KIPSAUS-KURSSI MURTUMAT NIKO STRANDBERG TULES, TRAUMOJEN HOITO TYKS
ESITYKSEN AIHEET Tyypillisesti kipsattavat murtumat Nilkka- ja jalkaterä murtumien hoito Akillesjänteen repeämät Rannemurtuman hoito
NILKKAMURTUMAT
NILKKAMURTUMA
NILKKAMURTUMAN STATUSLÖYDÖKSET Turvotus lateraalisesti Turvotus mediaalisesti Turvotus jalkaterä - lisfrancin vamma TC-nivel - taluksen murtuma (korkea energinen vamma)
NILKKAMURTUMASSA MEDIAALINEN HEMATOOMA VIITTAA DELTALIGAMENTIN VAMMAAN JA INSTABIILIIN MURTUMAAN
NILKAN TUTKIMINEN Anamneesi: Vammamekanismi, kivun luonne ja lokalisaatio. VOIKO VARATA? Inspektio: Turvotus, hematooman lokalisaatio, ihovauriot, virheasento Stabiliteetti ja palpaatio: Stabiliteetin testaus vasta kuvauksen jälkeen. Vertaa aina terveeseen puoleen Bi-ja tri-malleolaarimurtuma on aina instabiili aristus,verenkierto ja tunto
KUVANTAMINEN Natiivi röntgen TT MRI
DIAGNOSTIIKKA RÖNTGEN NELJÄ PROJEKTIOTA Talar shift
VIISTOKUVA + MORTISE-KUVA
RTG-KUVAN TULKINTA
NILKKAMURTUMIEN LUOKITUS Danis-Weber( AO) AO-luokitus, perustuu fibulamurtuman korkeuteen Lauge-Hansen jjakaa luokat syntymekanismin perusteella
NILKKAMURTUMAN ANATOMIAA
NILKKAMURTUMAN HOITO Oleellinen kysymys, onko murtuma stabiili, tc-nivel kongruentti? Voidaanko murtuma hoitaa konservatiivisesti? Minkälaiset murtumat vaativat operatiivisen hoidon? Miten hoidetaan?
RENGASMALLI PAKARINEN OULU
ULKOROTAATIOTESTI LEIKKAUSPÄÄTÖS PERUSTUU STABILITEETIN TESTAUKSEEN +/- VÄHENTÄÄ LEIKKAUKSIA? Vaatii läpivalaisulaitteen ULKOROTAATIO-TESTI
NILKKAMURTUMIEN HOITO Konservatiivisesti Stabiilit isoloidut murtumat Lateraalimalleoli (<3 mm dislokaatiota) Mediaalimalleoli (ei dislokaatiota) Talus ei lateralisoidu Operatiivinen Instabiilit murtumat Talus lateralisoituu Bimalleolaarimurtumat Trimalleolaarimurtumat
KONSERVATIIVINEN HOITO A-tyypin lateraalimalleolin murtuma Dislokaatio alle 5 mm Stabiili Dynaaminen tuki Mcdavid / Aircast Varaaminen kivun mukaan
KONSERVATIIVISESTI HOIDETTAVA MURTUMA WEBER B A B
KONSERVATIIVINEN HOITO Lasikuitusaapasimmobilisaatio Kipsin vaihto 3 viikon kohdalla Immobilisaation kesto 6 vk Vaihtoehto harvoin Irroitettava tuki esim walker
KONTROLLIT Stabiili murtuma röntgen kontrolli kipsin poiston yhteydessä Mikäli potilas rajatapaus ja mietityttää kahden viikon kohdalla
VARAAMINEN Osapaino 2-3 viikkoa, tämän jälkeen asteittain täyteen painoon Noudattaa normaalin paranemisen kaavaa
SEURAAVA CASE TALUKSEN LATERALISAATIO
TROMBIPROFYLAKSIA SLT harvinainen nilkkamurtuman yhteydessä Käytetään yleensä 3-4 viikon ajan Riskitekijöitä 6 viikkoa Naiset, e-pillerit, tupakointi Vaihtoehdot Klexane 40 mg sc, fragmin sc, innohep yms Peroraaliset valmisteet Xarelto, Pradaxa yms
KIPSIGOIDON KOMPLIKAATIOT Syvölaskimotukos Kipsin painaminen Sopimaton kipsi, riittämätön immobilisaatio Painehaavaumat Murtuman luutumattomuus (nonunion) Luutuminen virheasentoon (malunion)
POTILASTAPAUS NILKKANIVELEN LUKSAATIO
POTILASTAPAUS
LEIKKAUS
AKILLESRUPTUURA NUORIEN VANHOJEN TAUTI (YLI 30 V)
TYKS:N HOITOLINJA RCT-töissä konservatiivisella ja operatiivisella hoidolla samankaltaiset tulokset Reruptuura riski on suurempi konservatiivisesti hoidetuissa Potilaalle kerrotaan hoitotulokset ja vaihtoehdot Pääosa hoidetaan konservatiivisesti Hoitopäätökset traumatologian päivystäjän toimesta
AKILLESJÄNTEEN REPEÄMÄ Konservatiivinen hoito Tuore, alle viikon vanha repemä Lihasjännerajan repeämät Jänteen päät reponoitavissa eqinusasennossa Operatiivinen hoito Aktiivi urheilijat Jänteen päät eivät reponoidu Jänteen avulsiovammat Re-ruptuura
AKILLESRUPTURA Kipsaus lievään ekvinukseen 3 vk equinus + 3 vk (irroitettava ortoosi) kuormittamattomat liikkeet Kantakorotus 2 kk, hyppykielto 6 kk
AKILLESJÄNTEEN KONSERVATIIVINEN HOITO?
METATARSAALIMURTUMIEN HOITO Yksittäisten ja dislokoitumattomien hoito konservatiivinen: Turvotuksen hoito varaus heti (kantapäällä tarv. aluksi) Kipsi joskus kivunhoitoon (2-4 vk) I mt:n ja V mt:n tyven murtumat vaativat erikoishuomiota Samoin sagittaalinen virhekulma (>20 ast.) Lateraalinen siirtymä ei niin paha Avomurtumat pääsääntöisesti op.hoitoon
VAMMAMEKANISMI Vääntövamma
V METATARSAALIMURTUMIEN HOITO Jonesin murtuma luutuu huonosti, operatiivinen hoito
V METATARSAALIMURTUMIEN HOITO Jos ei yli 2-3 mm dislokaatioita kons. hoito: luutuu ad 8 vk:ssa Varauskivun mukaan Kontrollit esim. 3vk ja 8 vk
DISTAALINEN RADIUSMURTUMA NIKO STRANDBERG
KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Yhtenäistää hoitolinjoja, konservatiivista hoitoa ja operatiivista hoitoa Värttinäluun alaosan murtuma on tavallisin yläraajamurtuma Murtuma syntyy tavallisesti ojennetun yläraajan varaan kaatumisen seurauksena Värttinäluun alaosan murtuman esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä. Jakauma on kaksihuippuinen; eniten murtumia on kasvuikäisillä pojilla ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla Värttinäluun alaosan tyyppimurtuma (Collesin murtuma) on tavallisin murtumatyyppi
HOIDON TAVOITTEET Guideline : Guideline: >65 vuotta Radiaalinen lyhentymä alle 3 mm Radiaalinen inklinaatio yli 15 Kallistus -20-15 Step off < 2 mm Inkongruenssi < 2 mm Käypä hoito nämä potilaat eivät hyödy leikkaushoidosta Radiaalinen lyhentymä < 5mm kallistus < 20 astetta
VAMMAMEKANISMI JA HOITO Potilaiden hoitolinjat: Korkeaenerginen vamma - erikoissairaanhoito pirstaleiset intra-artikulaariset murtumat hyvä luuaines potilaiden korkeampi vaatimustaso Matalaenerginen vamma perusterveyden huolto osteopenia huono luuaines asennon pettämisen riski
TUTKIMUKSET Murtuman diagnostiikka perustuu esitietoihin ja huolelliseen kliiniseen tutkimukseen. Natiiviröntgenkuvaus kuuluu perusdiagnostiikkaan potilailla, joilla epäillään murtumaa Natiivi röntgen kuva ap-, sivu- ja viistokuvat Operatiivisen hoidon suunnittelu intra-artikulaarisissa murtumissa TT-tutkimus MRI vain poikkeustapauksissa akuutti vaiheessa myöhäisongelmat
RADIOLOGINEN ANATOMIA radiuksen nivelpinta on 11-12 volaarisesti kallistunut. Radiaalinen kallistuma l. inklinaatio 22-24 Radiuksen radiaalinen mitta 9-12 mm Ulnar variance yleensä 0,5 Nivelen kongruenssi DRUJ-nivelen kongruenssi
RADIOLOGISTA ANATOMIAA
65-VUOTIAS NAINEN, KAATUI VASEMMAN RANTEEN PÄÄLLE Pirstaleinen Intraartikulaarinen
REPOSITION JÄLKEEN
RADIUSMURTUMAN HOITOKAAVIO Hyväasentoi nen Dislokoitunut Korkeaenerginen, pirstaleinen putoaminen, liikennetapaturma Volaarinen Barton, Smithin, Chaufforin murtuma Repositio Repositio Reponoituu Dislokoitunut Kipsi Kontrollit I 5-7 vrk II 10-14 vrk CT Pysyy Dislokoituu Kipsausaika 5-6viikkoa Operatiivinen hoito Internifiksaatio volaarisella levyllä Externifiksaatio + K-piikit tai ruuvit (nuori potilas)
KIPSAUS ASENTO Kipsihoito voidaan toteuttaa funktioasentoisella kipsilastalla tai kipsaamalla ranne tavalliseen tapaan kevyeen koukistukseen ja taivutukseen kyynärluun puoleiselle sivulle. Kipsausta, jossa ranne kipsataan voimakkaaseen koukistukseen, sisäkiertoon ja taivutukseen kyynärluun puoleiselle sivulle, ei suositella.
HYVÄASENTOISET MURTUMAT - DORSAALINEN LASTA FUNKTIOASENTOON Immobilisaation kesto 4-5 viikkoa N. Tumia el al JBJS(Br) 2003: Aberdeen Colles fracture brace as a treatment for Colles fracture Yli 65-vuotiailla 1/3 osa hyväasentoisista murtumista dislokoituu seurannassa Leone et al Arch Orthop Trauma surg 2004: Predictors of early and late instability following conservative treatment of extraarticular distal radius fractures
MURTUMAN REPOSITIO Finger trap veto Manuaalinen veto
PUUDUTUS Infiltraatiopuudutus lidocainilla 15 ml murtumarakoon Laskimopuudutus Aksillaari/plexuspuudutus Yleisanestesia Yli viikon vanhassa murtumassa inflitraatiopuudutus ei toimi halutusti Ei vertailevia tutkimuksia potilaan kokemasta kivusta
MITEN REPONOIDAAN?
MITEN REPONOIDAAN?
IMMOBILISAATION PERIAATTEET 3-PISTEEN TUENTA Lievä ulnaarideviaatio Lievä fleksio
TAI SITTEN LÄHELLE NEUTRAALI ASENTO Riittävästi pehmustettu immobilisaatio
SEURANTA Hyväksyttävässä asennossa oleva murtuman asentoa seurataan röntgenkuvin 1, 2 ja 5 viikon kohdalla Kipsausaika 4-5 viikkoa Meillä käytännössä kontrolli traumatologian pkl:lla 10 vrk:n kohdalla Asennon pettäminen lähete päivystyksenä epll traumatologia
IMMOBILISAATIO VÄLTÄ ÄÄRIASENTOJA Asento: Fleksio 10 astetta, ulnaarideviaatio 10 astetta, lievä pronaatio Materiaali: Perinteinen kalkkikipsi / synteettiset materiaalit
Jatkohoito six pack harjoitteet
KOMPLIKAATIOT Medianus pinne Peukalon ekstensorijänteen repeämä Luutuminen virheasentoon Jäykkyys Crps Levytetyissä ranteissa peukalon fleksorijänteen tenosynoviitti, ruuvien ärsytys
HOIDON TULOKSET Värttinäluun alaosan murtumasta toipuminen kestää 6 12 kuukautta. Hoitomuodosta tai murtuman asennosta riippumatta osalle potilaista jää ranteeseen toiminnallista haittaa. Haittaa voi tulla myös ikääntyneelle, mutta sen riski kuitenkin pienenee selvästi iän myötä. Kivun ja jäykkyyden pitkittyessä lähetettä erikoissairaanhoitoon tulee harkita
KIITOS!