Suhdanne-ennuste 1-11 Helmikuu 1 Teollisuustuotannon ja vähittäiskaupan määrä 1 1 kk:n -muutos 1 Vähittäiskauppa - -1-1 - Teollisuustuotanto - -3 3 kk:n liukuva keskiarvo 7 8 9
n suhdanne-ennuste Helmikuu 1 Kysyntä ja tarjonta Määrän muutos, 9e 1e 11e Bruttokansantuote -7, 1,, Tuonti -3,,, Vienti -,3,, Yksityinen kulutus -,,8 1, Julkinen kulutus,7,, Yksityiset investoinnit -1, -,, Julkiset investoinnit,1, -, Varastojen muutos* -1,,, * Sisältää tilastollisen eron. Vaikutus BKT:n kasvuun, -yksikköä. Muita keskeisiä ennusteita 9e 1e 11e Kuluttajahintojen muutos,,,8 1, Ansiotason muutos, 3,9 3,, Työttömyysaste, 8, 9,9 9,7 Vaihtotase, BKT:stä 1,,, Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä, BKT:stä -, -, -3, Julkisyhteisöjen EMU-velka, BKT:stä 1, 7, 1,
Suhdanne-ennuste 11..1 Suomen talous elpyy hitaasti Yhdysvaltojen ja euroalueen taloudet nousivat vuoden 9 jälkipuoliskolla ylös taantuman pohjalta elvytyksen voimalla. Kasvun jatkuminen edellyttää, että yksityinen sektori kykenee vuonna 1 ottamaan vastuun talouden kehityksestä elvytystoimien vaikutusten väistyessä. Kiinassa voimakas elvytys uhkaa jo ylikuumentaa talouden. Ennätyskevyt rahapolitiikka jatkuu euroalueella kuluvana vuonna. Ohjauskorkoa nostetaan vasta, kun talouskasvu on vakaamalla pohjalla ja työmarkkinoilla käänne parempaan on tapahtunut. Ensimmäinen koronnosto ajoittunee aikaisintaan aivan tämän vuoden lopulle. Euriborkorot kääntyvät vähitellen nousuun jo kuluvan kevään aikana. Suomen talous nousee hitaasti taantuman pohjalta. Vienti elpyy vähitellen ja kotitalouksien vahva luottamus nostaa kulutusta. BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna vain hieman yli yhden prosentin. Vuonna 11 tuotannon kasvun ennustetaan nousevan, prosenttiin, kun työmarkkinoiden vakautuminen tukee kotimarkkinoiden nousua ja viennin veto voimistuu. Maailmantalous Maailmantalous elvytyksellä kasvuun Maailmantalous supistui vuonna 9 ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Globaalin talouskriisin syvin vaihe ohitettiin viime vuoden kesään mennessä. Vuoden jälkipuoliskolla kansainväliset kauppavirrat voimistuivat ja niin kehittyvät kuin kehittyneetkin taloudet kääntyivät uudestaan kasvuun. 18 1 1 1 1 8 Maailmankauppa Tuonnin määrä, ind. =1 Kehittyvät maat Maailma Kehittyneet maat 1 3 7 8 9 Kriisin pysähtyminen ja maailmantalouden yllättävän nopea käänne kasvuun ovat suurelta osin seurausta onnistuneesta talouspolitiikasta. Hallitusten ja keskuspankkien elvyttävät toimet vakauttivat rahoitusmarkkinat nopeasti ja pitivät kysyntää yllä maailmantaloudessa. Sijoitusmarkkinoiden voimakas elpyminen vuoden 9 aikana kuvasti sijoittajien luottamusta elvytystoimien tehoon. Osakeindeksit kohosivat kehittyneissä maissa yleisesti yli maaliskuun pohjatasoiltaan, ja kehittyvissä Lähde: CPB - - - -8-1 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Kausitasoitetut sarjat 98 99 1 3 7 8 9 Yhdysvallat Euroalue Japani 1
maissa nousu oli vuoden mittaan vielä rivakampaa. Omaehtoinen yksityisen sektorin kulutus- ja investointikysyntä on edelleen heikkoa suurimmassa osassa kehittyneitä teollisuusmaita. Kuluvan vuoden suurin haaste maailmantaloudessa on elvytystoimista irrottautuminen. Liian nopea talouspolitiikan kiristäminen johtaa uuteen taantumaan, mutta liian pitkään jatkuva elvytys luo paineita varallisuusarvojen liian nopealle nousulle ja uhkaa julkisten talouksien kestävyyttä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti tammikuussa maailmantalouden kasvuennustettaan tälle vuodelle 3,9 prosenttiin. Kansainvälisen kaupan ennustetaan kasvavan,8 vuoden 9 yli 1 prosentin romahduksen jälkeen. Vuodelle 11 IMF ennustaa noin, -yksikköä tätä vuotta nopeampaa maailman BKT:n ja kaupan kasvua. 1 1 - -1-1 7 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Intia Kiina Venäjä 1 3 7 8 9 Ind. Keskeisiä osakeindeksejä OMX Helsinki CAP Ind. 1 8 1 Globaalit kauppaepätasapainot uhkaavat edelleen hidastaa maailmantalouden paluuta kestävään kasvuun. Taantuman myötä epätasapainot ovat pienentyneet, mutta ilman merkittäviä talouspolitiikan muutoksia ylijäämämaissa kauppavirtojen tasapainottaminen ei tule onnistumaan. Liian monet suuret maat tavoittelevat viennistä kasvumoottoria talouteensa. 3 Euro Stoxx S&P 1 7 8 9 1 Lähde: Reuters Ecowin 1 1 1 8 Yhdysvaltojen talous irti taantumasta Vuodesta 9 muodostui myös Yhdysvalloissa tuotannon kasvun mielessä heikoin vuosikymmeniin. Kokonaistuotanto väheni, prosenttia edellisvuodesta, kun sekä kotimainen kysyntä että vienti supistuivat edellisvuoteen verrattuna. Nopein tuotannon romahdus ajoittui aivan vuoden alkuun. Jo toisella vuosineljänneksellä talous alkoi vakautua, ja vuoden jälkipuoliskolla Yhdysvaltojen talous kääntyi kasvuun. Vuoden 9 viimeisellä neljänneksellä tuotannon kasvu kiihtyi 1, prosenttiin edellisestä 1 1 - -1-1 - - Lähde: BEA Kysyntäerät Yhdysvalloissa määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Yksityinen kulutus Julkinen kulutus ja investoinnit Yksityiset investoinnit Vienti 1 3 7 8 9
neljänneksestä (eli,7 prosenttiin vuositasolle korotettuna). Yli puolet kasvusta aiheutui kuitenkin siitä, että yritykset supistivat varastojaan huomattavasti aiempia neljänneksiä vähemmän. Tämä tuotannon kasvua nostava varastovaikutus on väliaikainen ja se vaimenee kuluvan vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutusmenojen pudotus kääntyi nousuksi vuoden 9 loppupuolella. Liittovaltion elvytystoimet ovat nostaneet kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvuun. Sijoitusmarkkinoiden voimakas elpyminen ja asuntojen hintojen laskun pysähtyminen on nostanut kotitalouksien varallisuutta, mutta vasta vajaa puolet kriisin aikana aiheutuneista varallisuusarvojen menetyksistä on palautunut. Työttömyys on kivunnut 1 prosentin tuntumaan. Työmarkkinat ovat vakautumassa, viime kuukausina työpaikkoja on kadonnut selvästä aiempaa vähemmän. Yhdysvaltojen taloudessa on monia myönteisiä merkkejä. Kotitalouksien kulutuksen elpyminen on erittäin tärkeää. Kotitalouksien tuloja on tuettu liittovaltion elvytysohjelmilla, ja elvytyksen tehon vaimentuessa vaarana on, että kulutuksen kasvu hidastuu. Yritysten investointien pudotus on kääntynyt pieneksi nousuksi, ja vienti erityisesti Aasiaan kasvaa vauhdilla. Kuluttajien luottamus Yhdysvalloissa Ind. 198=1 18 1 Nykytilanne 1 1 1 8 Odotukset 98 99 1 3 7 8 9 1 Lähde: Conference Board Asuntohinnat Yhdysvalloissa S&P Case-Shiller-indeksi Ind. 31.1.=1 18 1 1 1 1 1 3 7 8 9 1 suurkaupunkialuetta suurkaupunkialuetta Koko maa Liittovaltion budjettialijäämä on paisunut yli 1 prosenttiin kokonaistuotannosta ja liittovaltio tulee tasapainoilemaan elvytyksen jatkamisen ja julkisen talouden tervehdyttämisen välillä. Konsensusennusteiden mukaan Yhdysvaltojen BKT:n kasvun odotetaan kiihtyvän lähes kolmeen prosenttiin kuluvana vuonna. Kasvun pysyminen tällä tasolla vuonna 11 edellyttää yksityisen kysynnän selvää vahvistumista, kun julkisten toimien ja varastosopeutuksen vaikutukset alkavat väistyä. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on pitänyt ohjauskorkonsa tavoitetason -, prosentin 3 11 1 9 8 7 3 Uudet työpaikat ja työttömyysaste Yhdysvalloissa 1 Työttömyysaste Uudet työpaikat 98 99 1 3 7 8 9 1 8 - - - -8-1
haarukassa jo yli vuoden. Inflaatio on kiihtynyt raaka-aineiden, erityisesti öljyn, voimakkaiden hintavaihteluiden takia. Vertailutason noustessa inflaatio tulee laskemaan, ja runsas vapaa tuotantokapasiteetti ja korkea työttömyys pitävät hintapaineet pitkään vaimeina. 1 Kysyntäerät Euroalueella määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Fed tulee todennäköisesti vetäytymään ns. määrällisen elvyttämisen toimista vuoden 1 aikana. Ensimmäiset koronnostot toteutetaan vasta aikaisintaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mikä edellyttää työttömyyden selvää laskukäännettä. Fed tasapainoilee tuotantoa ja työllisyyttä tukevan elvyttävän rahapolitiikan jatkamisen ja toisaalta varallisuushintojen nousun hillitsemisen välillä. Julkinen kulutus - Investoinnit Yksityinen kulutus -1-1 Vienti - 1 3 7 8 9 Euroalueen maiden kehitys epäyhtenäistä 1 Luottamusindikaattorit Euroalueella Saldoluku Vuonna 9 euroalueen kokonaistuotanto supistui noin neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimmassa osassa euroalueen maita kokonaistuotanto kääntyi kasvuun heinä-syyskuussa. Kasvu oli peräisin julkisesta kysynnästä, varastojen lisäyksestä ja viennin hienoisesta lisääntymisestä. Eräissä maissa BKT:n supistuminen on kuitenkin jatkunut pidempään, kuten Espanjassa ja Kreikassa. Viimeaikaiset indikaattori- ja tilastotiedot viittaavat talouskasvun jatkuvan kuluvana vuonna. Yritysten luottamus on palautunut, ja odotukset lähikuukausille ovat myönteiset. Lisäksi teollisuuden uudet tilaukset ovat kääntyneet kasvuun, mikä ennakoi teollisuustuotannon kasvua. Kotitalouksien luottamus talouteen vahvistui euroalueella vuoden 9 aikana, mikä vakautti yksityisten kulutusmenojen pudotuksen. Kulutuksen kasvua kuitenkin rajoittaa edelleen työllisyyden heikko kehitys. Euroalueen työttömyysaste nousi 1 prosenttiin vuoden 9 lopulla. Euroalueen maiden välillä on suuria eroa työllisyyskehityksessä. Saksassa työttömyysaste vuonna 9 oli Teollisuus -1 - Kotitaloudet -3-98 99 1 3 7 8 9 1 Työttömyysasteita* Euroalueella 18 1 Espanja 1 1 Euroalue 1 8 Saksa * Kausitasoitettu Alankomaat 97 98 99 1 3 7 8 9
7, prosenttia, kun se Espanjassa nousi yli 19 prosenttiin. Työttömyyden ennustetaan pahenevan myös kuluvana vuonna. Euroalueen maiden väliset erot tuotannon ja työllisyyden kehityksessä tulevat kasvamaan kuluvan vuoden aikana. Tämä johtuu talouksien erilaisista rakenteista. Osa jäsenmaista pääsee nopeammin mukaan maailmantalouden nousuun, osassa maita kotimarkkinoiden heikkous, asuntomarkkinoiden sopeutuminen ja hintakilpailukykyongelmat viivyttävät paluuta kasvu-uralle. Euroalueen BKT:n kasvu jää konsensusennusteiden mukaan 1-1, prosentin haarukkaan tänä ja ensi vuonna. Euroalueen maat ovat elvyttäneet runsaasti taantuman aikana. Budjettialijäämien painaminen alle Maastrichtin sopimuksen asettaman kolmen prosentin rajan tulee viemään useamman vuoden. Julkisten talouksien heikko tila on näkynyt muun muassa sijoittajien luottamuksen heikentymisenä yksittäisiä euromaita kohtaan. Euroalueella joudutaan kiinnittämään lähivuosina erityistä huomioita jäsenmaiden julkisen talouden kestävyyteen. Julkisen talouden kestävyyteen on kiinnitettävä huomiota myös koko yhteisvaluutta-alueen uskottavuuden vuoksi. - - - -8-1 -1-1 -1,,, 3,, 1,, EKP:n ohjauskorko ja 3 ja 1 kuukauden euriborit EKP:n ohjauskorko 99 1 3 7 8 9 1 Lähde: Suomen Pankki Julkisen talouden alijäämät Euroalueella BKT:stä 9e 1e 11e Kr Ir Es Ra EA It Sa Lähde: EU:n komissio, Marraskuu 9 1 kk euribor 3 kk euribor Euroalueella korot maltilliseen nousuun Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa 1, prosentin tasolla vuoden 9 toukokuusta lähtien. EKP on tarjonnut koko talouskriisin ajan eurooppalaisille pankeille niin paljon luottoja ohjauskorolla kuin pankit haluavat. Runsas likviditeetti on painanut lyhyet markkinakorot ohjauskoron alapuolelle. Euriborkorkojen laskuun on vaikuttanut myös rahoitusmarkkinoiden luottamuksen kohentuminen, joka on supistanut rahamarkkinoiden riskilisiä. Vakuudettoman ja vakuudellisen rahan hintaero vuosina 7-1,,, euribor-eurepo (1 kk) 1,8 1, 1, 1, 1,,8,,, euribor-eurepo (3 kk), 1/7 7/7 1/8 7/8 1/9 7/9 1/1 7/1
EKP alkaa asteittain rajoittaa rahamarkkinoiden likviditeettiä kuluvan vuoden aikana. Pidemmistä -1 kuukauden operaatioista luovutaan, ja lyhyemmissä operaatioissa siirrytään todennäköisesti vähitellen huutokauppamekanismiin ja säätelemään luottojen määrää. Nämä toimet kääntävät euriborkorot vähitellen kevään aikana nousuun. Ensimmäiset ohjauskoron nostot ajoittuvat aikaisintaan vasta aivan loppuvuoteen 1. Inflaatio-odotusten noususta ei ole merkkejä, ja runsas vapaa tuotantokapasiteetti pitää inflaatiopaineet pitkään kurissa. Myös vahva euro vähentää EKP:n koronnostohaluja. 1 kuukauden euriborin odotetaan nousevan kahden prosentin tasolle vuoden 1 lopulla, ja maltillinen nousu jatkuu vuoden 11 aikana. Kiinaa uhkaa ylikuumeneminen Globaali taantuma leikkasi tuntuvasti Kiinan vientiä ja investointeja viime vuoden alkupuolella. Kiina käynnisti nopeasti mittavan talouden elvytyspaketin, joka voimisti nopeasti talouskasvua viime vuoden loppua kohti. BKT:n kasvu ylsi vuonna 9 lähes 9 :iin. Jättimäisen investointeihin painottuvan talouden elvytyspaketin ansiosta Kiinan kasvu on pitkälti infrastruktuuriin ja teollisuuden tuotantokapasiteettiin kohdistuvien investointien varassa. Myös vienti alkoi elpyä viime vuoden loppua kohti, vaikka jäikin määrältään edellisvuotista pienemmäksi. Kuluvana vuonna myös yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan, vaikka sen merkitys Kiinan taloudelle on verraten pieni. IMF ennustaa Kiinan talouskasvun yltävän 1 prosenttiin tänä vuonna. Mittavan finanssi- ja rahapoliittisen elvytyksen pelätään kuumentavan taloutta liikaa. Etenkin osake- ja kiinteistömarkkinoilla omaisuusarvojen nousut ovat olleet voimakkaita. Ylikuumenemisen riskin pienentämiseksi Kiina on viime kuukausina kiristänyt rahapolitiikkaansa ja pankkien luotonantoa on rajoitettu. Talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena pidetään kuiten- 7 3 1, 1, 1, 1,3 1, 1,1 1,,9 1 1 1 1 8 USD Ind. BKT:n määrä Kiinassa muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 1 3 7 8 9 Kiinan ostopäällikköindeksi ja osakeindeksi Shanghai Composite Ostopäällikköindeksi 7 8 9 1 Lähteet: Kiinan tilastovirasto ja Reuters EcoWin Euron arvo dollareina,8 99 1 3 7 8 9 1 Lähde: Suomen Pankki Ind. 7 3 1
kin kasvun ja työllisyyden tukemista, mikä merkitsee elvytyksen jatkamista ylikuumenemisriskeistä huolimatta. Kiina nousi viime vuonna maailman suurimmaksi vientimaaksi. Pidemmällä aikavälillä kestävän kasvun ylläpitäminen edellyttää, että talouskasvun rakenne muuttuu nykyistä enemmän kotimaiseen kulutukseen perustuvaksi. Tätä tavoitetta tukisi Kiinan valuutan juanin revalvointi, jota kauppakumppanit ovat vaatineet. Suomen lähialueet Venäjä hitaaseen kasvuun Kansainvälinen rahoituskriisi ja energiaraakaaineiden hintojen romahdus ajoivat Venäjän syvään taantumaan viime vuonna. Kokonaistuotanto supistui noin 8 prosenttia. Vuoden jälkipuoliskolla Venäjän talous vakautui ja kääntyi jälleen kasvuun. Tärkeimmän vientituotteen, eli raaka-öljyn, maailmanmarkkinahinnan nopea nousu myötävaikutti Venäjän talouden elpymiseen. Tälle vuodelle Venäjän talousministeriö ennustaa noin 3 prosentin kasvua. Kasvukäänne aiheutuu pääosin ulkoisista tekijöistä. Kansainvälisen talouden elpyminen on nostanut energian hintoja ja kasvattanut Venäjän vientituloja. Tulojen kasvu lisää myös kulutusta, mutta investoinnit elpyvät hitaammin. Venäjän lähivuosien kasvunäkymiin kohdistuu monia rajoitteita. Väestö vähenee ja ikääntyy, mikä merkitsee sitä, että talouskasvu riippuu pääosin tuottavuuden paranemisesta. Tuotantorakenne on pysynyt edelleen hyvin yksipuolisena. Energian öljyn ja enenevästi myös kaasun hinta määrittää hyvin pitkälle talouden tulokehityksen. Muiden toimialojen tuotannon kasvupotentiaali ja kilpailukyky ovat vaatimattomia. Investointeja tuotantorakenteen monipuolistamiseen ei ole tehty riittävästi. 3 3 1 1 1 1 Kiinan vienti, investoinnit ja pankkien luotot muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Luotot Investoinnit Vienti* 7 8 9 1 1 - -1-1 - * 3 kk:n liukuva keskiarvo Venäjän teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa määrän muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto 3 7 8 9 Öljyn hinta ja Venäjän RTS-osakeindeksi USD 1 3 7 8 9 1 Öljyn hinta (urals) Osakeindeksi RTS Ind. 3 1-1 -3-3 1 7
Baltian taloudet vakautumassa Baltian maissa globaali talouskriisi iski tilanteessa, jossa maiden taloudet olivat jo rajussa pudotuksessa. Seurauksena oli tuotannon suurempi romahtaminen kuin missään muualla EU:ssa. Nyt jyrkin pudotus on jo takanapäin, mutta nopeaa elpymistä ei ole silti näköpiirissä. EU:n komissio arvioi tuotannon edelleen supistuvan kaikissa Baltian maissa tänä vuonna, joskin viime vuotta loivemmin. Virossa tuotannon vähennys on lievin (-1 ), kun taas Latviassa ja Liettuassa BKT:n odotetaan supistuvan noin prosenttia. Vasta vuodelle 11 komissio ennakoi Baltian maihin niille melko vaatimatonta -3 prosentin kasvua. Tuotannon raju pudotus on ollut kaikissa Baltian maissa seurausta pääosin kulutuksen ja investointien voimakkaasta laskusta. Kiinteistömarkkinoiden raju pudotus on supistanut rakennustoimintaa voimakkaasti. Kotimaisen kysynnän odotetaan vähenevän edelleen myös tänä vuonna. Baltian maiden vienti ajautui ongelmiin jo ennen kansainvälistä talouskriisiä. Baltian maiden hintakilpailukyky rapautui nopean kasvun vuosina voimakkaasti. Syvä talouskriisi on kääntänyt palkat laskuun Baltian maissa, mikä korjaa vähitellen hintakilpailukykyä. Baltian maiden päävientimarkkinat, eli Saksa, Venäjä, Suomi ja Ruotsi, alkavat nousta taantumasta. Vientimaiden elpyminen alkaa vähitellen heijastua voimistuvana vientikysyntänä Baltian maissa. Kaikissa Baltian maissa julkinen sektori on joutunut rajujen saneeraustoimien kohteeksi. Julkiset vajeet ovat leikkaustoimista huolimatta revenneet suuriksi Latviassa ja Liettuassa. Viro pyrkii pitämään julkisen sektorin alijäämän Maastrichtin sopimuksen kolmen prosentin rajan alapuolella. Viron tavoitteena on liittyä euroalueeseen jo vuonna 11, mikä edellyttää hyvin tiukkaa budjettikuria. 1 1 - -1-1 - - 1 11 1 9 8 7 BKT:n määrä Baltian maissa muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Viro Latvia Liettua 1 3 7 8 9 Ind. Talouden ilmapiiri-indikaattori Baltian maissa 7 8 9 1 3 3 1 1 - -1 Latvia Viro Liettua Nimellispalkat Baltian maissa muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Liettua Viro Latvia 7 8 9 8
Ruotsissa nousun merkkejä Ruotsissa BKT supistui vuonna 9 lähes,. Vuoden loppua kohti ilmaantui kuitenkin selviä merkkejä kasvukäänteestä. Tälle ja ensi vuodelle Konjunkturinstitutet ennakoi jo varsin hyvää noin 3 prosentin keskimääräistä vuosikasvua. Talouden kasvukäänteeseen ovat merkittävimmin vaikuttaneet piristyvät vientimarkkinat sekä elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka. Viennin vetoavun ennakoidaan kuitenkin jäävän tässä noususuhdanteessa tavanomaista hieman vähäisemmäksi, koska kruunun odotetaan vahvistuvan. Kasvumoottoriksi nouseekin kulutus, sillä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat veronkevennysten ja matalien korkojen ansiosta. Investointien supistuminen sen sijaan jatkuu vielä kuluvana vuonna, sillä yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat matalia. Työttömyyden odotetaan nousevan yli 1 prosenttiin. 1 1 - -1-1 - 3 1-1 - -3 - - Saldoluku BKT ja kysyntäerät Ruotsissa määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Vienti Kotitalouksien ja teollisuuden luottamusindikaattori Ruotsissa Kotitaloudet Investoinnit Yksityinen kulutus 7 8 9 Teollisuus Julkinen kulutus BKT 98 99 1 3 7 8 9 1 Lähde. Reuters EcoWin 9
Suomen talous Hidas nousu edessä Mrd. euroa BKT:n määrä Vuodesta 9 muodostui myös Suomen taloudelle yksi heikoimmista vuosikymmeniin. BKT:n arvioidaan laskeneen viime vuonna 7, prosenttia ja työllisyys heikkeni noin 7 henkilöllä. Työpaikkojen kato jäi kuitenkin pahimpia arvioita vähäisemmäksi, ja vain puoleen 199-luvun lamavuosien luvuista. Suomen viennin määrä romahti neljänneksen puolessa vuodessa. Yksityiset investoinnit ja kotitalouksien kulutusmenot supistuivat myös voimakkaasti. Sekä vienti että yksityinen kulutus vakautuivat vuoden puoliväliin tultaessa, mutta investointien alamäki jatkui syksyn aikana. Suomen BKT kääntyikin varovaiseen,,3 prosentin, kasvuun vuoden 9 heinäsyyskuussa. Kotitalouksien kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna vajaalla prosentilla. Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää vaatimattomaksi, mutta kuluttajien vahva luottamus talouteen ja työmarkkinoiden epävarmuuden väheneminen tukevat kulutusta. Myös vuonna 11 kulutusmenojen kasvun ennustetaan hieman ylittävän tulojen kasvun. 38 3 3 Alkuperäinen Kausitasoitettu 3 1 3 7 8 9 3 1-1 - -3 - Kysyntäerät määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti 1 3 7 8 9 Maailmantalouden kauppavirrat ovat vilkastuneet vuoden 9 kesän jälkeen voimakkaasti. Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla, eli euroalueella, Ruotsissa ja Venäjällä on myös nähtävissä talouskasvun elpymistä. Suomen viennin ennustetaan kasvavan vuonna 1 maltillista, reilun neljän prosentin vauhtia, koska investointitavaroihin painottuva viennin rakenne on epäedullinen tässä suhdannetilanteessa. Vuonna 11 maailmantalouden kasvun odotetaan edelleen vauhdittuvan ja yritysten investointitarpeiden vähitellen voimistuvan. Suomen viennin kasvun ennustetaan nopeutuvan prosenttiin. 3 1-1 - -3 - Maailmankaupan ja Suomen tavaraviennin määrä muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Maailmankauppa * 3 kk:n liukuva keskiarvo Suomen tavaravienti* 1 3 7 8 9 Investointisyklin syvin vaihe ohitetaan tänä vuonna, ja vuonna 11 investointien ennakoidaan jälleen kasvavan. Asuntoinvestointien Lähteet: CPB, Tulli 1
arvioidaan lisääntyvän jo kuluvana vuonna, ja kasvu vauhdittuu vuonna 11. Asuinrakentamisen vilkastumiseen vaikuttaa asuntomarkkinoiden yllättävän nopea toipuminen. Kone- ja laiteinvestoinneissa kasvukäänteen arvioidaan ajoittuvan tämän vuoden lopulle. Saldo Yritysten suhdannenäkymät Teollisuus Suomen talouden kasvun ennustetaan yltävän tänä vuonna 1, prosenttiin viennin ja yksityisen kulutuksen vähitellen voimistuessa. Vuonna 11 myös investoinnit lisääntyvät ja maailmantalouden kasvu tukee viestikysyntää. Suomen BKT:n kasvun ennustetaan nopeutuvan ensi vuonna, prosenttiin. Varastojen muutoksen vaikutuksen tuotantoon odotetaan kääntyvän rajun supistumisen jälkeen positiiviseksi jo kuluvana vuonna. Palvelut - - Rakentaminen - -8 1 3 7 8 9 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Tuotannon kasvu näkyy työmarkkinoilla tilanteen vakautumisena kuluvan vuoden loppupuolella. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan lähelle 1 prosenttia, ja laskevan hieman jo ensi vuonna. 3 1 Saldoluku Suomalaisten kotitalouksien arvio omasta ja maan taloudesta vuoden kuluttua Talous muuttuu paremmaksi Oma talous Kotitalouksien kulutus vakautunut Kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä leimasi erityisesti viime vuoden alkupuolella suuri varovaisuus. Yksityinen kulutus supistui vuonna 9 noin kaksi prosenttia, vaikka kotitalouksien yhteenlasketut tulot kasvoivat. Vuoden loppua kohden kuluttajien luottamus Suomen talouteen vahvistui huomattavan ripeästi Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan, ja kulutuksen pudotus kääntyi jo varovaiseksi nousuksi. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kehittyvät tänä vuonna viimevuotista heikommin. Palkankorotukset jäävät selvästi aiempia vuosia matalammiksi, ja myös eläketulojen nousu jää vähäiseksi. Korkotason arvioidaan nousevan lievästi vuoden aikana. Ansiotuloverotus kiristyy hieman keskimääräisen kunnallisveron nousun ja työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Inflaation eli hintojen nousuvauhdin nopeutuminen vaimentaa myös kuluttajien reaalisen ostovoiman kehitystä. -1 - Talous muuttuu huonommaksi Suomen talous -3 1 3 7 8 9 1, Kuluttajabarometri 1 1 - -1-1 Toimialojen palkkasummat muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta* Rakentaminen * 3 kuukauden liukuvista keskiarvoista 7 8 9 Lähde:Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat Koko talous Teollisuus Palvelut 11
Tällä hetkellä kotitalouksien odotukset talouden kehityksestä ovat valoisat, vaikka huoli työllisyyden kehityksestä varjostaa edelleen näkymiä. Talouskriisin mukanaan tuoma varovaisuus on väistymässä ja kotitalouksien kulutusmenojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna vajaalla prosentilla, mikä on hieman ostovoiman kasvua enemmän. Vuonna 11 yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan kuluvaa vuotta nopeammin. Maltilliset palkankorotukset hidastavat palkansaajien tulojen kehitystä, mutta tukevat työllisyyden parantumista. Työmarkkinoiden paremmat näkymät ja työllisyyden vakautuminen vähentävät tuloepävarmuutta ja tukevat kotitalouksien ostovoiman kehitystä. Inflaatio nopeutuu hieman, mutta reaalinen ostovoima kasvaa kuluvaa vuotta enemmän. Koheneva työllisyystilanne näkyy reippaana ostokäyttäytymisenä, ja kulutuksen kasvu ylittää ostovoiman kasvun myös vuonna 11. 8 - - - 3 3 Yksityinen kulutus ja vähittäiskauppa muutos edellisen vuoden vast. ajankohdasta Yksityinen kulutus 3 7 8 9 Investointiasteita nelj. liukuvat keskiarvot Vähittäiskauppa Investoinnit yhteensä Asuntorakentaminen vilkastuu Investointien alamäki oli viime vuonna jyrkkä sekä kone- ja laitehankinnoissa että rakennusinvestoinneissa. Kuluvana vuonna investointisyklin syvin vaihe ohitetaan, vaikka investointien määrä jää edelleen edellisvuotista pienemmäksi. Vuonna 11 investointien ennakoidaan jälleen kasvavan. Asuntoinvestointien arvioidaan lisääntyvän jo tänä vuonna, ja kasvu vauhdittuu ensi vuonna. Asuinrakentamisen vilkastumiseen vaikuttaa asuntomarkkinoiden yllättävän nopea toipuminen, joka alkoi jo ennen vuoden 9 puoliväliä. Rakentamisen nousukäännettä ennakoivat rakennuslupien ja asuntoaloitusten viimeaikainen kehitys. Asuinrakentaminen painottuu tällä hetkellä julkisen sektorin tukemaan tuotantoon, vapaarahoitteinen asuinrakentaminen pysyy edelleen tavanomaista vähäisempänä. 1 1 3 3 1 1 Asuntoinvestoinnit 7 8 8 9 9 Milj. euroa Asunnot Investointien määrä pääomatavararyhmittäin* Koneet ja laitteet * Kausitasoitetut sarjat Muu talonrakennus Maa- ja vesirakennus 1 3 7 8 9 1
Muissa talonrakennusinvestoinneissa pohjakosketus on vielä edessäpäin. Alamäki jatkuu vain hieman loivempana kuin viime vuonna, eikä selvää nousukäännettä ole näkyvissä vuonna 11. Etenkin teollisuusrakentaminen pysyy aallonpohjassa, sillä rakennuslupien määrä on lähes puolittunut. Liike- ja toimistorakennuksillekin myönnettiin viime vuonna noin viidennes vähemmän rakennuslupia kuin edellisvuonna. Tuotannon varovainen nousukäänne ei vielä tänä vuonna näy lisääntyvinä kone- ja laitehankintoina, sillä tuotantoa pystytään kasvattamaan kapasiteetin alhaista käyttöastetta nostamalla. Koneinvestoinneissa kasvukäänteen arvioidaan ajoittuvan tämän vuoden lopulle, ja ensi vuonna kone- ja laitehankinnat lisääntyvät. Julkisen sektorin elvytystoimet kasvattivat julkisia investointeja viime vuonna. Ensi vuonna julkiset investoinnit kuitenkin supistuvat kuntien ja valtion heikentyvien rahoitusasemien takia. Vienti voimistuu vähitellen Suomen vienti supistui ennätyksellisen paljon vuonna 9. Viennin heikko kehitys oli seurausta maailmantalouden ja maailmankaupan poikkeuksellisen rajusta laskusta. Vuoden 9 kesän jälkeen nähtiin kuitenkin jo merkkejä paremmasta, kun erityisesti kehittyvien maiden talouskasvun nopeutuminen piristi maailmankauppaa. Suomen kannalta keskeisillä vientimarkkinoilla, euroalueella, Ruotsissa ja Venäjällä on myös nähtävissä talouskasvun elpymistä. Teollisuuden uudet tilaukset ovat kääntyneet hienoiseen kasvuun useissa maissa. Teollisuuden luottamus on palautunut ja tuotanto-odotukset ovat positiiviset lähivuosineljänneksille. Matalille tasoille vajonneiden varastojen täyttäminen ylläpitää maailmantalouden kasvua tänä vuonna. - - - 18 1 1 Mrd. euroa Aloitetut rakennukset muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Viennin ja tuonnin määrä* Vienti Tuonti 1 * Kausitasoitetut sarjat 1 1 3 7 8 9 18 1 1 1 1 8 Muut kuin asuinrakennukset Aloitukset yhteensä Asuinrakennukset 1 3 7 8 9 Lähde: Tulli Ind. =1 Tavaravienti toimialoittain 3 kk:n liukuva keskiarvo Kemianteollisuus Metsäteollisuus Vienti yhteensä Metalliteollisuus Muu vienti 7 8 9 13
Huolimatta maailmantalouden ja Suomen vientimaiden talouksien virkoamisesta Suomen vienti kasvaa vain maltillisesti tänä vuonna, reilun neljän prosentin vuosivauhtia. Vienti koostuu pääasiassa investointitavaroiden ja välituotteiden viennistä. Niiden kysyntä maailmalla voimistuu vasta, kun tuotannon taso nousee riittävästi ja kapasiteetin käyttöasteet palautuvat normaaleille tasoille. Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentää myös kilpailijamaita nopeammin kohonneet työkustannukset. Kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden vientimäärät virkosivat viime vuoden loppupuolella, ja positiivisen kehityksen arvioidaan jatkuvan tänä vuonna. Myös teknologiateollisuuden näkymät ovat jo hieman kirkastuneet. Suuri risteilijätoimitus nostaa vientilukuja loppuvuonna vuoden 9 tapaan. Teknologiateollisuuden tavaraviennin vähennyttyä toimialan palveluviennin asema korostuu entisestään. Vuonna 11 maailmantalouden kasvun odotetaan edelleen vauhdittuvan, ja yritysten investointitarpeet voimistuvat. Suomen vienti palautuu lähelle pidemmän aikavälin trendikasvua. Viennin elpymisestä huolimatta viennin osuuden kokonaistuotannosta ennustetaan jäävän vuonna 11 noin 38 prosenttiin, eli lähes 1 prosenttia vuoden 8 tason alapuolelle. Viennin, yksityisen kulutuksen ja investointien voimakas supistuminen viime vuonna vähensi myös tuontia ennätyksellisen paljon. Kuluvana vuonna tuontimäärät kasvavat jälleen, kun vienti kasvaa ja yksityinen kulutus virkoaa. Vuonna 11 myös investointien käynnistyminen lisää tuontitavaroiden kysyntää. Vaihtotaseen ylijämä supistui viennin voimakkaan pudotuksen myötä vuonna 9. Suomen viennin asteittainen elpyminen ennustejaksolla nostaa vaihtotaseen ylijäämää hieman vuoden 9 tasolta. 1 13 1 11 1 9 8 7 1 1 1 1 8 Mrd. euroa Tavaroiden ja palvelujen tase ja vaihtotase 1 kk:n liukuva summa Tavaroiden ja palvelujen tase Vaihtotase 1 3 7 8 9 Lähde: Suomen Pankki Teollisuuden tuotanto ja uudet tilaukset* Ind. =1 3 3 * 3 kk:n liukuvat keskiarvot Uudet tilaukset Tuotanto 7 8 9 Mrd. euroa Valtion tulot ja menot 1 kk:n liukuva summa 97 99 1 3 7 9 Lähde: Valtiokonttori Tulot Menot 1
Julkisen talouden tasapaino heikkenee Julkisen talouden rahoitusasema kääntyi viime vuonna alijäämäiseksi. Syvä taantuma leikkasi erityisesti valtion verotuloja, ja toisaalta työttömyyden kasvu ja elvytystoimet lisäsivät menoja. Valtaosa julkisen talouden alijäämän kasvusta aiheutui ns. budjettiautomatiikasta, eli tulot vähenevät ja menot kasvavat ilman erillisiä päätöksiä. Tänä vuonna julkisen talouden tasapaino heikkenee edelleen. Valtiontalouden alijäämä jatkaa syvenemistään. Myös kuntatalous pysyy alijäämäisenä huolimatta kunnallisverojen korotuksista, sillä työllisyyden heikkeneminen ja yritysten heikko tuloskehitys nakertavat veropohjaa. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen pienenee hieman ensi vuonna talouskasvun elpymisen supistaessa lähinnä valtiontalouden alijäämää. Alijäämä pysyy kuitenkin edelleen Maastrichtin sopimuksen mukaista 3 prosentin ylärajaa suurempana. Valtion ja kuntien velkaantuminen nostaa julkisen sektorin velan ensi vuonna jo yli prosenttiin kokonaistuotannosta. Työttömyyden nousu taittuu Työttömyys paheni viime vuonna nopeasti, vaikka työttömyysaste nousi maltillisemmin (vajaat -yksikköä) kuin tuotannon romahduksen perusteella olisi odottanut. Työllisten lukumäärä väheni noin 7 henkilöllä, joka on 3 työllisistä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lomautettujen lukumäärä yli kolminkertaistui edellisvuodesta. Tehtyjen työtuntien määrä supistuikin kaksi kertaa enemmän kuin työllisten määrä. Tänä vuonna työllisten määrä vähenee edelleen voimakkaasti vuoteen 9 verrattuna. Tuotannon kasvun ennustetaan pysäyttävän työpaikkojen kadon syksyyn mennessä. Työttömien lukumäärän arvioidaan kuitenkin kasvavan henkilöllä, eli lähes yhtä paljon 8 - - - -8-1 1 11 11 1 1 9 9 Ind. =1 Julkisyhteisöjen ylijäämä ja velka BKT:stä 8 9 9 1 8 - - - -8-1 Ylijäämä Työlliset toimialoittain 1 kk:n liukuva keskiarvo Rakentaminen Velka Palvelualat Teollisuus BKT:stä Työvoiman määrä muutos edellisestä vuodesta 3 kk:n liukuvista keskiarvoista 1 henkilöä Työlliset Työttömät -1 9 97 98 99 1 3 7 8 9 7 8 9 9 8 7 3 1 1
kuin viime vuonna. Vuoden 1 keskimääräisen työttömyysasteen ennustetaan nousevan lähes 1 prosenttiin. Opiskelijoiden tulo työmarkkinoille loppukeväästä nostaa työttömyysasteen hetkellisesti 13 prosentin tuntumaan. 18 1 Työttömyysaste Vuonna 11 työttömyysasteen arvioidaan laskevan hieman. Voimistuva talouskasvu lisää työvoiman kysyntää, mutta työllisyyden paraneminen jää kuitenkin vaatimattomaksi. Taantumassa työpanos työllistä kohden supistui, ja tuotannon jälleen kasvaessa työtuntien määrä työllistä kohden joustaa toiseen suuntaan. Inflaatiopaineet vähäisiä, nousevat maltillisesti asuntohinnat Ruoan arvolisäveron lasku yhdessä matalien korkojen ja raaka-aineiden hintojen tasaantumisen kanssa painoivat inflaation nollaan vuonna 9. Vuoden jälkipuoliskolla inflaatio oli usean kuukauden ajan negatiivinen. Keväällä 1 inflaatio nousee nollan yläpuolelle. Polttonesteiden hinnat ovat edellisvuotta korkeammalla tasolla, mikä nopeuttaa inflaatiota alkuvuonna. Työvoimakustannusten kohoaminen pitää palveluiden hinnat nousussa, ja loppuvuonna myös asunto- ja kulutusluottojen korkojen vaikutus kääntyy inflaatiota kiihdyttäväksi. Kuluvan vuoden heinäkuussa toteutettava arvonlisäveron yleiskorotuksen sekä ravintolaruoan arvonlisäveron alentamisen yhteisvaikutus nostaa kuluttajahintoja vajaalla puolella prosenttiyksiköllä. Veromuutosten vaikutus inflaatiovauhtiin jakautuu tasan kuluvalle ja ensi vuodelle. Inflaation ennustetaan jäävän hieman alle yhteen prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 11 inflaatiopaineiden odotetaan pysyvän maltillisina, koska talouden tuotantoresurssit ovat edelleen vajaakäytössä. Energian hintojen sekä korkojen nousun arvioidaan nostavan inflaatiota. Inflaation ennustetaan nopeutuvan hieman yli 1, prosenttiin. 1 1 1 8 89 91 93 9 97 99 1 3 7 9 3 1-1 - 1 1 8 Kausitasoitettu Kuluttajahinnat muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta 1 3 7 8 9 Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Asuminen ja energia Elintarvikkeet - Kuluttajahinnat - Liikenne - 7 8 9 1
Asuntomarkkinoiden piristyminen näkyy asuinrakentamisen vilkastumisen lisäksi myös asuntohintojen kehityksessä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat olivat 7,9 korkeammat kuin vuotta aiemmin. Suurta nousua selittää vertailukohdan hintojen matala taso. Hinnat olivatkin vuoden 9 lopussa vain noin prosenttia vuoden 8 puolivälin hintoja korkeammalla. 3 3 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat Euroa/m Pääkaupunkiseutu Koko maa Asuntohintojen ennustetaan nousevan tänä ja ensi vuonna nykytasoltaan maltillisesti, noin - prosentin vuosivauhtia. Kuluvana vuonna matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus ja uudistuotannon vähyys luovat nousupainetta asuntohintoihin, toisaalta työmarkkinoiden heikkous pitää vielä hintojen nousua kurissa. Vuoteen 11 mennessä eri tekijöiden vaikutussuuntien odotetaan vaihtuvan, kun korkojen nousu ja uuden tarjonnan lisääntyminen vähentävät hintapaineita, mutta työmarkkinoiden vakautuminen nostaa kysyntää. 1 1 Muu Suomi 83 8 87 89 91 93 9 97 99 1 3 7 9 OP-Pohjola-ryhmä Strateginen suunnittelu Pääekonomisti Anssi Rantala puh. 1 83 Ekonomisti Jorma Vanninen puh. 1 9 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 1 81 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 1 3 etunimi.sukunimi@op.fi 17