suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Pääkirjoitus: Tiedätkö asiakkaasi toiveet 3 11/2014 JOULUKUU 77% 4-5 nousukiitoon 77% kuluttajista Korttimaksut Käteinen häviää kuluttajien lompakosta. Yrittäjän kannattaa tarjota maksutapoja asiakaskunnan mukaan. 2013 2014 maksaa ostoksensa pääasiassa korteilla. 23% kuluttajista maksaa pääasiassa käteisellä. uutiset: Keskivertoyrittäjä ajaa saksalaisella autolla 6 VUOSI 2015 uutiset: Katleena Kortesuon viestintävinkit 8 uutiset: Messut ovat SIM Finlandin portti vientiin 12 Yrittäjät kertovat: Tällainen tulee ensi vuodesta 20 21
2 Yrittajat.fi Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI 50 000 ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI MYY JA MARKKINOI SYNERGIA. YRITTAJAT.FI KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA! hyötytietoa ratkaisuja uutisia verkostoja
3 Aiheita: Minkälaisen lupauksen annat ensi vuodelle? Osa yrittäjistä odottaa poliitikoilta lupausten täyttämistä, osa tarttuu itse toimeen. Yrittäjiä ei voi laittaa samaan muottiin. Sen todisti jälleen kerran taannoinen Ylen Ajankohtaisen kakkosen Yrittäjyysilta. Yksi puhuu pakkoyrittäjyydestä, toinen toivoo valtiovallalta apua arvonlisäverotuksen huojentamiseen, kolmas puhuu Viron veromallista, neljäs sosiaaliturvan parantamisesta ja viides näkee yrittäjyyden mahtavana tilaisuutena toteuttaa omia haaveitaan. Ongelmat ja tavoitteet ovat kovin erilaisia. Suuri massa eli yksinyrittäjät ovat yrittäjinä ensisijaisesti siksi, että se antaa heille vapauden ja toisaalta elannon. Toisessa päässä ovat startupit, jotka näkevät globaalit markkinat ja kansainväliset rahoituskierrokset edessään jo yritystä perustettaessa. Lopulta tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä asiakkaat haluavat? Ja miksi yritykseni on olemassa? Siitä huolimatta, miksi nämä kaksi äärilaitaa laitetaan niin usein vastakkain? Kun kaikki yrittäjät ja yritykset menestyvät, Suomikin menestyy. Ensimmäinen askel kohti menestystä on päästä eroon valittamisen kulttuurista. Valittaminen syö hirveästi energiaa ja estää järkevien ratkaisujen löytämisen. Valittamiseen sortuvat niin yrittäjät, palkansaajat kuin päättäjätkin. Sitten onkin aika ryhtyä töihin. Valtio ei voi luoda työpaikkoja eikä pelastaa elinkelvottomia yrityksiä. Sen sijaan valtion tehtävä on huolehtia, että yrittämisen olosuhteet ovat kunnossa. Homekoulujen korjaamisella Suomea ei pelasteta. Jos yksinyrittäjät ovat sitä mieltä, että työntekijän palkkaaminen on liian iso riski ja joustoja tarvitaan, niin silloin huoli on otettava vakavasti. Jos taas kasvuhakuiset yritykset ovat sitä mieltä, että Viron veromalli takaa hyvät kasvun edellytykset ja mahdollisuuden investoida, niin ainakin mallin hyötyjä pitää nopeasti tutkia. Ja jos yrittäjät kokevat turhan byrokratian ja sääntelyn vievän liikaa tehokasta työaikaa, niin purkutalkoisiin on ryhdyttävä rivakasti. Samalla on hyvä pohtia, miksi Suomi ei kiinnosta ulkomaisia sijoittajia samassa suhteessa kuin esimerkiksi Ruotsi. Ideaalitasolla hyvä yritys ei ole riippuvainen ympärillä vallitsevista olosuhteista. Niitä yrityksiä on vähän. Hyvistä yrityksistä kannattaa kuitenkin ottaa oppia. Mitä ne tekevät paremmin? Miksi ne menestyvät, vaikka toimialalla menisi muuten huonosti? Yrittäjiä ja yrityksiä parjataan markkinoinnin ja myynnin heikkoudesta. Osa näkee kilpailun peikkona. Niihin panostaminen on pitkälti asennekysymys. Lopulta tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä asiakkaat haluavat? Ja miksi yritykseni on olemassa? Kun näihin kysymyksiin löytää vastaukset, on uuden vuoden lupaus astetta helpompi tehdä. UUTISET: 6 TÄLLAINEN ON YRITTÄJÄ 8 Vinkkejä yrittäjän viestintään 10 Minna Parikka kiittää suomalaisia naisia arjessa: 16 AAMES: KIRJOITUSKONEISTA PILVIPALVELUIHIN 18 Vammaisyrittäjä puolustaa vammaisten oikeuksia VUOSI 2015: 20 YRITTÄJÄT ENNUSTAVAT ENSI VUOTTA 22 Tärkeimmät tärpit ensi vuoteen vapaalla: 24 MARKO KAHELIN TEKEE JOULURUUAT 25 Katso, mitä Suomessa tapahtuu Resumé: Nyheter på SVENSKA 27 yrittajat.fi: Kelpuutatko pelkästään käteistä? Ota kantaa verkossa! Antti Neimala: Onko optimismilla rajaa? Kolumni ANTTI NEIMALA antti.neimala@yrittajat.fi Pakkoyrittäjyyskeskustelu on selvästi synkän ajan tuote. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Optimismilla ei ole ylärajaa. Näin tiivisti eräs yrittäjä näkemyksensä yrittäjyydestä. Suomen tilanne on niin ahdistava, että tällainen myönteisyys on kortilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että yrittäjyys on rajattomien mahdollisuuksien laji. Realismia kyllä tarvitaan, mutta myönteisyys ja yrittäminen liittyvät lähtemättömästi toisiinsa. Optimismista liikkeelle lähteminen auttaa suhtautumaan esimerkiksi keskusteluun pakkoyrittäjyydestä. Pakkoyrittäjyyskeskustelu on selvästi synkän ajan tuote. Pelkkä termikin kuulostaa niin pelottavalta ja masentavalta, että se jää mieleen. Se on vahingollista, koska ongelmien paisuttelu vie keskustelun sivuraiteelle. Pakkoyrittäjyys on onneksi marginaalinen ilmiö ja sitä esiintyy aivan varmasti vähemmän kuin pakkotyötä. Uuden EU-komission ensimmäisissä toimissa esiintyy ennen näkemätöntä optimismia. Komissio on rakennettu rohkeasti eri tavalla kuin ennen. Siilojen rajoja on murrettu ja huomiota on kiinnitetty oikeisiin asioihin: kasvuun, kilpailukykyyn, yrittäjyyteen ja parempaan sääntelyyn. Komission uusi rakenne kuvaa uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja kykyä toteuttaa muutoksia käytännössä. Hienointa on, että yrittäjyys on ensimmäistä erikseen vastuutettu yhdelle komissaarille, puolalaiselle Bienkowskalle. Uudistukset luovat isoja odotuksia käytännön politiikan suhteen. Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen esittelemä 300 miljardin euron investointipaketti on sekin oikea optimismin ruumiillistuma. Komission takauksilla ja Euroopan Investointipankin rahoituksella yritetään rakentaa pakettia, jota vivutetaan 15-kertaisella yksityisellä rahoituksella. Kyynikot ovat jo tuominneet harjoituksen epäonnistumaan. Niin tai näin, ennakkoluulottomia avauksia on mukavampi kuunnella kuin tuomiopäivän julistuksia. Suomessa optimismin ja realismin liittoa solmitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Yrittäjät arvostaisivat valoisaa ja uskottavaa tulevaisuudennäkymää, joka kannustaa investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen. SY tarjoaa vaalikeskusteluun omat näkemykset. Ne nojaavat vahvaan optimismiin ja tarjoavat päättäjille samalla realistisia eväitä yrittäjyyden vahvistamiseksi.
4 Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi Yrittäjä hyötyy korteista Millä maksutavalla maksatte tavallisimmin päivittäisostoksenne? % vastaajista (n=2394 vuonna 2014) 70 60 50 40 30 Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella *) VisaElectrontai muulla Electron-kortilla Tärkeintä on tuntea asiakaskuntansa, ja tarjota niitä maksuvaihtoehtoja, millä asiakkaat haluavat maksaa, asiantuntija neuvoo. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi Pankkikortin suosio päivittäistavaraostoksissa on kovassa kasvussa. Pankkikorttia vinguttaa jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta, kun vielä vuosi sitten pankkikorttia käytti tavallisimmin vähän yli puolet. Sen sijaan käteisen käyttö on vähentynyt reiluun viidennekseen. Yksittäisen yrityksen kohdalla muutos asiakkaan maksutavoissa on voinut olla kymmeniäkin prosentteja, sanoo tiedottaja Susanna Aarnio-Halme Nordeasta. Pk-yrittäjä on hyötynyt muutoksesta, arvioi OP-Pohjolan johtaja Anne- Mari Tyrkkö. Hänen mukaansa kortti on yrittäjälle käteistä vaivattomampi maksutapa. Käteinen on kalliimpaa, kuin korttimaksujen käyttö. Anne-Mari Tyrkkö Se on yksinkertaisesti vähemmän työläs vaihtoehto. Käteisen kanssa yrittäjän pitää liikehtiä ympäriinsä ja miettiä vaihtorahat ja päiväkassan tilitys. Käteinen on kalliimpaa, kuin korttimaksujen käyttö, Tyrkkö sanoo. Kortilla maksaminen on myyjälle käteistä edullisempaa noin 3 4 euron ylittävissä maksuissa, arvioidaan työja elinkeinoministeriön työryhmän tänä vuonna julkaisemassa raportissa. Raportin mukaan käteismaksuissa kiinteät kustannukset ovat matalammat, mutta muuttuvat kustannukset korkeammat kuin korttimaksuissa. Käteistä käytetään erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla, päivittäistavarakaupassa, parturi- ja kampaamoalalla, kosmetologipalveluissa sekä tori- ja markkinakaupassa. Oman arviomme mukaan ainoastaan käteismaksuja ja laskutusta käyttäviä yrityksiä on yrittäjien parissa vielä suhteellisen paljon, vaikka korttimaksaminen onkin Suomessa hyvin suosittua ja maailmanlaajuisestikin vertailtuna aktiivisinta kärkeä, sanoo Nordean Aarnio-Halme. Käteisen käyttö vähenee lähivuosina tasaisesti, arvioivat Suomen Pankki ja Finanssialan Keskusliitto (FK). Mutta sitä on vielä käytössä hyvin pitkään, Tyrkkö sanoo. Korttimaksuja vastaanottaa OP- Pohjolan arvioiden mukaan jo yli 100 000 yrittäjää. Tyrkön mukaan korttimaksaminen on yleisempää erityisesti pääkaupunkiseudulla, kun taas joillakin maaseutualueilla käteistä käytetään enemmän. FK:n kehityspäällikön Pirjo Ilolan mukaan osa yrittäjistä luottaa jo ainoastaan korttimaksuihin. Osa yrittäjistä ei halua edes pitää käteistä, koska se on turvallisuusriski. Käteisen ja korttien lisäksi yrittäjä voi ottaa maksun vastaan esimerkiksi lähimaksulla tai mobiilirahana. Lähimaksamisessa pieniä ostoksia voi maksaa kortilla ilman pin-koodia. Lähimaksaminen nopeuttaa maksamista, mutta ei vähennä käteisen käyttöä, arvioi maksuväline- ja turvallisuusasioiden asiamies Matti Räisäsen Kaupan liitosta. Mobiilimaksamisessa maksu suoritetaan mobiililaitteella. Mobiilimaksupäätteet ovat vasta saamassa jalansijaa Suomessa, ja odotammekin niiden suosion erityisesti pienyrittäjien keskuudessa lisääntyvän merkittävästi, Aarnio-Halme uskoo. Räisäsen mukaan mobiilimaksaminen ei vielä ole kivijalkakauppiaan kannalta oleellinen maksutapa. Mutta sitä kannattaa seurata. Ilolan mukaan yrittäjän on tärkeintä tuntea omat asiakkaansa, ja tarjota heille niitä maksuvaihtoehtoja, millä he haluavat maksaa. 20 10 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2010 2012 2013 2014 Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **) *) vuodesta 2010 lähtien kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuodesta 2010 lähtien kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella Mitä eri maksutavat maksavat yrittäjälle? Debit: Debit-korteissa myyjältä peritään aina vähintään neljä senttiä maksutapahtumalta. Kun ostoksen arvo nousee noin 13 euroon, myyjältä perittävä hinta muuttuu prosentuaaliseksi 0,31 prosenttiin ostoksen arvosta. Kun ostoksen loppusumma on 242 euroa, saavutetaan yläraja eli 75 senttiä. Sen enempää ei peritä, vaikka ostoksen hinta ylittäisi 242 euroa. Käteinen: Käteisen tilitys- ja käsittelykulut ovat keskiverrolle pienyrittäjälle noin muutamia kymppejä kuukaudessa. Setelien tilitys on halvempaa kuin kolikoiden tilitys. OP-Pohjolan tietojen mukaan pk-yrittäjä tilittää keskimäärin seteleitä kerralla noin 4 000 euroa. Tämän yksittäisen tilityksen palvelumaksu on yrittäjälle 4,30 euroa. Keskimääräinen kolikkotilitys on 330 euroa, joka maksaa yrittäjälle 8,60 euroa. Pk-yrittäjä tilittää keskimäärin noin 4 kertaa viikossa. Käteisen käsittely- ja tilityskuluja voi minimoida esimerkiksi kierrättämällä itse käteiskassaa. Setelit kannattaa tilittää ilman kolikoita, joita voi käyttää kassassa vaihtorahana. Kolikoita voi tilittää harvemmin erillisinä kolikkotilityksinä. Credit: Pöytämalliset maksupäätteet, jotka käyttävät kiinteää ADSL-verkkoyhteyttä, maksavat kauppiaalle keskimäärin noin 38 euroa kuukaudessa. Kannettavat maksupäätteet maksavat kauppiaalle kuukausittain keskimäärin noin 50 euroa sisältäen operaattorin sim-kortin vuokran. Molempiin summiin lisätään vielä arvonlisävero. Credit-korteista myyjältä peritään ostoksen loppusummasta riippumatta 0,9 prosenttia ostoksen arvosta, mutta kuitenkin aina vähintään 4 senttiä tapahtumalta. American Express- ja Diners Club -luottokortit ovat noin 0,3 3 prosenttiyksikköä kalliimpia myyjälle kuin Visa- ja Master Card -kortit. Muita maksutapoja: Lähimaksaminen: Yrittäjän kannattaa suosia lähimaksamisessa debit-puolta, sillä se on yrittäjälle credit-tapahtumaa halvempi. Valtaosassa uusia maksupäätelaitteita lähimaksuominaisuus on jo valmiina, mutta vaatii aktivoinnin. Mobiilimaksaminen: Korttimaksuja voi vastaanottaa älypuhelimella tai tabletilla esimerkiksi izettlen kautta. Maksupääte maksaa noin 60 euroa. Välityspalkkiot vaihtelevat kuukausimyynnin mukaan 2,75 ja 1,50 prosentin välillä. Kuukausimyynnin ollessa esimerkiksi noin 5 000 euroa, välityspalkkiot ovat noin 120 euroa. Lähteet: Finanssialan Keskusliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupan liitto, Nordea, OP-Pohjola Lähde: Finanssialan Keskusliitto
Plautemporem volora dis inctiume etur sitiunt orepudit qui omnihillitia consed quo offic tendis si volorrum. sivu 24 TERVEMENOA EU JA HALLITUS Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto. vieraile verkossa: www.yrittajat.fi YRITTÄJÄPÄIVÄT VAKUUTTI TAAS Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto. suomen yrittäjät jäsenlehti företagarna i finland JOKAMIEHEN START-UP Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto. Plautemporem volora dis inctiume etur sitiunt orepudit qui omnihillitia consed quo offic tendis si volorrum. sivu 19 yrittajat.fi 5 Faktaa vai fiktiota: Rahoitus on nyt ihan sekaisin meillä. Olemme kieltäneet pankkeja ottamasta riskejä, koska pelkäämme pankkikriisiä. Osmo Soininvaara Akavan Uusi työ uusi talous -seminaarissa. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: www.yrittajat.fi Meeri Utti Juuri nyt: Käteinen. Liisa Heinosen elintarvikeliikkeessä voi maksaa ainoastaan käteisellä. Kun oravannahkoja ei enää ole >Liisa Heinonen lähti heti maaliostoksille vuokrattuaan Helsingin Töölössä sijaitsevan liiketilan. Seinät saivat oranssia, keltaista ja vihreää väriä, hyllyt ja vanha vaaka punaisen pinnan. Valkoinen oli niin kalsea. Värit ovat nyt samat, kun silloin aloittaessani, Heinonen kertoo. Silloin oli vuosi 1974. Kaupassa käy lähialueen asukkaita, eduskunnassa työskenteleviä ja läheisessä huoneistohotellissa majoittuvia. Japanilaiset turistit ostavat serviettejä kotiin viemisiksi. Eniten ostetaan tuoreita ja kuivattuja hedelmiä. Haastattelun aikana myös makeiset ja päivän lehdet tekevät kauppansa käteisellä. Kuinka pian rahat ovat yrittäjän tilillä? Sirukortilla maksettaessa rahat siirtyvät noin kahdessa pankkipäivässä. Magneettijuovalla maksettaessa voi mennä noin viisi pankkipäivää. Yösäiliöstä noudettu käteinen on yrityksen tilillä noin yhden pankkipäivän päästä. Jos käteisen rahan vie talletusautomaattiin, se on yrityksen tilillä heti. Elintarvikeliike Heinosessa voi maksaa ainoastaan käteisellä. Heinonen on pitäytynyt käteisessä, koska se on helpointa, ja ostokset ovat pääosin pieniä. Korttihan vain lisää kuluja, kun pankille menee palkkio. Se on niin selvää käyttää käteistä, kun näkee heti rahan. Heinonen ei ole harkinnut maksupäätteen hankintaa, eikä aio jatkossakaan hyväksyä korttimaksuja. Vakituiset asiakkaat ymmärtävät käteisen käytön. Jos ei ole aiemmin käynyt, joku saattaa ihmetellä, mutta seuraavalla kerralla muistaa, että pitää olla käteistä. Lähin pankkiautomaatti on noin 300 metrin päässä. Toista oli aiempina vuosikymmeninä, jolloin lähellä oli kolme pankkia. Neljässäkymmenessä vuodessa ajat ovat Heinosen mukaan muuttuneet huonommaksi. Vuokrat ovat nousseet ja ihmiset menevät nykyään isompiin kauppoihin, hän harmittelee. Heinonen tulee kuitenkin yhä toimeen ja saa elintarvikeliikkeestä elantonsa. Pieniä ostoksia tekevien lisäksi kaupassa käy asiakkaita, jotka ostavat sieltä lähes kaikki elintarvikkeensa ja taloustavaransa. Heinosen mukaan käteinen soveltuu mitä parhaiten Museokadulla sijaitsevaan liikkeeseen. Myymälä on vanha muutenkin, niin sopii käteinen raha, kun oravannahkoja ei enää ole. Käteisellä maksetaan pieniä ostoksia Vuonna 2012 käteisellä tehty ostos maksoi keskimäärin 13 euroa, kun debit-korteilla keskimääräinen ostos oli 31 euroa ja creditkorteilla 64 euroa, selviää Kaupan liiton tilastoista. Yrittäjiä on jälleen kuultu: Yrittäjäsanomat uudistuu Yrittäjäsanomat uudistuu vuodenvaihteessa. Ensimmäinen uudistettu lehti tulee tammikuun lopussa. Olemme saaneet lukijoiltamme palautetta, jossa toivotaan lisää hyötytietoa, apua yrittäjien arkeen. Yrittäjät tarvitsevat tietoa erityisesti verotuksesta, lainsäädäntömuutoksista, sääntelyn muutoksista, myynnistä, markkinoinnista, johtamisesta, kasvusta, viennistä ja yrityskaupoista. Näitä sisältöjä on uudistetussa lehdessä entistä enemmän, sanoo päätoimittaja Kimmo Koivikko. Hänen mukaansa myös yrittäjien hyvinvointiin liittyvien juttujen määrä lisääntyy. Jatkossa kaikki päivittäiset yrittäjäuutiset ovat verkossa. Yrittäjäsanomien uutisia voi seurata osoitteessa: www.yrittajat.fi, Koivikko lisää. Yrittäjäsanomien lukijamäärä on ollut kovassa kasvussa. Lukijamäärä on noussut kolmessa vuodessa 85000 lukijasta 118000 lukijaan. Myös verkossa lukijamäärät ovat kasvaneet vuosittain keskimäärin 22 prosenttia. Tällä hetkellä Yrittajat. fi-sivustolla on yli 50000 eri viikkokävijää. 11.12. Joulumyynti pienenee tänä vuonna ennusteen mukaan 1,5 prosenttia viime vuodesta. Viime vuonna joulumyynnin arvo vähittäiskaupassa oli 3,85 miljardia euroa. Verkko-ostosten suosio kasvaa jatkuvasti. Suomalaiset nettishoppailevat ahkerimmin 11. joulukuuta. Verkkoostoksiin käytetään tuolloin 54 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen korotus saattoi lisätä remontointia Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2014 alusta 2000 eurosta 2400 euroon. Korotettu vähennys on lisännyt kiinnostusta kodin remontointiin, arvioi elinkeinopoliittinen johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Suurempi summa mahdollistaa isompienkin remonttien suunnittelun. Mitä isompi kotitalousvähennys, sitä enemmän se kannustaa sitä käyttämään, Kärkkäinen sanoo. Kotitalousvähennyksen käyttö on kuluvana vuonna saattanut korotuksen ansiosta hieman kasvaa. On ainakin pysynyt samana, ja ehkä mahdollisesti lisääntynyt, Kärkkäinen arvioi. Siivousalalla korotus ei ole näkynyt. Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n puheenjohtaja Eija Lenkkerin mukaan kotitalousvähennystä on käytetty viime vuosien tahtiin. Korotus ei ole lisännyt siivouspalveluiden käyttöä, koska taloudellinen tilanne on vaikea. 12 Yrittäjäsanomat 01 2015 Tekniikan ihmelapsi 24 1/2 Puolet töissä, puolet poissa Sairauspoissaolot disinctiume etur sitiunt orepuditquia consed quoffic tendissi volorrum. Empor inulluptiunt landad quam, nuseaquamusdant utendis autatur, sinciticorum etusciat dolore volor sanditios por aut omnimposame. 04 37 Utti tulessa
6 Uutiset Suorat Tapaa Alkoholiton kippistely kasvaa 1 Kysymys: Alkossa myydään noin 50:tä erilaista alkoholitonta juomaa. Kahta kuohujuomaa valmistaa pohjoiskarjalainen KontioMehu. Miten alkoholittomat juomat maistuvat suomalaisten suuhun, yrittäjä Pasi Kiiskinen? Vastaus: Alkoholittomat juomat ovat tänä päivänä kovassa huudossa, kun ihmiset kuntoilevat ja huolehtivat itsestään. Niiden kulutus on noussut, vaikka Suomessa tullaankin aina jälkijunassa. Tulevaisuudessa alkoholittomien juomien markkinaosuus kasvaa koko ajan ja toimijoita tulee alalle lisää. 2 Kysymys: Ketkä juovat alkoholittomia kuohujuomia? Vastaus: Kuohujuomiamme ei valmisteta käymismenetelmällä, joten alkoholia ei haihduteta juomista pois. Tämän vuoksi tuotteet sopivat myös lapsille. Paljon on nuoria aikuisia, jotka ovat absolutisteja, ja heidän joukkonsa kasvaa koko ajan. Osa haluaa laadukkaita kuohujuomia, eikä halua tyytyä vain Pommaciin. Myös varttuneempi ikäluokka suosii alkoholittomia juomia. On myös ihmisiä, jotka käyttävät lääkkeitä, eivätkä sen takia voi juoda alkoholia. Ihan lapsetkin juovat meidän juomia. 3 Kysymys: KontioMehu tuottaa vuosittain noin 40 000 litraa kuohujuomaa. Kuinka paljon sitä myydään joulun ja uuden vuoden alla? toinen yrittäjä Yrittäjäsanomat selvitti: Meitä on moneen lähtöön, mutta tällainen minä olen, Keijo Keskivertoyrittäjä. Siis keskimäärin. Onko meillä taloushallinto hanskassa? 38 % on ulkoistanut reskontran tilitoimistolle. 30 % on ulkoistanut palkanmaksun tilitoimistolle. 10 % on ulkoistanut perinnän. 27 % ei käytä lainkaan tilitoimiston palveluja. Paljonko meillä kuluu aikaa hallintoon? 55 % käyttää keskimäärin alle puoli työpäivää viikossa hallinnollisiin töihin. 30 % käyttää keskimäärin noin yhden työpäivän viikossa hallinnollisiin töihin. Tarkistanko taustat? Vain joka neljäs meistä ei käytä mitään yritys- tai luottotietopalveluita. Verkkosivut Yritykselläni on kotisivut, kuten 65 % kollegoistani. Yhdeksällä prosentilla ne on suunnitteilla. Yritykselläni ei ole verkkokauppaa, sillä kollegoistani vain 7 %:lla ne on käytössä. Yhdeksällä prosentilla ne on suunnitteilla. Palkkaanko? Minulla ja 60 %:lla kollegoistani ei ole tällä hetkellä tarvetta rekrytoida työntekijöitä. Ne, jotka palkkaavat, rekrytoivat itse. Verkko-ostokset Minä ja kollegoistani 60 % on ostanut viime aikoina tuotteita netistä. Minä tai muut 68% kollegoistani emme ole ostaneet viime aikoina palveluita netistä. Vastaus: Myymme tasaisesti ympäri vuoden, mutta meillä on selkeitä myyntipiikkejä. Vuodenvaihteessa tulee huomattavaa myynnin kasvua. Lakkiaiset ja valmistujaiset loppukeväästä ovat ehkä vuodenvaihdettakin suositumpaa aikaa. Vanhemmat haluavat tarjota nuorille alkoholitonta, vaikka illalla saattaa sitten mennä alkoholillista. Myynti kasvaa myös vappuna ja kesällä, kun on häitä. Mitä me teemme netissä? 97 % käyttää sähköpostia. 95 % käyttää pankkipalveluja. 62 % etsii tietoa vapaa-ajan tapahtumista. 58 % käyttää julkishallinnon palveluja. 58 % varaa matkoja. Mitä me teemme somessa? 57 % käyttää aktiivisesti tai seuraa Facebookia. 26 % käyttää aktiivisesti tai seuraa LinkedIniä. 17% käyttää aktiivisesti tai seuraa Twitteriä. 12% käyttää aktiivisesti tai seuraa Instagramia.
Uutiset Tienasin noin 44 000 euroa vuonna 2013. Autoilu Kuljen paikasta toiseen mieluiten autolla. Nykyinen autoni on oma, kuten 76%:lla kollegoistani. Ajamme todennäköisesti saksalaisella autolla. Yritykseni käytössä on keskimäärin 0,52 henkilöautoa. Omassa tai perheen käytössä on keskimäärin 1,57 henkilöautoa. Yritykseni käytössä on keskimäärin 0,56 pakettiautoa. Omassa tai perheen käytössä on keskimäärin 0,20 pakettiautoa. Ajan autoa vuodessa keskimäärin 33 801 kilometriä. Kuudella prosentilla kollegoistani mittariin tulee yli 100000 kilometriä. Matkustanko? Aion tehdä ensi vuonna 4,4 vähintään yhden yön työmatkaa kotimaassa ja 3,0 ulkomaan matkaa. Aion matkustaa myös vapaa-ajalla. Kotimaassa teen 3,9 vähintään yhden yön matkaa ja ulkomailla 2,8. Kouluttaudunko? Todennäköisesti. Oman toimialan ammatillisen osaamisen kehittäminen kiinnostaa, samoin 39% kollegoitani. Mitä hankintoja teen? Olen palvelualan yrittäjä. Työllistän itseni lisäksi 1 3 henkilöä. Yritykseni liikevaihto on alle 200 000 euroa. Noin 40 prosenttia pkyrittäjistä saavuttaa tätä suuremman liikevaihdon. Minulla ei ole ulkopuolista rahoitusta, mutta kollegoistani 43 prosentilla on. Ostan ehkä ensi vuonna uuden puhelimen. Niin tekee myös 30% kollegoistani. Ostan ehkä tietokoneenkin. Niin tekee myös 26% kollegoistani. Lisäksi minua kiinnostavat tabletit ja kotisivupalvelut. Minä, suomalainen yrittäjä, asun ruuhka- Suomen ulkopuolella ja olen 48-vuotias mies. Virkatovereistani 34 prosenttia on naisia. Luottoluokitus kertoo paljon yrityksestäsi Vahvimpien yritysten joukossa turbulenssi on ollut kovaa. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Maksukäyttäytyminen eli maksuviiveet ja -häiriöt vaikuttavat nopeimmin yritysten luottoluokituksiin, kertoo Suomen Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Heikki Koivula. Lisäksi luottoluokitukseen vaikuttavat yhtiön taloudellinen tilanne tilinpäätöstietojen perusteella. Koivulan mukaan yritysten kannattaa tehdä kaikkensa, jotta luottoluokitus pysyy mahdollisimman hyvänä. Sillä on vaikutusta muun muassa pankkien myöntämän lainan määrään ja hintaan. Myös muut yritykset seuraavat tarkasti kumppaniensa taloudellista tilaa. Maksa ajoissa laskut tai neuvottele. Jos tilanne menee trattavaiheeseen asti, sillä on jo iso merkitys. Kannattaa myös miettiä omien saatavien varmistaminen Maksa ajoissa laskut tai neuvottele. Jos tilanne menee trattavaiheeseen asti, sillä on jo iso merkitys. Heikki Koivula kaikin keinoin, Koivula neuvoo. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa neuvot voivat olla helpommin sanottu kuin tehty. Pari viikkoa sitten Asiakastieto julkisti tietoja, joiden mukaan jopa 50 000 yrityksen luottoluokitus on heikentynyt vuoden aikana. Lisäksi noin 20 000 yritystä on lopettanut, mennyt konkurssiin, fuusioitunut tai niiden luokittaminen on muusta syystä lopetettu. Turbulenssia. Koivula kertoo Yrittäjäsanomille, että turbulenssi on kovaa erityisesti vahvimpien yritysten kohdalla. Jopa kolmasosa AAA-luokituksen yrityksistä Palvelusetelien käyttö yhä koomisella tasolla Julkinen sektori kasvaa reilusti nopeammin kuin yksityinen palveluntuotanto. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Yksityiset yritykset eivät ole saaneet enempää jalansijaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Uusimmat tilastot kertovat, että kuntien sote-menot kasvoivat välillä 2012 2013 noin 900 miljoonaa euroa. Samalla kokonaispotti nousi 21,5 miljardiin euroon. Julkinen sektori kahmaisi 900 miljoonasta peräti 750 miljoonaa. Julkisen sektorin oma palveluntuotanto on nyt noin 18,9 miljardia euroa. Julkinen sektori kasvaa hurjasti. Yksityinen puoli ei kasva lähellekään samaa vauhtia, kiteyttää Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kunnat hankkivat viime vuonna yksityisiltä yrityksiltä palveluja 2,54 miljardilla eurolla. Yksityisten palveluntuottajien osuus on siis 11,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän. Kuntien sote-menot 2013 7 on pudonnut matalampaan luokkaan. Toisaalta AA+-luokasta on noussut lähes vastaava määrä vahvimpien joukkoon. Sen sijaan aiemmin C-luokassa olleista yrityksistä 80 prosenttia on yhä heikoilla. Loput ovat joko ajautuneet konkurssiin tai lopettaneet. Muutokset ovat merkittäviä. Vaikeudet näkyvät erityisesti toimialoilla, jotka ovat suhdanneherkkiä, Koivula sanoo. Esimerkiksi isot supermarketit ovat kuluttajien varovaisuudesta huolimatta hyvässä kunnossa ja niistä 37 prosentilla on korkein AAA-luokitus, kun monilla toimialoilla parhaaseen luokkaan ei yllä yksikään yritys. Vastaavasti puhelinpalvelukeskuksista joka neljäs (24 prosenttia) on heikoimmassa C-luokassa. Tänä vuonna tilikautensa päättäneistä yrityksistä peräti 38 prosenttia on menettänyt liikevaihtoaan. Asiakastiedon selvityksen mukaan kaikista aktiivisista yrityksistä joka neljännellä lasku on ollut vähintään 10 prosenttia eli toiminta on supistunut merkittävästi. Vastaavasti noin joka viides yritys on tänä vuonna raportoinut vähintään kymmenyksen kasvusta. Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen laskelmiin ei ole otettu mukaan lasten päivähoitoa. Kujalan mukaan tilastot osoittavat, että myös palvelusetelien käyttö on yhä koomisella tasolla. Palvelusetelien käyttö kasvoi 47 prosenttia, mutta on euromääräisesti luku on kovin vaatimaton, 117 miljoonaa euroa. Kunnat eivät ole oivaltaneet setelien tuomia hyötyjä. Isot tuotantoalueet eivät osaa käyttää sitä senkään vertaa. Palvelusetelivelvoite pakottaisi kaikkia kustannusten laskentaan, avaisi markkinoita, toisi valinnanvapautta ja kilpailua, Kujala luettelee. Näilläkö mennään? Näillä mennään ensi vuosi. Yrittäjistä naisia on 34 prosenttia. Yrittäjistä miehiä on 66 prosenttia. Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,54 mrd. eli 11,8 % 21,5 miljardia Palveluseteli 0,12 mrd. eli noin 120 miljoonaa Julkisen sektorin oma tuotanto 18,9 mrd. LÄHDE: YRITTÄJÄSANOMIEN LUKIJATUTKIMUS 2014 EI sisällä lasten päivähoitoa, joka vuoden 2013 alusta siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen. Lähde: Kuntaliitto
8 Uutiset Viestintä on yritykselle eline Ilman viestintää kukaan ei tiedä sinusta. Katleena Kortesuo vinkkaa, miten viestiä oikein. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Moni yrittäjä pohtii, että miten, missä, miksi ja millä ajalla yrityksestään pitäisi viestiä. Kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo muistuttaa, että vain silloin ei tapahdu viestintää, kun yrittäjä on ilman tietoverkkoa yksin pimeässä kopissa. Kaikki on viestintää: liiketilan siisteys, yrittäjän ilme, käyntikortit, nettisivut, someläsnäolo, Kortesuo luettelee esimerkkejä. Viestintä on siis elinehto kaikkein pienimmällekin yritykselle. Muuten asiakkaat eivät tiedä, millainen yritys on kyseessä. Ajatellaan vaikka autokorjaamoa. Jos se ei viesti, emme tiedä, mitä merkkejä se korjaa, kuinka nopeasti se korjaa tai miten siihen saa edes yhteyden. Jos on vielä aivan untuvikko viestinnän saralla, Katleena Kortesuo kehottaa keskittymään yksikertaisiin kysymyksiin. Mieti keitä haluat asiakkaaksi ja miten tavoitat heidät. Jos toteat, että haluat asiakkaaksesi pihtiputaalaiset Toyotan omistajat, niin sitten kannattaa varmaan yrittää ostaa Toyotalta heidän asiakasrekisterinsä. Kun kohderyhmä, kanava ja viestin sisältö ovat selvillä, tarvitsee enää vain toteuttaa viestintänsä. Kortesuon mukaan myös läsnäolo sosiaalisessa mediassa alkaa olla nykypäivänä pakollista. Yritys pitää löytyä Googlella. Google taas ei tunnista yritystä olemassa olevaksi, jos sillä on vain staattiset nettisivut. Pääsy hakutuloksissa kärkikymmenikköön vaa- EMIL BOBYREV Mieti keitä haluat asiakkaaksi ja miten tavoitat heidät. Katleena Kortesuo Kohdistus. Katleena Kortesuo opastaa pohtimaan viestinnässä yleisöä, kanavaa ja viestiä. Älä mieti itseäsi, vaan sitä, miten kohderyhmäsi käyttäytyy. Lehtimainos on esimerkiksi väärä tapa tavoitella asiakkaakseen 16-vuotiaita nuoria, tietokirjailija sanoo. tii sosiaalisen median läsnäoloa, muu ei auta. Voit kokeilla asiaa googlaamalla vieraalta koneelta yrityksesi toimialan ja paikkakunnan. Omalla koneellasi Google painottaa hakutuloksia käyttäjähistorian mukaan, eikä tulos ole realistinen, koska olet varmastikin käynyt omilla sivuillasi. Ilmainen viestintävakuutus. Katleena Kortesuon mukaan yritysten yleisin ongelma viestinnässä on se, että ne yrittävät miellyttää kaikkia. Se ei nimittäin tule onnistumaan. Jos siivoaja haluaa myydä palveluaan alueen varakkaille ihmisille ja mainostaa laatua, nopeutta ja helppoutta, niin hän voi nostaa hiukan hintojaan. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä se, että hinta on viesti, joka karkottaa vähävaraisemmat asiakkaat. Se on kuitenkin ok, koska kaikkia ei voi tavoitella yhtä aikaa. Apuakin viestintäpulmiin on saatavilla myös ilmaiseksi. Netistä googlaamalla löytyy apua. Suomessa on valtava määrä viestinnän blogeja. Myös omalta yrittäjäverkostoltaan kannattaa kysyä neuvoa, että miten olette hoitaneet nämä jutut, Kortesuo opastaa. Kriisitilanteita varten Katleena Kortesuo neuvoo kilpailuttamaan viestintätoimiston valmiiksi. Se ei maksa mitään, mutta joskus voi tulla se päivä, kun Iltalehden toimittaja soittaa, että haluaisitteko kommentoida tätä väkivallantekoa, jonka henkilöstönne edustaja osoitti asiakastanne kohtaan. Siinä vaiheessa on hyvä sanoa, että odota hetki ja soittaa sille jo kilpailutetulle viestintätoimiston ihmiselle, johon luotat. Se on ilmainen viestintävakuutus, hän ohjeistaa. Miten olla somessa? >Miten somessa sitten pitäisi olla? Katleena Kortesuo vinkkaa valitsemaan työporukasta ilmaisullisesti lahjakkaimman hoitamaan hommaa. Jos porukasta ei löydy hyvää kirjoittajaa, löytyykö edes keskinkertainen valokuvaaja tai hyvä supliikkimies? Jos ajatellaan vaikka sitä autokorjaamoa, niin hyvälle supliikkimiehelle voi antaa videokameran käteen ja hän voi selittää, kuinka hän vaihtaa tämän alapallonivelen. Siitäkin voi tulla jo aika hauskaa kamaa, Kortesuo ehdottaa. Sisällöiksi someen kelpaavat myös varoittavat esimerkit. Jos pysytään yhä siellä autokorjaamossa, niin kuvataan vaikka ne kaikista vaarallisimmat tapaukset. Voi ottaa kuvan murtuneesta akselista ja kertoa, että jos sillä olisi ajettu vielä 100 kilometriä, niin tuloksena olisi ollut valtava onnettomuus. Hätkähdytysviestintä on mielenkiintoista. Vinkit toimivat myös. Vaikka video, jossa kerrotaan, että näin vaihdat tuulilasinpyyhkimet itse. Tämä on avustavaa viestintää eli sisältömarkkinointia. Mikä sitten on riittävää läsnäoloa? Uusi sisältö kerran viikossa on aika vähän, mutta sillä voi aloittaa. Esimerkiksi Instagramkuvan jakaminen vie minuutin. Jos kohderyhmäsi on netissä, niin älä käytä kahta tuntia lehtiilmoituksen tekemiseen, vaan käytä se aika ilmaiseen someen. Milloin yrittäjä tarvitsee viestintätaitoja? Aloita tästä. Onko kanssasi asiakas? Kyllä. Ei. Onko kanssasi potentiaalinen asiakas? Ei. Kyllä. Kyllä. Tarvitset juuri nyt viestintätaitoja. No nyt et tarvitse viestintätaitoja. Onko ketään kanssasi? Kyllä. Ei. Oletko netissä tai puhelimessa? Ei. Kyllä. Kyllä. Näkeekö joku juuri nyt ilmeesi ja pukeutumisesi? Ei. Istun yksin pimeässä komerossa. c eioototta.fi