Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä
Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava parempi täydennysrakentamisen jälkeen kaikista näkökulmista. Täydennysrakennukset tulee sovittaa tietoisesti ympäristönsä rakennuksiin muodon, värin, julkisivumateriaalin, massoittelun ja mittasuhteiden avulla. Täydennysrakentaminen tukee olemassa olevaa ympäristöä ja luo uutta ajallista kerroksellisuutta. Huvila Karme, Tammisaari 1962. Adlercreutz ja Aschan
Edellämainitut yleisesti hyväksytyt periaatteet ovat olleet toimivia tiiviisti rakennetuilla ja melko yhtenäisillä urbaaneilla alueilla, joilla jostain syystä on rakentamattomia tontteja tai puuttuvia rakennuksia. Tunnetuimmat esimerkit löytyvät historiallisista puukaupungeistamme. Täydennysrakentaminen puukaupungeissa alkoi 1960-luvulla ja sille muodostui omat arkkitehtonisesti vakiintuneet ratkaisut, jopa tyyli. Suomenlinnassa tällaiseen täydennysrakentamiseen sopivia kohtia on vain vähän, esimerkiksi kauppiaskorttelin tiivistäminen 1990-luvun alussa. RAUMA SUOMENLINNA
TAMMISAARI KOKKOLA PORVOO SUOMENLINNA
Täydennysrakentaminen Suomenlinnan historiallisessa ympäristössä, Länsi-Mustasaaressa?
Kolme pointtia täydennysrakentamisen pohjaksi Länsi-Mustasaareen:
1. TEEMALLISET, TOIMINNALLISET, RAKENTEELLISET JA AJALLISET KERROSTUMAT TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KONTEKSTEINA Kontekstuaalisia kerrostumia: valleja muureja kasarmeja puisia asuinrakennuksia varastoja puistoja jne 1854
Eri käyttötarkoitukset muodostavat erään kontekstuaalisen jaon. LÄNSI-MUSTASAARI Länsi-Mustasaaressa tämä jako on hyödytön, sillä esimerkiksi asumiseen käytetyt rakennukset eivät muodosta minkäänlaista mielekästä ryhmää: Joukossa on niin 1700-luvun kasarmeja, 1800-luvun hyötyrakennus, 1940-luvun saunanpääty kuin 1960- luvun asuinparakkeja. Asuinrakennus on liian laaja konteksti ollakseen mielekäs Länsi- Mustasaaressa.
Suomenlinnan kokonaisuus muodostuu erilaisista kontekstia luovista kerrostumista: -Linnoituslaitteiden graniittimuurit -Maavallit -Klassistiset kasarmit -Kiviset ja puiset varastorakennukset -Puiset kauppa- ja asuinrakennukset -Puistot, puutarhat, luonnontilaiset alueet -Erityiskäyttöihin rakennetut rakennukset -Rakenteet maastossa ja rannoilla Täydennysrakentamista ei määrittelekään usein viereiset rakennukset väreineen, materiaaleineen, räystäslinjoineen ja mittasuhteineen, vaan sen erityisen kontekstuaalisen kerrostuman rakennukset, johon suunniteltu rakennus tai rakennelma kuuluu. Kullakin kerrostumalla on omat lainalaisuutensa, joihin tulee sopeutua. Lisäksi on (tietenkin) otettava huomioon myös paikka ja naapurirakennukset.
Puiset talousrakennukset
Graniittiset linnoitusmuurit
Tilapäiset asuinrakennukset
2. PYSYVYYS JA TILAPÄISYYS
Suomenlinnan rakennusten on alusta asti ajateltu säilyvän eri mittaisia aikajänteitä ( elinkaaria ). Linnoituslaitteet, hallintorakennukset ja kasarmit tehtiin kestäviksi, ei vain tykkitulta vaan myös aikaa vastaan. Nämä rakennukset ovat saarten pääkäyttötarkoituksen mukaisia. Pääkäyttöä löyhemmin palvelevia rakennuksia, kuten kauppiaiden asuntoja, puoteja, varastoja, panimoita jne. tehtiin lyhytikäisiksi, seuraavan sodan yhteydessä purettavaksi tai tuhoutuviksi. Nyt rakennettavat uudet asuinrakennukset kuulunevat jollain tapaa tähän tilapäisten rakennusten jatkumoon (tilapäisyys voi kestää toki toistasataa vuotta).
Tilapäisiä rakennuksia Suomenlinnassa
3. TYYLI JA AJAN HENKI (KLASSISMI JA KANSANRAKENTAMINEN) Suomenlinnan pysyvät rakennukset tehtiin pitkään niukkaa klassismia soveltaen. Ruotsalaisen ajan jälkeen perinnettä jatkettiin venäläisellä kaudella. Tilapäiset rakennukset on sen sijaan suunniteltu vapaammin, osittain klassismin hengessä, mutta myös muita, kulloinkin ajanmukaisia ja muodikkaita tyylipiirteitä soveltaen. Viimeistään 1970-luvulta alkaen kaikessa täydennysrakentamisessa niin pysyvässä kuin tilapäisessäkin on pääosin turvauduttu modernismiin Venetsian julkilausuman hengessä.
Traditionaalisuus ja modernismi Yksityinen asuinrakentaminen on yhä omalakista
Uusvanha Vanha
Matkailu ja kulttuuri ovat saarten uusia pääkäyttötarkoituksia Pysyvää ja niukasti klassista arkkitehtuuria (LPR)
Modernismin velvoittavuus
Suomenlinnaa ei ole juurikaan rekonstruoitu, eikä siellä ole tehty jälkeistoteutuksia tai muita kesken jääneiden arkkitehtonisten kokonaisuuksien loppuunsaattamisia. Susisaari Länsi-Mustasaari
Kiitos