Kunttutkimus B- ja C-saa Ruukinkatu 5 89600 Sumussalmi E - G-saa Hanke: WO-00312709 / 12.7.2016 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.cm
Kunttutkimus 1 (32) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen khteena li vunna 1963 valmistunut. Khteen kerrsala n 8 496 m 2 ja tilavuus 28 295 m 2. Khde käsittää tilja B- ja C- silla yhdessä kerrksessa ja F-H silla kahdessa kerrksessa. Kellarikerrs n A-, D- ja H silla. Kiinteistössä n petustiljen lisäksi työhunetilja, liikuntasali heistilineen sekä teknisen työn tilat. H-salla n lisäksi esipetuksen tilja. Rakennus n perustettu kallille. Rakennuksen kantava runk n tiiltä ja betnia. Ulkseinät vat pääsin tiili-villa-tiili -rakenteiset sekä sin Minerit-levypintaiset tai rapatut. Vesikatt n pääsin harjakatn mallinen ja sin pulpetin mallinen. Alaphjat vat maanvaraiset. Rakennusta n laajennettu 2000-luvulla rukasalin khdalta ja muutstöitä n tehty vusina 1982, 2002 ja 2009. Muutstöiden yhteydessä F-H -salla sijainneet asuntlatilat n muutettu petuskäyttöön ja ikkunat n uusittu. A-sassa teknisen työn tiljen alueella n tehty tilamuutksia. Vesikate n uusittu nin viisi vutta sitten. Khteessa n tarkitus tehdä krjaustöitä ilmenneiden sisäilmangelmien takia, minkä vuksi khteeseen tehtiin rakenteiden kunttutkimus ja kuntarvityyppinen tarkastus krjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiediksi. Kunttutkimuksen tarkituksena n saada selville kiinteistön nykykunt, rakenteelliset riskit ja krjaustarve sekä mahdllisten sisäilmangelmien aiheuttaja. Rakennus n yli 50 vutta vanha. Tiljen pintamateriaaleja n vusien saatssa uusittu, mutta rakenteet vat alkuperäiskunnssa, jten rakenteiden salta tekninen käyttöikä alkaa lla lppupulella mnin sin tai j ylittynyt. Kunttutkimuksen perusteella khteessa havaitut sisäilmangelmat jhtuvat useista eri tekijöistä. Merkittävimmät tekijät vat maanvaraisten lattiiden pinnitevaurit (VOC) C- ja F-silla, rakenteiden heikk ilmatiiveys, ilmavudt putkikanaalista sekä paikalliset ksteus- ja mikrbivaurit rakenteissa. Tulevat krjaustimenpiteet khdistuvat pääasiallisesti maanvastaisiin alaphja- ja ulkseinärakenteisiin sekä ikkunaliittymiin. Kiireellisiä timenpiteitä vat Ilmavirtauksien kulkeutumisen estäminen putkitunnelista ja kellarikerrksesta ylempiin kerrksiin, ikkuniden tiivistäminen, väliphjan tiivistäminen B-salla, ilmanvaihtjärjestelmän kuitulähteiden pistaminen, lattiapinnitteiden uusiminen sekä alaphjan ja liittymien tiivistyskrjaus. Edellä mainituilla timenpiteillä sisäilmalsuhteita vidaan parantaa, mutta jka tapauksessa maanvastaisiin alaphja- ja ulkseinärakenteisiin khdistuu krjaustarvetta lähivusina.
Kunttutkimus 2 (32) Sisällysluettel: 1 Yleistä... 3 1.1 Yleistiedt khteesta... 3 1.2 Lähtötiedt... 3 1.3 Tutkimuksen tarkitus... 3 2 Tutkimukset... 3 2.1 Suritetut tutkimukset... 3 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 4 3 Tutkimustulkset... 4 3.1 Käyttäjäkysely... 4 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnt... 5 3.2.1 Piha-alue ja ulkpuli, yläphjat... 5 3.2.2 Sisätilat... 9 3.2.3 Painesuhteet... 16 3.3 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnt... 16 3.3.1 Kellarin alaphjat ja ulkseinät perusmuurit (RA1, RA3, RA4, RA20, RA21)... 17 3.3.2 1. kerrksen alaphjat (RA7, RA8, RA10)... 19 3.3.3 Liikuntasali (RA13 ja RA14)... 23 3.3.4 Väliphja (kellari 1. kerrs, RA8)... 24 3.3.5 Ulkseinät (RA5, RA9, RA11, RA16, RA19)... 25 3.3.6 Ikkunaliittymät (RA6, RA12, RA15)... 25 3.4 Rakenneksteusmittaukset rakenneavauskhdista... 26 3.5 Rakenneksteusmittaukset alaphjarakenteesta... 26 3.6 Mikrbianalyysin tulkset... 27 3.7 Lattiamateriaalien VOC-analyysit... 27 3.8 Asbesti- ja PAH-yhdisteet... 28 4 Yhteenvet ja Jhtpäätökset... 28 5 Timenpide-ehdtukset... 30 6 kustannusarvi... 31 LIITTEET Liite 1, Phjapiirustukset, 7 sivua Liite 2, Mikrbianalyysi, MIK5354/16 Liite 3, VOC-analyysi, 0042/16 Liite 4, PAH-analyysi, PAH1691/16
Kunttutkimus 3 (32) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedt khteesta Khde: Tilaaja / yhteyshenkilö : Tutkimuksen tekijät: Sumussalmen kunta / Pia Lindfrs Inspecta Oy Ask Karvnen ja Jukka Räisänen Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU puh. 040 769 0340 ask.karvnen@inspecta.cm Tarkastusajankhta: 19.4.2016 15.6.2016 1.2 Lähtötiedt Tutkimuksen khteena n. Kiinteistö n rakennettu vusien 1961 1963 välisenä aikana. Rakennuksen kerrsala n 8 496 m 2 ja tilavuus 28 295 m 3. Rakennusta n laajennettu 2000-luvulla rukasalin khdalta ja muutstöitä n tehty vusina 1982, 2002 ja 2009. Muutstöiden yhteydessä F-H silla sijainneet asuntlatilat n muutettu petuskäyttöön ja A- san teknisen työn tiljen alueella n tehty tiljen salta muutstöitä. Tehtyjen muutstöiden yhteydessä pintamateriaaleja n uusittu, Ikkunat n uusittu F-H silla ja vesikate n uusittu nin viisi vutta sitten. Rakennus n perustettu kallille. Rakennuksen kantava runk n tiiltä ja betnia. Ulkseinät vat pääsin tiili-villa-tiili -rakenteiset sekä sin Minerit-levypintaiset tai rapatut. Vesikatt n sin harjakatn ja sin pulpetin mallinen. Alaphjat vat maanvaraiset. Lähtötietina khteesta li käytettävissä seuraava aineist: - Khteen phjapiirustukset ja alkuperäisiä rakenneleikkauspiirustuksia. - Khteeseen aikaisemmin tehtyjä tutkimusraprtteja: Rakennuksen kunnn tarkastaminen mikrbinäytteiden avulla, 22.9.2007, lisätutkimukset 16.7.2008; Oulun seudun ammattikrkeakulu. Kuntarvi; VTT-Rakennus- ja Yhdyskuntatekniikka, v. 2007. Sisäilman VOC-tutkimus; v. 2015. Saneeraustekniikka Sartek Oy/ Ositum Oy. Tellisten mineraalivillakuitujen tutkimus; Stkamn Erikispuhdistus Oy, v. 2015. 1.3 Tutkimuksen tarkitus Khteessa n tarkitus tehdä krjaustöitä ilmenneiden sisäilmangelmien takia, minkä vuksi khteeseen tehtiin rakenteiden kunttutkimus ja kuntarvityyppinen tarkastus krjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiediksi. Kunttutkimuksen tarkituksena n saada selville kiinteistön nykykunt, rakenteelliset riskit ja krjaustarve sekä mahdllisten sisäilmangelmien aiheuttaja. Khteessa selvitettiin lisäksi LVI -järjestelmien nykykunt pääpiirteittäin ja arviitiin mahdllisten jatktutkimuksien tarve. LVI-järjestelmien salta laadittiin erillinen raprtti. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suritetut tutkimukset 19.4.2016 Esiselvityskäynti Inspectan Ask Karvsen ja Jukka Räisäsen timesta. Khteessa suritettiin aistinvarainen yleistarkastus sekä pintaksteuskartitus. Lisäksi haastateltiin rehtria ja kiinteistöhitajaa.
Kunttutkimus 4 (32) 13. - 15.6.2016 Khteessa tehtiin varsinaiset tutkimukset Inspectan Ask Karvsen ja Jukka Räisäsen timesta. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalusta: Pintaksteudensitin: Gann Hydrmette Uni 2, mittapää B52 Puun ksteusmittari: Gann Hydrmette Uni 2, mittapää M18 Rakenneksteusmittari: Vaisala HMI-41 näyttölaite ja anturi HMP-42 Dräger merkkisavuampullit Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 21 kappaletta alaphja ja ulkseinärakenteisiin. Avaukset tehtiin alaphjarakenteiden salta piikkaamalla aukkja rakenteisiin sekä sin prareikien avulla. Ulkseinät tutkittiin praikien avulla. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunt aistinvaraisesti, mitattiin rakenneksteuksia sekä tettiin materiaalinäytteitä mikrbitarkastelua varten. Mikrbinäytteet tettiin mikrbinäytteitä materiaaleista Asumisterveysppaassa esitetyin menetelmin ja suljettiin ilmatiiviiseen muvipussiin. Mikrbianalyysit tehtiin KiraLab:n labratrissa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset labratritutkimuksista n esitetty raprtin liitteessä 2. Lattiapäällysteistä tettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysiä varten khdilta, jissa havaittiin khnnutta pintaksteutta. VOC-näytteet tutkittiin KiraLab:n labratrissa Oulussa. Avaus- ja näytteenttkhdat n merkitty liitteenä 1 levaan phjapiirustukseen. Maanvaraisten lattiiden pintarakenteisiin tehtiin viiltksteusmittauksia ksteuspitisuuden selvittämiseksi. Ksteusmittaustulkset vat taulukssa 3 ja mittauspisteet n merkitty liitteenä 1 levaan phjapiirustukseen. Ulk- ja sisäilman välistä paine-era mitattiin eri pulilta kiinteistöä. Rakenneavauskhdista selvitettiin PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit materiaalinäyttein. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Käyttäjäkysely Khteen käyttäjille tehtiin Inspecta laatima kysely. Vastauksia saatiin 50 kpl, jissa tuli esille seuraavia asiita: Kattvutja n llut B-siiven ikkunaliittymissä usean vuden ajan. A-san kellarikerrksen pukuhunetilissa n havaittu pikkeavia hajuja. Vettä n päässyt muvimatn alle. Liikuntasalin tulivarastn khdalla n llut putkivut v. 2015. Putkirikk (patteri) n llut tilassa F3. B-san käytävä n tunkkainen, ilma ei vaihdu, lisäksi n viemärin hajua. Lukassa B3 n ajittain havaittu savun hajua. Lukissa B1, B5, B6, B7, B8 ja B9 n hajuhaittja (viemäri). Liikuntasalissa n pikkeavia hajuja. Lukissa n ajittain kuuma tai kylmä, samin työhuneissa. Ikkunista n veta. Ilma ei vaihdu lukka- ja timisttilissa. B- ja C -katksissa n havaittu hmeen hajua erityisesti kstealla säällä. Pikkeavia hajuja n havaittu myös B- ja C-aulatilissa sekä G-siiven kellarikerrksessa ja F-siivessä. Käyttäjillä n ilmennyt ireita lukissa B10 ja B11, liikuntasalissa, pn tilassa, ktitaluslukissa sekä lukassa F5. Lukan G2 ppilailla n llut silmien kutinaa. Lukkatilassa G7 n hun sisäilma. Eskari-Iivari -tilissa ireilua. Kiinteistössä n skeritukkia. Alalukkien tilat vat liian matalat (asia tuli esille useassa vastauksessa). Kpiintitilan sisäilman laatu ketaan heikkna.
Kunttutkimus 5 (32) 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnt 3.2.1 Piha-alue ja ulkpuli, yläphjat Rakennuksen vierustalla n pääasiallisesti nurmimaata. Lisäksi n paikin tiivistettyä sepeliä tai asfalttia. Kattsadevedet hjataan rakennuksen vierustalle. Syöksytrvien alta puuttuvat mnin paikin liskekivet ja lisäksi skkelin vierustalla n vettä kerääviä painanteita lisäten perustusrakenteiden ksteusrasitusta. G-siiven etupihan puleisella seinustalle n asennettu sadevesijärjestelmä. Sadevesien pist n tteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sadevesikaivihin tai pis tntilta. Skkelissa n paikin halkeamia ja maalipintaa n paikin kuriutunut irti alustasta. Salajajärjestelmän lemassala tai timivuutta ei selvitetty tämän tutkimuksen yhteydessä. Maanpintja tulee mukata rakennuksesta pispäin viettäväksi. Kattsadevesien pishjausta tulee parantaa. Skkelin maalipinta n syytä kunnstaa seuraavan peruskrjauksen yhteydessä. Julkisivut vat pääsin tiilimuuratut. Ikkuniden alapulella sekä nurkkakhdissa ja aikaisemmin lleiden syöksytrvien khdilla tiilimuurauksessa n paikin pakkasrapauman aiheuttamia vauriita. Liikuntasalin khdalla julkisivuilla n rappausta tai Minerit-levypintaa. Skkelin päälle asennetun pellin kallistus n paikin ulkseinärakenteeseen päin. F-salla ikkunaliittymästä n lhjennut rappausta. Vauriituneet tiilet n syytä uusia ikkuniden vaihttyön yhteydessä. Skkelin vesipellin kallistus krjataan. Räystäsrakenteissa n paikin lahvaurita erityisesti A, B ja C-silla. Räystäät vat lyhyet. Räystäslaudituksen uusiminen. Alkuperäiset ikkunat vat 3-kertaiset puuikkunat. Ikkuniden puitteissa n alkavaa laha tai lahvaurita. Maalipinnat vat yleisesti hunkuntiset ja vesipeltien kallistukset vat pienet. Alkuperäiset ikkunat ja vesipellit n syytä uusia. F- ja G- silla ikkunat n uusittu, eikä niihin khdistu kunnstustarvetta. Vesikate n bitumihupakermiä ja asennettu nin viisi vutta sitten. Vesikatteeseen ei sellaisenaan khdistu laajempaa kunnstustarvetta. Katttikkaat vat yläsasta kiinnitetty vesikatteen läpi, jten näiden salta n lemassa vesivutriski. Kiinnityspisteiden kunta tulee seurata. Räystäskuruissa li tarkastushetkellä havunneulasia. Hulttimien tehstaminen. B- ja -sissa sisäänkäyntien katksissa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Pikkeavien hajujen esiintyminen n yleistä tämän tyyppisissä katksissa, jtka eivät pääse tuulettumaan riittävän hyvin. Hajua pääsee ulk-vien kautta sisätilihin heikentäen sisäilman aistittavaa laatua. Katksien uusimiseen n syytä varautua ellei tuuletusta parantamalla saada tilannetta paremmaksi. Kkemusperäisen tiedn perusteella hajulähteen paikallistaminen ja ngelman pistaminen rakenteita uusimatta n haastavaa. Yläphjatilihin n käynnit vesikatlla sijaitsevien kattluukkujen kautta. Betnirakenteiden yläphjan päällä n lämmöneristeenä 75 mm mineraalivilla ja pinnassa 300 mm puhallusvilla. Alkuperäiset rudelauditukset vat paikillaan ja päälle n asennettu vanerilevytys + bitumihupakermi. Vesikattrakenteissa n paikin vesivutjälkiä ja paikin yläphjan tuulettuminen vaikutti puutteelliselta erityisesti B- ja C-silla. B-salla vesikattrakenteissa li runsaasti kattvutjen sekä sin kndenssin aiheuttamia tummentumia. Alueella n betnirakenteisia, ulkpulelta pellitettyjä kattlyhtyjä. Liikuntasalin alueelta yläphjatilaa ei päästy tarkastamaan kknaisuudessaan. Tuulettumisen parantaminen esimerkiksi alipaineventtiilein rakennesuunnittelijan hjeiden mukaisesti. Khteessa n jäljellä vanhja teräsrunkisia via. Ovien maalipinnissa n haalistumaa ja niiden uusimista seuraavan laajemman peruskrjauksen yhteydessä n syytä harkita.
Kunttutkimus 6 (32) Kuva 1. Rakennuksen vierustaa B-salta. Skkelin maalipinta hilseilee paikin. Kuva 2. Rakennuksen vierustaa C-salta. Kuva 3. Puutteellinen kattsadeveden hjaus. Kuva 4. Sadevesi ei hjaudu kaivn G-salla. Räystäskuruissa paikin runsaasti havunneulasia. Kuva 5. Rakennuksen vierustaa F-salta. Kuva 6. Rakennuksen vierustaa F-salta.
Kunttutkimus 7 (32) Kuva 7. Kattsadevesi aiheuttaa rakenteelle ksteusrasitusta. Khdalla liikuntasauma. Kuva C-san katksen laatituksen khdalta. Kuva 8. Liikuntasalin khdalla betniskkelissa jnkin verran rapaumaa. Kuva 9. Räystäslauditus heikkkuntista. Kuva C-salta. Kuva 10. Räystäslauditus heikkkuntista. Kuva A-salta. Kuva 11. Pakkasrapautunutta julkisivutiilimuurausta. Ikkunat hunkuntiset. Kuva 12. Vesipellin puutteellinen kallistus.
Kunttutkimus 8 (32) Kuva 13. Julkisivun tiilimuurauksessa pakkasrapaumaa. G- saa. Kuva 14. Nurkkakhdalla tiilimuurauksessa pakkasrapaumaa. G-saa. Kuva 15. G-san sisäänkäynnin vierustan pakkasrapautunutta julkisivun tiilimuurausta. Kuva 16. Yläikkuniden puupinnat kuluneet. Kuva 17. B-san kats. Alueella mikrbeihin viittaavaa hajua. Kuva 18. F-san yläphjatilaa. Vanha tulppaamatn valurautainen viemäri.
Kunttutkimus 9 (32) Kuva 19. B-saa. Kattlyhtyjen rakenteita. Puurakenteissa tummentumia. Kuva 20. B-saa. Ksteusjälkiä. Tuulettuminen puutteellista. Kuva 21. Vesikattrakenteissa tummentumia. Kuva 22. Liikuntasalin khdalta yläphjatilaa. Kuva 24. Vanha D-san ulk-vi. Kuva 23. Vanha C-san ulk-vi. 3.2.2 Sisätilat Sisätilissa lattiapinnat vat käytävien salta pääasiallisesti Hvi-vinyylilaatta ja lukkatiljen salta muvimatta. Liikuntasalin yhteydessä levien taustatiljen lattiissa alkuperäisiä asbestia sisältäviä Finnflex-kvartsivinyylilaattja, jtka n kiinnitetty mustalla asbestia sisältävällä pikiliimalla. Prrastiljen lattiilla n klinkkerilaattja, jtka vat G- prrashuneessa irrnneet paikin alustastaan. Sisäseinät vat kuivissa tilissa maalattuja kivipintja ja lukkatilissa n betnipalkkien välisissä kattpinnissa n alkuperäiset puukuitulevyt, samin käytävien kattpintihin kiinnitettyinä. Märkätilat vat laatitetut ja lattiissa n keittiötiljen salla massapinnitteet.
Kunttutkimus 10 (32) Lattiapinnitteita n uusittu vusien 2002 2009 välisenä aikana. Muvimattjen tavitteellinen käyttöikä n 20 40 vutta, jten käyttöikää n vielä jäljellä. Muutamien tiljen salta muvimatn seinien ylösnstjen taitekhdat vat rikkntuneet. Liittymien/ ylösnstjen krjaus. Alustastaan irrnneet klinkkerilaatat kiinnitetään alustaan. Liikuntasalin lattiassa n alkuperäinen parketti, jnka pintaa n paikin juduttu sujaamaan teipillä rikkntumisen takia. 2. kerrksen pesuhunetilat vat laatitetut ja laattja li irti alustasta mnin paikin. Liikuntasali heistilineen n pintamateriaalien salta uusimisen tarpeessa. Lattiarakennetta n tarkasteltu raprtin rakenteiden tutkimussissa 3.4.3. Astiiden pesutilan massalattialle lammikituu pesuvesiä ja ulkseinän vierustalla jalkalistan ja seinän rajapinta n avin mahdllistaen pesuvesien pääsyn rakenteeseen. Seinäpintjen maalipinnat hilseilevät mnin paikin. Katssa n ilmanvaihtkanavan läpiviennin khdalla vesivutjälki. Keittiötilan massalattiassa n halkeama. Seinäpinnilla n laatitusta. Astiidenpesutilan kunnstaminen. Katn vesivutkhdan krjaus. Erityispetustilan katssa n mineraalivillaa sisältäviä akustintilevyjä, jiden reunat vat avimet. Paljasta akustiikkalevyä li näkyvissä myös tilassa B15. Pinnittamattmat akustintilevyt aiheuttavat kuituriskin sisäilman laadulle, jten ne susitetaan krvattavaksi. A-san kellarikerrksessa ja myös 1. kerrksen lukkatilassa B5 li havaittavissa halkeamia. Khteeseen tehdyssä maanvaraisten lattiiden pintaksteuskartituksessa havaittiin C- F-sien tilissa sekä A-san kellarikerrksen pukuhunetilissa khlla levia lukemia. Selkeimmät alueet n merkitty liitteenä levaan phjapiirustukseen. Aistinvaraisesti tarkasteltuna matissa n paikin selkeitä viitteitä vauriista (VOC ja mikrbiperäinen haju, liimjen saippuitumista ) ja paikin muvimatt n irti alustasta. F-salla VOCtyyppistä hajua li havaittavissa myös sisäilmassa. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin lattiapinnitteiden alta viiltksteusmittauksia ja materiaaleista tettiin VOC-näytteitä. C-salla ktitaluden rukailutilassa 1107 havaittiin ilmanvaihtjärjestelmän tulilman pääte-elimessä mineraalivillaa sisältävä äänenvaimennin. Reunilta mineraalivilla n paljaana aiheuttaen riskin tellisten mineraalivillakuitujen pääsylle sisäilmaan. Käytävässä C ulkseinän liikuntasauman khdalta li ilmavirtaus rakenteen läpi sisätilaan. Ilmavirrassa li vaimea mikrbeihin viittaava haju. IV-knehuneesta 1054 n palluukku Lukkatilan B15 alapuliseen vanhaan prrastilaan. Prrastilan lattian päältä n tilan B15 lattia tuettu. Tilassa n runsaasti rakennusjätettä ja alaphjan täyttökerrs n näkyvillä viemärilinjan khdalta. Prtaissa n asbestia sisältäviä Finnflex-vinyylilaattja. Tila tulee puhdistaa rakennusjätteestä ja varmistua, ettei tilasta le ilmavirtauksia yläpuliseen petustilaan. Rukalan laajennussassa B n ulkseinän vierustalla ktelrakenne, jnka kautta li ilmavuta sisätilaan. Liittymän/ ktelrakenteen tiivistäminen. Rakennussien keskisalla n putkitunneli, jssa päästiin liikkumaan A B väliseltä matkalta. Tällä salla tunnelissa n betniphja ja pinnat vat suhteellisen siistit. C- sasta lähtien putkitunneli matalituu ja phjan päällä n rakennusjätettä sekä maaainesta. Katssa n muttilaudat paikillaan. Kaikilla sin putkitunnelissa li vimakas viemärin haju ja ilmassa li havaittavissa myös mikrbeihin viittaavaa hajua. Putkitunnelista lähtee lämpö- ja käyttövesiputkia sekä sähkövetja yläpulisiin tilihin, jita pitkin hajut pääsevät leviämään eripulille rakennusta. Erityisesti putkitunnelin hajua li havaittavissa ryhmäjakkeskuksien khdilla 1. kerrksessa, jtka sijaitsevat likimain putkitunnelin yläpulella. Putkitunnelista n paikin ilmayhteyksiä 1. kerrksen alaphjan hiekkatäyttötilaan. Putkitunnelissa n asbestia sisältäviä putkieristeitä.
Kunttutkimus 11 (32) Putkitunnelin puhdistaminen ja läpivientien tiivistäminen. Khteen A-, D- ja H-silla n kellaritilja. Seuraavassa havainnt kellaritilista: A-salla ulk- ja väliseinien alasilla li ksteuden aiheuttamia jälkiä. Tarkastushetkellä ulkseinissä ei kuitenkaan havaittu khnneita pintaksteuden vertailuarvja. Sitä vastin eteistilassa K19 ja työsalissa K27 väliseinien alasissa ja sin alaphjarakenteessa pintaksteuden vertailuarv li khlla. Vertailuarvt livat lisäksi khlla puku-/ pesuhunetiljen lattiilla. Eteistilan sisäilmassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua ja käytävällä K07 li väliseinän halkeaman khdalla öljyn hajua. Väliseinän takana n lämmönjakhune. D-san kellari sijaitsee keittiön khdalla. Kellaritilan sisäilmassa li selkeä mikrbeihin viittaava haju, jta li havaittavissa myös 1. kerrksessa. Kiviaineisten väliseinien alasilla li selkeitä ksteuden aiheuttamia vauriita ja käytävällä puurakenteinen kynnys li vauriitunut. Kellarikerrksesta n ilmayhteys putkikanaaliin. Ulkseinän khdalla n ilmayhteyksiä ulkseinärakenteen eristetilaan. Ulkseinään rajittuvassa varasttilassa tiilimuuratun sisäkuren pinnalla n veden valumajälkiä ja kellaritilan lattiassa li vapaata vettä. Läpivientien khdalla n mineraalivillaeristettä näkyvillä. H-san kellarikerrksen käytävän sisäilmassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Mikrbeihin viittaavaa hajua li havaittavissa väliseinien vierustilla. Lattiiden pintaksteuden vertailuarvt livat mnin paikin khlla. Ulkven yläpulelta n ilmayhteys ulkseinän eristetilaan. 1. ja 2. kerrksien sisäilmasta tehtiin seuraavia havaintja: A-san kellarikerrksen varasttilasta K10 kantautuu epäpuhtauksien. mm öljyn hajua prrashuneen K05 kautta hajuja aina B-san käytävälle saakka. B-san käytävällä, OPO:n työhuneessa, rukalassa ja liikuntasalissa li selkeä PAH-yhdisteisiin viittaava haju. Haju paikallistettiin ikkunaliittymiin sekä paikin lattianrajihin väliseinien vierustilla. Ikkunaliittymissä li tummentumia, jiden khdalla myös PAH-yhdisteisiin viittaava haju li selvimmin havaittavissa. Hajua li havaittavissa myös G- ja F-sien uusittujen ikkuniden khdilla. Lukkatilissa B3, B5 sekä B-, C- ja F -käytävillä li havaittavissa viemärin hajua. Tilassa B5 havaittiin yläphjan läpiviennin khdalla ilmavuta sisätilan suuntaan. C-käyvällä väliseinän vierustalla li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua (timist- ja lukkatiljen puleinen). Liikuntasalin sisäilmassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Haju paikallistettiin lattian rajihin. F ja G silla n prrashuneissa prtaiden alla varasttilat. Varasttilat vat tuulettumattmat ja sisäilmassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Hajua li havaittavissa myös prrashuneissa. G-san alustatilassa li ulkseinässä tiiviistämättömiä läpivientejä.
Kunttutkimus 12 (32) Kuva 25. Rukalan laajennus. Kuva 26. B-san käytävää. Kuva 27. Tyypillinen lukkatila. Kuva 28. Muvimatn taitekhdat paikin rikkntuneet. Kuva 29. Alkuperäisiä Finnflex-kvartsivinyylilaattja. Kuva 30. A-san pinniltaan uudehkja tilja. Kuva 31. WC-tila. Pinnat kunnssa. Kuva 32. WC-tila. Pinnat kunnssa.
Kunttutkimus WO-00312709 12.7.2016 13 (32) Kuva 33. Liikuntasali. Ympyröidyllä khdalla pinta sujattu teipillä. Kuva 34. Maalatut seinäpinnat hilseilevät astiiden pesutilassa. Kuva 35. Lattian raja ei le tiivis astiiden pesutilassa. Kuva 36. Astiiden pesutilassa katssa vesivutkhta. Kuva 37. Reunilta sujaamattmia akustiikkalevyjä. Kuva 38. Lukkatilan B15 alapulinen tila.
Kunttutkimus 14 (32) Kuva 39. Putkitunnelia B-san khdalta. Kuva 40. Putkitunnelista ilmayhteyksiä täyttökerrkseen. Kuva 41. Tiivistämättömiä putkia ja läpivientejä. Kuva 42. Putkitunnelia C-san khdalta. Kuva 43. G-salta lattialuukku putkitunneliin. Kuva 44. Putkitunnelissa rakennusjätettä.
Kunttutkimus 15 (32) Kuva 45. Tiivistämättömiä läpivientejä. Yhteys putkitunneliin. Vastaavia ryhmäkeskustilja eripulilla kiinteistöä. Kuva 46. A-san kellarikerrksen tila K27. Väliseinän alasalla ja lattiassa pintaksteuden vertailuarvt khlla. Kuva 47. A-san WC-tila K23. Väliseinä alasassa pintaksteuden vertailuarv khlla. Kuva 48. D-san kellarikerrs. Kuva 49. Lahvauriitunut kynnys. Kuva 50. Kurimuurauksessa veden valumajälkiä. Kurimuurauksen takana mineraalivillaeristys.
Kunttutkimus 16 (32) Kuva 51. Ikkunaliittymä ei le tiivis. PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua ja mnin paikin tummentumia. Tistuu usean ikkunan khdalla. Kuva 52. G-prtaan alustila. Tilassa tiivistämätön läpivienti. 3.2.3 Painesuhteet Tutkimuksen yhteydessä mitattiin hetkellistä sisä- ja ulkilman välistä paine-era eri pulilta rakennusta ja eri kerrksista (taulukk 1). Paine-ert kuvaavat ilman liikkumista rakenteiden läpi suhteessa ulkilmaan. Js paine-er tiljen ja ulkilman tai kerrsten välillä n suuri, ilma pyrkii kulkeutumaan alipaineisempaa tilaa khti pienistäkin raista ja epätiiveyskhdista. Liian suuri alipaine kasvattaa ilmavutjen määrää ja riskiä sisäilman laadun hunnemiselle, js rakenteiden läpi pääsee epäpuhtauksia sisätilihin. Sumen rakentamismääräyskkelman sa D2 mukaan alipaine ei saa lla yli 30 Pascalia. Asumisterveyspas susittelee rakennuksiin, jissa n kneellinen tul- ja pistilmanvaiht, 0-2 Pascalin paine-era ulkilmaan nähden. Tehtyjen mittauksien perusteella sisä- ja ulkilman välinen paine-er n tavitetaslla ja paikin hieman tavitetasa suurempi. Lukkatila B5 li ylipaineinen ulkilmaan nähden ven llessa suljettuna ja alipaineinen ven llessa suljettuna. On humiitava, että tuulilsuhteet ja vien aukminen kiinteistössä vaikuttavat paine-ern. Tila ja kerrs Paine-ert (Pa) sisätilat suhteessa ulkilmaan B1, 1. kerrs +1 (vi auki -4) B3, 1.kerrs -3-5 B15, 1. kerrs -2 C-sa, astianpesu -2 G2, 1.kerrs -6-8 H1133, pienryhmätila, 1. kerrs -1-4 F6, 2. kerrs -3-5 G- sa -6-9 Taulukk 1. Hetkellisten paine-ermittauksien yhteenvet. 3.3 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnt Rakenneavauskhdat n esitetty liitteessä 1 levassa phjapiirustuksessa. Kuva 53. Leikkaus liikuntasalin khdalta.
Kunttutkimus WO-00312709 12.7.2016 17 (32) Kuva 54. Leikkaus lukkien khdalta. Kuva 55. Leikkaus F-H-salta 3.3.1 Kellarin alaphjat ja ulkseinät perusmuurit (RA1, RA3, RA4, RA20, RA21) A- ja H-sien kellarikerrksen ulkseiniin ja alaphjiin tehtiin rakenneavaukset. Alaphjaan piikattiin aukkja ja ulkseinärakenteita tutkittiin prareikien kautta. Lisäksi alaphjarakennetta avattiin väliseinän ja alaphjan liittymästä.
Kunttutkimus 18 (32) Kuva 56. RA1. KA20, ulkseinän ja alaphjan liittymä Havainnt: Kuva 57. RA3. PUK/PSH. Alaphjat vat maanvaraisia rakenteita, jiden rakennetyyppinä n ns. kaksislaatta, jssa vedeneristeenä laattjen välinen pikisively. Lisäksi n rakennetta, jssa pintalaatan alla n kevytsrabetni. Kellarin maanvastaisessa ulkseinärakenteessa n sisäpinnassa kurimuuraus, jnka jälkeen n lämmöneriste (mineraalivilla), ksteussively ja perusmuurirakenne. Lisäksi n lämmöneristeetöntä ulkseinärakennetta. RA1 tehtiin A-san petustilaan K20 piikkaamalla aukk alaphjaan ja praamalla reikä tiilimuuratun ulkseinän alasaan. Alaphjan rakenne n seuraava: Muvimatt, betni 100 mm, kevytsrabetni ~170 mm ja täyttösra. Ulkseinän rakenne n seuraava: Rappaus 20 mm, betni 250 mm, krkki 70 mm, betni. Pintaksteusmittarilla tarkasteltuna perusmuurin ksteus li ksteaa betnia vastaava. Sratäyttö li silmämääräisesti arviituna märkä ja avauskhdassa li mikrbeihin viittaava hajua. Haju li täyttökerrksesta. Ulkseinän avauksesta tettiin materiaalinäyte ulkseinän krkkieristeestä (M1). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 99 %, T 15,6 C, ABS 13,1 g/m 3. Rakenneavaus tehtiin lisäksi viereisen käytävän/ eteistilan alaphjarakenteeseen väliseinän vierelle. Rakenne vastaa RA1 avausta. Puisen jalkalistan takana li vimakas mikrbeihin viittaava haju. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 99,0 %, T 22,3 C, ABS 19,5 g/m3. Pintalaatasta mitattiin ksteus näytepalamenetelmällä. Anturin annettiin tasaantua huneenlämmössä nin 1 h: RH 86,8 %, T 23,1 C, ABS 17,9 g/m3. RA3 tehtiin A-san puku-/ pesuhunetilan alaphjaan ja ulkseinään. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 59. Pintaksteuden tunnistimella tarkasteltuna alaphja n märkä ja muvimatt n irti alustasta. Alaphjan rakenne n seuraava: Muvimatt, betni 80 mm, täyttökerrs (isja kiviä). Avauskhdalla seinä/lattialiittymä li tiivis. Ulkseinän rakenne n seuraava: Tasite 5 mm, tiili 130 mm, ilmarak 20 mm, pikisively betni. Seinän avauskhdalla li vimakas ilmavirtaus sisällä ja ilmavirrassa li mikrbeihin viittaavaa sekä öljyn hajua. RA4 tehtiin A-san varastn K10 alaphjarakenteeseen. Rakenne n seuraava: Betni 90 mm, piki, betni 80 mm ja täyttösra. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 100 %, T 17,8 C, ABS 15,2 g/m3. RA20 tehtiin H-san käytävän K51 alaphjarakenteeseen. Pintaksteuden tunnistimella tarkasteltuna alaphja n märkä. Alaphjarakenne n seuraava: Hvi-vinyylilattialaatta, betni 100 mm, täyttösra. Alaphjan sratäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 98 %, T 17,3 C, ABS 14,4 g/m3. RA21 tehtiin praamalla reikä maanvastaisen ulkseinärakenteen kurimuuraukseen. Rakenne n seuraava: Rappaus 20 mm, tiili 75 mm, mineraalivilla 65 mm, pikisively ja betni. Avauskhdalla li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua.
Kunttutkimus 19 (32) Kuva 58. RA1. hajua. Avauskhdassa mikrbeihin viittaavaa Kuva 59. Eteistilan K19 rakenneavaus. Kuva 60. RA3. Alaphjarakenne märkä. Ksteuseritystä ei le. 3.3.2 1. kerrksen alaphjat (RA7, RA8, RA10) Alaphjarakenteita tutkittiin ulk- ja väliseinien vierustille tehtyjen rakenneavauksien kautta. Avaukset tehtiin pääsin piikkaamalla rakennetta yhteensä seitsemästä khdata, jiden lisäksi kahdesta khdasta alaphjarakennetta tutkittiin prareikien kautta.
Kunttutkimus WO-00312709 Kuva 61. Leikkaus 4-4 B-san khdalta ja alaphjarakenne. 12.7.2016 20 (32) Kuva 62. Leikkaus 45-45 F-san khdalta. Kuva 63. Putkitunnelin leikkaus yhdyskäytävän 1126 khdalta Kuva 64. Putkitunnelin leikkaus B-san khdalta. Havainnt: Suunnitelman mukaan skkelihalkaisun eristeenä n tja-levyä. Tja-levyn kunta ei tässä yhteydessä selvitetty. Tilan B1 rakenneavaus tehtiin ulkseinän vierustalle ja rakenne n seuraava: Pintamateriaali, maali, betni 90 mm, valupaperi, betni (heikk) 70 mm, kevytsrabetni 120 mm, täyttöhiekka. Avauskhdassa ei llut havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Pintalaatan ja ulkseinän liittymässä n rak eristetilaan. Liittymässä (valukatk) n tervapaperi. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 97,1 %, T 15,6 C, 3 ABS 12,9 g/m. Tilan B2 (RA7) rakenneavaus tehtiin väliseinän vierustalle ja rakenne n seuraava: Pintamateriaali, betni 80 mm valupaperi, betni (heikk) 40 mm, kevytsrabetni 80 mm ja täyttöhiekka. Avauskhdalla pintalaatan ja väliseinän rajapinnassa n valukatkna tervapaperi, jssa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua.
Kunttutkimus 21 (32) Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 34 %, T 22,5 C, ABS 6,8 g/m 3. Tervapaperista tettiin materiaalinäyte (M4). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista. Tilan B11 rakenneavaus (RA10) tehtiin väli- ja ulkseinän vierustalle. Väliseinän rakenneavauskhdassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua, jnka lähteenä li valukatkna leva tervapaperi. Tervapaperista tettiin materiaalinäyte (M7). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n viite vaurista. Tervapaperi li myös ulkseinäliittymässä ja materiaalissa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Materiaalinäytettä ei tettu. Väliseinän vierustan alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 50,2 %, T 20,0 C, ABS 8,7 g/m 3. Tilan C5 rakenneavaus tehtiin väliseinän vierustalle. Rakenne n seuraava: Pintamateriaali, betni 130 mm, kevytsrabetni 200 mm ja täyttöhiekka. Pintaksteuden tunnistimella havainnituna lattian pintaksteuden vertailuarv li krkea. Muvimatn alle tehtiin viiltksteusmittaus. Ksteus li seuraava: RH 95 %, T 20,3 C, ABS 16,7 g/m 3. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 81,7 %, T 20,3 C, ABS 16,7 g/m 3. Avauskhdalla lattiatasitteen alla li vesieristeen tyyppinen kerrs. Käytävän C rakenneavaus tehtiin pettajien työhunetilan 1080 viaukn vierelle. Khdalla li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Hajua li havaittavissa myös tiljen C2 ja C3 edustilla. Pintaksteuden tunnistimella havainnituna lattian pintaksteuden vertailuarv li tavanmainen. Lattian ja seinän liittymässä n rak ja mikrbeihin viittaavan hajun lähde n hiekkatäyttö. Lukkatilan C2 rakenneavaus tehtiin keskilattialle, khdalle jssa pintaksteuden vertailuarv li krkea. Rakenne n seuraava: Pintamateriaali, betni 120 mm, kevytsrabetni 80 mm, betni (pran terä, 400 mm ei riittänyt rakennekerrksen läpi). Muvimatn alle tehtiin viiltksteusmittaus. Ksteus li seuraava: RH 93,6 %, T 19,5 C, ABS 15,7 g/m 3. Lukkatilan G2 rakenneavaus tehtiin väliseinän vierustalle, khdalle, jssa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Ulkseinän vierustalle tehtiin prareikä täyttökerrksen ksteuslsuhteiden mittaamiseksi. Rakenneavauskhdalla pintalaatan ja väliseinän liittymässä li rak. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet väliseinän vierustalta: RH 82,3 %, T 19,4 C, ABS 13,7 g/m 3. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet ulkseinän vierustalta: RH 60,4 %, T 19,6 C, ABS 10,2 g/m 3. Lukkatilan F3 rakenneavaus tehtiin keskilattialle, khdalle jssa pintaksteuden vertailuarv li krkea. Rakenne n seuraava: Pintamateriaali, betni 80 mm, kevytsrabetni 200 mm, hut mineraalivillakaistale, hiekkatäyttö. Muvimatn alle tehtiin viiltksteusmittaus. Ksteus li seuraava: RH 98,5 %, T 20,4 C, ABS 17,4 g/m 3. Alaphjan täyttöhiekka li silmämääräisesti arviituna märkää. Lukkatilan F1 rakenneavaus tehtiin ulkseinän vierustalle Avauskhdalla ei llut havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Alaphjan hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet ulkseinän vierustalta: RH 67,8 %, T 14,9 C, ABS 8,6 g/m 3.
Kunttutkimus 22 (32) Kuva 65. Tilan B1 avaus ulkseinän vierustalle. Valukatkna tervapaperi. Kuva 66. Tilan B2 avaus väliseinän vierustalle. Valukatkna tervapaperi. Kuva 67. Tilan B11 avaus väliseinän vierustalle. Valukatkna tervapahvi. Liittymän tiiveys muvimatn varassa. Kuva 68. C-käytävän avaus väliseinän vierustalle. Liittymä ei le tiivis täyttökerrkseen. Kuva 69. Tilan G2 avauskhdassa väliseinän vierustalla liittymä ei le tiivis. Kuva 70. Tilan F1 avaus ulkseinän vierustalle. Liittymän tiiveys muvimatn varassa.
Kunttutkimus 23 (32) 3.3.3 Liikuntasali (RA13 ja RA14) Liikuntasalin lattiarakennetta tutkittiin ulk- ja väliseinän vierustalta. Kuva 71. RA13, liikuntasalin lattiarakenne RA13 tehtiin liikuntasalin ulkseinän/alaphjan liittymäkhtaan. Lattiarakenteeseen sahattiin aukk ja alaphjarakenteeseen piikattiin aukk. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 71. Rakennevahvuudet vat seuraavat: Pnttilauta 25 mm, pahvi, pnttilauta 30 mm, klaustila 120 mm (mineraalivilla 50 mm), betni 60 mm ja hiekkatäyttö. Avauskhdassa li havaittavissa vimakas mikrbeihin viittaavaa hajua. Avauskhdalla seinä/lattialiittymän kautta n ilmayhteys alaphjan täyttöhiekkaan. Lämmöneriste n tummunut vimakkaasti. Pintaksteuden tunnistimella havainnituna phjalaatta n kstea. Hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 88 %, T 12,8 C, ABS 9,9 g/m 3. Lattianrakenteen aluslaudasta mitattiin ksteus: Ksteus li 19 p-% vastaten kstean puun arva. Klauspuun ksteus li 13 p-% vastaten ulkkuivan puun arva. Avauksesta tettiin materiaalinäyte mineraalivillaeristeestä (M10) ja lattiarakenteen aluspuusta (M11). Mikrbianalyysin perusteella mineraalivillassa n viite mikrbivaurista ja aluspuussa vahva viite vaurista. RA14 tehtiin väliseinän vierustalle khdalle, jssa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Avauskhdalla seinä/lattialiittymän kautta n ilmayhteys alaphjan täyttöhiekkaan. Pintaksteuden tunnistimella havainnituna phjalaatan ksteus li kuivaa rakennetta vastaava. Hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 74 %, T 17,8 C, ABS 11,2 g/m 3. Lattianrakenteen aluslaudasta mitattiin ksteus: Ksteus li 15 p-% vastaten ulkkuivan puun arva. Klauspuun ksteus li 9 p-% vastaten sisäkuivan puun arva. Avauksesta tettiin materiaalinäyte aluspuusta (M12). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa ei le vaurita.
Kunttutkimus 24 (32) Kuva 72. RA13. Vimakas mikrbeihin viittaava haju. Kuva 73. RA13. Lattiarakenteen aluslauta kstea. Materiaalissa li vahva viite vaurista. Kuva 74. RA14. Avaus väliseinän vierustalle. Khdalla mikrbeihin viittaavaa hajua. Kuva 75. RA14. Täyttöhiekka silmämääräisesti kuivaa. 3.3.4 Väliphja (kellari 1. kerrs, RA8) RA8 tehtiin väliseinän (entinen ulkseinä) vierustalle. Rakenne n seuraava: Pintamateriaali, pintavalu 35 mm, valupaperi, tervapahvi, tja-levy 75 mm, betni (läpi ei prattu). Lattian ja ulkseinän liittymässä n rak ja khdalta li ilmavirtaus sisäilman suuntaan. Avauksesta tettiin materiaalinäyte tja-levystä (M5). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista. Väliphjarakenne selvitettiin lisäksi A-san teknisen työn tilassa. Avauskhdalla pintabetnin alla n eristeenä styrx. H-sassa tilan 1133 khdalla rakenne n prauskhdalla massiivinen teräsbetnilaatta. Kuva 76. RA8. Materiaalinäyte tja-levystä. Kuva 77. Teknisen työn tila. Lattiassa pintalaatan alla eristeenä styrx.
Kunttutkimus WO-00312709 12.7.2016 25 (32) 3.3.5 Ulkseinät (RA5, RA9, RA11, RA16, RA19) Ulkseinärakenteita tutkittiin viidestä khdasta eri pulilta kiinteistöä prareikien kautta. Ulkseinärakenne n seuraava: Kuva 78. RA14. Ulkseinän periaateleikkaus. Kuva prareiästä ja tilkeriveestä. Havainnt Avauskhdilla ei llut havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Ulkseinissä ei havaittu merkittäviä halkeamia. RA5, tila B1, 760 mm lattiasta. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M2). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li viite mikrbivaurista. RA9, tila B5, 580 mm lattiasta. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M6). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li viite mikrbivaurista. RA11, tila B11. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M8). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li viite mikrbivaurista. RA16, OPO. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M14). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li vahva viite mikrbivaurista. RA19, F1. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M15). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li vahva viite mikrbivaurista. 3.3.6 Ikkunaliittymät (RA6, RA12, RA15) Ikkunaliittymiä tutkittiin klmesta khdasta. Havainnt Ikkunaliittymät eivät le tiiviit sisätilihin nähden A-E -silla. Mnin paikin pielissä li havaittavissa selkeitä ilmavutjen aiheuttamia tummentumia. Ikkunaliittymissä n tilkkeenä rive, jista tettiin materiaalinäytteet seuraavasti: RA6, B1, materiaalinäyte M3. Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa ei vaurita. RA12, B11, materiaalinäyte M9. Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li viite vaurista. RA15, OPO, materiaalinäyte M13. Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa li viite vaurista.
Kunttutkimus 26 (32) 3.4 Rakenneksteusmittaukset rakenneavauskhdista Avaus/ Tila Mittauspiste/materiaali RH [ %] T [ C ] ABS [g/m 3 ] K19 Täyttösra, alaphja, vs vierusta. 99,0 22,3 19,5 Betni, näytepala, syvyys 50 100 mm, alaphja, 86,8 23,1 17,9 vs vierus K20 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus 99,0 15,6 13,1 K10 Täyttöhiekka, alaphja, keskilattia 100 17,8 15,2 B2 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus 34,0 22,5 6,8 B1 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus 97,1 15,6 12,9 B11 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus 50,2 20,0 8,7 Liikuntasali Täyttöhiekka, alaphja, us vierus 88,0 12,8 9,9 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus 74,0 17,8 11,2 C5 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus 81,7 23,4 17,1 G2 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus 82,3 19,4 13,7 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus 60,4 19,6 10,2 K51 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus 98,0 17,3 14,4 F1 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus 67,8 14,9 8,6 Taulukk 2. Ksteusmittauksien yhteenvet rakenneavauskhdista. 3.5 Rakenneksteusmittaukset alaphjarakenteesta VM/ MP Tila Materiaali Syvyys (mm) RH [ %] T [ C ] ABS [g/m 3 ] VM1 C5 Viiltmittaus - 95,0 20,3 16,7 VM2 C2 Viiltmittaus - 93,6 19,5 15,7 VM3 C4 Viiltmittaus - 98,2 20,4 17,4 VM4 Rukasali Viiltmittaus - 75,0 21,8 14,3 VM5 K51 Viiltmittaus - 93,0 18,2 14,5 VM6 K53 Viiltmittaus - 98,3 16,9 14,1 VM7 F1 Viiltmittaus - 68,1 19,3 11,3 VM8 F3 Viiltmittaus - 98,5 20,4 17,4 VM9 F4 Viiltmittaus - 89,0 19,5 14,9 VM10 F10 Viiltmittaus - 83,0 19,0 13,5 VM11 K20 Viiltmittaus - 60,7 22,4 12,0 VM12 PUK/PSH, A-sa, kellari Viiltmittaus - 96,2 21,1 17,7 VM13 F5 Viiltmittaus - 83,0 19,0 13,5 VM13 G2 Viiltmittaus - 74,8 21,1 13,8 Taulukk 3. Ksteusmittauksien yhteenvet. Lattiapinnitteen alle khdistuu mnin paikin ksteusrasitusta. Lattiapinnitteen ja liiman hajamisen kannalta kriittisenä suhteellisena ksteutena vidaan pitää 80 % ksteusrasituksen llessa pitkäaikaista.
Kunttutkimus 27 (32) 3.6 Mikrbianalyysin tulkset Näyte Materiaali Rakennussa Tila Tulksen tulkinta M1 RA1 Krkkieriste Ulkseinän alasa K20, kellarikerrs Vahva viite vaurista M2 RA5 Mineraalivilla Ulkseinän alasa, lattiasta 760 mm B1, erityispetus Viite vaurista M3 RA6 Ikkunatilke, rive M4 RA7 Tervapaperi Alaphja, väliseinän vierusta M5 RA8 Tja-levy Väliphja, ulkseinän vierusta M6 RA9 Mineraalivilla Ulkseinä, ikkunan alapuli, lattiasta 580 mm M7 RA10 Tervapahvi Alaphja, väliseinän vierusta Ikkunaliittymä B1, erityispetus Ei viitettä vaurista B2, lukkatila Vahva viite vaurista B5, lukkatila Vahva viite vaurista B5, lukkatila Viite vaurista B11, lukkatila Viite vaurista M8 RA11 Mineraalivilla Ulkseinän alasa. B11, lukkatila Viite vaurista M9 RA12 Ikkunatilke, rive M10 RA13 Mineraalivilla Alaphja, ulkseinän vierusta M11 RA13 Puu (aluslauta) M12 RA14 Puu (aluslauta) M13 RA15 Ikkunatilke, rive Ikkunaliittymä B11, lukkatila Viite vaurista Alaphja, ulkseinän vierusta Alaphja, väliseinän vierusta Liikuntasali Liikuntasali Liikuntasali Viite vaurista Vahva viite vaurista Ei viitettä vaurista Ikkunaliittymä Opint-hjaaja Viite vaurista M14 RA16 Mineraalivilla Ulkseinän alasa Opint-hjaaja Vahva viite vaurista M15 RA19 Mineraalivilla Ulkseinän alasa F1, lukkatila Vahva viite vaurista Taulukk 4. Mikrbianalyysin MIK5354/16 yhteenvet. Analyysituls kknaisuudessaan n raprtin liitteenä 2. 3.7 Lattiamateriaalien VOC-analyysit Klmen eri tilan lattiamateriaaleista tutkittiin VOC-pitisuudet: Ktitalus C4 sekä lukkatilat F3 ja F5. Tulsten yhteenvet n esitetty taulukssa 5 ja tarkemmat analyysitulkset liitteessä 3. Näytteet emittivat 2-Etyyli-1-heksanlia viitearvt 70/ 50 µg/m 3 g selvästi ylittävästi. Tila/ näyte Yhdiste Tuls (µg/m 3 g) Ktitalus 2-etyyli-1-heksanli 260 C4, näyte 1 TVOC 840 F3, lukka, näyte 2 2-etyyli-1-heksanli 190 TVOC 910 F5, lukka, näyte 3 2-etyyli-1-heksanli 110 TVOC 320 Taulukk 5. VOC-tulkset. Analyysituls kknaisuudessaan n raprtin liitteenä 3.
Kunttutkimus 28 (32) 3.8 Asbesti- ja PAH-yhdisteet Kunttutkimuksen yhteydessä keskityttiin rakenneavauksien khdilla havaittuihin asbestia tai PAH-yhdisteitä mahdllisesti sisältäviin materiaaleihin. Khteeseen ei tehty kk rakennuksen käsittävää asbesti- ja haitta-ainekartitusta. PAH-yhdisteet: Kunttutkimuksen yhteydessä tettiin PAH-yhdisteitä sisältäväksi epäiltävistä materiaaleista näytteet, jtka timitettiin analysitaviksi Ahma Ympäristö Oy:n labratrin. Täydellinen analyysilausunt n liitteenä 4. Tutkittujen materiaalinäytteiden PAH-yhdisteiden kknaispitisuus n seuraava: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenttpaikka PAH-yhdisteiden kknaispitisuus 1. Ikkunaliittymän tilke, rive, kellarikerrs K20 19 000 2. Tervapahvi, lukkatilat B5 ja B11 40 3. Pikisively, väliseinän alasan ja putkikanaalin seinän liittymä, lukkatila B2 6 600 4. Pikisively, alaphja, liikuntasali 120 Taulukk 6. PAH-analyysin PAH1691/2016 yhteenvet. Analyysituls kknaisuudessaan n raprtin liitteenä 3. Näytteiden 1 ja 3 PAH-yhdisteiden kknaispitisuudet ylittävät vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvn (200 ), jten kyseiset materiaalit vat PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä Näytteiden 2 ja 4 PAH-yhdisteiden kknaispitisuudet alittavat vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvn (200 ), jten kyseiset materiaalit eivät le PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Asbesti: Kunttutkimuksen yhteydessä ei tettu asbestinäytteitä ja havainnt perustuvat avauskhtiin sekä kkemusperäiseen tietn asbestia sisältävistä materiaaleista. Asbestia sisältäviä materiaaleja vat: Musta pikiliima lattiissa. Mustaa pikiliimaa esiintyy nykyisten pintamateriaalien alla eri pulilla kiinteistöä. Yksittäisissä tilissa n asbestia sisältäviä Finnflex-kvartsivinyylilattialaattja (250 x 250 mm), kiinnitetty asbestia sisältävällä mustalla pikiliimalla. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Khteeseen tehdyn tutkimuksen perusteella rakennuksessa n useita puutteita ja riskitekijöitä, jtka vivat lla käyttäjien ireiden taustalla. Selkeitä riskitekijöitä sisäilman laadun kannalta vat: Lattialiittymissä, erityisesti väliseinien vierustilla levat rat/ ilmayhteydet täyttökerrkseen. Tiiveys muvimatn varassa, jka n paikin rikkntunut. Ilmayhteydet putkitunneleista sisätilihin. Liikuntasalin lattiarakenteen mikrbivaurit. Ulkseinä ei le tiivis (ikkunaliittymät). Lattiiden pintamateriaaleissa levat mikrbi- ja VOC vaurit C- ja F silla. Viemärin ja PAH-yhdisteiden hajut. Lämpöviihtyvyysngelmat. Yläphjan ilmavudt (läpiviennit). Tulilman pääte-elimien mineraalivillakuitulähteet. Kiinteistöllä n ikää yli 50 vutta. Khteeseen n tehty uusimisia vesikatn ja tilapintjen salta sekä sittain ikkuniden salta, mutta laajempia rakenteiden krjauksia ei le tehty. Kunttutkimuksessa havaittujen krjaustarpeiden vuksi khteeseen judutaan tekemään laajamittaisia timenpiteitä sisäilman riskitekijöiden pistamiseksi. Tulevassa peruskrjauksessa judutaan laajasti uusimaan lattiiden pintamateriaaleja havaittujen vauriiden takia sekä sittain myös tiivistystöiden takia. Alkuperäiset ikkunat tulee uusia ja j uusittujen ikkuniden salta
Kunttutkimus 29 (32) tiiveys tulee varmistaa. Liikuntasalin lattia/ alaphjarakenne tulee uusia kauttaaltaan ja yläphjatiljen tuulettumista tulee tehstaa, räystäät uusia ja varmistaa yläphjarakenteen tiiveys. Julkisivujen salta timenpiteet khdistuvat pakkasrapautuneiden tiilien krvaamiseen uusilla. Kk ilmanvaihdn tarkempi kartitus ja tasapaintus vat välttämättömiä sisäilman laadun parantamiseksi. Rakenteiden kunt ja sisäilmariskit Kellaritilat Rakenteissa n vedeneristeenä alkuperäinen pikisively, jnka tavitteellinen käyttöikä n ylittynyt eikä näin llen timi lutettavana vedeneristeenä. Maaperästä khdistuvan ksteusrasituksen seurauksena ksteus n paikin päässyt pintarakenteisiin saakka. Maanvastaiset ulkseinät mudstuvat betnimuurista, jnka sisäpinnassa n vedeneristesively. Lämmöneristeenä seinissä n paikin mineraalivillaeriste (kaikkialla ei le eristettä) tai krkki + kurimuuraus. Rakenne n ksteusteknisesti riskialtis/ vauriherkkä. H-san rakenneavauskhdassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Hukiset eristeet mahdllistavat seinän sisäisten ilmanvirtausten liikkumisen laajalti, jten hajut ja epäpuhtaudet vivat liikkua pitkiäkin matkja ilmavirtausten mukana ja tulla sisätilihin paikasta, jssa rakenne ei le tiivis ja sisätila n alipaineinen. Mikäli tulevassa peruskrjauksessa D- ja H-sien kellari tilja suunnitellaan jatkuvaan käyttöön siten, että sisäilmariskit saadaan minimitua, tulee seinissä levat vaurit sekä ksteusrasitus humiida krjauksia suunniteltaessa. A-san tilat vat sittain petusja pukuhunekäytössä, jten niiden salta havaitut vaurit tulee krjata ksteusteknisesti timivalla tavalla ja varmistua ulkseinärakenteen tiiveydestä sisätilihin nähden. 1. kerrksen alaphjarakenne Lattiamatista tettujen VOC -näytteiden perusteella muvimatissa n ksteuden aiheuttamia vauriita, jista vi aiheutua sisäilmahaittaa. Vauriita havaittiin C- ja F-silla painttuen tiljen keskilattiille. Khdilla, jissa ksteus heti muvimatn alla krkea tehtiin havaintja täyttökerrksen krkeasta ksteudesta. Pääsin täyttökerrs n kuitenkin kapillaarialuetta selvästi kuivempaa, jllin yksiselitteistä syytä ksteudelle ei vi sana. Kiinteistö n perustettu kallille, jten alla vi lla vesijunteita tai rakennuksen elinkaaren aikana sisätilissa n llut vesivutja, jista ei llut käytettävissä tieta. Ulk- ja väliseinien vierustjen tervapahvien vaurit vat tdennäköisesti aiheutuneet pitkällä aikavälillä siivusvesistä, jiden lisäksi n vinut lla paikallisia vesivutja, jllin vettä n päässyt liittymiin. Vaurialueiden tarkka rajaaminen näytteenttmenetelmin n käytännössä lähes mahdtnta, sillä vanhat vutkhdat ja vaurialueet ei le kaikilta sin tiedssa ja vaurit vat usein jakautuneet epätasaisesti isssa kiinteistössä. Lattiapinnitteissa sekä lattiavalun ulk- ja väliseinärakenteista erttavan tervapahvin vauriiden lisäksi sisäilmariskin aiheuttaa alaphjarakenteista sisäilmaan tulevat ilmavirtaukset. Avauskhdilla alaphjan kevytsrabetnikerrksessa ja hiekkatäytöissä li havaittavissa maakellarimaista hajua ja alaphjarakenteissa n lähes pikkeuksetta sutuisat lsuhteet mikrbikasvustille. Mikrbikasvustt alaphjan täyttökerrksissa vat tavanmaisia, mutta niiden itiöt ja aineenvaihduntatutteet eivät saa päästä kulkeutumaan sisäilmaan. Khteen ulk- ja väliseinien alaphjaliittymät eivät le kaikilta sin tiiviit ja lisäksi lattiissa n läpivientejä, jiden kautta ilmavirtauksia ja niiden mukana epäpuhtauksia pääsee kulkeutumaan sisäilmaan. Liikuntasalin lattiarakenne n nykytietämyksen mukaan riskirakenne lämmöneristeen sijaitessa betnilaatan päällä. Rakenteeseen liittyy ksteuden tiivistymisriski erityisesti ulkseinustilla, jssa rakenne n kylmä, mikä näkyi myös tetuissa materiaalinäytteissä. Väliseinärakenteen vierustalla tetussa materiaalinäytteessä ei llut vauriita, mutta sittaiseen krjaamiseen/ rakennusmateriaalien uusimiseen ei kuitenkaan tule ryhtyä. Epäpuhtaudet pääsevät liikkumaan eristetilassa ilmavirtauksien mukana, mikä tuli ilmi mikrbeihin viittaavana hajuna. Perustusrakenteessa n skkelihalkaisu ja eristeenä suunnitelmien mukaan tja-levyä. Tjalevy n ksteuden vaikutuksesta vauriherkkä. Suljetusta rakenteesta jhtuen skkelin eristetilaan pääsevä ksteus ei pääse tuulettumaan pis ja mikäli skkelihalkaisun phjalla ei le vedenpistputkia, lisää se vauriitumisriskiä entisestään. Ulkseinät, ikkunat Ulkseinärakenteen mineraalivillaeristeessä n tettujen näytteiden perusteella mikrbivauriita. Tiilimuuraus läpäisee runsaasti vettä, minkä vuksi sa julkisivupinnalle jutuneesta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhuksen takana levaan eristetilaan tai sen alasan lähettyvillä leviin muihin rakenteisiin. Rasituslsuhteet, lähinnä viistsateen määrä, vaikuttavat merkittävästi
Kunttutkimus 30 (32) vauriitumiseen, lisäksi tulee humiida, että rakennuskknaisuuden eri pulilla vaurit saattavat lla hyvinkin erilaisia. Rakenteen tulee lla tiivis sisätilihin nähden. Rakennuksen alkuperäisten ikkuniden liittymät eivät le tiiviit sisätilihin nähden, jllin mahdlliset epäpuhtaudet vivat päästä ilmavirtauksien mukana sisätilihin. Ulkseinien salta tulevissa krjauksissa n syytä kiinnittää erityistä humita rakenteiden liittymäkhtien tiiveyteen. Yläphjat Yläphjarakenteissa n llut aikaisemmin useita vesivutja (ainakin ennen kattremnttia). Vesivutjen vuksi yläphjan eristeissä n erittäin suurella tdennäköisyydellä paikin mikrbivauriita. Mahdlliset kattvutvedet vat vineet valua kantavan yläphjalaatan päällä pitkiäkin matkja ja vutkhtia n llut tiettävästi useita, jten vaurialueiden laajuuden kartittaminen mikrbinäyttein n lähes mahdtnta. Yläphjalaatta mudstuu massiivisesta betnilaatasta, jten mikrbien aineenvaihduntatutteet ja itiöt eivät pääse kulkeutumaan sen läpi, mutta ngelmia aiheuttaa rakenteessa levat epätiiviit läpiviennit. Epätiiveyskhdat vat sin piilssa ktelrakenteissa, jten niiden kartittaminen tai tiivistäminen purkamatta ktelrakenteita n mahdtnta. Epätiividen läpivientien kautta tulevien ilmavitsauksien mukana saattaa kulkeutua myös mineraalivillakuituja sisäilmaan. Väliphjat Väliphjan lämmöneristeenä n A-sa kellarikerrksen khdalla sin tja-levyä, jssa tetun materiaalinäytteen perusteella n vahva viite mikrbivaurista. Pintalaatan ja ulk- sekä väliseinäliittymät eivät le tiiviit, jllin epäpuhtaudet pääsevät ilmavirtauksien mukana sisätilihin. Vauri vi lla siivusvesien aiheuttama Muut havaitut hajupikkeamat Tiljen käyttäjät vat havainneet viemärin ja savun hajua. Viemärin hajun tdennäköisin lähde n putkitunneli, mutta lisäksi yläphjatilassa havaittiin tuppaamattmia valurautaisia viemäriputkia. B-siivessä havaitun savun hajun lähde n ikkunaliittymien PAH-yhdisteitä sisältävä tilkerive. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Susiteltavat lisätutkimukset ja selvitykset ennen peruskrjausta Piha-alueen vedenpistn sekä salaja- ja sadevesijärjestelmien timinnan tarkastus. Ilmanvaihdn sekä lämpö-, käyttövesi- ja viemäriputkistjen kunttutkimus (kts. taltekniikan kunttutkimusraprtti, pvm. 11.5.2016, Inspecta). Sähkö- ja autmaatijärjestelmien kunttutkimus (miltä sin tarvetta uusia tulevassa peruskrjauksessa). Asbesti - ja haitta-ainekartitus, mikäli ei le j tehty. Heti tehtävät krjaustimenpiteet Liikuntasalin lattiarakenteen alipaineistaminen mahdllisuuksien mukaan epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi sisäilmaan. Krjataan tilat, jissa lattiiden ksteuden livat khlla. Muvimattjen krjauksissa tulee humiida VOC -vauriituneiden materiaalien krjaushjeet ja krjaustimenpiteet tulee suunnitella siten, että vaurit eivät uusiudu. Paikin lattiarakenne vidaan jutua uusimaan kknaisuudessaan. Tarvittaessa lisätutkimuksia laajuuden selvittämiseksi. Tiivistetään ulk- ja väliseinäliittymiä erityisesti tilissa jissa ngelmia n havaittu. Lisäksi tiivistetään väliphjan liittymät B-salla Tiivistetään putkitunnelin lattialuukut ja läpiviennit ja tarpeen mukaan putkitunnelit alipaineistetaan. Varmistetaan, ettei D-san kellarikerrksesta pääse ilmavirtauksia ylempään kerrkseen ja susitetaan, ettei tilja käytettäisi lainkaan. Alkuperäisten ikkuniden liittymät tiivistetään, mukaan lukien kaikki läpiviennit. Timenpiteiden tarkituksena n parantaa sisäilman laatua yksittäisissä tilissa, kunnes peruskrjaus n ajankhtainen. Mikäli edellä mainituista timenpiteistä hulimatta käyttäjillä alkaa esiintyä enenemässä määrin ireiluja, n syytä harkita laajempia krjauksia ja niiden vaihtehtja tilanteen parantamiseksi.