Perhepäivähoitoseminaari Helsinki

LASTENSUOJELULAIN SOVELTAMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA 10.5.2010 Perhepäivähoitoseminaari Helsinki Kirsi Alila, Ediva Oy

ESITYKSEN KESKEISET SISÄLLÖT: Mitä on lastensuojelu? Lastensuojelulaki: poimintoja Yhteistyö vanhempien kanssa Lastensuojelulaki ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittäminen Kunnallisten ja yksikkökohtaisten Kunnallisten ja yksikkökohtaisten toimintakäytäntöjen kehittäminen

MITÄ ON LASTENSUOJELU??

LASTEN SUOJELUN LAAJA MÄÄRITELMÄ YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja lapsen oikeuksien julistus: - Lapsella on oikeus nauttia erityistä huolenpitoa ja suojelua - Lapselle turvataan lainsäädännöllä tai muulla tavoin edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa - Lapsen etu tulee olla keskeisenä näkökulmana kun säädetään lapsia koskevia lakeja - Lapsen tulee saada nauttia sosiaalista turvaa sekä kasvaa ja kehittyä terveenä sekä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä Tämä laaja lasten suojelun määritelmä koskee kaikkia kansalaisia ja viranomaisia

LASTENSUOJELU On palvelua, jolla vaikutetaan kunnassa asuvien lasten kasvuoloihin sekä ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista sekä tuetaan vanhemmuutta. Lastensuojelulla on erityisvelvollisuus huolehtia vaikeimmassa asemassa olevien lasten oikeuksista ja kyky tunnistaa syrjivä ja epäinhimillinen kohtelu sekä välttää niitä toiminnallaan. Lastensuojelun viranomaisilla on velvollisuus edistää aktiivisesti lapsen ja perheen hyvinvointia ja tarjota tukea ja apua oma-aloitteisesti. Oikeus suojeluun ja huolenpitoon toteutuvat niin, että yhteiskunta ottaa vastuun lapsen ja nuoren hyvinvoinnista tilanteessa, jossa vanhempien voimavarat eivät riitä sitä turvaamaan. Lapsia kunnioitetaan perheen, yhteisön ja yhteiskunnan aktiivisina jäseninä ja vaikuttajina, heitä kuullaan ja heillä on oikeus saada riittävästi tietoa omista asioistaan, i jotta he voivat itse vaikuttaa niiden käsittelyyn.

LASTENSUOJELUN NORMIT JA ARVOT Suomen perustuslaki (731/1999) 6 : ihmisten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu Mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun (=positiivinen diskriminaatio) lapsille Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Keskeisin lapsen oikeuksien sopimus Euroopan ihmisoikeussopimus (yksityis- ja perhe-elämän elämän suoja) Sosiaalialan eettiset periaatteet Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelutoimintaa säätelevä erityislaki

LASTENSUOJELULAKI Kirsi Alila

UUSI LASTENSUOJELULAKI (417/2007) Laki tullut voimaan 1.1.20081 (Uudistettu( 1.3.2010) Lain kokonaisuus laaja ja kattava Erityislaki, joka velvoittaa kuntia ja niiden eri hallinnonaloja Lain tarkoitus (1 ) Turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun Lastensuojelun perustehtävät ät 1. Lasten kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien vähentäminen sekä ehkäiseminen 2. Lasten vanhempien ja muiden lasten kasvatuksesta huolehtivien tukeminen 3. Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen 8

LASTENSUOJELULAIN LINJAUKSIA Ehkäisevän lastensuojelun painottaminen Tarkemmat menettelyt lastensuojeluasioissa, mm. lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja ilmoitusvelvollisuus, lastensuojelutarpeen selvitys Päätöksentekojärjestelmän uudistukset Avohuollon tukitoimien merkityksen korostaminen Lastensuojelun tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden korostaminen Sanna Parrila, Ediva Oy 9

LASTENSUOJELUN KESKEISET PERIAATTEET (4 ) LAPSEN ETU on keskeinen arviointiperuste lastensuojelu- toimenpiteissä Lapsen etua arvioidaan eri tilanteissa sen mukaan, miten eri toimenpidevaihto- id iht ehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle

LASTENSUOJELUN KESKEISET PERIAATTEET Perheen ja vanhempien tukeminen Osallisuus Yhdenvertaisuus Kaikilla samanlaiset mahdollisuudet palveluun Suhteellisuusperiaate Pienimmän i tehokkaan tai lievimmän i riittävän puuttumisen periaate Suunnitelmallisuus Palvelujen oikea aikaisuus Palvelujen oikea-aikaisuus Palvelua oikeaan aikaan, riittävässä määrin ja riittävän pitkään

LASTENSUOJELULAKI MÄÄRITTÄÄ LASTENSUOJELU KUNTIEN TEHTÄVÄ (11 ) - sisältö ja laajuus tarvetta vastaavaa, ls-laadun taattava tarvittava apu ja tuki ERI TOIMIJOITA YHTEISTYÖHÖN seuraamaan ja edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistamaan kasvuolojen epäkohtia ja ehkäisemään niiden syntymistä. (7 ) SOSIAALIHUOLLOSTA VASTAAVAN TOIMIELIMEN - välittämään tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä antamaan asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille (7 ). LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ - palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja - saadaan selville erityisen tuen tarve ja järjestetään lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa (8 )

LASTENSUOJELULAKI MÄÄRITTÄÄ Laadittava SUUNNITELMA (12 ) lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi - Suunnitelma on lakisääteinen i kunnan lasten hyvinvointi- i i ja lastensuojelutyön ohjaamisen, johtamisen ja kehittämisen väline Asettamaan ASIANTUNTIJARYHMÄn (14 ), joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyön tarvittavista asiantuntijoista. - Asiantuntijaryhmän ij pyrkimyksenä k on moniammatillisen illi asiantuntemuksen turvaaminen ja sosiaalityöntekijän avustaminen lastensuojelun toteuttamisessa.

LASTENSUOJELULAKI MÄÄRITTÄÄ LAPSELLE NIMETTÄVÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄ (13 b ) - Jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tulee nimetä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. - Sosiaalityöntekijä vastaa yleisesti siitä, että lastensuojelun suoje u asiakkaana a aa a oleva lapsi saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. -Lapsen ja perheen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa ja koordinoi yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen kanssa.

LASTENSUOJELUN MUODOT LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU (3a ) LASTENSUOJELU (3 ) - Suunnitelmallinen ja - Toteutetaan lastensuojelun sosiaalityössä tavoitteellinen lastensuojelun - Lapsi on lastensuojelun asiakkaana muoto - Toteutuu tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä - Edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä järjestämällä avohuollon tukitoimia, myös ja hyvinvointia sekä tuetaan kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin vanhemmuutta liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto - Kunnan muiden palvelujen - Ls-työntekijöiden tehtävänä on neuvoa, ohjata ja konsultoida ehkäisevän piirissä annettava tuki ja lastensuojelun piirissä toimivia viranomaisia erityinen tuki silloin kun lapsi - Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun ja perhe eivät iä vielä iläole tarvetta voidaan vähentää ehkäisevällä lastensuojelun asiakkaana toiminnalla, varhain havaitsemalla ja tukemalla

EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU VARHAISKASVATUKSESSA Päivähoito toteuttaa ehkäisevää lastensuojelua varhaiskasvatuksen perus- ja erityispalveluissa: koko varhaiskasvatustoiminta voidaan määrittää tätä tehtävää toteuttavaksi. - päivähoidon asiakkaana oleva lapsi EI OLE lastensuojelun asiakkaana - varhaiskasvatuksen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen tähtäävä tavoitteellinen toiminta kohdistuu lapsiryhmän lapsiin yleisesti ja yhteisesti, kuitenkin huomioiden kunkin lapsen ja perheen erityistarpeet Varhaiskasvatuksen ehkäisevä lastensuojelutoiminta järjestetään aina mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä, tavallisen lapsiryhmän toiminnassa ja osana lapsen normaalia arkea.

EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksessa toteutetaan ehkäisevää työtä - edistämällä lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä perustyössään - tukemalla vanhempia - kohdennetusti varhaisen ja erityisen tuen keinoin - huolen puheeksi ottamisen menetelmin - perhetyönä Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi vaikeissa/akuuteissa tilanteissa konsultoida lastensuojelun työntekijöitä esim. perhettä nimeämättä Varhaiskasvatuksen erityinen tuki pyrkii ehkäisemään lapsen ja perheen tilanteen vakavoitumista. i t - erityinen tuki on perus- ja erityishenkilöstön toteuttamaa toimintaa tavallisessa lapsiryhmässä tai erityisryhmässä - erityinen tuki järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan kasvatuksellisin ja kuntoutuksellisin keinoin.

LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN OSANA EHKÄISEVÄÄ LASTENSUOJELUA VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen perustyö, varhainen tuki ja erityinen tuki (Heinämäki) Kirsi Alila

VARHAISKASVATUS TOTEUTTAA OMASSA TOIMINNASSAAN NIIN EHKÄISEVÄÄ KUIN LAPSI- JA PERHEKOHTAISTA LASTENSUOJELUA: Lapsen etu keskiössä LAPSEN ETU Yleinen ehkäisevä ä työ VARHAISKASVATUS EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistäminen -Perustyö -Varhainen tuki -Erityinen tuki Asiakaskohtainen, yksilöity työ LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU

LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyvät: - lastensuojelutarpeen l selvittäminen, i - asiakassuunnitelma, - avohuollon tukitoimet, i - lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto ja niihin liittyvät: - sijaishuolto ja jälkihuolto.

LAPSI- JA PERHEKOHTAISEN LASTENSUOJELUN PROSESSI Lastensuojelun asiakkuusprosessi - ilmoituksen tekeminen ja vireille tulo -asiakkuuden alkaminen - lastensuojelutarpeen selvitys -asiakassuunnitelman i laatiminen i - neuvottelut, kartoitukset

LAP PSI- JA PE ERHEKOH HTAISEN LASTEN NSUOJELU UN PROSE ESSI MA ASIAKASSU UUNNITEL Kiireellinen lastensuojelun tarve: Lastensuojelutoimet aloitetaan ja asiakkuus alkaa LASTENSUOJELUILMOITUS tai pyyntö ls-tarpeen arvioimiseksi tai muu lastensuojeluasian vireille tulo Ei kiireellistä lastensuojelun tarvetta: Lastensuojelutarpeen selvittäminen aloitetaan ja asiakkuus alkaa Ei lastensuojelutarpeen selvittämisen tarvetta: asiakkuus ei ala Päätös lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta tehty: selvitys tehdään Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuminen ja ratkaisu lastensuojelun tarpeesta TARVE ON: asiakkuus jatkuu EI TARVETTA: asiakkuus päättyy Sijaishuolto: perhe- tai laitoshoito esim. lastenkoti Avohuollon tukitoimenpide: esim. päivähoito, kotipalvelu Jälkihuolto Asiakkuus päättyy Arvioitava 7 vrk:n aikana Ei lastensuojelun tukitoimia, tarvittava tuki peruspalveluista Selvitys tehtävä 3 kk:n kuluessa

LASTENSUOJELUILMOITUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS (25, 25a ) Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa yksityishenkilönä. Lasten ja nuorten parissa toimivilla ammattilaisilla*) on LAISSA MÄÄRITELTY VELVOLLISUUS tehdä lastensuojeluilmoitus (25 ), kun hän havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarvetta on syytä selvittää. Jos ilmoitusvelvollisuus laiminlyödään, voi kyseessä olla virkavelvollisuuden laiminlyönti Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävä lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi tarvittaessa kysyä yleisellä tasolla sosiaaliviranomaisilta siten, että lapsen henkilöllisyyttä ei paljasteta. *) Mm. sosiaali- ja terveyshuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan, hätäkeskustoiminnan, palo- ja pelastustoimen, Rikosseuraamuslaitoksen it k ja koul. aamu- ja iltapäivätoiminnan ät i i henkilöstö.

MILLOIN LASTENSUOJELUILMOITUS TULEE TEHDÄ? Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina KUN ON SYYTÄ EPÄILLÄ, että lapsi on vaarassa ja hänen tilanteensa edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Kynnys on matala, koska kyseessä on lapsen edun turvaaminen ja lapsen tilanteen selvittämisestä. Ilmoitus tulee myös tehdä, vaikka lapsi tai hänen huoltajansa vastustaisivat sen tekemistä. Ilmoitusvelvollisuuden esteenä ei ole salassapitosäännökset eivätkä luottamuksellinen asiakassuhde esim. varhaiskasvatuksen työntekijän ja vanhempien välillä. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti. Jos ilmoituksen tekee esim. viranomainen, on lapsella ja perheellä pääsääntöisesti ti oikeus tietää tää ilmoituksen it tekijä. Henkilöllisyys voidaan salata, mikäli ilmoittajan turvallisuus tai etu vaarantuu (julkisuuslain 11 :n 2 momentin kohdat 1 ja 7). Ilmoitusvelvollisuudella halutaan korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä ja avun antamista lapselle ja perheelle.

LASTENSUOJELUILMOITUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS (25 ) Lastensuojeluilmoitus perustuu ilmoituksen tekijän subjektiivisen arvioon lapsen tilanteesta. Päivähoidossa arviointi perustuu paitsi yleiseen lapsen ikä- ja kehitystasoon perustuvaan tietoon lasten kasvatuksesta ja lapsen hyvinvoinnista niin myös lapsi- ja perhekohtaiseen tietoon Lastensuojeluilmoituksen perusteena voi olla esimerkiksi havaittu lapsen tarpeiden laiminlyönti, heitteillejättö, puutteellinen tai osaamaton lapsen hoito ja huolenpito, fyysinen tai psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Lisäksi syynä voi olla kodin olosuhteet, vanhemman tai muun aikuisen päihde- ja mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai vanhemman oman hoidon laiminlyöminen, i l i joka vaikuttaa lapsen huolenpitoon. Ilmoituksen syy voi olla myös lapsen oma käyttäytyminen, esimerkiksi päihteiden käyttö tai lapsen mielenterveysongelmat, joihin hän ei saa hoitoa. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain lastensuojelulain tarkoittamaa lasta eli alle 18-vuotiasta henkilöä.

PYYNTÖ LASTENSUOJELUTARPEEN ARVIOIMISESTA (25 a ) Lastensuojeluilmoituksen sijaan voidaan toteuttaa PYYNTÖ LASTENSUOJELUTARPEEN ARVIOIMISESTA - lapsen tai vanhemman kanssa yhdessä tehty - myös esim. koulut, päivähoito - pyyntö tehtävä viipymättä (lapsen etu) - pyynnön yhteydessä annettava tiedoksi pyyntöön johtaneet syyt

ENNAKOLLINEN LASTENSUOJELUILMOITUS (25 c ) Velvollisuus ENNAKOLLISEEN lastensuojeluilmoitukseen - ennen lapsen syntymää tehtävä ilmoitus, jos perusteltu syy epäillä, että lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen - kiireellisissä tapauksissa päivystävän sos.viranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen ls-ilmoituksen kohteena olevien hlöiden sosiaalipalvelujen tarve - samat ilmoittajatahot kuin 25 :ssä - ilmoituskynnys korkeampi: varmaa tietoa taustalla - tukitoimina esim. lapsen sijoittaminen kuntouttavaan yksikköön yhdessä vanhemman kanssa, tehostettu perhetyö lapsen kotona, kiireellinen sijoitus it - lastensuojeluasiakkuus alkaa tai lastensuojeluasian tulee vireille lapsen syntymän jälkeen TARKOITUKSENA ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet ja raskausaikana

KIIREELLINEN SIJOITUS (38, 39 ) Jos lapsi on välittömässä ä ä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen it tai sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin lapsen tarvitsema hoito ja huolto. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30pv (+ jatko 30 pv) Kiireellisestä sijoituksesta ja sen purkamisesta päättää sosiaalityöntekijä. Ennen kiireellisen sijoituksen päätöksen tekemistä on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos selvittämisestä aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle.

LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMINEN (27 ) Sosiaalityöntekijä laatii selvityksen lapsen tilanteesta lastensuojeluilmoituksen tai muun asian vireille tulon jälkeen (mm. lapsen tai vanhempien viranomaisen kanssa tekemä pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, 25 a ). Tarkoitus on arvioida lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti. k Selvitys tehdään yhdessä lapsen ja lapsen huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa (mm. päivähoidon hlöstö) ja siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Kun selvitystä tehtäessä arvioidaan lapsen olosuhteita, järjestetään neuvotteluja eri tahojen, kuten päivähoidon kanssa. Useimmiten tilanne vaatii ilmoittajatahon asiantuntemuksen hyödyntämistä lastensuojelun tarpeen selvittämisen aikana. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta.

LASTENSUOJELUN ASIAKASSUUNNITELMA (30 ) Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, ellei - asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai - kysymyksessä ole tilapäinen neuvo tai ohjaus. Sijaushuollossa olevan lapsen vanhemmalle laaditaan oma asiakassuunnitelma, jossa selkiytetään sitä, miten vanhempaa tuetaan lapsen sijoituksen aikana. Asiakassuunnitelma laaditaan sosiaalityöntekijän toimesta yhteistyössä lapsen, hänen vanhempiensa, huoltajiensa, viranomaisten sekä lapsen sijaishuoltoa toteuttavan tahon edustajan kesken.

LASTENSUOJELUN ASIAKASSUUNNITELMA (30 ) Asiakassuunnitelmassa yksilöidään lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet konkreettisesti toteuttaja- ja vastuutahoja myöten. Asiakassuunnitelmaan kirjataan - lastensuojelulle asetetut tavoitteet ja asiat, joihin lastensuojelulla pyritään vaikuttamaan - arvioitu aika, jonka sisällä tavoitteisiin pyritään pääsemään - asianomaisten eriävät näkemykset tuen tai palvelujen tarpeesta kirjataan asiakirjaan. Asiakassuunnitelma on tarkoitettu eläväksi asiakirjaksi, jota tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisillä lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmilla (esim. LAPSEN VASU), jos se lapsen hoitoon ja kasvatukseen osallistuvien tahojen mielestä on perusteltua.

ASIAKKAAN ASIASSA PIDETTÄVÄ ÄNEUVOTTELU (31 ) NEUVOTTELUT: - Tavoitteena ls-tarpeen selvittäminen ja ls:n järjestäminen - Osallistujat arvioi lastensuojelun sosiaalityöntekijä (lapsi, vanhemmat ja huoltajat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat henkilöt, muut lapselle tai perheelle läheiset henkilöt sekä viranomais- ja muut yhteistyötahot) - Neuvottelut käydään sosiaalityöntekijän johdolla (kun lapsella lsasiakkuus) S i li ö kijä i i kä i ä k k l j k iki ih i Sosiaalityöntekijä arvioi käymiensä keskustelujen kaikissa vaiheissa sen, mitä ja missä laajuudessa tietoja voidaan luovuttaa ja kenelle. Annettavista tiedoista säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000, 16-17 ) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, 26 :n 3 momentti).

AVOHUOLTO (34-3737 ) Avohuollon tukitoimiin i ii on ryhdyttävä äviipymättä ä jos 1) kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka 2) lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on -edistää ja tukea lapsenmyönteistä kehitystä sekä - tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja - mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Avohuollon tukitoimet perustuvat aina asiakassuunnitelmaan.

AVOHUOLTO (34-3737 ) Avohuollon tukitoimia voivat olla esimerkiksi - toimeentulon t ja asumisen turvaaminen, - lapsen taloudellinen tukeminen tai koulunkäynnin tukeminen, - lasten päivähoito, - kotipalvelu, - tukihenkilö tai -perhe, -perhetyö, - läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja - loma- ja virkistystoiminta. Päivähoitoa, kuten muitakin avohuollon tukitoimia voidaan järjestää vain vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuen ja päivähoitoikäisen lapsen vanhemman/huoltajan kanssa yhteistyössä ja suostumuksella. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia perustuen lievimmän riittävän toimenpiteen periaatteeseen.

SIJAISHUOLTO (49 ) Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen (myös väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun) hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla (esim. sukulaisperheessä). Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi k k myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi i ja kasvatettavaksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen, tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua. (Myös väliaikaisena määräyksenä tai kiireellisenä sijoituksena)

HUOSTAANOTTO (40-41 ) Lapsi on otettava huostaan tai järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos 1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, itä tekemällä muun kuin vähäisenä ä pidettävän ä rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisen tulee aina olla lapsen edun mukaista. Huostaanottopäätöksessä tulee ilmetä, etteivät avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia järjestää tai ne ovat osoittautuneet riittämättömäksi. Huostaanotto on luonteeltaan väliaikainen toimenpide. Viranomaisten on asian kaikissa vaiheissa työskenneltävä aktiivisesti Viranomaisten on asian kaikissa vaiheissa työskenneltävä aktiivisesti perheen kanssa lapsen kotiuttamiseksi ja huostaanoton lopettamiseksi.

HUOSTAANOTTO (40-41 ) Lastensuojelulaki lähtee vanhemmuuden tukemisen periaatteesta. Viranomaisten on huostaanoton jälkeenkin työskenneltävä aktiivisesti perheen jälleenyhdistämiseksi. Tämä tarkoittaa, että myös vanhemmille on järjestettävä sellaisia kuntouttavia tukitoimia, jotka tähtäävät perheen jälleenyhdistämiseen. Huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. V l i t l t ö t k t l ll kä t ttä i ä ik d lli t i t t t Valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista asiantuntemusta ja muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta.

JÄLKIHUOLTO (75-77 ) Sijoituksen päättymisen jälkeen lapselle annettava erityinen tuki Tarkoituksena on helpottaa kotiutumista tai itsenäistymistä Järjestettävä aina sijaishuollon jälkeen sekä yhtäjaksoisesti puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena järjestetyn sijoituksen jälkeen Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa päättyy 5 vuotta sijoituksen päättymisen jälkeen tai viimeistään kun nuori täyttää 21 vuotta Laaditaan erillinen asiakassuunnitelma

LASTENSUOJELUASIAKKUUDEN PÄÄTÖS Lastensuojeluasiakkuuden päättäminen on osa tavoitteellista t ja suunnitelmallista asiakastyötä. Asiakkuuden päättyminen edellyttää sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Muutto toiselle paikkakunnalle ei ole asiakkuuden päättymisen syy, vaan asiakkuus jatkuu uudessa asuinkunnassa. Sijaishuollon asiakkuuden päättyminen tapahtuu asiakassuunnitelmaneuvottelussa kun todetaan, ettei tarvetta sijoitukselle enää ole. Perheen asiakkuus jatkuu tällöin usein avohuollossa, kunnes todetaan, etteivät lapsi ja perhe tarvitse enää myöskään avohuollon palveluja. Asiakkaan päättyessä arvioidaan yhdessä asiakkaan ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa mitä muutoksia lapsen elämässä on tapahtunut asiakasprosessin aikana. Lapselle ja perheelle kerrotaan, mitä tukea heillä on jatkossa käytettävissä. Asiakkuuden päättäminen ja sen perustelut kirjataan aina asiakirjoihin. Jos asiakkuuden päättämisen jälkeen ilmenee uusia kriisejä, arvioidaan asiakkuuden ja tukitoimien tarve uudestaan.

LISÄKSI LASTENSUOJELULAISSA esim - Sosiaalityöntekijän tietojensaantioikeus (41 ) - Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000, 20 ) - Asiakirjasalaisuus - Salassapitovelvollisuus ja vaitiolovelvollisuus - Sosiaalihuollon asiakaslaki 15 - Julkisuuslaki 23 - Hyväksikäyttökielto - Kirjaamiskäytännöt

YHTEISTYÖ LAPSEN VANHEMPIEN JA/TAI HUOLTAJIEN KANSSA Yhteistyö t ja kasvatuskumppanuus k erityisen i tärkeää ää kun lapsi ja perhe myös lastensuojelun asiakkaana - Luottamuksellisuuden ilmapiiri, avoin vuorovaikutus, ilojen ja huolien jakaminen - Henkilökunnan vastuulla kertoa yhteistyön merkityksestä, muodoista, tavoitteista sekä kannustaa vanhempia osallistumaan - Yhteistyökäytännöt samat kuin muidenkin vanhempien kanssa; yksilölliset tarpeet taustalla - Aloituskeskustelut - Päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut - Lapsen vasun laatiminen - Vanhempainillat, vanhempien verkostoituminen ym. - Lisäksi yhteistyötapaamiset ja palaverit/neuvottelut, joissa suunnitellaan esim. y y p j p /,j lapsen varhaiskasvatuksessa toteutettavat tukitoimenpiteet

YHTEISTYÖ LAPSEN VANHEMPIEN JA/TAI HUOLTAJIEN KANSSA Jos lapsen omat vanhemmat eivät osallistu yhteistyöhön Yhteistyö t koskee k lapsen muuta huoltajaa / sijaisvanhempaa i / lastenkodin omahoitajaa tmv. Tärkeä sopia kuka toimii lapsen varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä ja tiedottajana vanhempiin päin

LASTENSUOJELULAKI / Henkilöstön osaamisen kehittäminen Lastensuojelu asettaa monenlaisia osaamisen ja asiantuntijuuden vaatimuksia - varhaiskasvattajalle, - työyhteisölle ja - johtamiselle varhaiskasvatuksessa. Vaatimuksia i kohdentuu myös täydennyskoulutukselle Osaamisen kehittäminen Lastensuojelulaki ja lastensuojelun toimintamuodot Tieto sosiaalipalveluista ja lapsi- ja perhepalveluista Tukipalveluihin ohjaaminen Tietoisuus yhteistyötahoista, - muodoista, -käytännöistä ja eri tahojen tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista Varhaisen tuen ja huolen puheeksi ottamisen menetelmät Eettinen osaaminen Yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot työssä jaksamiselle Oman työn arvioiminen ja kehittäminen

KUNNALLISTEN JA YKSIKKÖKOHTAISTEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN Kunta- ja/tai yksikkötasolla on sovittava yhteiset työ- ja toimintatavat liittyen lastensuojelutyöhön Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen laadukkaan toiminnan ja sujuvan yhteistyön edellytyksenä on huomioida yhteisten työprosessien kehittämistarpeet sopia kunnallisista rakenteista ja yhteisistä toimintatavoista arvioida niitä säännöllisesti yksittäisen asiakkaan saaman y palvelun kohdalla ja laajemmin

KUNNALLISTEN JA YKSIKKÖKOHTAISTEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuksen OMIIN työkäytäntöihin huomio, esim. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen: - miten meillä toimitaan ilmoituksen tekemisessä, - kuka ilmoituksen tekee, - mikä on esimiehen rooli ilmoituksen tekemisessä ja henkilöstön tukemisessa, - kuka ilmoittaa vanhemmille ja miten, -miten yhteistyötä y ja kasvatuskumppanuutta perheen kanssa rakennetaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen, - miten yhteistyötä tehdään lastensuojelun työntekijöiden ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa

KIITOS KAIKILLE! EDIVA JÄRJESTÄÄ TILAUSKOULUTUSTA LASTENSUOJELULAISTA VARHAISKASVATUS- TOIMINNASSA. OTA YHTEYTTÄ! OTA YHTEYTTÄ! Kirsi Alila 050-4032827 kirsi.alila@ediva.fi

Alila, Ediva Oy, 2010 TYÖVÄLINE VARHAISKASVATUKSEN (/ MONIAMMATILLISTEN) JA LASTENSUOJELUN TOIMINTA- JA YHTEISTYÖKÄYTÄNTÖJEN NYKYTILAN ARVIOIMISEEN (toteutumisen tila) KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITTAMISEEN JA JATKOTOIMENPITEISTÄ SOPIMISEEN SOPIMUSTEN TEKEMISEEN KÄYTTÖÖN OTETTAVISTA KÄYTÄNNÖISTÄ

Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi Sanna Parrila Kirsi i Alila sanna.parrila@ediva.fi kirsi.alila@ediva.fi 040-504 3678 050-403 2827