Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 17.11.2016 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n lausunto sivistysvaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 :n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a :n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (HE 206/2016 vp) Lausunnon keskeinen sisältö Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Hallituksen esityksessä 206/2016 vp esitetään oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (7 2 mom) muutettavaksi siten, että kuraattorina voi toimia vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, tai henkilö, joka on suorittanut muun tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö, sekä psykologin palveluja. Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry ei kannata kuraattorin kelpoisuuden väljentämistä vaan esittää, että kuraattorin kelpoisuutta koskeva OHL:n 7 2 mom muutetaan vastaamaan 1.3.2016 voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaisia ammattinimikkeitä seuraavasti: Kuraattorina toimivan henkilön on oltava vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 tai 8 :n 1 momentissa tarkoitettu ammattihenkilö. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö sekä psykologin palveluja. Kuraattorin kelpoisuuden tulee olla linjassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän (7 ) ja sosionomin (8 1 mom) sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 määrittelee kuraattorin tehtävän sosiaalipalveluksi, jota toteuttavat sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaiset ammattihenkilöt. Kuraattorin työtä määrittelee myös laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015, 3 ). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 18 :n mukaan alaikäisen itsenäiseen asiakkuuteen edellytetään sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön arviota. Kuraattorin kelpoisuuden väljentämisesitys johtaisi siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelisi laillistettuja ja ei laillistettuja kuraattoreita. Sosiaalihuollon ja sosiaalityön osaaminen ei saa heikentyä kouluissa ja oppilaitoksissa. Kuraattorien työ on sosiaalihuollon ja lastensuojelun osaamiseen kytkeytyvää varhaista tukea. Kaikkien kuraattorien tulee olla laillistettuja ammattihenkilöitä kuten muutkin oppilashuoltopalveluja antavat henkilöt (psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit).
Kuraattorin kelpoisuuden väljentämisesityksestä seuraisi se, että oppilaiden, opiskelijoiden ja perheiden näkökulmasta yhdenvertaisuus kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun suhteen ei toteutuisi eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Oikeuskansleri on huomauttanut useasti ennen oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantuloa, ettei yhdenvertaisuus opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa toteudu, mutta ongelmia on ollut myös palvelujen sisällön ja laadun osalta kuraattorien monenlaisen koulutuspohjan vuoksi. Esitys voisi myös johtaa kanteluihin siitä, että kuraattorin antama palvelu ei ole laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa palvelua. Se, millä koulutuksella ja osaamisella kuraattori tekee asiakastyötä oppilaiden ja opiskelijoiden parissa, on oikeusturvakysymys. Huoltajien ja asiakkaiden on tiedettävä, kuka heitä palvelee ja millä koulutuksella. 12 Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan esitetään kirjattavaksi vain se, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Olisi kuitenkin tärkeää kirjata suunnitelmaan myös tarkempi arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 35 a Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa Päätöksenteon siirtäminen rehtorin vastuulle 35 a :ssä esitetyissä asioissa on kyseenalainen siinä mielessä, että kun ammattiopistossa on vain yksi rehtori (ammatillisen koulutuksen johtaja) ja hänen johdettavanaan esim. 20 toimipistettä, päätöksenteon nopeus ei välttämättä toteudu, vaikka päätöksenteko siirtyisi rehtorille esitetyissä asioissa. On myös huolehdittava siitä, että opiskelijan oikeusturva toteutuu, jos rehtori tekee em. päätöksiä. Kuraattorin kelpoisuuden taustaa ja lausunnon perusteluja Oppilashuoltokomitea (1973) teki tarkan tehtäväanalyysin kuraattorin tehtävistä ja päätyi esittämään sosiaalityöntekijän koulutusta kuraattorin kelpoisuudeksi, joka sitten asetuksella vahvistettiin koulukuraattorin kelpoisuudeksi vuonna 1990 säädettäessä koulukuraattoreista lastensuojelulaissa ja -asetuksessa. Kuraattorin työ määriteltiin sosiaalityöntekijän tehtäväksi myös STM:n oppilashuollon lainsäädäntöä uudistavissa selvityksissä (2006 ja 2009). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) säätämisen yhteydessä 2013 kuraattorin kelpoisuus kuitenkin madallettiin sosionomin (sosiaaliohjaajan) tutkintoon sosiaalityöntekijöiden työvoimapulan takia, ei siis tehtävän vaativuuden takia. Silloinen opetusministeri Krista Kiuru kertoi vastauksessaan (10.3.2014) kansanedustaja Jari Myllykosken kirjalliseen kysymykseen (KK74/2014 vp, 14.2.2014), että "Oppilas- ja opiskeluhuoltolain valmistelun aikana oli tiedossa, että sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, joten kelpoisuutta lievennettiin tietoisesti sosiaalialan AMK-tutkinnon suorittaneisiin sosionomeihin, koska heitä on saatavilla kaikkialla Suomessa." Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 2 mom mukaan kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n (sosiaaliohjaaja) mukainen kelpoisuus. Lisäksi jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3
:n (sosiaalityöntekijä) mukainen kelpoisuus. Tämä ohjeistus on ollut selkeä, jonka mukaisesti kunnissa lähdettiin toteuttamaan kuraattorien rekrytointia 1.8.2014 alkaen. Joulukuussa 2015 ilmestyi Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön soveltamisohje (STM:n Kuntainfo 13 a/2015), jossa yllättäen oli uusi tulkintaohje kuraattorin kelpoisuudesta. Sen mukaan kuraattorin kelpoisuutta koskevia säännöksiä on tulkittu siten, että kuraattorin tehtävään soveltuu myös alalle soveltuva yhteiskunta- tai käyttäytymistieteiden korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Tällainen kuraattorin kelpoisuuden laajentaminen ilman minkäänlaisia perusteluja herätti kentällä suurta ihmetystä ja epätietoisuutta siitä, millä kelpoisuudella kuraattorit oikein tulisi rekrytoida, koska esitys oli ristiriidassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :n kanssa. Samaan aikaan oli vireillä sosiaalihuollon kelpoisuuslain kumoaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti 14.12.2015 Hallituksen esitysluonnoksessa eduskunnalle sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ym., että kuraattorin kelpoisuutta koskeva oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 2 mom muutettaisiin vastaamaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaisia ammattinimikkeitä seuraavasti: Kuraattorina toimivan henkilön on oltava vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 tai 8 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö sekä psykologin palveluja. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan antanut STM:n muutosesitykselle esittelylupaa, joten kuraattorin kelpoisuutta koskevaa muutosesitystä ei otettu lopulliseen hallituksen esitykseen sosiaalihuollon kelpoisuuslain kumoamiseksi (HE 14/2016 vp) helmikuussa 2016. Syksyllä 13.9.2016 ilmestyneessä nyt käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä edeltäneessä lakiluonnoksessa esitettiin kuraattorin kelpoisuuden väljentämistä siten, että kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ilman mitään sosiaalialan/sosiaalityön opintoja. Lausuntokierroksen jälkeen tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä esitetään edelleen kuraattorin kelpoisuusehdon väljentämistä siten, että kelpoinen kuraattorin tehtävään olisi myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että nykyistä kuraattorin kelpoisuussäännöstä on arvosteltu liian kapea-alaiseksi. Mihin tämä väite perustuu? Kovin kapea-alaisesta osaamisesta ei voi olla kysymys, koska kuraattorin tehtävää voi tehdä sekä sosionomin (AMK ja YAMK) että sosiaalityöntekijän tutkinnoilla. Kuraattoreina toimivien sosiaalityöntekijöiden osaaminen on hyvin laaja-alaista, koska hyvin monet heistä ovat opiskelleet sivuaineina mm. sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa, psykologiaa, kasvatustiedettä tai erityispedagogiikkaa. Kyseinen esitys on oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 67/2013) ja eduskunnan hyväksymän oppilas- ja opiskelijahuoltolain (7 ) vastainen. HE 67/2013 mukaan kuraattorin kelpoisuuden säätäminen lain 7 :n mukaiseksi sosiaalialan
ammatilliseksi koulutukseksi nähtiin tarpeelliseksi, jotta oppilaat ja opiskelijat saataisiin yhdenvertaiseen asemaan palvelujen laadun osalta eri kunnissa. Lisäksi sivistysvaliokunta korosti oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevassa mietinnössään (14/2013 vp) erityisesti, että jatkossa on koulutettava riittävästi koulukuraattorin tarkennettuja kelpoisuusehtoja täyttävää henkilökuntaa eli sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Hyväksyessään oppilas- ja opiskelijahuoltolain eduskunta edellytti vastauksessaan (EV 218/2913 vp) myös kyseisen lain toimeenpanon arviointia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa lain arvioinnin vuosina 2016-2017 opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänantona. Karvi valmistelee parhaillaan arviointimittareita. Arvioinnin valmistuttua Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee antaa asiasta selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle kevätistuntokaudella 2018 (SiVM 14/2013 vp). Vasta tuon arvioinnin valmistuttua saadaan valtakunnallisesti tietoa opiskeluhuollon vaikuttavuudesta, tehostumisesta, palvelujen saatavuudesta ja henkilöstön riittävyydestä ja mihin suuntaan opiskeluhuoltoa tulisi kehittää. Miksi kuraattorin kelpoisuutta oltaisiin muuttamassa nyt, kun oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi ei ole vielä edes valmistunut? Hallituksen esitys ei myöskään ole linjassa 1.3.2016 voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän (7 ) ja sosionomin (8 ) sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Kyseinen esitys johtaisi siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa lisääntyisi sellainen kuraattorihenkilöstö, jolla ei ole laillistettua sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyyttä/kelpoisuutta. Esitys ei ole linjassa senkään kanssa, että kaikki opiskeluhuoltopalveluja antavat henkilöt (kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, lääkärit) olisivat laillistettuja ammattihenkilöitä. Esityksestä seuraisi myös se, että oppilaiden, opiskelijoiden ja perheiden näkökulmasta yhdenvertaisuus kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun suhteen ei toteutuisi eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (7 ) säädetyillä kuraattorin kelpoisuuksilla (sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja) on ollut tarkoitus päästä siihen, että kuraattoripalveluja antavilla henkilöillä on sosiaalialan ammatillinen koulutus aikaisemman koulutuksellisen kirjavuuden sijasta. Esitys kuraattorin kelpoisuuden muuttamisesta toisi koulutuksellisen kirjavuuden takaisin. Monenkirjavat ammattiryhmät tarjoaisivat erilaista palvelua riippuen koulutustaustasta. Oppilaat ja opiskelijat olisivat epätasa-arvoisessa asemassa palvelujen laadun osalta. Esitys on vastoin oppilas- ja opiskelijahuoltolain sitä tarkoitusta (2, kohta 4), että lailla turvataan opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Oikeuskansleri on huomauttanut useasti ennen oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantuloa, ettei yhdenvertaisuus opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa toteudu, mutta ongelmia on ollut myös palvelujen sisällön ja laadun osalta kuraattorien monenlaisen koulutuspohjan vuoksi. Esityksen perusteluissa todetaan, että kuraattoripalvelu on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n mukaan sosiaalipalvelua. Näin ollen kuraattorilta tulee edellyttää sosiaalialan ammatillista koulutusta, sosiaalityöntekijää tai sosionomia. Nykyisin kuraattorin tehtäväkenttä on laaja ja haastava oppilaiden ja opiskelijoiden moninaisista ja vaikeista ongelmista johtuen. Asiakastyön paine on suuri ja työtä pitää tehdä oppilas- ja
opiskelijahuoltolaissa säädettyjen määräaikojen puitteissa. Kuraattorin työssä tarvitaan vankkaa, monipuolista ja laaja-alaista sosiaalityön sisällön osaamista sekä sosiaalityön menetelmien ja prosessien hallintaa kuraattorin toimiessa koulussa sosiaalihuollon, sosiaalityön ja lastensuojelutyön asiantuntijana. Toisella asteella varsinkin ammatillisella puolella kuraattorin on hallittava monenlaisia sosiaalityön aloja. Työnkuva on enemmän sosiaaliasiamiehen laaja työnkuva, jossa yhdistyy kaikki mahdolliset palvelujärjestelmät kuten esim. Kelan palvelut, TE-palvelut, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset ja kunnalliset lastensuojelulaitokset jne. ja käytännön työ opiskelijoiden ja henkilöstön parissa. Työ on jo nyt vastaavan kuraattorin määrittelyn mukaista ja jopa sen ylittävää toisella asteella. Esityksessä ei huomioida ammatillisen koulutuksen järjestäjien erilaisia järjestämismuotoja. Esim. koulutuksen järjestäjä sijaitsee seitsemän kunnan alueella ja opiskelijat tulevat noin 20 kunnasta. Lisäksi nuorisoasteeseen yhdistetään vuonna 2017 aikuispuolen koulutus. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakaskunta muodostuu vuodesta 2017 alkaen yli 15-vuotiaista henkilöistä perheineen. Esityksessä ei myöskään huomioida niitä lisävelvoitteita, jotka tulevat nuorisolain (72/2006, 7 c ) alle 25 -vuotiaiden opintojen keskeytyksestä ja sosiaalihuoltolain 8-9 säädöksistä (kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä). Tukea tarvitsevat useat toisen asteen erityisopiskelijat. Myös maahanmuuttajia on yhä kasvava lukumäärä opiskelijoista, jotka ovat erityistä tukea tarvitsevia. Tilannetta toisella asteella mutkistaa myös ammatillisen koulutuksen säästöt (reformi), mikä vähentää henkilökuntaa. Sen myötä opetustunnit vähenevät ja sitä kautta myös opiskelijoiden ohjaus vähenee. Kuraattorin kelpoisuuden muutosta esityksessä perustellaan norminpurkutarpeella ja työvoimapulalla. Kelpoisuusehtojen muutos ei tuo säästöä, joten miksi se tehtäisiin, sillä nykyisellä koulutuspohjalla olevia kuraattoreita ja vastaavia kuraattoreita on saatavilla. Miksi kelpoisuuden muutosesitys kohdistuu taas ja vain kuraattoreihin? Oppilashuoltolain edellyttämät palveluketjut eivät ole kunnossa. Tällä hetkellä puuttuu esim. koko joukko psykologeja (esim. noin 50 %:ssa oppilaitoksista ammatillisella puolella ei ole psykologin palveluja käytössä), eikä heidän pätevyyksiään ehdoteta väljennettäväksi sen vuoksi, että olisi helpompi rekrytoida uusia työntekijöitä. Tässä mielessä koko esitys on syrjivä ja loukkaa oikeudenmukaisuuden käsitystä. Väljentämällä kuraattoreiden kelpoisuusehtoja vaarantuvat lasten ja nuorten oikeudet palveluihin ja etuisuuksiin. Kyseisellä kuraattorin kelpoisuuden väljentämisesityksellä ei pitäisi lähteä heikentämään yhdenvertaisuutta kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun osalta varsinkin, kun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt eivät ole laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, jos heillä ei ole suoritettuna sosiaalityön yliopistollisia pääaineopintoja tai sosionomin tutkintoa. Esitys voisi myös johtaa kanteluihin siitä, että kuraattorin antama palvelu ei ole laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa palvelua. Yleisesti koko kuraattoritoiminta on tehtävä läpinäkyväksi. Huoltajien ja asiakkaiden on tiedettävä, kuka heitä palvelee ja millä koulutuksella. Hanna Gråsten-Salonen Puheenjohtaja Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry