Kone- ja metallituoteteollisuus 2020 hankkeen toteutus Roundtablet ja kehittämistoimenpiteet kärkiteemoihin liittyen Suomalaisen koulutuksen kone- ja metallituoteteollisuudelle kilpailuetua tuottavat tekijät Toimintaympäristö Kehityksen ajurit Osaamis- ja osaajatarpeet Osaamistarpeiden vertailu koulutuksen tarjontaan alueverkostoissa Verkostojen jatkotoimenpiteet Verkostojen jatkotoimenpiteet
Kone- ja metallituoteteollisuuden tunnusluvut Koko teknologiateollisuus Kone ja metallituoteteollisuus 60 % Suomen tavaraviennistä 23% Suomen tavaraviennistä 75% Suomen elinkeinoelämän tutkimus- ja 13% Suomen elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista kehitysinvestoinneista 54% teollisuuden henkilöstöstä Suomessa 29% teollisuuden henkilöstöstä Suomessa Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Kone- ja metallituoteteollisuuden ja muun teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1985-2007 1000 henkilöä 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1985 1987 Elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka- ala Kone- ja metallituoteteollisuus 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateolisuus ry (ennuste, Näkymät 1/2008) Vuodesta 1990 lähtien Tilastokeskuksen uusi toimialaluokitus
Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö Suomessa yrityskoon mukaan vuonna 2006 Henkilöstö yhteensä 136 200 14 % 20 % 12 % 13 % 16 % 13 % 12 % Kokoluokka henkilöstömäärän mukaan 1000-500 -999 250-499 100-249 50-99 20-49 1-19 Lähde: Tilastokeskus
Kone- ja metallituoteteollisuuden kehityksen keskeiset ajurit Yleiset muutostekijät 1. Kova hintakilpailu 2. Kilpailu asiakkaista kiristyy 3. Lisääntyvät energiatehokkuusvaatimukset 4. Markkinoiden, talouden ja operaatoiden sijoittumisen uusjako jatkuu Liiketoiminnan sisäiset muutostekijät 1. Asiakassuhteet muuttuvat kumppanuussuhteiksi 2. Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa 3. Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat 4. Turvallisuustekijät korostuvat Lähde: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö, Tulevaisuus haastaa osaajat
Liiketoiminnan paradigmamuutos Skaalautuva, lokaali viitekehys Aineeton ja globaali viitekehys 1. Määräsuuntainen parantelu 2. Teollinen valmistus 3. Rahtityö 4. Konseptoitu toiminta 5. Läsnä oleva 6. Eroja tasoittava 7. Suomen Gummitehdas 8. Työ 100 1 9. Varmuus 1. Ideointi välimaastossa 2. Protoilu ja design 3. Brandinhallinta 4. Palvelukonseptin luominen 5. Verkostossa toimiva 6. Eroja kärjistävä 7. Nokia Connecting People 8. Arvo 10 10 9. Riski
Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden skenaarioita Arvopartnereita verkostossa Uudenlaisia komeettoja Tavoitteena kasvu ja kannattavuus Innovaatiotoiminta verkostossa Palvelukonseptien luominen Asiakkaille ratkaisuja ja suorituskykyä Kone- ja metallituoteteollisuus 2008 Uhkaskenaario Tuotteita ei enää kannata valmistaa Suomessa
Tulevaisuus löytyy usein pitkän polun päästä, mistä sitä ei osattu edes etsiä Nopeasti unohtuvia kokemuksia Sinisiä ajatuksia Maailmankuva laajenee uusille alueille Perinteisen käsityksen mukainen toimiala UUDEN TIETEEN VIIMEINEN SANA Aikansa kannattavaa liiketoimintaa Vuosia tai vuosikymmeniä
Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärän kehitys Suomessa yritysten vuoden 2006 kokoluokan mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Kokoluokka henkilöstömäärän mukaan yli 999 250-999 50-249 alle 50 20 % 10 % 0 % 2006 2020 Vastanneet identtiset yritykset, N=207 Lähde: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö, Tulevaisuus haastaa osaajat
Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa yritysten vuosien 2006 ja 2020 kokoluokan mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Kokoluokka henkilöstömäärän mukaan yli 999 250-999 50-249 alle 50 20 % 10 % 0 % 2006 2020 Vastanneet identtiset yritykset, N=207 Lähde: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö, Tulevaisuus haastaa osaajat
Tarve osaajista kasvaa Teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuinen rekrytointitarve vuoteen 2010 4500 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka-ala 4000 Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 DI Muu yliopisto Insinööri Muu AMK Ammatillinen tekniikka*) Ammatillinen muu*) *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Lähde: Eläketurvakeskus, Teknologiateollisuus, Tilastokeskus
Kone- ja metallituoteteollisuuden tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa 400 Milj. käyvin hinnoin 350 300 250 200 150 100 50 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007e Lähde: Tilastokeskus, EK
Kilpailuetua tuottava osaamisperusta syntyy usean tekijän summana Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa kone- ja metallituoteteollisuus tehtävissä KOMEETTOJEN MENESTYMISEN OSAAMISPERUSTA 1. ASENTEET 2. PERUSOSAAMINEN 3. SUBSTANSSIOSAAMINEN 4. TYÖN MUUTTUVA LUONNE 5. VERKOSTOT
Yritysten näkemys osaamisalueista, joiden merkitys kasvaa eniten vuoteen 2020 mennessä Liiketoiminta Asiakasrajapinnan hallinta Myyntiosaaminen Hankintatoiminta, asiakastoimitukset, logistiikka Ihmisten johtaminen Henkilöstön kehittäminen ja rekrytointi Tuotanto Valmistusmenetelmät ja -teknologiat Automaatio, mekatroniikka, robotiikka Tuotannon ohjausjärjestelmät Teknologia Materiaaliteknologia Energia- ja ympäristöteknologia Tuotekehitys Käyttäjätiedon hyödyntäminen tuotekehityksessä Asakkaiden integrointi osaksi tuotekehitysprosessia T&K -toiminnan hallinta globaalissa toimintaympäristössä Ympäristönäkökulmien huomioonottaminen Kumppanuudet Kielitaito (esim. markkina-alueiden valtakielet) Monikulttuurisuusvalmiudet ja -taidot Eri markkina-alueiden kulttuurin erityispiirteiden tuntemus Neljän kärki Lähde: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö, Tulevaisuus haastaa osaajat
ASIAKASYRITYS YRITYSPROSESSIT Kaupantekoon keskittyvä toimintamalli KONTAKTIT JA YHTEISET TOIMINTAMALLIT PUUTTUVAT TOIMITTAJAYRITYS YRITYSPROSESSIT MYYJÄ HINTA, MÄÄRÄ, EHDOT OSTAJA KONTAKTI KAPEA JA KAUPANTEKOON KESKITTYVÄ Lähde: P. Iivanainen, Tamglass
Verkostoissa toimiminen edellyttää kontakteja ja yhteensopivia prosesseja Markkinointi Markkinointi Toimittajayritys Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut Tuotekehitys Tuotekehitys Hankintatoiminta verkostossa Tietojärjestelmät ja logistiikka Tietojärjestelmät ja logistiikka Asiakasyritys Tuotanto Laskutus ja kirjanpito Organisointi ja koulutus Suunnittelu ja budjetointi Yrityksen johto ja strategia Tuotanto Laskutus ja kirjanpito Organisointi ja koulutus Suunnittelu ja budjetointi Yrityksen johto ja strategia Lähde: P. Iivanainen, Tamglass
Johtaminen: Keskeisen tärkeä ja monitahoinen osaamisen laji Johtaminen ja johdettavana oleminen. Asioiden johtaminen. Ihmisten johtaminen ja itsensä johtaminen. Verkoston johtaminen ja ihmisten johtaminen verkostossa. Osaamisen johtaminen. Innovaation johtaminen. Luovan työn johtaminen. Johtaminen epävarmuuden vallitessa. Kriisijohtaminen. Arvojohtaminen. Tulevaisuuden yrityksen, tiimin ja osaajan kolme roolimallia: Tekijät, soveltajat ja näkijät. Entä johtajat? Kuuluuko huoli johtamistaidoista oppilaitoksille ja korkeakouluille?
Osaamisen, menestymisen ja elämän kestävän oppimisen perusta OSAAMISTEN KIRJO YRITYKSEN TOIMINTA YDINOSAAMINEN TÄYDENTÄVÄT OSAAMISALUEET OPPILAITOKSEN TOIMINTA Perusosaaminen Osaamisen soveltaminen Erikoistuminen ja täydentävät substanssiosaamiset Läpäisevät menestyjän taidot ja valmiudet Osaamisen päivittäminen Aikajänne
Koulutuksen vastaavuus kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten tarpeisiin Vastaavuus hyvä tai erittäin hyvä vastanneiden yritysten osuus, % Koulutusaste Teknillinen Kaupallinen Toisen asteen ammatillinen koulutus 68% 69% Ammattikorkeakoulujen perustutkintokoulutus 80% 76% Yliopistokoulutus 76 % 74% Jatkotutkinnot (lisensiaatit, tohtorit) 30% 22% Lähde: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö, Tulevaisuus haastaa osaajat
Kone- ja metallialan ammatillisessa peruskoulutuksessa opintonsa aloittaneiden opintojen eteneminen Tilanne 4 vuoden jälkeen opintojen aloittamisesta 9% 10% Töissä 4% Työtön 68% Suoritettu tutkinto* Opiskelee 32% 9% Muu 2800 Ei tutkintoa Opintonsa syksyllä 2001 kone- ja metallialan ammatillisessa koulutuksessa aloittaneet (3-vuotinen tutkinto) * josta 66% alkuperäisellä opintoalalla Lähde: Tilastokeskus
Kone- ja metallialan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2001 2005 suorittaneiden sijoittuminen töihin vuonna 2005 34% 5% Kone- ja metallituoteteollisuus 39% Töissä teknologiateollisuudessa Muut päätoimialat 10 580 31% Töissä muilla aloilla 61% 7% Muu toiminta Opiskelee 13% Työtön 10% Muu Kone- ja metallialan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2001 2005 suorittaneet Lähde: Työssäkäyntiennakko, Tilastokeskus
Työn muuttuva luonne ja osaamis- ja osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttävät koulutusjärjestelmältä hyviä tuntosarvia Yritykset/työelämä Osaamisen ja toimintamallien kehittäminen ja johtaminen Käytännön vaateet työelämässä ja ammateissa Osaaminen ja kyvykkyys ja niiden arviointi Rekrytoitavien ja henkilöstön osaamistason parantaminen Oppilaitokset Ammatillisen koulutuksen sisältö ja menetelmät Tutkinnot ja lyhytkestoinen koulutus Tavoitteet Opetuksen ja koulutustarjonnan kehittäminen
Kolme osaamisen kenttää, joille toiminnalliset menestystekijät muodostavat alustan 3. STRATEGINEN OSAAMINEN Johtamisosaaminen Asiakasosaaminen Yrityksen asemointi kilpailuympäristöön Liiketoimintamallit ja -prosessit Verkostotalouden toimintamallit Ihmisten johtaminen ja rekrytointi Aineettomien tekijöiden hallinta Valintojen tekeminen TOIMINNALLISET MENESTYSTEKIJÄT Käyttäjäkokemus Konseptointi Kommunikointi Kansainvälistyminen Verkostossa toimiminen Tietojenkäsittely Luovuus 2. TEKNINEN OSAAMINEN Tuotekehitys Systeemiosaaminen Tuotanto- ja valmistustekniikka Hankinta ja logistiikka Automaatio ja ICT Energia ja ympäristö Mekaniikka & materiaalit Luonnontieteet & matematiikka 1. KAUPALLINEN OSAAMINEN Laskenta ja talousteoria Markkinointi ja myynti Logistiikka ja palvelutalous Rahoitus Yrittäjyys Yritysjuridiikka Brandinhallinta
Verkoston johtaminen Systeemiajattelu Valmistusmenetelmät ja -teknologiat Maailman paras tuotekehitystiimi Ihmisten johtaminen Optimointi Tekniikan ammattilainen Yrittäjyys Kommunikointi IPR:ien hallinta Elinkaariosaaminen Liiketoiminta ja innovaatioprosessit Verkostossa toimiminen Kansainvälisyys Asiakkuudet Asiakaskeskeisyys Käyttäjäkokemus Teollinen muotoilu Brandinhallinta Maailman paras tuotekehittäjä on luonteeltaan yrittäjä, joka etsii asiakaspinnasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisuuden, analysoi tarpeen suunnitteluraamiksi ja luo valitun tiimin kanssa kansainvälisen konseptin, tuotteet ja palvelun sekä toimivan ansaintamallin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.
Maailman paras myynti- ja markkinointitiimi Mahdollisuuksien näkeminen Tavoitteellisuus Profiili kilpailuympäristössä Markkinoinnin ammattilainen Sosiaaliset taidot Myyntiprosessi Hinnoittelu Asiakassuhteen hoitaminen Maine Esiintymis- ja neuvottelutaidot Kansainvälisyys Tuote- ja toimitusprosessit Yritystalous Brandinhallinta Asiakastoimiala ja asiakasnäkökulma Maailman paras myynti- ja markkinointitiimi tuntee asiakastoimialan ja sen avaintoimijat; hallitsee myyntiprosessin asiakas- ja kumppanuussuhteen luomisesta myyntiin ja asiakas- ja kumppanuussuhteen pitkäjänteiseen hoitamiseen saakka; tuntee oman tuotteensa, palvelunsa ja tarjoamansa kumppanuuden kilpailuedut ja ymmärtää kilpailuympäristön toimintaperiaatteet.
Maailman paras avainhenkilötiimi Verkoston johtaminen Tavoitteellisuus Kommunikointi Luovuuteen kannustaminen Esimiestyön ammattilainen Itsensä toteuttaminen Sosiaaliset taidot Uskottavuus ja luottamus Kannustus Suunnan näyttäminen Innostus Kuunteleminen ja kuuleminen Yritystalous Tilannetaju ja tunneäly Kyseenalaistaminen Palkitseminen Maailman paras esimies on suunnan näyttäjä ja innostuksen luoja, joka saa tiimin näkemään mahdollisuudet; keskittämään energiansa yhdessä kohti tavoiteltavaa suuntaa; haastamaan valittu suunta ja tuomaan siihen uusia näkökulmia; arvostamaan toisiaan täydentävää erilaisuutta; luomaan parhaat pelisäännöt ja toimintamallit sekä työskentelemään määrätietoisesti ja luovasti yhdessä strategiatavoitteiden saavuttamiseksi.
Korkeakoulut tavoittavat pienen ja epätyypillisten yritysten joukon OLEMASSA-OLEVAT KONTAKTIT INNOVATIIVISET JA KASVUYRITYKSET 1. LUOTTAMUKSEEN PERUSTUVA AVOIMUUS KAIKKI KONE- JA METALLI- TUOTETEOLLISUUDEN YRITYKSET 2. KONTAKTIN LUOMINEN JA YHTEISTYÖN AIKAANSAAMINEN OSUUS BKT:STA, INNOVAATIOSTA, TYÖPAIKOISTA JNE.
Yritykset kohtaavat ammattiosaajien vajeen AMMATTI- OSAAJIA TEKNIKOITA INSINÖÖREJÄ DIPLOMI- INSINÖÖREJÄ TRI Henkilöstön tarve yrityksissä (100 %) ennen nyt AMMATTI- OSAAJIA INSINÖÖREJÄ DIPLOMI- INSINÖÖREJÄ TRI
Elämän kestävän oppimisen perusta rakennetaan kouluissa STRATEGISEN OSAAMISEN SOVELTAMINEN OSAAMISTEN KIRJO YRITYKSEN TOIMINTA OPPILAITOSTEN TOIMINTA HANKINTAOSAAMINEN TUOTEKEHITYSOSAAMINEN TUOTANTO-OSAAMINEN TEKNINEN JA KAUPALLINEN PERUSOSAAMINEN TOIMINNALLISET MENESTYSTEKIJÄT JOHTAMISOSAAMINEN Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoloaikana. Peruskoulu Lukio Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Työelämä Aikuiskoulutus Elinikäinen oppiminen
Mielikuviin vaikuttaminen, oikeaa tietoa ammateista Kohdistettu rekrytointi, yhteisrekrytointi, jne. Tulevaisuuden osaamistarpeiden luotaaminen, osaamisstrategia Pitkäjänteinen yhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa Oppivat verkostot Yritysten osaamispääoman aineksia Työperäinen maahanmuutto TULEVAT TYÖNTEKIJÄT OSAAVA HENKILÖSTÖ Perehdyttäminen ja täsmäkoulutus LÄHTEVÄT TYÖNTEKIJÄT Motivointi, työssä jaksaminen ja jatkaminen Kokemustiedon siirtäminen ja tallentaminen Yrityksen alumniverkostosto Kannustus ja tuki uuden oppimiseen, oman osaamisen päivittäminen Osaamisen ja tiedon hallinta Paikallisen sopimisen tarjoama joustavuus Tehtäväkierto, osaajatiimit, yksilölliset urapolut Asenteet, arvot, tapa toimia, positiivisuus