Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere
- Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka - Monikeskuksisuus - Maakuntalähtöisyys
Esityksen pääviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu on tosiasia eikä tunne
Neljä pointtia kaupungistumisesta yhteiskunnallisena ja alueellisena ilmiönä 1.Kaupunkialueiden kasvu on globaali ja kansallinen ilmiö: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa 2.Sujuvat ja nopeat yhteydet stimuloivat kehitystä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. 3.Suurten kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvaa: Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunkialueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla 4.Internet-talous ja työn tekemisen muodot muovaavat aluerakennetta: Tiedonsiirron ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät eivät ole lisänneet aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta oletusten vastaisesti, vaan on entisestään korostunut kasvokkain tapahtuvien kontaktien, jakamisen ja yhteisöllisyyden merkitystä
250 000 Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
100 000 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14/70) osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla 68,0 % väestöstä (2014) 71,7 % työpaikoista (2013) 74,0 % bkt:sta (2013) 88,3 % t&k menoista (2014 79,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014) 79,5 % uusista asunnoista (2010-2014) 83,4 % vieraskielisistä (2015) 69,9 % työllisistä (2013) 57,3 % yrityksistä (2013) 14
5 teesiä tulevaisuuden kaupunkiseuduista! 1.KASVAVAT kaupunkiseudut 2.LAAJENEVAT kaupunkiseudut 3. LIIKKUVAT kaupunkiseudut 4.HOUKUTTELEVAT kaupunkiseudut 5.MUUTTUVAT kaupunkiseudut
1. Tulevaisuuden kaupunkiseudut kasvavat
10 suurimman kaupunkiseudun* väestölisäys 2000-2015 ja ennuste väestönlisäyksestä vuosina 2016-2030 Kaksi kolmesta (61,4 %) asukkaasta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna 2015 10 suurimman kaupunkiseudun väestö kasvoi yhteensä 437 000 henkilöllä vuosina 2000-2015 Väestöennusteen mukaan 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvaa noin 317 000 henkilöllä ja trendiennusteen mukaan 410 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa ennusteiden mukaan määrällisesti eniten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla vuosina 2016-2030. Neljän suuren väestölisäys yhteensä noin 285 000-364 000 henkilöä! *Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun ja Seinäjoen KAUPUNKISEUTU/ VÄESTÖNLISÄYS 2000-2015/ VÄESTÖNLISÄYS VÄESTÖENNUSTEEN TRENDIENNUSTE VÄESTÖLISÄYKSESTÄ 2030 10 SUURINTA SEUTUA TOTEUTUNUT KEHITYS PERUSTEELLA 2016-2030 VUOSIEN 2000-2015 KEHITYKSEN MUKAAN Helsingin 235667 189201 220938 Tampereen 66553 41138 62393 Turun 32083 22549 30078 Oulun 54492 31645 51086 Lahden 4256 1444 3990 Jyväskylän 27082 13573 25389 Porin -4298-2798 -4029 Kuopion 11160 10910 10463 Joensuun 3354 2856 3144 Seinäjoen 6526 6479 6118 10 SUURINTA SEUTUA 436 875 316 997 409 570 Lähde: Tilastokeskus, väestö ja väestöennuste 2015-2040
Tampereen seudun vuosittainen väestönlisäys vuosina 1980-2015 ja väestöennuste 2016-2040 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037 2040 5000 Tampereen seudun väkiluku kasvoi yhteensä + 115 600 henkilöllä vuosina 1980-2015 eli keskimäärin 3210 henkilöllä vuodessa (punainen käyrä) 4500 4000 3500 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Tampereen seudun väestölisäys on yhteensä 61 500 henkilöä vuosina 2016-2040 eli keskimäärin 2458 henkilöä vuodessa (sininen käyrä) Tampereen seudun väestölisäys oli keskimäärin 3 953 henkilöä vuosina 2010-2015 (vihreä käyrä) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0
2. Tulevaisuuden kaupunkiseudut laajenevat
Tampereen vaikutusalue matkaetäisyytenä (km) ONKO TAMPERE SUOMEN SYDÄN SAAVUTETTAVUUDEN JA ALUEELLISEN LIIKKUVUUDEN NÄKÖKULMASTA? 20 kilometrin (A) etäisyydellä Tampereesta asuu yhteensä 341.000 asukasta ja sijaitsee 97.000 työpaikkaa F 100 kilometrin (B) etäisyydellä Tampereesta asuu 736.000 asukasta ja sijaitsee yhteensä 197.000 työpaikkaa 200 kilometrin (C) etäisyydellä asuu noin 3,7 miljoonaa asukasta eli 67,8 % koko maan asukkaista. Lisäksi alle 200 kilometrin etäisyydellä sijaitsee 71 % koko maan työpaikoista 500 kilometrin (E) etäisyydellä Tampereesta asuu 94,2 % koko maan asukkaista ja sijaitsee 96 % työpaikoista! D C B A E Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Tampereen vaikutusalue 30, 60 ja 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä Kartta kuvaa Tampereen vaikutusaluetta 30, 60 ja 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereen keskustasta: kartassa on huomioitu julkinen ja yksityinen liikenne, taajamarajoitteet ja ruuhkaajat Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 400 000 asukasta ja sijaitsee 110 000 työpaikkaa 8/10 Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 575 000 asukasta (joka 10. suomalainen) ja sijaitsee yhteensä noin 158 000 työpaikkaa. HUOM! Pirkanmaa 503 000 asukasta! Tampereen 90 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu 1,1 miljoonaa asukasta (joka 5. suomalainen) ja sijaitsee yhteensä noin 298 000 työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
3. Tulevaisuuden kaupunkiseudut liikkuvat
Kokonaisnettomuutto maakunnittain 2010-2016/9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA 27132 45116 72248 PIRKANMAA 10748 6467 17215 VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525 POHJOIS-SAVO -256 3001 2745 PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479 KESKI-SUOMI -759 2907 2148 POHJANMAA -3808 5710 1902 KANTA-HÄME -1474 2696 1222 POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738 ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487 POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033-287 KYMENLAAKSO -4592 4118-474 SATAKUNTA -3619 3066-553 KESKI-POHJANMAA -1497 936-561 ETELÄ-SAVO -3125 2074-1051 ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150-1280 LAPPI -5818 3464-2354 KAINUU -3964 1484-2480 Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) +1902 --1 280-553 +11 525 +17 215-561 +1 222 +72 248-287 +2 148 +2 479-2 354-474 +2 745-1 051-2 480 +487 +738 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Kokonaisnettomuutto seutukunnittain 2010-2016/9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin 28602 43443 72 045 Tampereen 13211 4816 18 027 Turun 6779 5812 12 591 Oulun 4398 3020 7 418 Kuopion 3795 1766 5 561 Jyväskylän 3122 2267 5 389 Vaasan -186 3036 2 850 Lahden -138 2652 2 514 Joensuun 558 1788 2 346 Hämeenlinnan 72 1677 1 749 Seinäjoen 345 1379 1 724 Lappeenrannan -795 1949 1 154 Porvoon -198 995 797 Etelä-Pirkanmaan 99 664 763 Mikkelin -384 1115 731 Rovaniemen -788 1477 689 Porin -888 1449 561 Kotka-Haminan -2489 2854 365 Kokkolan -532 786 254 Tunturi-Lapin 37 204 241 Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Turun Tampereen Hämeenlinnan Helsingin Oulun Jyväskylän Lahden Kuopion Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Sijainnin merkitys korostuu suhtees-sa liikenne- ja kasvukäytäviin Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Tampereeseen (Ouluun), Lahteen ja Kotkaan Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä. Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015 Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
4. Tulevaisuuden kaupunkiseudut houkuttelevat
Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) 40 35 30 25 35 28 26 25 23 23 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia 20 19 18 18 18 17 17 15 13 13 13 12 12 12 11 10 5 0
Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%) 50 47 45 40 35 30 25 20 20 25 26 31 31 32 32 32 33 33 33 35 38 38 38 38 39 39 15 10 5 0
Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (4-10) Mikkeli Joensuu Savonlinna Vaasa Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Lahti Porvoo Hämeenlinna Espoo Naantali Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Turku Tampere 6,71 6,76 6,85 6,9 6,92 6,96 7 7,03 7,22 7,22 7,25 7,3 7,4 7,42 7,5 7,64 7,73 Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 8,07
Miksi Tampere ja Tampereen seutu on aina piikkipaikalla? Vai onko kyse jostain Tampere unelmasta?
Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
5. Tulevaisuuden kaupunkiseudut muuttuvat
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vieraskielisten määrän kehitys koko maassa ja suurimmilla kaupunkiseuduilla vuosina 1990-2015 Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henkilöitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suurimmalla kaupunkiseudulla 360000 330000 300000 270000 240000 Koko maa Tampereen seutu: 1990: 0,4 % 2000: 1,8 % 2010: 3,7 % 2015: 4,8 % 14 suurinta seutua 4,2 % (2010) 6,0 % (2015) Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä 13 kertaistui vuosina 1990-2015 210000 180000 150000 120000 90000 60000 0,5 % (1990) 1,9 % (2000) 14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015 30000 0
Jos ei ymmärretä sitä, miksi kaupunkiseudut ovat erilaisia, mikään uudistus ei voi toteutua. Pahimmillaan tasapäistäminen tarkoittaa sitä, ettei missään ei synny globaalisti kilpailukykyisiä malleja - Jenni Airaksinen -