Esitys 1 (6) Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen esitys jakamattomien varojen kohdentamiseksi Raha-automaattiyhdistyksen hallitus esittää päätöksenteon tueksi esityksen arpajaislain muutoksen yhteydessä syntyvän jakamattoman rahaerän kohdentamiseksi. Kohdentamisesitys jakautuu kahteen osaan: 1) esitys Suomi 100 -juhlavuonna avattavista kertaluonteisista, 3-vuotisista avustusohjelmista sekä 2) esitys kymmenen vuoden siirtymäkauden linjauksista. Kohdentamisesityksen taustaa Raha-automaattiyhdistys (RAY) on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminnan perustana on lakisääteinen yksinoikeus harjoittaa raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoimintaa maassamme varojen keräämiseksi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tuotoista myönnetään vuosittain yli 300 miljoonaa euroa avustuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. RAY:llä on nelivuotiskaudeksi avustuslinjaukset (2016 2019), joiden tavoitealueille avustukset kohdennetaan. Käsitellessään hakemuksia RAY arvioi mm. esitettyjen toimintojen tai hankkeiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta. RAY valmistelee hakemusten pohjalta vuosittain avustusehdotuksen. Sosiaali- ja terveysministeri päättää avustuksista tammi-helmikuussa. Arpajaislain muutoksen yhteydessä syntyvä jakamaton rahaerä HE 132/2016 hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta mukaan rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnot yhdistetään. Uuden rahapeliyhtiön tuotoista 43 % suunnataan aiempien RAY:n avustusten mukaisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille. Näiden avustusten hallinnointia varten perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Uuteen peliyhtiöön siirtymisen vaiheessa on muodostunut kysymys ennen rahapelien yhdistymistä muodostuneiden, jakamatta jäävien pelituottojen käytöstä. HE:ssä todetaan, että mahdolliset jakamatta jääneet tai rahastoidut varat käytettäisiin siirtymäsäännösten mukaan arpajaislaissa säädettyihin käyttötarkoituksiin siten, että kunkin yhteisön osalta tuotto käytetään sen edunsaajaryhmien eduksi. HE:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulee jakaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen RAY:n osalta jakamatta jääneet varat kymmenen vuoden
Esitys 2 (6) siirtymäkauden aikana. Laskennallisesti kyse on noin 500 miljoonan euron tuottokertymästä. Jakamattomat varat on tarkoitus käyttää sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille myönnettäviin valtionavustuksiin sekä veteraanien tukemiseen tasaisesti siirtymäkauden aikana. Mikäli jonakin vuonna tulee tarve suurempiin hankkeisiin, tästä lähtökohdasta voitaisiin myös poiketa. Pääministeri Sipilä on linjannut, että osa jakamattomista varoista kohdennetaan sotiemme veteraanien tukemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön alustavan arvion mukaan tämä kohdennus olisi yhteensä 40 milj. (20 milj. vuonna 2017; 15 milj. vuonna 2018 ja 5 milj. vuonna 2019). Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen linjaus jakamattomien varojen kohdentamiseksi RAY:n hallitus päätti kokouksessaan 19.10.2016 valmistella esityksensä jakamattomien varojen kohdentamiseen. Hallitus linjasi, että jakamattomat, RAY:n pelituottoina keräämät varat on välttämätöntä kohdentaa RAY:n rahapelitoiminnan perustan mukaisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Esityksen perustana huomioidaan vuosittaisia rahoituspäätöksiä raamittavat avustuslinjaukset ja niiden kautta kohdentuva ns. normaali avustustenjako. Samoin huomioidaan avustustoiminnan nykyiset linjaukset ja niiden muodostamat reunaehdot jakamattomien varojen kohdentamiselle. Jakamattomilla varoilla ei tule korvata muuta julkista rahoitusta, vaan niillä tulee RAY:n mielestä vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävää yleishyödyllistä järjestötoimintaa ja sitä kautta laajemmin hyväksyttyjä yhteiskunnallisia tavoitteita. RAY:n hallitus totesi, että varat tulisi kohdentaa ihmisten ja yhteiskunnan tarpeista laaja-alaisesti johdettuihin tavoitteisiin. Jakamaton raha tulee kohdentaa tarpeisiin, joissa sosiaali- ja terveysalan järjestöillä arvioidaan olevan selkeä yleishyödyllisen toiminnan rooli, ja joita muut sosiaali- ja terveysalan rahoituskanavat eivät tavoita; esimerkiksi eriarvoistumisen kaltaisiin kasvaviin ja koko yhteiskuntaa jakaviin ilmiöihin sekä teemoihin, joista on havaittavissa vasta heikkoja yhteiskunnallisia signaaleja. RAY:n hallitus arvioi 10 vuoden aikajänteen olevan liian pitkä ihmisten yksityiskohtaisten tarpeiden ennustamiselle ja yksityiskohtaisten avustusohjelmien valmistelulle. Lähtökohtana on, että tässä esityksessä kuvatut painopisteet tunnistavat nämä tarpeet yleisellä tasolla, ja samalla mahdollistavat tarvittaessa nopeankin reagoinnin muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi. Jakamattomia varoja tulee kohdentaa sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kokeilu- ja kehittämisprojekteihin että järjestötoiminnan jatkuvuuden ja laaja-alaisuuden turvaamiseksi. Myös tarvittavien hankintojen tekeminen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee mahdollistaa. Tavoitteena on, että tämän rahakokonaisuuden turvin
Esitys 3 (6) hyvinvointiyhteiskuntaan syntyy monia uusia toimintamalleja, joista vaikuttavimpia ja laadukkaimpia tulee kyetä levittämään ja juurruttamaan kansallisesti. Esitys Suomi 100 -juhlavuonna avattavista kertaluonteisista, 3-vuotisista avustusohjelmista "Järjestötyön sote-muutosagentit" -ohjelman tavoitteena on vahvistaa järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Nivomalla yleishyödyllinen järjestötoiminta palvelujärjestelmän yhteyteen voidaan yhdessä luoda toimivampia palvelupolkuja ja tarjota monipuolisempia keinoja ihmisten tukemiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin toimivaa yhteistyötä ja sen pohjana olevaa maakunnan toimintaan soveltuvaa rakennetta. Järjestöillä on merkittävä rooli myös kokemustiedon keräämisessä jäseniltään ja alueiden asukkailta sekä asukasosallisuuden edistämisessä. Sote-uudistuksessa muodostuu uudenlaisia rajapintoja esimerkiksi maakunnan ja kunnan välille; sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisen toiminnalle on aito tarve. Projekteissa jokaisen maakunnan sote-uudistuksen valmisteluorganisaatioon sijoittuu järjestöjen muutosagentti. Muutosagentti kokoaa maakunnan järjestöjen valmistelutyötä, tukee järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, muutosvalmiuksia sekä verkottumista sosiaali- ja terveyspalveluista järjestämisvastuussa olevien maakuntien ja kuntien kanssa. "Uudistuva järjestötyö" -ohjelman tavoitteena on löytää uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan muotoja, tarjota ihmisille uusia mahdollisuuksia osallistua ja auttaa sekä edistää vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen perinteikkäitä vahvuuksia. Yhteiskunnan muuttuessa ja järjestöjen jäsenistön ikääntyessä tarvitaan kuitenkin uusia keinoja nuoremman sukupolven osallistamiseksi sekä vertais- että ennen kaikkea vapaaehtoistoimintaan. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen organisoima vapaaehtoistoiminta on merkittävä resurssi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Samalla se tarjoaa vapaaehtoistoimijoille itselleen mielekästä tekemistä, sisältöjä elämään sekä aktivoi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Digitalisaation mahdollisuuksia tulee edistää esimerkiksi luomalla sähköinen alusta kysynnän ja tarjonnan kohtauttamiselle. Ohjelmiin osoitettaisiin 4 5 milj. euroa vuodessa kolmen vuoden ajan, eli yhteensä 24 30 milj. euroa ohjelmakauden aikana. Avustusohjelmien organisoinnissa ja toteutuksessa huomioidaan arviot RAY:n nykyisistä avustusohjelmista.
Esitys 4 (6) Esitys kymmenen vuoden siirtymäkauden linjauksista RAY esittää, että jakamattomia varoja kohdennetaan kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana euromääräisesti tasaisesti seuraavien teemojen kesken, painopisteitä jatkuvasti arvioiden ja tarkentaen: 1. Nuorten elämänhallinnan ja toimintakyvyn sekä työllistymisen edistäminen EVA:n raportin Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? (2012) mukaan Suomessa on noin 51 300 syrjäytynyttä. Matala koulutus, pitkäaikainen työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat merkittäviä nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä, mutta myös elämänhallintaan liittyvät ja terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden vähyys ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta ovat keskeisiä osa-alueita. Nuorten syrjäytymisestä puhuttaessa tulee ymmärtää erilaisia huono-osaisuuden osa-alueita sekä kiinnittää huomiota niiden ketjuuntumiseen ja päällekkäisyyteen. Työttömyyden pitkittyminen vaikeuttaa työllistymistä. Mm. eduskunnan tarkastusvaliokunta on antanut 8.5.2014 mietinnön nuorten syrjäytymisestä, jossa korostetaan varhaista puuttumista. (TrVM 1/2014 vp - M 3/2014 vp). Tarjoamalla työttömälle nuorelle vuodeksi työpaikka sosiaali- ja terveysalan järjestöstä, on kyetty edistämään näiden nuorten työllistymistä tuloksellisemmin verrattuna julkishallinnon työllistämistoimenpiteisiin. Lisäksi lisätään järjestötoiminnan houkuttelevuutta työnantajana nuorten keskuudessa. Hyödyntämällä RAY:n Paikka auki -avustusohjelman toimintamalleja ja kokemuksia nuorten työllistämisestä voidaan rakentaa toimivia ja käytännöllisiä ratkaisuja nuorten nopeaan työllistymiseen. Ohjelmassa tartutaan myös kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten toimintakyvyn ja työllistymismahdollisuuksien kehittämiseen. Tällä alueella järjestöt ovat tutkimusten mukaan osoittaneet vahvuutensa ja ovat pystyneet rakentamaan näiden nuorten kanssa työllistymisen kannalta ensimmäistä polun vaihetta. Osalle näistä nuorista avoimille työmarkkinoille työllistyminen, joka on julkisten työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden arvioinnin kriteeri, on kohtuuttoman kaukainen tavoite. Työllistämisen lisäksi rahoitusta voidaan osoittaa järjestöjen työhön myös syrjäytymiskehityksen muihin vaiheisiin, kuten elämänhallinnan vahvistamiseen. 2. Eriarvoisuuden sekä erityisesti lasten ja lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentäminen Yhteiskunnalliset olosuhteet heijastuvat perheisiin ja sosioekonomisen aseman vaikutus lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja syrjäytymiseen on suuri. Erilaiset sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset voimavarat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Eriarvoisuuden lisääntyminen ja väestön liian syvä jakaantuminen hyvinvoiviin ja eri syistä huono-osaisiin tai yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneisiin, on suomalaisen yhteiskunnan menestyksen suurin inhimillinen ja taloudellinen riskitekijä. Eriarvoistu-
Esitys 5 (6) miskehitys on jatkunut 1990-luvun lamasta lähtien eikä kehityksen suuntaa ole pystytty kääntämään ja syrjäytymistä katkaisemaan. Eri tutkimukset mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kohortti 87 -tutkimus osoittaa sen, että kyse on ylisukupolvisesta ongelmasta, jolloin lasten eriarvoistumiskehitys alkaa jo lapsuuden perheessä yhdenvertaisten mahdollisuuksien puuttuessa. Toisaalta tiedetään, että riittävän varhaisella ja oikein kohdistetulla avulla kielteinen kierre on katkaistavissa ja mahdollistettavissa uusi alku. Itsenäisyyden juhlavuonna käynnistetään rahoituskokonaisuus, jolla järjestöjen vankan erityisosaamisen ja järjestölähtöisen auttamisen keinoin rakennetaan riskissä oleville uusia mahdollisuuksia vahvistaa osallisuutta ja toimia yhteiskunnallisesti aktiivisena kansalaisena. Lasten ja nuorten kokemuksiin yksinäisyydestä sekä syrjäytetyksi tulemisesta tulee kiinnittää huomiota. 3. Yleishyödyllisen työn vahvistaminen kansanterveystyössä Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yleishyödyllisellä toiminnalla on merkittävä rooli maamme kansanterveystyössä. Kroonisiksi kansantaudeiksi katsotaan tällä hetkellä sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Tietoisuus erilaisista tulehduksellisista sairauksista lisääntyy jatkuvasti. Eri kansantaudeilla on usein samoja riski- ja suojatekijöitä. Esimerkiksi tupakointi lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kroonisten keuhkosairauksien, muistisairauksien ja syöpien riskiä, liikunta taas suojaa lähes kaikkien kansantautien riskeiltä. Huomattava osa työikäisten kroonisista sairauksista on ehkäistävissä terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla, välttämällä tupakointia ja runsasta päihteiden käyttöä ja ehkäisemällä lihavuutta. Myös yksinäisyyden tuottamat riskit terveydelle tunnetaan aiempaa paremmin, ja tähän järjestötoiminnalla voidaan erityisesti vastata. Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä järjestöjen osaaminen ja mahdollisuudet tulisi hyödyntää systemaattisesti, erityisesti vertaistuen ja kokemusasiantuntijatoiminnan tarjoajina sekä tutkimustoiminnassa. 4. Kokeilukulttuurin ja teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen sote-järjestöjen toiminnassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokeiluosaamista ja -innokkuutta tulee edistää. Arviointihavaintojen perusteella liian monet sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kokeiluja kehittämishankkeet ovat hyvin turvallisia, eikä suuria kehittämisloikkia joko haluta, osata tai uskalleta ottaa riittävästi. Myöskään rahoitusinstrumentit eivät riittävästi kannusta uusien innovaatioiden kokeiluun; kokeiluja ja kehittämistä tulee avustaa ennakkoluulottomasti. Suomi tarvitsee uusia keinoja terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ratkaisemiseksi. Järjestökentälle tulee kehittää uudenlaista työotetta ja toimintakulttuuria, osaamista ja menetelmiä, jotta ihmisten ja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin kyetään vastaamaan, mielellään jopa ennakoimaan näitä tarpeita. Teknologia ja digitalisaatio tarjoavat tähän runsaasti mahdollisuuksia.
Esitys 6 (6) Käytännön toiminnassa on erittäin tärkeää panostaa konkreettiseen yhteistyöhön yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa, kohderyhmän laajaan osallistamiseen ideointiin ja kokeilujen suunnitteluun sekä kansainväliseen yhteistyöhön. 5. Järjestöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen tunnetuksi tekeminen Valtakunnalliset, kunnalliset ja maakunnalliset toimijat eivät tunne järjestötyötä ja järjestöjen mahdollisuuksia riittävästi yleensä eivätkä myöskään oman alueensa järjestötoimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen tekemän työn vaikutuksia ja hyötyjä ihmisten elämään tulee nostaa voimakkaammin esille. Järjestöjen arviointiosaamista tulee myös kehittää ja tätä tietoa tulee hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Keskeistä on suunnata voimavaroja järjestötoiminnan taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmien kehittämiseen ja vaikutusten esille nostamiseen. Ajantasaista tietoa on perusteltua hyödyntää kansalaisille suunnatussa neuvonta- ja ohjaustyössä. Vaikuttaviksi arvioituja toimintamalleja tulee levittää myös viestinnän keinoin. Järjestöjen merkityksen tunnetuksi tekemiseksi päättäjille ja suurelle yleisölle vahvistetaan myös järjestöjen vaikuttamistoimintaa ja viestintää. Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puolesta, Raimo Vistbacka