MEDIAT JA ME MEDIAKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT

MEDIAT JA ME MEDIAKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona 22.9.2004 keskustelutilaisuuden "Mediat ja me mediakasvatuksen lähtökohdat." Tilaisuudessa puheenjohtajana toimi kansanedustaja, Tutkaksen puheenjohtaja Kalevi Olin. Alustuksen pitivät tutkijatohtori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta, Sara Sintonen Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta, kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki Life Work Consultingista, tutkijat Laura Ermi ja Satu Heliö Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriosta sekä psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Minna Lintonen ja Jyrki Kasvi. Tässä julkaisussa on kaikkien alustajien puheenvuorot. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkeä.

SISÄLLYSLUETTELO: Mediakasvatuksella toimijaksi tietoyhteiskuntaan Tutkijatohtori Sirkku Kotilainen, Tampereen yliopisto Taide ja taito mediakasvatuksen kivijalaksi Musiikin tohtori Sara Sintonen, Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos Mediakulttuuri kasvattajana Kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki, Life Works Consulting Pelien voima ja pelaamisen hallinta Tutkijat Laura Ermi ja Satu Heliö, Tampereen yliopisto/hypermedialabotorio Kodin ja vanhempien mediakasvatuksellinen ote Psykologian tohtori Anu Mustonen, Jyväskylän yliopisto

Tutkijatohtori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopisto MEDIAKASVATUKSELLA TOIMIJAKSI TIETOYHTEISKUNTAAN Mediakasvatuksella toimijaksi tietoyhteiskuntaan Sirkku Kotilainen Tutkijatohtori Tampereen yliopisto Email: sirkku.kotilainen@uta.fi Mediakasvatus Opetusta mediasta: teknologista, kulttuurista ja yhteiskunnallista Media usein oppimateriaalina ja välineenä Voidaan toteuttaa opetuksessa ja kasvatuksessa päiväkodista aikuiskasvatukseen

Mediakasvatuksen tavoitteena media(luku)taito Tutkiva ote mediaan Ilmaisutaidot median avulla Tiedonhankintataidot median avulla Taitava medialukija on myös taitava monimediaoppija Tavoitteena tietoyhteiskunnassa digitaalinen toimijuus Em. taitojen lisäksi: halua ja rohkeutta OSALLISTUA verkkojulkisuudessakin omien ja yhteisten asioiden hoitamiseen

Mediakasvatusta käytännössä Toteutetaan itse esityksiä: lehdet, elokuvat, videot, verkkosivut jne. Analysoidaan mediaa Tarkastellaan mediaympäristöä: päiväkirjat, elämäkerrat, haastattelut jne....tutkiminen, ilmaisu, oma tekeminen... Ongelmia toteutuksissa Esimerkiksi opettajien koulutuksessa rooli vaihtelee Koulutyössä useita pedagogisia ja mediatietouteen liittyviä pulmia Alan tutkimuksen ja käytäntöjen vuorovaikutuksen puute Kehitystä pääosin projektein ei jatkuvuutta

Mediakasvatusta eteenpäin Avainkysymys on: Miten saada mediakasvatus nykyistä pysyvämmäksi osaksi toimintojen rakenteita? Lakimuutoksiako? Vai tarvitaanko uusia rakenteita? Esim. alan tutkimus- ja kehityskeskus Lähteitä: Kotilainen, Sirkku 2001: Mediakulttuuri opettajankoulutuksen haasteena. Acta Universitatis Tamperensis 807. Verkossa: http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2001/2001036.html Kurki, Leena 2000: Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino. Ridell, Seija 2002: The Web as a Space for Local Agency. Communications 27. Berlin: Mouton de Gruyter. Tufte, Birgitta 1995: Skole og medier: Byggesaet til de levende billeders paedagogik. Köbenhavn: Akademiska Forlag A/S.

Musiikin tohtori Sara Sintonen, Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos TAIDE JA TAITO MEDIAKASVATUKSEN KIVIJALAKSI SISÄLTÖ Mediakulttuuri LUKUTAITO Kasvatuksen merkitys TEKNIIKKA Kuvittelukyky Mielekkäät sisällöt Empatia Eettinen valtautuminen Saatavuus + Taidot Kuinka motivoida? Sara Sintonen 22.9.2004 sara.sintonen@helsinki.fi

Kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki Life Works Consulting MEDIAKULTTUURI KASVATTAJANA mediakulttuuri kasvattajana Kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki Life Works Consulting Oy life works consulting oy tampere Kolmen kauppatieteiden tohtorin perustama yritys, joka rakentaa siltaa liiketaloustieteen tutkimuksen ja käytännön työelämän välille Missio: Inhimillisen työelämän edistäminen suomalaisissa organisaatioissa Toiminut vuodesta 2000 Perustajat: KTT Heidi Keso, KTT Hanna Lehtimäki, KTT Tarja Pietiläinen Asiantuntija-alueet: strategiointi, innovaatiot, verkostot, liiketoimintamallit uusilla toimialoilla, tiedon tuotannon menetelmät Tuotekehitysprojekti: Osaamisintensiivisen liiketoimintakonseptin rakentaminen. Rahoittajina Tekes ja Finnvera. Life Worksillä on lähes 100 julkaisua: tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja ammattilehtikirjoituksia. www.lifeworksconsulting.net

toimijoiden kenttä Mediakulttuuri Koulu Koti Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki lapset kertovat elämästään tietoyhteiskunnassa Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki & Sampsa Hakulinen 2004. Children in the Information Society. The Case of Finland. 2001. Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Vuonna 2001 toteutettu kysely, johon vastasi lähes 1000 suomalaislasta ja täydentävät teemahaastattelut. Information Society Institute (ISI), Tampereen yliopisto. Juha Suoranta 2003. Mediakulttuuri kasvatuksessa. lehtikirjoitukset ja tieteelliset artikkelit Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki

Lasten mediakulttuuri Viestintävälineiden käyttö on pääasiassa viihteellistä Tietokoneen koulukäyttö on vähäistä Itsessään merkittävä oppimis- ja toimintaympäristö Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki KÄNNYKÄN ERI TOIMINTOJEN KÄYTTÖ (%) 15 7 31 16 71 Pelit Soittaminen Tekstiviestit Säveltäminen Logojen tilaus Soittoäänien tilaus Pelien tilaus 36 58 Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki

TIETOKONEEN ERI TOIMINTOJEN KÄYTTÖ (%) 15 12 30 44 27 91 Pelien pelaaminen Piirto-ohjelma Surffaaminen Musiikin kuuntelu Sähköposti Tiedonhaku rompulta Koulutehtävät Keskusteluryhmät 63 53 Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki Lasten elämä mediakulttuurissa on yksityistynyt Televisiota katsellaan ja mediaa käytetään usein yksin omassa huoneessa Kännykkäkasvatus ei ole yleistä Kännykkä on lapsille ennen kaikkea pelilaite, ei viestintäväline tai turvalinja Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki

OMA KÄNNYKKÄ, TELEVISIO TAI TIETOKONE (%) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 47 38 32 32 30 28 25 26 20 Tyttö Poika Kaikki Kännykkä Televisio Tietokone Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki viestintävälineiden käyttö ei syrjäytä muita harrastuksia Televisiota katselevat lapset käyttävät myös tietokoneita, lukevat kirjoja ja harrastavat muita asioita Tulos tukee kasautumishypoteesia Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki

AINAKIN KERRAN VIIKOSSA TAPAHTUVA TIETOKONEEN KÄYTTÖ, LUKEMINEN JA PELAAMINEN (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 87 84 80 73 70 69 64 59 54 Tietokone Kirja Pelaaminen Tytöt Pojat Kaikki Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki lapset uivat yksin mediakulttuurissa Lapset kokevat, että heidän vanhempansa ovat kiireisiä Vanhempien aika, osaaminen ja energia lasten mediakulttuuriin syventymiseen rajallista Lapset eivät opi näitä taitoja koulussa: opettajilla ei riittävästi osaamista, aikaa eikä energiaa Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki

ISÄN JA ÄIDIN KIIREISYYS (%) 40 35 36 30 29 29 30 32 30 25 20 15 10 Isä on usein kiireinen Äiti on usein kiireinen 5 0 Tyttö Poika Kaikki Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki toimijoiden kenttä Ei osa opetussuunnitelmaa, opettajien lisäkoulutuksen tarve Mediakulttuuri Neuvottomuus Vastuu Koulu Koti Yhteistyö: aikaa ja tilaisuuksia vähän, vanhemmat eivät tiedä, mitä koulussa tapahtuu Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki

Tutkijat Laura Ermi ja Satu Heliö Tampereen yliopisto/hypermedialabotorio PELIEN VOIMA JA PELAAMISEN HALLINTA Pelien voima ja pelaamisen hallinta Laura Ermi & Satu Heliö Hypermedialaboratorio Tampereen yliopisto UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi /hyper/gamelab/ Digitaaliset pelit Pelit ja viihde nopeimmin laajeneva liiketoimintasektori maailmassa Peli on suljettu formaali merkitysjärjestelmä, joka edellyttää pelaajiensa ponnistelevan tiettyä päämäärää kohti UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi /hyper/gamelab/

Pelien vaikutukset vai pelien merkitykset? Pelit ovat ajassamme näkyvä ja merkittävä ilmiö, johon ongelmat helppo heijastaa Yleisimpiä huolenaiheita: riippuvuus, sosiaalisen elämän köyhtyminen ja peleissä esiintyvä väkivalta Tutkimuksissa usein lähdetty liikkeelle näistä huolenaiheista ja pyritty selvittämään, millaista vahinkoa pelit mahdollisesti aiheuttavat nuorille pelaajilleen Mielekästä olisi tarkastella pelaamista myös pelikokemuksen ja pelaajien itsensä näkökulmasta UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/ Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina Lapset ja tietoyhteiskunta -hankkeen osaprojekti: tarkasteellaan pelien merkityksiä nykypäivän lasten ja nuorten elämässä Lähtökohtana lasten aktiivinen toimijuus: tavoitteena selvittää, mitä ja miten lapset pelaavat sekä miten he omaa pelaamistaan jäsentävät Rahoitus liikenne- ja viestintäministeriö, Nokia sekä Lapset ja tietoyhteiskunta -hanke (ISI/eTampere) UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/

Pelien voima ja pelaamisen hallinta Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia mielihyvän lähteitä ja muotoja pelaamiseen liittyy, sekä millaisia tapoja hallita ja jäsentää omaa pelaamistaan lapset ja heidän perheensä ovat kehittäneet Kohderyhmänä 10 12-vuotiaat digitaalisia pelejä pelaavat lapset ja heidän perheensä Kyselyaineisto 284 tamperelaiselta 4. 5. luokan oppilaalta ja hänen vanhemmaltaan Teemahaastattelu 15 perheessä UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/ Pelaaminen keskeinen osa nykylapsen mediamaailmaa Lapsista 98 % pelasi digitaalisia pelejä ainakin joskus; 75 % ainakin kerran viikossa Tytöt lähes yhtä innokkaita pelaajia kuin pojat UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/

Pelien vetovoima Pelien vetovoima koostuu useista erilaisista tekijöistä, jotka painottuvat eri lapsilla eri tavoin Yleisesti ottaen keskeistä a) hyvä pelattavuus b) fantasia UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/ Pelikokemuksen monet ulottuvuudet UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/

Pelaamisen hallinta Tyypillisemmin vanhemmat rajoittivat lastensa pelaamiseen käyttämää aikaa kuin pelien sisältöjä: useissa perheissä käytössä peliaika Vanhemmat vastustivat väkivaltaisia pelisisältöjä, ikärajoja seurattiin vaihtelevasti Lapset kokivat itse olevansa kykeneviä hallitsemaan omaa pelaamistaan, mutta yleensä arvostivat myös vanhempiensa panosta UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/ Tutkimuksen loppuraportti Loppuraportti ilmestynyt maaliskuussa 2004 Saatavissa verkosta osoitteesta: http://tampub.uta.fi/ tup/951-44-5939-3.pdf UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/

Psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylän yliopisto KODIN JA VANHEMPIEN MEDIAKASVATUKSELLINEN OTE Kodin ja vanhempien mediakasvatuksellinen ote Tutkas 22.9.2004 Anu Mustonen, PsT Jyväskylän yliopisto

Mediakasvatus harjaannuttaa median aktiiviseksi kohtuukäyttäjäksi kannustaa omiin tulkintoihin ja mielipiteiden vaihtoon toimii rokotteena median riskejä vastaan tukee minä- ja maailmankuvan kehitystä opettavaisinta itse tekeminen: omat lehdet, uutiset, videot jne. läpäisyperiaate: kuuluu kaikille kasvatuksen tasoille kodeista kouluihin Media ja perhe laitteiden sijoittelu yhteisiin tiloihin: vuorottelu, yhdessäolo sosiaalisten taitojen harjoitteleminen, ystävät muut harrastukset rajat ja sopimukset miten ylitetään pelikoneen rajat, monipuolistetaan median käyttöä?

Vanhemmuuden tukea mediakasvatuksessa neuvolat: materiaalipaketti, keskustelu esi- ja alkuopetusikäisten vanhempainillat esim. amk-vetoiset työpajat ja oppilasyritykset median oma itsesäätely ja mediakasvatustarjonta: tv, lehdet jne Media ja rajat: perheiden tehtävää 1. Sisällöllinen ohjaus ja sopimukset 2. Yhteinen valikointi 3. Yhdessä katsominen 4. Vedenjakajat 5. Määrän tai ajan rajoittaminen 6. Tekninen rajoittaminen (sensuurisiru)

Tietotekniikka ja media kotona laitteiden sijoittelu yhteisiin tiloihin: vuorottelu, yhdessäolo, keskustelu miten ylitetään pelikoneen rajat? yhteiset valinnat, ostopäätökset, sopimukset kohtuullisuus: kone ei saa olla ainoa kaveri! Mitä tytöille? Tietokonemedia ei kiinnosta tyttöjä läheskään yhtä paljon kuin poikia Palvelujen sisällöt maskuliinisia, vähän valinnanvaraa tytöille ala ei kehity tasapuolisesti feminiiniset tarpeet ja ideat eivät pääse esiin tytöt eivät pääse osallisiksi kaikista tietotekniikan mahdollisuuksista

Tuoteselostus vanhempien tukena Ikäsuositus toimii mainoksena ikärajaa nuoremmille Sisällöllinen luokitus toimii paremmin, ei tee houkuttelevammaksi Internet, tietokonepelit: luokituskoodi, metatieto suodatinohjelma ei-toivotun aineiston näkeminen estyy Julkista tukea mediakasvatukseen kannustinjärjestelmä kehitystä tukevien palvelujen ja sovellusten tekemiseen julkista tukea kehittävien pelien tekemiseen lisää opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta

Pelien vetovoima hyötykäyttöön Vuorovaikutteisuus Monia aisteja koskettava multimediaalisuus Uutuusarvo Mielikuvituksen tempaaminen Kiehtovat pulmat Palvelut kaikkien ulottuville VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOKESKUS koulutusmateriaalia kasvatuksen ammattilaisille - esim. neuvolat, päiväkodit, koulut, seurakunnat valmiiden sovellusten jakelu keskitetysti - monistettavat oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt Mustonen, A. & Pulkkinen, L. (2003)