Värttinäluun distaaliset murtumat
|
|
- Teemu Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK Katsausartikkeli Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa JARKKO VASENIUS TIMO RAATIKAINEN Suurin osa värttinäluun distaalisista murtumista paranee ongelmitta, mutta silti huonoja tuloksia esiintyy valitettavan usein. Tavallisimmin seurauksena on ranteen virheasento, pitkittynyt kiputila, liikerajoitus, tuntohäiriö, toimintakyvyn huononeminen, pitkittynyt tai pysyvä työkyvyttömyys ja tyytymätön potilas. Radiologisen anatomian tunteminen, leikkaushoitoa tarvitsevien murtumatyyppien tunnistaminen, riittävän tarkka seuranta ja oikeaoppinen kuntoutus ovat hoidon kulmakiviä. Hoitomuoto tulee aina valita murtumatyypin ja potilaan tilanteen mukaan. Useimmiten repositio ja kipsaus ovat edelleen ensimmäinen vaihtoehto, mutta leikkaushoidon kynnys ei saa olla liian korkea. Värttinäluun distaaliset murtumat ovat tavallisimpia murtumia, ja niitä on jopa kuudesosa tapaturma-asemalla hoidettavista murtumista (1). Valtaosa potilaista on yli 50-vuotiaita naisia, joilla on osteoporoosi. Miespotilaat ovat keskimäärin nuorempia ja heidän vammoilleen on tyypillistä suuri vammaenergia. Värttinäluun distaaliset murtumat mielletään usein ns. tyyppimurtumiksi (Collesin murtuma), joiden vakiintunut hoitokäytäntö on sulkeinen repositio ja kipsaus. Todellisuudessa murtumien ja kullekin murtumatyypille sopivien hoitomenetelmien kirjo on huomattavasti laajempi. Tavallisimmin värttinäluun distaaliset murtumat hoidetaan joko terveyskeskuksessa tai kirurgisella päivystyspoliklinikalla, josta potilaat usein ohjataan jälkiseurantaan terveyskeskukseen. Tuolloin kirurgi näkee aloittamansa hoidon tuloksen vain, jos murtuman asento huononee tai jos lopputulos on niin huono, että potilas lähetetään myöhäiskorjausta varten sairaalaan. Terveyskeskuksessa murtuman asennosta ja luutumisesta konsultoidaan usein kuvia tarkistamassa käyvää radiologia. Hoitoketju kirurgin, terveyskeskuslääkärin ja radiologin välillä on herkkä häiriöille, ja tämä voi tarpeettomasti viivyttää oikeaa hoitoa. Lisäksi viimeaikaiset terveydenhuollon säästötoimenpiteet ovat korottaneet kynnystä lähettää potilas tai edes röntgenkuvat terveyskeskuksesta kirurgille hoitolinjan tarkistusta varten. Väärässä kohdassa tehdyt säästöt voidaan kuitenkin joutua maksamaan moninkertaisina takaisin. Ruotsissa puutteellinen värttinäluun distaalisen murtuman hoito on tavallisimpia syitä korvauksen myöntämiseen potilasvakuutusjärjestelmässä (2). Tämä ei ole selitettävissä pelkällä vamman tavallisuudella, vaan sielläkin on hoidossa todettu todellisia puutteita (3). Tutkimme Suomessa vuosina ratkaistut värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa käsittelevät potilasvahinkoilmoitukset ja -ratkaisut selvittääksemme hoitotilannetta meillä. POTILASVAHINGOT SUOMESSA Vuosina tehtiin yhteensä potilasvahinkoilmoitusta, ja näistä 317 koski värttinäluun distaalisen murtuman hoitoa. Ilmoitus johti korvauksiin 117 tapauksessa (37 %). Korvauksia saaneiden keskiikä oli 55 (7 85) vuotta. Naisia oli 81 ja miehiä 36. Tavallisin potilasvahingon tapahtumapaikka oli terveysasema (taulukko 1), ja potilasvahinko liittyi useimmiten murtuman konservatiiviseen hoitoon (taulukko 2). Potilasvahinkojen korvausperusteet on esitetty taulukossa 3. Hoitovahingon seurauksena murtuma luutui virheasentoon 86 potilaalla (73 %). Korvauksia pysyvästä viasta ja haitasta tähän mennessä on saanut 35 potilasta, mutta kaikkien kohdalla haitan arvioiminen ei ole vielä ollut mahdollista. MURTUMATYYPIT JA HOITOLINJAT Värttinäluun distaalisista murtumista on esitetty lukuisia luokituksia, mutta ne eivät palvele käytännön työtä (4). Merkittävimpiä murtuman huonoa lopputulosta ennustavia tekijöitä ovat värttinäluun lyhentymä kyynärluuhun nähden (5),
2 636 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK 57 Taulukko 1. Värttinäluun alaosan murtumien hoitoon liittyneiden potilasvahinkojen tapahtumispaikat. Tapahtumispaikka Terveyskeskus 56 Keskus- tai aluesairaala 45 Yliopistosairaala 14 Yksityisvastaanotto 2 Yhteensä 117 Taulukko 3. Tavallisimmat värttinäluun distaalisten murtumien hoitoon liittyneiden potilasvahinkojen korvausperusteet. Joihinkin tapauksiin liittyi useampia vahinkoja. Korvausperuste Puutteellinen hoito tai seuranta 88 Murtuman diagnoosiviive 11 Puutteellinen korjausleikkaus 6 Leikkaukseen liittyvä hermovamma 4 Puristavaa kipsiä ei vaihdettu ajoissa 4 Liian lyhyt immobilisaatio 3 Puutteellinen hermopinteen hoito 3 Leikkaukseen liittyvä infektio 1 Leikkaukseen liittyvä jännevamma 1 Veneluun murtuman diagnoosiviive 1 Kipsin liian varhainen oikaisu 1 nivelpinnassa oleva yli 1 mm:n siirtymä (6,7) ja distaalisen radioulnaarinivelen inkongruenssi, joka voi johtua joko värttinäluun lyhentymästä tai distaalipään dorsaalisesta kallistumasta (8). Käytännössä murtumat voi jakaa hyväasentoisiin tai merkityksettömästi dislokoituneisiin, kohtalaisesti dislokoituneisiin ja voimakkaasti dislokoituneisiin murtumiin Sandenin ja Lindsjön (9) jaottelua muunnellen. Hyväasentoiset ja merkityksettömästi dislokoituneet murtumat Näissä murtumissa värttinäluun lyhentymä on alle 2 mm, nivelpinnan dorsaalista kallistumaa ei ole eikä murtuma ole nivelensisäinen. Hyvin yhteistyökykyisen potilaan tämäntyyppisten murtumien hoidossa on suositeltu jopa tuentaa pelkällä joustavalla tukisidoksella tai ortoosilla ranne neutraalissa eli suorassa asennossa (10,11). Suositeltavampi hoitovaihtoehto on kuitenkin tuenta perinteisellä dorsaalisella kipsilastalla, joka jättää rystyset vapaaksi ja ulottuu kyynärvarren yläosaan rajoittamatta kuitenkaan kyynärnivelen koukistusta. Immobilisaatioaika n Taulukko 2. Potilasvahinkoon johtanut värttinäluun alaosan murtuman hoito. Toiminta Murtuman konservatiivinen hoito 91 Leikkaushoito 14 Kliininen tutkimus tai röntgenkuvien tulkinta 12 Yhteensä 117 n on 4 5 viikkoa. Röntgenkuvauskontrollit tehdään noin yhden ja kahden viikon kuluttua lastoituksesta. Mikäli asennon tuolloin todetaan huonontuneen, murtuma tulee reponoida. Kipsin poiston yhteydessä kontrollikuvaus on tarpeen vain, jos murtumaseutu aristaa vielä selvästi tai on muuten syytä epäillä murtuman luutumisen häiriintyneen. n Dislokoituneet mutta repositiolla korjattavat murtumat Tähän ryhmään kuuluu klassinen Collesin murtuma, jossa värttinäluun nivelpinta on kallistunut dorsaalisesti ja värttinäluu on kyynärluuhun nähden lyhentynyt (kuva 2). Virheasento vaatii korjauksen esimerkiksi paikallisesti murtumarakoon injisoidun puudutuksen avulla tehtävällä repositiolla ja dorsaalisella kyynärvarren yläosaan ulottuvalla kipsilastalla (kuva 1). Hyväksyttävä repositiotulos saavutetaan, kun värttinäluun nivelpinnan dorsaalinen kallistus on poissa, lyhentymä on enintään 2 3 mm ja mahdollisessa nivelpintaan ulottuvassa murtumassa on alle 2 mm dislokaatiota. Ranne immobilisoidaan ulnaarideviaatioon, pronaatioon ja lievään volaarifleksioon. Liian voimakasta volaarifleksiota tulee välttää, sillä seurauksena voi olla medianushermon pinnetila tai huomattava liikerajoitus kipsin poiston jälkeen. Mikäli asentoa ei saada tyydyttäväksi, kyseessä on instabiili murtuma, joka korjataan leikkaamalla. Mikäli murtuman tyydyttävä asento ei pysy kuin jyrkkään volaarifleksioon asetetussa kipsissä, joka on potilaalle kivulias, on parempi siirtyä leikkaushoitoon. Röntgenkuvat tulee ottaa reposition jälkeen, viikko ja kaksi viikkoa repositiosta, aina kun kipsiä on jostain syystä jouduttu vaihtamaan sekä kipsin poiston jälkeen. Kipsausajaksi suositetaan 5 viikkoa, joskin kirjallisuudessa vaihtelu on 3 6 viikkoa Kuva 1. Värttinäluun tyyppimurtuman hoidossa käytetään kyynärvarren yläosasta rystysiin ulottuvaa dorsaalista kipsilastaa.
3 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK A B C D Kuva 2. Värttinäluun alaosan tyyppimurtumassa värttinäluu on lyhentynyt kyynärluuhun nähden, radiaalinen inklinaatio on laskeutunut ja nivelpinta on kallistunut dorsaalisesti (A, B). Repositiolla ja kipsauksella lyhentymä ja radiaali-inklinaatio on korjautunut sekä nivelpinta on saatu lähes kohtisuoraan asentoon (C, D).
4 638 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK 57 3 A 3 A 3 B 3 B Kuva 3 A. Smithin murtumassa nivelpinta on kääntynyt huomattavaan volaariseen virheasentoon. B. Jos tällainen murtuma kipsataan samalla tavoin kuin tyyppimurtuma, seurauksena on virheasennon huononeminen. C. Vaikka kipsihoito on yleisesti hyväksytty hoitomuoto, näissä murtumissa kuten myös volaarisissa Bartonin murtumissa volaarinen levytys on varmin hoitomuoto.
5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK C 3 C potilaan iän mukaan (8,12,13). Mikäli seurannan aikana asento huononee epätyydyttäväksi ensimmäisen tai toisen viikon aikana, asento korjataan uudella repositiolla tai tarvittaessa leikkaamalla. Kolmen viikon kuluttua reposition onnistuminen paikallispuudutuksessa on jo epätodennäköistä, ja siitä eteenpäin virheasento joudutaan korjaamaan leikkauksella. Smithin murtumassa radiuksen nivelpinta on kääntynyt volaarisesti (kuva 3) ja repositio suoritetaan päinvastaiseen suuntaan. Ranne tuetaan kyynärnivelen yli ulottuvalla kulmakipsilastalla supinaatioon ja lievään dorsifleksioon sekä kyynärnivel 90 asteen kulmaan. Kulmalastaa pidetään kolme viikkoa, ja sen jälkeen se vaihdetaan lyhyeen dorsaaliseen kipsilastaan, jota pidetään vielä kaksi viikkoa. Smithin murtumissa hyvän asennon saamiseksi joudutaan kuitenkin varsin usein turvautumaan leikkaushoitoon, jossa asetetaan volaarinen levy. Kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikettä ja sormien tuntoa sekä turvotusta tulee seurata röntgenkontrollien yhteydessä. Jos sormet ovat huomattavan turvoksissa, on kivun syynä todennäköisesti sormien ja koko yläraajan riittämätön liikuttelu käsi kohoasennossa. Mikäli anamneesin perusteella näin ei ole ja potilas valittaa kipsin painamista tai sormien puutumista, kipsi pitää vaihtaa iho- tai hermovaurion välttämiseksi. Jos sormien huomattava ja tuntotestauksella (esim. kahden pisteen erottelukyvyn mittaus) varmistettu puutuneisuus jatkuu yli viikon kipsin korjaamisesta tai vaihtamisesta huolimatta, on syytä siirtyä leikkaushoitoon. Potilaalle tulee antaa mieluiten kirjalliset liikeharjoitusohjeet kipsihoidon ajaksi ja kipsin poiston jälkeen. Hyvät liikeharjoitusohjeet saaneilla reflektorisen sympaattisen dystrofian esiintyvyys on pienempi kuin niillä potilailla, jotka eivät ole saaneet liikeharjoitusohjeita (14,15). Pirstaleiset ja instabiilit murtumat Tämä on monimuotoinen ryhmä murtumia, jotka usein vaativat leikkaushoitoa. Ne käsittävät suuren vammaenergian aiheuttamat pirstaleiset murtumat, avomurtumat sekä murtumat, joissa reposition jälkeen värttinäluuhun on jäänyt huomattava (yli 2 3 mm:n) lyhentymä, sivukuvassa nivelpinta on dorsaalisesti (Smithin murtumassa huomattavasti volaarisesti) kallistuneena tai nivelpintaan ulottuvassa murtumalinjassa on yli 1 2 mm:n siirtymä. Puutteellisesti hoidettuna nämä vammat jättävät ranteeseen virheasennon, instabiliteetin tai merkittävän liikerajoituksen ja johtavat usein ennenaikaiseen nivelrikkoon. Ekstra-artikulaarisissa murtumista dislokoituneen Collesin murtuman hoidoksi riittää tavallisesti pleksus- tai yleisanestesiassa asetettava ulkoinen kiinnityslaite. Toinen hyväksi osoittautunut menetelmä on molempien murtumakappaleiden kautta tai Kapandjin tekniikalla tehtävä murtuman kiinnitys pienistä ihoavauksista viedyillä Kirschnerin piikeillä (16). Kovin osteoporoottisissa murtumissa ja kipsihoidon aikana huonoon asentoon menneissä murtumissa joudutaan usein turvautumaan luunsiirtoon riittävän stabiliteetin saavuttamiseksi. Huomattavasti dislosoituneen Smithin murtuman suositeltavin hoitomenetelmä on volaarinen T-levykiinnitys. Intra-artikulaarisissa ja pirstaleisissa murtumissa hoidon painopiste kohdistuu nivelpinnan anatomian mahdollisimman tarkkaan palauttamiseen. Yli 2 mm:n pykälä nivelpin-
6 640 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK 57 A B Kuva 4. Volaarinen Bartonin murtuma. nassa johtaa väistämättä nivelrikkoon (17) ja yli 1 mm:n pykälä huonontaa merkittävästi myös toiminnallista tulosta (5,6). Kun vammaenergia on ollut suuri, nivelpinta on monesti painunut kasaan useana kappaleena. Nivelpinnan kokoaminen vaatii pleksus- tai yleisanestesian ja leikkauksen suorittajalta kokemusta ja kärsivällisyyttä. Lisäksi kappaleiden paikoillaan pitäminen edellyttää usein ulkoisen kiinnityksen, läpivalaisun, Kirschnerin piikkien ja luusiirteiden käytön. Lisäksi voidaan joutua asettamaan vielä volaarinen T-levy tukemaan fragmentteja. Dislokoituneessa volaarisessa Bartonin tyyppisessä (kuva 4) murtumassa volaarinen levy antaa hyvän kiinnityksen, dorsaalisessa Bartonin murtumassa taas miniruuvit tai Kirschnerin piikit ovat sopivimpia kiinnittimiä. Suuren energian aiheuttamiin vammoihin liittyy usein myös ranteen nivelsiderepeämiä tai nivelten sijoiltaanmenoja, jotka tulisi hoitaa murtuman hoidon yhteydessä (18). Murtuman reuna voi leikata scapholunaariligamentin poikki värttinäluun puikkolisäkkeen murtumassa ja aksiaalisen kompression aiheuttamassa puolikuuluun tai veneluun vastaisen nivelpinnan sisäänpainumamurtumassa (ns. die punch -murtuma) (kuva 5). Näissä vammoissa murtuman tarkka reduktio ja kiinnitys yhdessä scapholunaarivälin stabiloinnin kanssa ovat tarpeen hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Puolikuuluun luksaatio voi esiintyä värttinäluun distaalisen murtuman yhteydessä. Se tulee myös hoitaa repositiolla, nivelsidekorjauksin ja ranneluiden väliaikaisella stabiloinnilla. Distaalista radioulnaariniveltä tukevan kolmiorustokompleksin repeämästä aiheutuva instabiliteetti komplisoi ajoittain värttinäluun distaalisia murtumia. Instabiliteetin toteaminen primaarivaiheessa on usein vaikeaa. Instabiliteetti on tavallisimmin nähtävissä reposition ja kipsauksen jälkeen otetuissa röntgenkuvissa kyynärluun distaalipään poikkeavan dorsaalisena tai volaarisen sijaintina. Röntgenkuvan projektioerot vaikeuttavat kuvien tulkintaa. Kookas irrallinen kyynärluun puikkolisäke viittaa aina kolmiorustokompleksin irtoamiseen ja instabiliteettiin. Yli 5 mm:n siirtymä, joka tulee arvioida sekä sivu- että etusuunnan kuvasta, tulisi kiinnittää leikkauksella. Hyväasentoinen, palpoiden instabiili fragmentti hoidetaan kyynärnivelen immobilisoivalla 90 asteen kulmakipsilastalla siten, että ranne on neutraalissa kiertoasennossa (peukalo osoittaa ylöspäin). Primaarivaiheessa hoitamatta jäänyt distaalisen radioulnaarinivelen instabiliteetti aiheuttaa ranteeseen kiertoliikerajoitusta ja heikkoa rasituksensietoa. Myöhäisvaiheen stabilointi on mahdollista mm. jännesiirtein, mutta tulokset ovat huonommat kuin primaarivaiheessa tehdyissä korjauksissa. YHTEENVETO Vuosina Ruotsissa tehtiin 182 ilmoitusta värttinäluun alaosan
7 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK Kuva 5. Puolikuuluun (os lunatum) tai kuten tässä tapauksessa veneluun (os scaphoideum) tekemään painumaan värttinäluun nivelpinnassa (die punch -murtuma) liittyy usein scapholunaariligamentin repeämä, joka tulee leikkauksella tehtävän nivelpinnan kohotuksen yhteydessä korjata. murtumien hoidosta sikäläiselle potilasvakuutusjärjestelmälle (19). Näistä 89 tapauksessa (49 %) murtuma oli luutunut epätyydyttävään asentoon. Seuraavaksi tavallisimmat ilmoituksen teon syyt olivat hermovauriot ja reflektorinen sympaattinen dystrofia. Vain 24 tapausta (13 %) katsottiin korvattavaksi. Suomessa kolmessa vuodessa ( ) tehtiin 317 vastaavaa ilmoitusta, ja niistä 117 (37 %) johti korvauksiin. Syynä suureen eroon voi olla, että Ruotsissa aineisto kerättiin potilasvakuutustoiminnan ensimmäisten 10 vuoden ajalta, jolloin potilaiden tietoisuus järjestelmästä ei ollut vielä nykyisellä tasolla ja korvausperusteet olivat tiukemmat kuin Suomessa nykyisin. Lääkärilehdessä Potilasvahinkolautakunnan ratkaisuja -palstalla ehdotettiin hiljattain kontrolliröntgenkuvien ottamista heti reposition jälkeen ja viikon kuluttua repositiosta (20), mutta Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuissa on jo vuosia ollut käytäntönä edellyttää kontrollikuvausta myös kahden viikon päästä repositiosta, koska murtuman asento usein vielä huononee toisen viikon aikana ja tuolloin on vielä mahdollista korjata asentoa. Tämä on myös traumatologian kotimaisen oppikirjan suositus (12). Samassa Potilasvahinkolautakunnan kirjoituksessa kerrottiin värttinäluun tyyppimurtuman kipsausajan olevan kuusi viikkoa. Yleisemmin Suomessa on käytäntönä ollut viiden viikon kipsi-immobilisaatio, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen pirstaleinen ja osteoporoottinen murtuma. Tarpeettoman pitkät immobilisaatioajat hidastavat kuntoutumista, johtavat herkästi liikerajoituksiin ja altistavat reflektoriselle sympaattiselle dystrofialle. Tyytyminen liian huonoon primaarirepositiotulokseen ja liian harvat radiologiset asentokontrollit ovat tavallisimpia syitä huonoon hoitotulokseen värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa. Myös murtuman asennon huononemiseen kipsihoidon aikana jätetään liian usein puuttumatta. Vastaanottotilanteen kiire ja lääkärin epävarmuus omista repositio- ja kipsaustaidoista altistavat herkästi alihoidolle. On huomattavasti helpompaa ja nopeampaa hyväksyä hieman huonontunut asento kuin ryhtyä työlääseen uuteen repositioon. Säästötarpeet taas korottavat kynnystä potilaan lähettämiselle erikoissairaanhoitoon ja sieltä edelleen yliopistoklinikkaan. Vaikka hoidossa tulee ottaa huomioon vamman ennuste ja vammautuneen raajan tulevat käyttötarve, potilaan korkea ikä, eläkkeelläolo, yleistila ja osteoporoosi eivät saisi liikaa vaikuttaa hoitolinjan valintaan ja kriteereihin. Tinkimättömällä hoidolla ja riittävällä seurannalla myös kuntoutumisvaiheessa voitaisiin taata hyvä toiminnallinen tulos. Potilaille tulee myös antaa riittävästi tietoa hoidon kulusta ja ennusteesta läpi koko hoitojakson. Hyvä radiologisen anatomian osaaminen ja kokemuksen mukana karttuva tieto tämän murtumatyypin hoitoon ja kulkuun liittyvistä ongelmista yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kitkattoman hoitoketjun kanssa on paremman hoidon tason ja potilaiden tyytyväisyyden edellytys. Myös lääkärien peruskoulutuksessa tulisi olla paremmat resurssit riittävien valmiuksien antamiselle. KIRJALLISUUTTA 1 Fernandez DL, Jupiter JB. Fractures of distal radius. New York: Springer Verlag Rydell N, Räf L. Bättre rutiner vir armbrott kan ge färre missar. Läkartidningen 1997;94: Hagert CG. Distala radiusfrakturen styvmoderligt behandlad. Läkartidningen 1998;95: Flinkkilä T, Raatikainen T, Hämäläinen M. AO and Frykman s classification of Colles fracture. No prognostic value in 652 patients evaluated after 5 years. Acta Orthop Scand 1998;69: Abbaszadegan H, Jonsson U, von Sievers K. Prediction of instability of Colles fractures. Acta Orthop Scand 1989;60: Kopylov P, Johnell O, Redlund-Johnell I, Bengner U. Fractures of the distal end of the radius in young adults: A 30-year follow-up. J Hand Surg 1993;18B: Trumble TE, Schmitt SR, Vedder NB. Factors affecting functional outcome of displaced intraarticular distal radius fractures. J Hand Surg 1994;19A: Roysam GS. The distal radioulnar joint in Colles fractures. J Bone Joint Surg 1993;75-B:58 60.
8 642 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2002 VSK 57 9 Sanden B, Lindsjö U. Det går att reducera antalet felläkta radiusfrakturer. Läkartidningen 1998;95: Dias JJ, Wray CC, Jones JM, Gregg PJ. The value of early mobilisation in the treatment of Colles fractures. J Bone Joint Surg 1993;69-B: Abbaszadegan H, Conradi P, Jonsson U. Fixation not needed for unplaced Colles fractures. Acta Orthop Scand 1989;60: Rokkanen P, Slätis P, Alho A, Ryöppy, Huittinen VM. Traumatologia, 6. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy Fernandez DL, Palmer AK. Fractures of distal radius. Kirjassa: Green DP, Hotchkiss RN, Pederson WC, toim. Operative Hand Surgery. New York: Churchill Livingstone 1999; Lindström A. Fractures of the distal radius. A clinical and statistical study of end results. Acta Orthop Scand Suppl 1959;41: Frykman G. Fractures of the distal radius including sequelae - shoulder-hand-finger syndrome, disturbance in the distal radioulnar joint and impairment of nerve function. Acta Orthop Scand Suppl 1967;108: Kapandji AI. Treatment of non-articular distal radial fractures by intrafocal pinning with arum pins. Kirjassa: Saffer P, Cooney WP, toim. Fractures of distal radius. Philadelphia: Lippincott 1995; Knirk JL, Jupiter JB. Intra-articular fractures of the distal end of the radius in young adults. J Bone Joint Surg 1986;68-A: Lindau T, Arner M, Hagberg L. Intra-articular lesions in distal fractures of the radius in young adults. A disciptive arthroscopic study in 50 patients. J Hand Surg 1997;22-B: Jonsson U, Abbaszadegan H. Colles fraktur och patientförsäkringen: Informera tidigt om risken för redislokation. Läkartidningen 1992;19: Kaivola J, Lehtonen L. Tyypillisen radiusmurtuman puutteellinen hoito. Suom Lääkäril 2001;56: Kirjoittajat JARKKO VASENIUS kirurgian dosentti, käsikirurgian erikoislääkäri HUS, Töölön sairaala, käsikirurgian toimiala Potilasvakuutuskeskus jarkko.vasenius@hus.fi TIMO RAATIKAINEN käsikirurgian dosentti, osastonylilääkäri HUS, Töölön sairaala, käsikirurgian toimiala Lahjakirja historian ja lääketieteen ystäville "Ihmisiä lääketieteen historiassa" -kirja koostuu Suomen Lääkärilehdessä Menneet ajat -palstalla julkaistuista 111 artikkelista, jotka on kirjoittanut LKT Arno Forsius. Niissä esitellään lääketieteen vaiheisiin eri tavoin liittyviä henkilöitä antiikin ajoista 1900-luvulle saakka. Mukana on lääkärien ja tutkijoiden lisäksi sairaanhoitajia, kemistejä, apteekkareita, yhteiskuntatieteilijöitä ja filantrooppeja sekä tutkimusten ja hoitojen kohteina olleita ihmisiä. esittelee laajasti myös suomalaisen lääketieteen ja terveydenhuollon vaiheita 1500-luvulta lähtien. Kirjassa on monipuolinen eri aikakausien elämään, ihmisiin ja hoitokeinoihin liittyvä kuvitus. 304 s. hinta 120 mk (20 ) + postituskulut, Julk. 2001, ISBN Lääkäriliiton jäsenille hinta vain 80 mk (13,50 ) +postituskulut. Mainitse jäsenyydestä tilauksesi yhteydessä. Tilaukset Suomen Lääkäriliitosta, puh. (09) , faksi (09) , birje.maijala@fimnet.fi
Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma) 24.5.2016
LisätiedotKIPSAUS-KURSSI MURTUMAT
KIPSAUS-KURSSI MURTUMAT NIKO STRANDBERG TULES, TRAUMOJEN HOITO TYKS ESITYKSEN AIHEET Tyypillisesti kipsattavat murtumat Nilkka- ja jalkaterä murtumien hoito Akillesjänteen repeämät Rannemurtuman hoito
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
Lisätiedot16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries
Keskiviikko 21.11.2012 9.00-12.00 Messukeskus kokoussali 5 A Yhteiskokous SKY ja SAY 9.00-10.30 Mitä teemme ja minkälaisin tuloksin 10.30-11.00 Tauko 11-00-12.00 -onko laatua ilman rekistereitä 12.00-13.00
LisätiedotYlä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks
Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.
LisätiedotMikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia
Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia 9.11.2012 1.Operatiivinen vai konservatiivinen hoito? 2. Konservatiivisen hoidon toteutus? 3. Ensimmäinen
LisätiedotVÄRTTINÄLUUN ALAOSAN MURTUMIEN LEVYTYSHOITOJEN UUSINTALEIKKAUSTEN RISKI TAYSIN ALUEELLA
VÄRTTINÄLUUN ALAOSAN MURTUMIEN LEVYTYSHOITOJEN UUSINTALEIKKAUSTEN RISKI TAYSIN ALUEELLA Topi Huuskonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotEsittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen
20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA
LisätiedotVärttinäluun distaalisten murtumien nykyhoito
TEEMA: KÄSIKIRURGIA Eero Waris ja Mika Paavola Värttinäluun distaalisten murtumien nykyhoito 386 Suuri osa radiuksen eli värttinäluun distaalisista murtumista hoidetaan sulkeisella repositiolla ja kipsillä.
LisätiedotTEKOÄLY RADIUSMURTUMIEN DIAGNOSTIIKASSA
TEKOÄLY RADIUSMURTUMIEN DIAGNOSTIIKASSA Turkka Anttila Erikoistuva lääkäri, LL HUS, Käsikirurgian klinikka Tekoäly ja virtuaalitodellisuus erikoissairaanhoidossa 16.3.2018 Värttinäluun alaosan murtuma
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotKyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14
Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel
LisätiedotYLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes
YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko
LisätiedotONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT
ONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT ENNEN TUENNAN TEKEMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT Selvitä lääkäriltä millainen tuennan tulee olla. Mitä raajan osia tuetaan ja mitkä
LisätiedotPVK 30 vuotta Miksi yleiset vahingot toistuvat voidaanko vahingoista oppia?
PVK 30 vuotta Miksi yleiset vahingot toistuvat voidaanko vahingoista oppia? Eero Hirvensalo, ylilääkäri Potilasvahingoista on syytä ottaa opiksi Eero Hirvensalo, ylilääkäri, PVK Potilasvahinkoilmoitusten
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotPotilasvahingot nilkkamurtumien diagnostiikassa ja hoidossa
Potilasvahingot nilkkamurtumien diagnostiikassa ja hoidossa Eero Hirvensalo, Jarkko Pajarinen, Ari Majola, Jari Salo, Reima Palonen, Ole Böstman Potilasvakuutuskeskus ja Töölön sairaala, HYKS Among the
LisätiedotSuvi Kinnari KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO- OHJEET LAPSIPOTILAALLE
Suvi Kinnari KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO- OHJEET LAPSIPOTILAALLE Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2013 KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO-OHJEET LAPSIPOTILAALLE
LisätiedotKäsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala
Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotVasarasormi: kertauskurssi tutun vaivan hoitoon. Outi Nieminen
Näin hoidan Vasarasormi: kertauskurssi tutun vaivan hoitoon Outi Nieminen Vasarasormi (mallet finger) on tavallinen vamma, jonka hoito on säilynyt vuosikymmenet ennallaan. Sillä tarkoitetaan sormen ojentajajänteen
LisätiedotTEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA
Dos., yl, Ville Remes TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA 25.4.2019 Turku VTK IX 2 3 4 UUSI POTILASVAHINKOLAKI VOIMAAN 1.1.2021 Korvattavia vahinkoja koskeva sääntely laajenee Uutena korvausperusteena
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotRanteen natiiviröntgenin projektioita
HUS-Kuvantaminen OPAS Versio: 1.0 s. 1(8) Sisällys PA (DP) / AP (PD)... 2 SIVU, mediolateraalinen, radioulnaarinen... 3 PA/AP viisto... 4 Tangentiaaliset... 4 Rannekanava (karpaalitunneli)... 4 Dynaamiset
LisätiedotSuomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.
Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten
LisätiedotTietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille
Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä Tausta-aineistoa toimittajille Muutama keskeinen termi Yleiskielessä hoitovirhe tarkoittaa kaikkia potilaan hoidossa tapahtuneita virheitä tai
LisätiedotVeneluun murtuma. Veneluun anatomia ja verenkierto. Diagnostiikka. tai suotuisimmassa tapauksessa vain yhden ranneluun osassa (Amadio ja Moran 2005).
Olli V. Leppänen ja Teemu Karjalainen NÄIN HOIDAN syntyy tyypillisesti silloin, kun nuori ihminen kaatuu ojennetun käden varaan. Diagnostiikka perustuu kliiniseen tutkimukseen ja kuvantamiseen, joka käsittää
LisätiedotPienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle
Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000
LisätiedotORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA
2009-2011 ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ilkka Kiviranta Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS Puh. (09) 4711, ilkka.kiviranta@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena
LisätiedotKUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA
KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA Kotiharjoitteluohjeita rannemurtumapotilaalle Niina Maijala Annariina Ruuskanen Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotPolven periproteettiset murtumat
Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat
LisätiedotTieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri
Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian
LisätiedotOpinnäytetyö Kipsauksesta
1 Opinnäytetyö Kipsauksesta Opinnäytetyö 1.4.2015 Jyväskylän ammattiopisto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ensihoidon koulutusohjelma Metsäranta Jenna Puolamäki Emilia Pynnönen Jaakko
LisätiedotRANNEMURTUMAPOTILAAN OHJAUS KIPSIHOIDON AIKANA
RANNEMURTUMAPOTILAAN OHJAUS KIPSIHOIDON AIKANA Parkkinen Arto Opinnäytetyö, syksy 2006 Hoitotyön koulutusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö TIIVISTELMÄ Arto Parkkinen. Rannemurtumapotilaan
LisätiedotNILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN
NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen
LisätiedotRADIUSMURTUMAN KIPSIHOITO. Ohjelehtinen 6-12-vuotiaille lapsille
RADIUSMURTUMAN KIPSIHOITO Ohjelehtinen 6-12-vuotiaille lapsille Taru Kesänen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKäsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen
Käsikirurgisen potilaan hoito 22.9.17 Heidi Pehkonen Käsipäikissä hoidetaan sekä elektiivisiä että päivystyksellisiä käsikirurgisia leikkauspotilaita Elektiivisistä yleisimmät: canalis carpi, napsusormi,
LisätiedotAVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia
AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat
LisätiedotKyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy
PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista
LisätiedotRanteen biomekaniikka. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS
Ranteen biomekaniikka Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS Sidonnaisuudet Pfizer Asiantuntija- sekä luentopalkkio Kollagenaasi Kotona Esityksen sisältö Anatomia Ranteen biomekaniikan perusteet Aksiaalinen
LisätiedotPeruskipsausopas Työohje Lapin sairaanhoitopiirin hoitajille
Peruskipsausopas Työohje Lapin sairaanhoitopiirin hoitajille 24.5.2019 LSHP Laura Korhonen Arto Nieminen Santeri Oikarainen Arto Särkijärvi 1 Sisällys Kolme kysymystä kipsaajalle... 2 Saapaskipsi... 3
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotNILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN
NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen
LisätiedotNILKAN LATERAALIMALLEOLIN MURTUMAT OPERATIIVISESTI HOIDETTUJEN POTILAIDEN PITKÄAIKAISENNUSTE WEBERIN LUOKITUKSEN MUKAAN
NILKAN LATERAALIMALLEOLIN MURTUMAT OPERATIIVISESTI HOIDETTUJEN POTILAIDEN PITKÄAIKAISENNUSTE WEBERIN LUOKITUKSEN MUKAAN Mika Ukkonen Syventävien opintojen kirjallinen työ 28.1.2011 Tampereen yliopisto
LisätiedotKIENBÖCKIN TAUTI. Sorvali, Mikko. Syventävien opintojen tutkielma. Kirurgia/ Käsikirurgia. Oulun yliopisto 6.2015. Ohjaaja Marko Sunnari
KIENBÖCKIN TAUTI Sorvali, Mikko Syventävien opintojen tutkielma Kirurgia/ Käsikirurgia Oulun yliopisto 6.2015 Ohjaaja Marko Sunnari SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. PUOLIKUULUUN MERKITYS RANTEEN ANATOMIAAN
LisätiedotVAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA
VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA Potilasvakuutuskeskukselle Bulevardi 28, 00120 Helsinki www.potilasvahinkoapu.fi Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n laatima lomake Potilas Sukunimi Henkilötunnus
LisätiedotPostoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala
LisätiedotKÄSIKIRURGIA
2009-2011 KÄSIKIRURGIA Vastuuhenkilö: Dos. Timo Raatikainen KLL/Kirurgian klinikka, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS, Puh. (09) 471 60038, timo.raatikainen@hus.fi Tavoitteet Käsikirurgian erikoislääkärin
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKirurgian runkovaiheen toimenpiteet
Gastroenterologinen kirurgia 6-12 kk - Vatsaontelon tavalliset avaustekniikat ja sulut - Sappirakon poisto - Tavalliset suoliresektiot ja vatsanpeitteiden tyrät - Endoskopiat:: prokto-, rekto- ja fiberosigmoideoskopia
Lisätiedot10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS
YLEISIMMAT PERUSSAIRAUDET VUOSINA 2008-2010 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA TOIMENPIDE KLIININEN MUU TUTKIMUS- TOIMEN- TAI HOITO PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ
LisätiedotPOTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS
HE 16/2018 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVAPAUDESTA: POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI 14.5.2018
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotVUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET
VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT
LisätiedotSEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman
SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle
Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotNilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot
Nilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot Mikko Ovaska, Tatu Mäkinen, Rami Madanat, Veikko Kiljunen, Jan Lindahl Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian
LisätiedotO lkaluun yläosan murtuma on kolmanneksi
Antti P. Launonen, Bakir O. Sumrein ja Vesa Lepola Ikääntyvien olkaluun yläosan murtuman hoito Tyypillisimmin olkaluun yläosan murtuma syntyy, kun iäkäs nainen kaatuu suoraan olkapäälleen tai ojennetun
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotAOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management
Wednesday, 26 Apr 2017 (Day 1) 08:30 09:00 Other Ilmoittautuminen ja kahvi 09:00 09: Opening remarks Kurssin avaus 09: 09:25 Lecture AO-maailma historiasta elinikäiseen oppimiseen 09:25 09:40 Lecture Potilaskohtaisten
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotInfektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen
Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-
LisätiedotAlaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI
Uriel-ortoosit Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI Uriel 333 -nilkkaortoosi koostuu kahdesta anatomisesti muotoillusta kovasta muovilastasta, joiden sisäpinta on pehmustettu tarrasäädettävillä ilmakennotyynyillä.
LisätiedotPauli Ritala IMMOBILISAATIO-KOULUTUS NOKIAN TERVEYSKESKUKSEN ENSIAPUPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNALLE
Pauli Ritala IMMOBILISAATIO-KOULUTUS NOKIAN TERVEYSKESKUKSEN ENSIAPUPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNALLE Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 TARKOITUS
LisätiedotTutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010
Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen
16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS
LisätiedotKIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS
KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 3.11.2017 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista
LisätiedotWE Design - yksilölliset sormituet. Esittely ja mittausohjet. Villa Manus Oy Ojahaanrinne 4 P. 09-454 3650 s-posti info@villamanus.
WE Design - yksilölliset sormituet (ns. hopeiset sormuslastat) Lisää malleja: www.silversplints.com/ Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella paperisuikaleella
LisätiedotProspektiivinen kliininen tutkimus radiostereometrisen analyysin (RSA) käytöstä volaarisesti levytettyjen C-tyypin värttinäluun alaosan murtumissa
Prospektiivinen kliininen tutkimus radiostereometrisen analyysin (RSA) käytöstä volaarisesti levytettyjen C-tyypin värttinäluun alaosan murtumissa Rami Madanat 1, Niko Strandberg 1, Niko Moritz 1, Kimmo
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotNilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatiot
Mikko Ovaska, Rami Madanat, Tatu Mäkinen ja Jan Lindahl KATSAUS Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatiot Nilkkamurtuma on yleisin sairaalahoitoa vaativa murtuma työikäisessä väestössä. Stabiilit nilkkamurtumat
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotAOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management
Wednesday, 20 Apr 2016 (Day 1) 08:30 09:00 Other Ilmoittautuminen ja kahvi 09:00 09: Opening remarks Kurssin avaus 09: 09:25 Lecture AO-maailma historiasta elinikäiseen oppimiseen 09:25 09:45 Lecture Potilaskohtaisten
LisätiedotPotilasturvallisuuskysely Tulokset. Sairaanhoitajapäivät 2018
Potilasturvallisuuskysely Tulokset Sairaanhoitajapäivät 2018 1. Kuinka pitkään olet toiminut sairaanhoitajana? Vastaajien määrä 712 En ole vielä valmistunut 20% Alle 5 vuotta 17% 5 10 vuotta 13% 10 15
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotKonsultaatio päivystyksessä ja potilasturvallisuus. Lääkäri
Konsultaatio päivystyksessä ja potilasturvallisuus Lääkäri2019 10.1.2019 Ylilääkäri Eero Hirvensalo Hallitusneuvos Anne Ilkka Vastuut ja velvoitteet konsultointiin liittyvissä potilasvahingoissa Potilasvakuutuskeskus
LisätiedotVALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA
VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN
LisätiedotKuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5
Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan
LisätiedotKIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS
KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista
LisätiedotVI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio
VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri
LisätiedotOsavuosiraportti 1/2018
Potilasvahinkoilmoitukset ja ratkaistut tapaukset 1.1. 30.6.2018 Potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana Huolehdimme keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Toimimme potilaiden
LisätiedotPuoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi
Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotKaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ
LisätiedotPÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS
PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita
LisätiedotTietokonetomografialla diagnosoidut jalkaterämurtumat Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa 2012-2014
Tietokonetomografialla diagnosoidut jalkaterämurtumat Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa 2012-2014 Ville Ponkilainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö
Lisätiedot