DanceWise2. Loppuraportti

Samankaltaiset tiedostot
Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA2 TULOSKORTTI

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi Ehkäisevä päihdetyö

YAD STREET TEAM.

Julkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Omaishoitajien ensiapukoulutus tukemassa omaishoitoperheiden terveyttä

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari

Tervetuloa Terveyspiste-päiville!

Asumissosiaalisen työn teemapäivä

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Tulokset ja niiden rahamääräistäminen. Ennakkotehtävä kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KRITS JENGINUORIHANKE

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT ESPOO

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

ARVIOINTISUUNNITELMA

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Ketterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Yhdistyslaturin kysely 2019

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turku /Anu Nurmi

Transkriptio:

DanceWise2 Loppuraportti Ville Särkelä & Tuukka Ervasti YAD Youth Against Drugs ry 10.1.2014

Sisällys 1. YAD Youth Against Drugs 3 2. DanceWise2 hankkeen tausta 4 3. Hankkeen ja toimintamuotojen esittely 6 3.1. Nuorisotaloyhteistyö DJ koulut 6 3.2. Jalkautuva tiimi 7 3.3. Infopisteet 7 3.4. S DEFFECT konemusiikkitapahtumat 8 4. Tuotokset 9 5. Tulokset 11 5.1. DJ koulut 11 5.2. Jalkautuva tiimi 12 5.3. Infopisteet 14 5.4. S DEFFECT konemusiikkitapahtumat 14 6. Hankkeen keskeiset vaikutukset 16 7. Haasteet 17 8. Toimintamuotojen juurruttaminen 19 9. Miten tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin 20 10. Hankkeen keskeinen anti YAD ry:lle 20 2

1. YAD Youth Against Drugs ry YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön yhdistys, joka on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksen ensisijainen tavoite on pyrkiä ehkäisemään huumeiden käyttöä ja tukea päihteetöntä elämää. Tarkoituksena on tukea nuorten päihteettömiä elämäntapoja, tarjota vaihtoehtoisia toimintamuotoja ja uusia sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä ihmisten tietämystä huumeasioissa ja vaikuttaa päätöksentekoon. Järjestön toiminnalliseksi kehykseksi onkin vuosien mittaan muotoutunut tiedon, tuen ja toiminnan tarjoaminen nuorilta nuorille vapaaehtoisvoimin. Toiminnan lähtökohtina ovat alusta asti olleet nuorten vapaaehtoisten omat ideat, kyvyt ja voimavarat. Toimintansa ja ehkäisevän työn mallien kehittämiseksi YAD ry toteuttaa erilaisia kokeilu- ja kehittämishankkeita. YAD ry:n toiminta on sekä uskonnollisesti, että poliittisesti sitoutumatonta ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. YAD ry valtakunnallisesti toimivana nuorisojärjestönä on pitkäjänteisen vapaaehtoistyön ja useiden projektien kautta myös vakiinnuttanut asemansa suomalaisen ehkäisevän huumetyön asiantuntijana. 3

2. DanceWise2 -hankkeen tausta Hankkeen tarve ja tausta on perusteltu hankehakemuksessa seuraavasti: YAD ry on toteuttanut ehkäisevää ja haittoja vähentävää pioneerityötä konemusiikkikulttuuriin kohdennettuna vuosina 2005-2007 ja 2008-2010 Rave Against Drugs- sekä DanceWise-hankkeiden kautta. Hankkeiden myötä YAD ry on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kosketuspinnan konemusiikkikulttuuriin ja luottamuksen kohderyhmään. Rave Against Drugs nosti esiin tuntemattomaksi jääneen kohderyhmän sekä toi päihdehaittojen vähentämisen näkökulman konemusiikkiympäristöihin. Kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämistyötä ja tiedonkeruuta kulttuurin parissa jatkettiin DanceWise-hankkeen myötä. Kahden edellisen hankkeen kokemusten pohjalta huhtikuussa 2011 käynnistettiin jatkoprojekti varhaisen intervention ja kulttuurin muutosten seurannan mahdollistamiseksi. Toimintaa kehitetään koskettamaan laajempaa kohderyhmää nuorisotaloyhteistyön avulla. Menetelmien kehitystyötä ja ajankohtaisiin suuntauksiin reagoimista on jatkettava, jotta päihdenäkökulman sisältävät toimintamallit juurtuisivat luonnolliseksi osaksi elektronista musiikkikulttuuria. Aiemmissa hankkeissa YAD on kehittänyt vapaaehtoistiimin kautta tapahtuvaa toimintaa elektronisen musiikin tapahtumiin. Menetelminä ovat olleet tiedotuksellisen materiaalin jaon ja keskustelut mahdollistavat infopisteet sekä jalkautuvat vapaaehtoistiimit. Jalkautuvan työn tarkoituksena on osaltaan huolehtia juhlijoiden turvallisuudesta (mm. EA-valmius) ja havainnoida mahdollisia terveysriskejä sekä tarvittaessa huolehtia lisäapua paikalle. Toimintamalleina ovat olleet myös päihteettömät bileet (S DEFFECT) sekä riskitiedon ja muiden palveluiden vieminen internetiin. Elektronisessa musiikkikulttuurissa tapahtuvien jatkuvien muutosten ja uusien trendien johdosta johdosta työ vaatii kehittämistä ja päivitystä. Kuuden vuoden kokemuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että YAD:lla on vahva jalansija ruohonjuuritason toimijana suomalaisen elektronisen tanssimusiikin kentällä. Kohdennettu työ on saatu rakennettua pitkäjänteisellä kehittämistyöllä sellaiseen muotoon, jonka kohderyhmä on hyväksynyt kulttuurinsa sisään. Kohderyhmä alkanut luottamaan työn motiivin olevan heidän hyväkseen 4

toteutettavaa toimintaa ja tiedotusta. Toiminnan keskeyttämisessä kehittämistyön ollessa vielä kesken on riskinä se, että elektroniseen musiikkikulttuuriin saatu jalansija menetetään ja uuden toiminnan käynnistäminen vaatii jälleen pitkää työtä tullakseen hyväksytyksi. Päihdetyö kyseisessä kulttuurissa saattaa jäädä marginaaliseksi, hyvin niukoilla resursseilla toteutetuksi. Pahimmassa tapauksessa kulttuuri voi liueta jälleen takaisin minkään ennaltaehkäisevän tai haittoja vähentävän työn ulottumattomiin. 5

3. Hankkeen ja toimintamuotojen esittely DanceWise2 on elektroniseen musiikkikulttuuriin kohdennettu ehkäisevän huumetyön kolmivuotinen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on toimintavuosinaan 2011-2013 vastata kohderyhmästä nousseeseen, erityisesti haittoja vähentävän tiedon tarpeeseen sekä tuoda tapahtumiin ja nuorisotaloille huumekriittistä näkökulmaa. Käytännössä hanke rakentuu kolmelle päätavoitteelle, jotka ovat nuorisotaloyhteistyön, jalkautuvan- ja infopistetoiminnan kehittäminen. Lisäksi hankkeen toimesta jatketaan vuosittain järjestettäviä S DEFFECT-konemusiikkitapahtumia. 3.1. Nuorisotaloyhteistyö DJ-koulut DJ-kouluja toteutetaan paikallisten nuorisotalojen kanssa yhteistyössä ja niiden tarkoituksena on antaa osallistujille valmiudet levyjen soittamiseen ja uuden harrastuksen hankkimiseen ja jatkamiseen itsenäisesti. DJ-harrastus on kallis ja vaikeasti aloitettava harrastus ja tästä syystä DanceWise2-hankkeen DJ-koulut ovat matalan kynnyksen koulutuksia, jotka eivät edellytä minkäänlaista etukäteistietoa aiheesta. Koulutuskokonaisuuksia on erilaisia, aina työpajamuotoisista koulutuksista pitkäkestoisiin koulutuksiin, joissa jokainen osallistuja saa yksilöllistä opetusta viikoittain. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen lopuksi on järjestetty tapahtuma, jossa koulutukseen osallistuneet nuoret pääsevät esiintymään ja saamaan kokemusta myös yleisön edessä esiintymisestä. DJ-koulujen yhteydessä on myös kerrottu hankkeen muista toiminnoista ja tarkoituksista yleisesti ja osa osallistuneista nuorista onkin ollut toiminnassa mukana koulutuksien jälkeenkin. DJ-koulutuksien aikana on myös koulutettu nuorisotalojen työntekijöitä siten, että heille on jäänyt konkreettisia työkaluja päihdekasvatuksen toteuttamiseen nuorisotaloilla. 6

3.2. Jalkautuva tiimi Jalkautuvan tiimin tarkoitus on jalkautua kesäisin elektronisen tanssimusiikin metsäfestivaaleille ja tarjota apua sitä tarvitseville juhlijoille. Tiimi on koottu DW-Crew- ja vähintään SPR:n EA1-koulutuksen käyneistä täysi-ikäisistä vapaaehtoisista. Metsäfestivaalit järjestetään nimensä mukaisesti metsässä, jossa ympäristö asettaa omat haasteensa niin juhlijoille kuin järjestäjillekin. Haavat ja nivelten nyrjähdykset ovat yleisiä, mutta myös päihteistä johtuvia tapaturmia ja vaaratilanteita sattuu. Jalkautuva tiimi liikkuu tapahtumissa yleisön seassa ja tarjoaa ensiapua sitä tarvitseville sekä havainnoi päihteiden käyttöön liittyviä riskitilanteita. Vapaaehtoiset kuljettavat mukanaan ensiapureppuja ja kiertävät festivaalialuetta pareittain; uudet vapaaehtoiset toimivat kokeneempien pareina. Alueelle pystytetään teltta, jossa päivystää kiertävästi vähintään kaksi vapaaehtoista. Teltassa on täydennyksiä ensiaputarvikkeille ja sitä voidaan käyttää lepopaikkana huonokuntoisille asiakkaille. Lisäksi teltalle voi tulla keskustelemaan päihteistä ja päihteidenkäytöstä. 3.3. Infopisteet Infopisteitä järjestetään erilaisissa elektronisen musiikin tapahtumissa vapaaehtoisvoimin. Infopisteitä tarjotaan eri tapahtumajärjestäjille ja osa järjestäjistä myös toivoo niitä omiin tapahtumiinsa. Joidenkin tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyö on alkanut jo ensimmäisen DanceWise-hankkeen aikana. Tarkoitus on tuoda tapahtumiin tietoa päihteistä ja tarjota yleisölle mm. korvatulppia ja ehkäisyvälineitä. Infopisteitä toteuttavat koulutetut vapaaehtoiset, jotka myös keskustelevat päihdeasioista kävijöiden kanssa. Infopisteitä toteuttavat vapaaehtoiset tulevat itsekin elektronisen musiikkikulttuurin sisältä ja pystyvät näin käymään keskusteluja vertaispohjalta. 7

3.4. S DEFFECT konemusiikkitapahtumat S DEFFECT-konemusiikkitapahtumat ovat osa DanceWise-hankkeita. Tapahtumien tarkoitus on luoda turvallinen ja päihteetön tapahtuma nuorille, jotka ovat kiinnostuneita elektronisesta tanssimusiikkikulttuurista. Tapahtumat ovat alaikäisille sallittuja, päihteettömiä ja niitä markkinoidaan erityisesti nuorisotalojen kautta. Tapahtumissa esiintyy hankkeen ideologiaan sitoutuneita artisteja, joista osa on ollut mukana myös hankkeen DJ-koulujen järjestämisessä. Tapahtumat järjestetään kokonaan hankkeen omien vapaaehtoisten kanssa aina markkinointia myöten. 8

4. Tuotokset Dancewise2 hanketta edeltäneissä hankkeissa suunniteltiin ja tuotettiin aineinfokortit yleisimmistä päihteistä ja ne ovat siirtyneet YAD ry:n perustoiminnan käyttöön. Tässä hankkeessa aineinfokorteista suunniteltiin ja painettiin englannin kieliset versiot päivitetyillä grafiikoilla. Tarve englannin kielisille korteille nähtiin klubi- ja festarikulttuurin kansainvälistymisellä sekä suomen kieltä osaamattomien juhlijoiden määrän kasvulla. Korttien tekstiosuuksien kääntäminen tehtiin jo edellisen hankkeen aikana. Viimeisenä vuotena hankkeessa aloitettiin yhteistyössä Diakin sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa ns. Sekakäyttöopas, joka on tarkoitettu erityisesti yleisimmin väärinkäytettyjen lääkeaineiden vaikutusten, riskien sekä valmisteiden tunnistamiseen. Opiskelijat tuottivat hankkeen työntekijän ohjauksessa oppaalle rungon, jonka kehittämistä voidaan jatkaa YAD ry:n perustoiminnassa. Opas on tarkoitettu lähinnä Jalkautuvan ensiaputiimin käyttöön kesän festivaaleilla. Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena oli luoda päihderiskien hallintaan tähtäävä opas tapahtumajärjestäjille Vain DJ miksaa. Oppaan keskeinen sisältö on päihteisiin ja tilaan liittyvien riskien tunnistaminen sekä riskien vähentäminen. Oppaan kokoamisessa käytettiin hyväksi kentältä kerättyä tietoa ja kansainvälisiä kokemuksia päihdeturvallisuuden parantamisesta. Vuonna 2012 hankkeessa toteutettiin elektronisen tanssimusiikin kentälle suunnattu lomakepohjainen internetkysely Huumetieto ja käyttökartoitus, joka oli avoimena kuuden kuukauden ajan ja keräsi 518 vastausta. Kyselyn tulokset vahvistivat jo edellisissä hankkeissa havaitun elektronisen tanssimusiikin kentän päihdekulttuurin valtavirtaistumista muun muassa alkoholin ja huumaus- sekä lääkeaineiden yhteiskäytön ja yhteiskäytön yleisyyden suhteen. Tämän tiedon pohjalta oppaan ja koko toiminnan sisältöjä voitiin kohdentaa paremmin vastaamaan todellista tarvetta. DJ-kouluista tuotettiin opas, jonka tarkoituksena on avata koko koulutuksen rakennetta ja käytäntöjä siten, että niitä on mahdollista toteuttaa jatkossa ilman hankkeen työntekijöitä. Oppaassa käydään läpi kaikki järjestämiseen liittyvät käytännön asiat, opetussuunnitelma ja vaatimukset toteuttavalle ta- 9

holle. Oppaan ohjeiden avulla koko koulutus on mahdollista järjestää mahdollisimman pienin resurssein. Oppaan lisäksi ainoat välttämättömät vaatimukset ovat dj-laitteisto sekä opettaja, joka omaa kohtuulliset tiedot dj-laitteista ja niiden käytöstä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli viimeistellä vapaaehtoispohjalta toimivan Jalkautuvan tiimin toimintamalli, jolloin toiminnan siirtäminen YAD ry:n perustoimintaan helpottuu. Tavoite saavutettiin hyvin ja Jalkautuvan tiimin toiminnasta luotiin opas tiimiohjaajalle, johon on kirjoitettu auki tiimin toiminta ja ohjaus. Vuosi 2014 osoittaa kuinka toiminnan siirtyminen perustoimintaan onnistuu, joten tässä vaiheessa tulosten arviointi on vaikeaa. Hankkeen aikana Jalkautuvan tiimin koulutusta muokattiin kevyemmäksi ja päivitettiin vapaaehtoisten kanssa. Hankkeen työntekijät olivat mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja tapahtumissa esittelemässä toimintaa. Toimintaa esiteltiin Preventiimin verkostotapaamisessa, Porin ehkäisevän työn päivillä sekä Päihde- ja mielenterveyspäivillä. Työntekijät kirjoittivat myös asiantuntija-artikkelin A- klinikkasäätiön nuortenlinkki.fi palveluun turvallisen juhlimisen näkökulmasta. 10

5. Tulokset 5.1. DJ-koulut Siin on tyyppejä jotka on niinku mites sen nyt sanois; hyviä tyyppejä; semmosia, joita voi niinku katella vähän ylöspäin; et okei tää on nastaa ja tyypit tekee kivoja juttuja ja sen voi tehdä näinkin. Nuorisotyöntekijä, Lapinjärvi DJ-kouluja järjestettin hankkeen toimintavuosina 2011-2013 yhteensä kymmenen kappaletta. Kouluihin osallistui yhteensä 88 12-22 -vuotiasta nuorta. Projektisuunnitelman määrällisenä tavoitteena oli 12 koulua, mutta ensimmäisen vuoden aikana ei ehditty pitämään kuin koulun pilotointi. DJ-kouluja järjestettiin lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta mukaan mahtui myös kaksiympäryskuntaa (Kirkkonummi ja Lapinjärvi). Kahdeksan kymmenestä DJ-koulusta järjestettiin nuorisotaloilla. Tämän lisäksi yksi järjestettiin Kalliolan Setlementin Poikien Talolla ja yksi NMKY:n toimintakeskuksessa Malmilla. Kohderyhmältä saatu palaute kouluista on ollut kauttaaltaan hyvää. Ainoa mikä on saanut vähän negatiivista palautetta on ollut koulun kesto (5-6 viikkoa), sillä nuoret olisivat halunneet jatkaa opettelua vielä työntekijöiden ohjauksessa. Tähän reagoitiin siten, että halukkaat saattoivat tulla harjoittelemaan hankkeen toimistolle kun työntekijät olivat paikalla. Nuorisotaloilta saatu suullinen palaute on ollut myös hyvää ja erityisesti koulun maksuttomuutta sekä joustavuutta on kiitelty. Osassa kouluista nuorisotalon henkilökunta on ollut aktiivisemmassa roolissa kuin toisissa ja osallistunut myös itse koulutukseen. Työntekijän näkökulmasta DJ-koulujen kehittäminen on ollut prosessi, jolla on ollut selkeä suunta ja joka on muotoutunut matkan varrella toimivaksi paketiksi. Alkuperäisessä suunnitelmassa DJ-koulut oli kaavailtu viikonlopun mittaisiksi työpajoiksi, jotka päättyvä nuorten esiintymiseen. Kokemus käytännöstä ja toiminnan reflektointi kuitenkin muutti suunnitelmia siten, että kouluista päädyttiin tekemään kolme erilaista versioita. Yleisin versio on ollut 5-6 11

viikon mittainen koulu (7 kpl), jolloin kokoonnutaan kerran viikossa ja jokaisella oppilaalle on henkilökohtaista opetusta. Toinen vaihtoehto on ollut viikonlopun mittainen työpaja (1 kpl), jolloin toiminta on vapaampaa eikä henkiläkohtaista opetusta ole samalla tavalla kuin pidemmässä. Kolmas malli on ollut nopea muutaman tunnin esittely (2 kpl), jonka kautta on voitu sopia pidemmistä kouluista. Oppilaan ovat päässeet soittamaan tapahtumiin oman tahtonsa mukaan eikä siitä ole tehty pakollista. Hankkeen viimeisessä koulussa kuitenkin kaikki oppilaat soittivat nuorisotalon discossa. DJ-koulujen päihdekasvatuksellista näkökulmaa pohdittiin pitkään ja sen toteuttamiseksi ideoitiin erilaisia menetelmiä. Skotlannista saadun kokemuksen pohjalta kuitenkin päädyttiin sosiaalisen vahvistamisen kautta tapahtuvaan päihdekasvatukseen, koska päihteiden alleviivaaminen tuntui toiminnassa päälleliimatulta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työntekijät kertoivat hankkeesta ja YAD ry:stä sekä jakoi päihdetietomateriaalia nuorille. Materiaalit olivat myös näkyvillä koko koulun ajan, jolloin nuoret saivat rauhassa tutustua niihin ja ottaa puheeksi niihin liittyviä aiheita. DJ-kouluista on luotu kirjallinen malli, joka vapaasti kouluja suunnittelevien tahojen käytettävissä. 5.2. Jalkautuva tiimi Kiinnostaa haittoja vähentävä päihdetyö. Toi on just semmosta mitä aattelin et tää on hyvä juttu ja meen tekemään tätä, niinku harrastustoimintana. Vapaaehtoinen, Jalkautuva tiimi Jalkautuvan tiimin keikkoja metsäfestivaaleille oli kolmen kesän aikana yhteensä aikana kahdeksan kappaletta. Tavoitteena keikkoja oli 2-3 kappaletta kesässä, joten tavoitteeseen päästiin hyvin. Yhteensä hankkeessa on toiminut aktiivisesti 18 vapaaehtoista, joista 14 on tullut toimintaan hankkeen aikana. Jalkautuvalle tiimille on järjestetty kaksi koulutusta (2012 & 2013), jotka ovat sisältäneet perustietoa tiimin toiminnasta sekä SPR:n Ensiapu 1 koulutuksen. Yhteensä koulutuksiin on osallistunut 14 henkilöä. 12

Toiminnasta on kerätty palautetta vapaaehtoisilta erillisillä palautelomakkeilla ja festivaalien järjestäjiltä vapaamuotoisesti sähköpostitse. Vapaaehtoisilta saatu palaute on ollut hyvää. Toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon palautteet ja myös vapaaehtoisia on osallistettu kehitystyöhön. Erityisesti tiimin toimintaan kentällä sekä välineisiin on kiinnitetty huomiota hankkeen aikana ja se on saanut kiitosta vapaaehtoisilta. Viimeisimpien keikkojen jälkeen vapaaehtoisilta ei noussut mitään merkittäviä parannusehdotuksia, joten tästä voi päätellä toiminnan kehittyneen oikeaan suuntaan. Tapahtumajärjestäjiltä saatu palaute on ollut hyvää, vaikka olosuhteet ovat olleet välillä haastavia. Myös järjestäjille on annettu palautetta tiimin toimintaa silmällä pitäen ja muutaman kesän perusteella myös tämä on tuottanut tulosta. Vapaaehtoisten asennetta ja motivaatiota kuvaa hyvin erään järjestäjän lähettämä palaute: Tapahtuma meni oikein loistavasti ja EA-tiimi hoiti hommansa hyvin, vaikka joutuivat tulemaan toimeen ilman sähköjä ja tuoleja. Pahoittelemme tätä kiireestä johtuvaa puutetta.. Työntekijän näkökulmasta Jalkautuvan tiimin toiminnan kehittymistä on ollut mielekästä seurata. Toiminnasta on tehty organisoidumpaa ja vapaaehtoisten hyvinvointiin kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota. Vapaaehtoistyön rasittavuus huomioidaan ja vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus välittömään palautteeseen sekä keskusteluun. Vapaaehtoisille on pyritty järjestämään vuosittain yhteisiä kokoontumisia mielekkään tekemisen merkeissä ja purku- ja kehittämispäiviä. Vapaaehtoisten osallisuutta toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen on pyritty lisäämään. Tiimi on markkinoinut itse itseään toimimalla hyvin tapahtumissa eikä erilliseen mainostamiseen ole tarvinnut käyttää resursseja. Metsäfestivaalien järjestäjät ovat omaksuneet toiminnan osaksi tapahtumaa ja tiedustelevat tiimiä paikalle oma-aloitteisesti. Tämä kertoo paljon tiimin toiminnasta ja siitä, miten siihen suhtaudutaan järjestäjän taholta. 13

5.3. Infopisteet Kaikki toteutetut infopisteet sujuivat tavoitteiden mukaisesti ja keskustelua pisteellä vierailleiden ihmisten kanssa syntyi. Infopisteitä järjestettiin kuitenkin suhteellisen vähän. Uusia kontakteja infopistetoiminnan tiimoilta ei juurikaan syntynyt, mutta vanhat yhteistyökumppanit pysyivät mukana ja niitä hyödynnettiin hyvin. Uusien kontaktien luominen jäi vähiin pääasiassa muiden toimintojen vuoksi; resurssit eivät aina riittäneet infopistetoiminnan kehittämiseen eikä toiminta houkutellut mukaan uusia vapaaehtoisia. Jalkautuvan tiimin toimintojen järjestäminen vei erityisen paljon aikaa sekä resursseja ja sen kehittäminen vaikutti omalta osaltaan infopistetoiminnan vähäisyyteen. Vuosina 2011-2013 järjestettiin 10 kappaletta infopistettä, joista 6 kappaletta toteuttiin elektronisen musiikin klubeilla ja 4 kappaletta erilaisissa nuorten tapahtumissa. 5.4. S DEFFECT konemusiikkitapahtumat S DEFFECT-tapahtumia järjestettiin Helsingissä hankkeen aikana kaksi kappaletta, tammikuussa 2012 ja tammikuussa 2013. Ensimmäinen tapahtuma järjestetti Kulttuuriareean Gloriassa, jossa vastaavia tapahtumia oli järjestetty aiemminkin. Tapahtuman konsepti säilytettiin ennallaan. Tapahtuman kävijämäärä jatkoi jo aikaisemmista tapahtumista jatkunutta laskuaan ja kävijöitä oli illan aikana noin 100. Järjestelyiden ja käytännön asioiden suhteen tapahtumassa ei ollut ongelmia. Toinen tapahtuma järjestettiin vuotta myöhemmin tammikuussa 2013, jolloin tapahtuman konseptia päätettiin uudistaa. Tapahtumapaikka siirrettiin nuorten toimintakeskus Happeen, koska sen sai käyttöön ilmaiseksi ja tilat olivat tapahtumalle sopivat. Myös tapahtuman musiikillista sisältöä valtavirtaistettiin, jonka toivottiin houkuttelevan paikalle enemmän nuoria. Lisäksi tapahtumapaikan vuokrasta vapautuneita rahoja kohdistettiin tapahtuman mainontaan. Kävijämäärä jatkoi kuitenkin laskuaan uudistuksista huolimatta ja tapahtuman järjestämiseen käytetyt työntekijäresurssit kasvoivat. 14

Kahden viimeisen tapahtuman jatkettua kävijämäärän osalta laskevaa trendiä, päätettiin yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa, ettei kolmatta tapahtumaa ole järkevää järjestää. Vapautunteet resurssit kohdennettiin Jalkautuvan tiimin toiminnan kehittämiseen. Tapahtumien kävijöiltä ja vapaaehtoisilta saatu suullinen palaute tapahtumista on ollut kuitenkin hyvää ja erityisesti musiikkia sekä päihteettömyyttä on kiitelty. 15

6. Hankkeen keskeiset vaikutukset Hanke tuotti englanninkielisiä versioita olemassa olevista päihdetietokorteista ja näitä kortteja voidaan hyödyntää jatkossa myös YAD:n muussa toiminnassa. Englanninkieliselle materiaalille on säännöllistä kysyntää, joten on tärkeää, että oleellisimmat tietopaketit ovat tarjolla myös englanniksi. Jalkautuvan tiimin vaikutukset ovat selkeitä; ensiavulle on tarvetta kaikissa ulkoilmatapahtumissa ja etenkin niissä metsäbileissä, joissa avunsaanti on muutoin hankalaa. Jalkautuvan tiimin toiminnalle on ollut koko hankkeen aikana paljon kysyntää ja kaikki osapuolet kokevat toiminnan tärkeänä ja tarpeellisena. Vapaaehtoistoiminnan muotona jalkautuva tiimi on mielekäs ja vapaaehtoiset kokevatkin sen erittäin konkreettisena ja palkitsevan toimintana. Tapahtumanjärjestäjille vaikutus on selkeä; heidän asiakkaansa liikkuvat entistä turvallisemmassa ympäristössä. Dj-koulut ovat antaneet monelle osallistuneelle nuorelle innostuksen uuteen harrastukseen ja mahdollisuuden jopa työllistymiseen jatkossa. DJ koulujen funktio näyttäytyy erityisesti nuorten sosiaalisena vahvistamisena ja siten päihderiskeiltä suojaavana tekijänä. Koulutus toimii ponnahduslautana djmaailmaan siten, että koulutuksen jälkeen osallistujat pystyvät jatkamaan harjoittelua itsenäisesti ja he voivat kehittyä nopeasti. Nuorisotaloille koulutukset ovat antaneet lisätoimintaa, joka on houkutellut paikalle myös niitä nuoria, jotka eivät taloilla normaalisti käy. Infopistetoiminta on vapaaehtoisille mielekäs toimintamuoto, joka on myös hyvin konkreettinen. Tapahtumajärjestäjille infopisteet toimivat paitsi päihdetiedotuskanavana, myös selkeänä näyttönä siitä, että ko. tapahtumassa on ajateltu päihdeasioita asiakkaiden kannalta. S DEFFECT-tapahtumat toivat elektronisen musiikin tapahtumat nuorisotaloille, joissa vastaavia on harvoin tarjolla. Tapahtumat olivat myös päihteettömiä ja ikärajattomia, jolloin paikalle pääsi myös sellaiset nuoret, joilla ei välttämättä olisi muuten mahdollisuutta tutustua elektroniseen musiikkiin. 16

7. Haasteet Hankkeen haasteet ovat olleet kirjavia. Ehkäpä suurimpana haasteena on ollut se, että samanlaista toimintaa ei järjestä Suomessa kukaan muu, joten hankkeen ja toiminnan kehittäminen on ollut hyvin pitkälti kokeilemalla oppimista. Toiminnan tueksi on kuitenkin haettu kokemusta vastaavasta toiminnasta ulkomaisilta organisaatioilta. Hankkeen työntekijät kävivät keväällä 2012 tutustumassa Skotlantilaiseen Crew2000 organisaatioon, joka tekee lähes täsmälleen samanlaista työtä kuin DanceWise2 hankkeessa. Tutustuminen samanlaista työtä tekevään organisaatioon antoi luottamusta ja suuntaa työlle sekä antoi lisäpontta vertaistuen muodossa. Toinen merkittävä haaste on ollut se, että valtaosa toiminnasta pohjautuu vapaaehtoistyölle. Vaikka hankkeessa on ollut joukko aktiivisia vapaaehtoisia, on yhteisten tapahtumien järjestäminen ja vapaaehtoisten motivaation ylläpitäminen sekä yhteisen ajan löytäminen ja sitä kautta vapaaehtoisten palkitseminen ollut haasteellista. Toimintakulttuurin marginaalisuus rajoittaa myös vapaaehtoisten määrää, sillä vapaaehtoistyö perustuu kulttuurilähtöisyyteen ja vertaistoimintaan. Näin ollen pohja, josta uusia vapaaehtoisia liittyy mukaan toimintaan on rajallinen. Toisaalta vapaaehtoiset, jotka ovat liittyneet toimintaan ovat olleet motivoituneita ja aidosti kiinnostuneita toiminnasta. S DEFFECT tapahtuman haasteena on ollut alati laskeva kävijämäärä. Tähän on hankkeen aikana pyritty reagoimaan valtavirtaistamalla soitettavaa musiikkia, alentamalla lipun hintaa, muuttamalla tapahtumapaikkaa ja panostamalla markkinointiin. Nämä muutokset eivät kuitenkaan tuottaneet merkittävää tulosta, eikä tapahtuman järjestäminen ollut enää kannattavaa käytettyihin resursseihin nähden. Jälkeenpäin ajateltuna tapahtuma voisi toimia, jos tapahtuman järjestämiseen saataisiin mukaan enemmän kohderyhmän nuoria, jotka omien sosiaalisten verkostojensa kautta markkinoisivat tapahtumaa. Hankkeen alkua sävyttivät ongelmat toimitilojen kanssa. Juuri ennen uuden hankkeen alkua Helsingin nuorisoasiainkeskus ilmoitti lopettavansa YAD ry:n 17

ilmaisen nimikkotilan ja osoitti hankkeen ensimmäisiksi kuukausiksi tilapäisen toimitilan Helsingin Malmilta. Tämä tarkoitti sitä, että osa hankerahoituksesta jouduttiin budjetoimaan uuden toimitilan vuokraamiseen. Tomitilan etsintä ja muuttoihin liittyvät toimet työllistivät hanketyöntekijöitä ensimmäisen kesän ja syksyn ajan paljon, joka vaikutti osaltaan hankkeen käynnistymiseen. 18

8. Toimintamuotojen juurruttaminen Toimintamuodoista YAD ry:n perustoimintaan siirtyvät Jalkautuva tiimi ja elektronisen musiikin tapahtumissa toimivat infopisteet. Jalkautuvan tiimin juurruttaminen on aloitettu jo hankkeen alkuaikoina, sillä toiminnan jatkuminen YAD ry:n perustoiminnassa on ollut tavoitteena alusta asti. Hankkeen aikana tiimin toimintaa on kehitetty silmällä pitäen sen siirtämistä perustoimintaan. Viimeisen vuoden aikana tiimin toiminta ja ohjaus on kirjoitettu auki tiimiohjausmalliksi, jota on käyty läpi työyhteisössä sekä hankkeen jälkeen tiimistä vastaavan työntekijän kanssa. Vapaaehtoisia toiminnanohjauksen muutoksiin on valmisteltu hankkeen toisesta toimintavuodesta lähtien ja tavoitteena on, että vapaaehtoiset pysyvät toiminnassa mukana tiimin siirtymisestä perustoimintaan ja hankkeen loppumisesta huolimatta. Elektronisen muusiikin tapahtumissa toteutettaville infopisteille on jo vankka pohja YAD ry:n perustoiminnassa, sillä festivaaleilla tehtävää infopistetyötä järjestössä on toteutettu sen alkuvuosista lähtien. Erona perinteiseen infopistetyöhön on toimintaympäristössä, joka voi olla joko ulkoilmatapahtuma tai klubi. Erityisvaatimuksena molemmissa juurrutettavissa toimintamalleissa on se, että vapaaehtoisilta edellytetään täysi-ikäisyyttä. 19

9. Miten tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin Dj-koulutusmalli, joka on tuotettu kokonaan DanceWise2-hankkeen aikana, mahdollistaa dj-koulutusten toteuttamisen laajasti koko maassa. Koulutusmalli mahdollistaa erilaisten koulutusten toteuttamisen alusta loppuun ja vaatii toimiakseen dj-taustan omaavan opettajan. Jalkautuvan tiimin malli mahdollistaa jalkautuvan tiimin toiminnan jatkumisen jatkossakin ja toiminta juurrutetaan osaksi YAD:n perustoimintaa. 10. Hankkeen keskeinen anti ja miten se näkyy YAD ry:n toiminnassa tulevaisuudessa? Hankkeen keskeiseen antiin kuuluu jalkautuvan tiimin toimintamallin kehittyminen siihen pisteeseen, että sen voi yhdistää pysyväksi osaksi YAD:n perustoimintaa. Jalkautuvan tiimin metsäfestaritoimintaa on toteutettu vuodesta 2008 asti, molempien DanceWise-hankkeiden aikana. Kuluneina vuosina toimintamalli on kehittynyt paljon ja muotoutunut siihen pisteeseen, jossa sitä voidaan toteuttaa selkein ohjeistuksin ja hyvin tuloksin. Jalkautuva tiimi on myös tullut tunnetuksi tapahtumajärjestäjien keskuudessa ja markkinointi on helpottunut alkuvuosista huomattavasti. DJ-koulut ovat myös kehittyneet siten, että niitä voidaan jatkossa toteuttaa luotujen ohjeiden mukaan eivätkä ne tarvitse enää toteutuakseen DanceWiseprojektin työntekijöitä. DanceWise-hankkeen nimi on myös tullut tunnetuksi tapahtumajärjestäjien keskuudessa ja siten mahdollisten tapahtumien tai tapahtumayhteistyön toteuttaminen tulevaisuudessa on helpompaa. 20