hanke) 6. Hyvinvointia Huhtasuolle toimintamallia levitetään asuinalueille Avointa toimintakulttuuria ja yhdessä tekemistä on kehitettävä 1. Avoin vuoropuhelu ja yhdessä tekeminen yhteisiksi toimintaperiaatteiksi: uusi toimintakulttuuri osaksi omaa ja oman yksikön työtä 2. Järjestetään tarpeisiin vastaavaa henkilöstökoulutusta 3. Kannustetaan henkilöstöä kertomaan palveluista ja asioiden valmistelusta sekä osallistumaan keskusteluun eri foorumeilla 4. Luottamushenkilöille järjestetään perehdytystä/ koulutusta 5. Haetaan kokeilukulttuurin ja joukkoistamisen avulla uudenlaista toimintakulttuuria, jossa valta ja vastuu ovat enemmän asukkailla kuin viranhaltijoilla/ Kulttuurikolmio hanke, Hyvinvointia Huhtasuolle toimintamalli Osalliset on otettava mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon systemaattisesti 1. Osalliset otetaan mukaan (palvelujen) suunnitteluun ja valmisteluun varhaisessa vaiheessa 2. Avoin ja oikea-aikainen tiedotus 3. Asukasvaikuttamisen tulokset huomioidaan päätöksenteossa 4. Valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvä tieto ja asiakirjat ovat helposti saatavilla, avoimen datan ja joukkoistamisen mahdollisuudet huomioidaan valmistelussa 5. Valmistelijoiden koulutus/ koulutuksen päivitys 6. Neuvostojen ja asiakasraatien yhteys päätöksentekoon tarkennetaan, maahanmuuttajaneuvoston perustamista selvitetään Asukkaiden ja kansalaistoimijoiden kokoontumis- ja harrastustilat on otettava kehittämiskohteeksi 1. Asuinalueiden kokoontumistilavaihtoehdot ja niiden ylläpitovaihtoehdot selvitetään yhdessä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa tarvittaessa (kun paikalliset toimijat sitä esittävät) 2. Julkisten tilojen sekä asukas- ja kylätalojen toimintaa ja käyttämistä resurssiviisaasti kokeillaan ja kehitetään/ Kulttuurikolmio-hanke 3. Ollaan mukana asukkaiden ja yhdistysten kanssa kehittämässä asukas- ja kyläyhdistysten verkostoa/ asukas- ja kylätaloverkostoa 4. Yhdistystoimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä asukasaktiivisuuden edistämiseksi

9 2.2 Valmistelu ja päätöksenteko: Jyväskylän malli 2016 Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelma 2015 2017 korostaa avointa, vastuullista ja osallisuutta edistävää hallintoa. Tämän kehityksen mukaisesti viestintä ja osallistumiskäytännöt tulee integroida paremmin osaksi valmistelu- ja päätöksentekoprosessia. Aikaisempaa osallistavampi valmistelu tarkoittaa vanhojen rutiinien uudistamista sekä uusien yhteistyömuotojen hyväksymistä itsenäisen valmistelun ja edustuksellisen demokratian tueksi sekä tarkennuksia valmisteluaikatauluissa. Jatkossa heti asian valmistelun alkaessa valmistelija kutsuu toimialalla osallisuusasioista vastaavan sekä luottamuselimen viestinnästä vastaavan palaveriin, jossa käydään läpi valmisteltava asia ja aikataulu. He suunnittelevat yhdessä tarvittavat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä viestinnän toimenpiteet. Perusperiaate on, että valmisteluun sisältyy kaksi osallistumis- ja vaikuttamiskierrosta, joista ensimmäinen tukee enemmän valmistelua ja toinen päätöksentekoa. Valmisteluaikataulun tulee mahdollistaa mallin mukainen osallistuminen ja siitä tiedottaminen. Suunnitellut osallistumistavat sekä perustiedot valmisteltavasta asiasta viestitään heti prosessin ensimmäisessä vaiheessa. 1) Asian valmistelu alkaa - Valmistelija kutsuu toimialalla osallisuusasioista vastaavan henkilön sekä toimialan viestintäpäällikön palaveriin, jossa käydään läpi valmisteltava asia ja sen vaatima valmisteluaikataulu - Sovitaan valmisteluprosessin juoksutuksesta, tehdään osallistumisen suunnitelma sekä viestintäsuunnitelma - Avataan asialle sivut nettiin: kaupungin omat ja otakantaa.fi, joilla kerrotaan prosessin perustiedot, eteneminen ja suunnitellut osallistumis- ja palautemahdollisuudet - Tiedotetaan mediatiedotteella ja tarpeen mukaan kohdennetusti aikataulusta, osallistumisen muodoista sekä siitä kuka valmistelee ja mistä saa lisätietoja 2) Ensimmäinen osallistumis- ja palautekierros tukee valmistelua - Valmistelun tueksi ja materiaalin keräämiseksi järjestetään tapauskohtaisesti muun muassa asukastilaisuuksia, kyselyjä, kartoituksia, työpajoja - Materiaalia kootaan ja julkaistaan asian hankesivulla - Tiedotetaan osallistumismahdollisuuksista ja siitä millaisia asioita on noussut esiin 3) Asia luottamuselimen iltakoulussa tai vastaavassa, ei vielä päätösasiana - Tiedotetaan keskeinen sisältö, linkit käsiteltyyn materiaaliin heti iltakoulun jälkeen - Kerrotaan ajankohtaiset osallistumismahdollisuudet 4) Toinen osallistumis- ja palautekierros tukee päätöksentekoa - Palautteenkeruu ja viralliset lausunnot tehdyn suunnitelman mukaan - Foorumit ja niiden videoinnit, otakantaa.fi, lausuntopalvelu.fi, jne. tapauskohtaisesti - Yhteenveto palautteesta julkaistaan hankesivulla 5) Päätösesitys julkaistaan - Tiedotetaan esityksestä, kerrotaan kuinka siihen on päädytty ja kuinka osallistuminen ja palaute ovat vaikuttaneet valmisteluun sekä se, missä ja milloin asiaa käsitellään 6) Toimielimen käsittely, valmisteltu asia päätöksenteossa - Normaali päätöstiedottaminen 7) Osallisuuden arviointi - kuinka prosessi onnistui, kuinka sitä voidaan edelleen kehittää

10 III ARVIOINTI JA SEURANTA Osallisuusohjelman kehittämistoimenpiteistä vastaavat kaupungin eri toimialat osana omaa toimintaansa. Jokaiselle kehittämistoimenpiteelle asetetaan mittari sekä tavoitteet vuodelle 2016 ja 2020. Palvelualueilla osallisuusasioilla on omat vastuuhenkilöt, joiden vastuulla on seurata toimenpiteiden toteutumista. Osallistu ja vaikuta sivustolle tulee jatkuva osallisuusohjelman seuranta- ja palautteenantomahdollisuus asukkaille. Osallisuusohjelma arvioidaan ja päivitetään kerran vuodessa. Tällöin järjestetään myös avoin työpaja asukkaille ja sidosryhmille. Päivitetyn ohjelman vahvistaa kaupunginhallitus.

11 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Ohjelmassa kerrotaan Jyväskylän kaupungissa käytössä olevista osallisuuden ja vaikuttamisen muodoista sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämistavoitteista, toimenpiteistä ja seurannasta. Ohjelma päivitetään kerran vuodessa. Osallisuusohjelmaa valmistelleen ryhmän jäsenet (2015): Laukkanen Jukka, erikoissuunnittelija, ryhmän vetäjä, p. 014 266 3070 Haapajoki Päivi, erikoissuunnittelija, p. 014 266 7670 Karimäki Ari, palvelujohtaja, p. 014 266 4001 Kinnunen Seija, aikuissosiaalityön projektikoordinaattori, p. 014 266 3550 Koivisto Päivi, päiväkodin johtaja, p. 014 266 3198 Laukkarinen Antti, viestintäpäällikkö, p. 014 266 4011 Melville Pirkko, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, p. 014 266 1593 Pehkonen Kirsti, verkkotiedottaja, p. 014 266 1562 Pykälämäki Salla, erikoissuunnittelija, p. 014 266 8899 Räty Tanja, osallisuuskasvatuskoordinaattori, p. 014 266 4241 Solankallio-Vahteri Tytti, hyvinvointikoordinaattori, p. 014 266 7739 Teivaistenaho Reijo, kaavoitusarkkitehti, p. 014 266 5057 Tuosa Pirjo, strategia ja kehittämispäällikkö, p. 014 266 7517 Vallinkoski Mervi, maisema-arkkitehti, p. 014 266 5060 Osallistu ja vaikuta sivut netissä: http://www.jyvaskyla.fi/osallistu Osallisuusohjelma: http://www.jyvaskyla.fi/osallistu/tyokalut/osallisuusohjelma