Jani Heikkurinen, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut Jani Heikkurinen, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut Kuntoutuspalvelut työhyvinvoinnin tukena
Kunnonpaikka
Kunnonpaikka Kunnonpaikka on Huoltoliitto ry:n omistama monipuolisesti palveleva liikunta- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli. Kunnonpaikka sijaitsee Itä- Suomen vehmaassa järvimaisemassa, vain kymmenen kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Meille voi tulla harrastamaan, rentoutumaan, kuntoutumaan, pitämään kokousta, juhlimaan, yöpymään ja vaikkapa tanssimaan. Kuntoutushenkilöstö (n. 22 hlöä terapiatehtävissä ja 4 hlöä kuntoutustoimistossa) Kuntoutuksen vastuulääkäri, fysioterapeutti, työfysioterapeutti, terveydenhoitaja, sosionomi/sosiaalityöntekijä, psykologi, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, työelämäasiantuntija, vanhustyön erityistyöntekijä, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, toimistosihteeri Ostopalvelulääkäreiden tai muiden erityisasiantuntijoiden käyttö tarpeen/kurssien mukaan
Jani Heikkurinen, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut Jani Heikkurinen, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut Kuntoutuspalvelut työhyvinvoinnin tukena
kuntoutus Kela
Muutoksia työn vaatimuksissa toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen projektityöksi jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job to job siirtymät katkokset ja toisaalta suorituskasaumat suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja suorittavan työn yhteensovittaminen työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat vaihtumiset aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu työn hallinnan tunteiden ristiriitaisuus
Työ yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu jatkuva uuden tiedon omaksuminen korostuu sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen rekrytointikriteereinä, ryhmätyöja projektityötaitojen edellyttäminen laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen - Työaikavaatimukset - tuottavuusvaatimukset - työtehtävävaatimukset - työmäärävaatimukset - varalla olo ja kutsusta työssäkäynti työpaineiden ja työstressin sietokyky muutoksiin sopeutuminen tietoyhteiskunnan taitojen korostuminen
Muutoksia työvoimassa lyhytaikaiset sopimukset itsensä työllistäminen liikkuvuus ikääntyminen, nuoret työntekijät kasvava kilpailu monikulttuurisuus yrittäjyys työvoiman puute vähäinen järjestäytyminen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen
Perinteiset työmarkkinat Yksityiset kotitaloudet Koulutus Työllisyys Eläke Esimerkkejä perinteisten työmarkkinoiden riskeistä: sairaus, työtapaturma Ammatillinen kuntoutus Sairauspäiväraha Kuntoutusraha Kuntoutustuki Eläkevakuutus
Modernit työmarkkinat Vanhempainvapaa Hoitovapaa Vuorotteluvapaa Ammattikoulutus Harjoittelu Oppisopimuskoulutus Kokoaikainen työ Osa-aikainen työ Lyhytaikainen työ Tilapäinen työ Itsensä työllistäminen Suojatyö Osa-aikaeläke Tilapäinen työkyvyttömyys Eläke Tukityö Tilapäiset julkiset työt Irtisanomiset, takaisinkutsu Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden riskeistä: ammattitaidon vanheneminen, vähäinen koulutus, siirtymisen mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle toimialalle, pitkäaikainen työttömyys, toistuva työttömyys
Työ Nykypäivän työelämän kehityssuuntaus; työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin toteutuminen ja työn vaatimusten kiristyminen nämä kehityssuuntaukset koskevat eri tavoin eri työntekijäryhmiä ihmisten selviytymiselle työelämässä ja toimintakyvylle asetetaan aivan uudenlaisia haasteita työn ja työn sisältöjen muutokset vaikuttavat myös työkykyyn, työhyvinvointiin ja työn uudenlaiseen kuormittavuuteen jokaisella toimialalla on omat erityispiirteensä, myös muutoksen vauhti on erilainen työn sisältöjen muutos näkyy selkeästi erityisesti työelämän projektoitumisena
Työkyky työkyvyn määräytyminen on muuttunut perinteisesti työkyky on liitetty yksilön ominaisuuksiin ja työelämässä pärjääminen on kytketty tiettyyn ammattiin ja siihen liittyviin työsuorituksiin oleellista työelämän muutoksessa on se, että siinä korostuvat työelämän sosiaaliset valmiudet sekä yhteistyöhön ja verkostoitumiseen liittyvät tekijät tulemme työn suorittamisessa työtehtävien hoitamisessa yhä riippuvaisemmiksi toisista ihmisistä ja organisaatioista tämä puolestaan tuottaa sen, että työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviin ongelmiin ei pystytä enää yksinomaan vaikuttamaan korjaamalla ja kuntouttamalla yksilöä, kuten perinteisesti ammatillisessa kuntoutuksessa on tehty
Työkyky työn suorittaminen vaatii ominaisuuksia, jotka ennen ovat kuuluneet pelkästään arkielämän piiriin tällä tarkoitetaan yksilön persoonallisia ominaisuuksia, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja työelämässä tarvitaan yhä enemmän näitä ominaisuuksia nykyinen työelämä jatkuvaa työkyvyn osoittamisen, ylläpitämisen ja uusimisen pakko elämme uudenlaisen työkyvyn muodostamisen aikaa ihmisen elämä on yhä enemmän työkyvyn jatkuvaa vaalimista, osoittamista ja kehittämistä, jossa keskeisenä piirteenä on yhä vahvemmin sälytetty vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä
Työkyky työelämä ottaa käyttöönsä ja hyödyntää ihmisen kaikki ulottuvuudet: kyvyt, taidot ja tiedot omaan käyttöönsä ja tarpeisiinsa toinen samaan aikaan työntekijöihin vaikuttava piirre on erikoistuminen eli edellytetään työntekijöiltä ja heidän osaamiseltaan yhä syvemmälle menevää erikoistumista kolmas samaan aikaan työntekijöihin vaikuttava kehitystekijä on osaamisen uudistaminen eli työntekijän täytyy kiihtyvällä vauhdilla pystyä päivittämään ja uudistamaan työkykyään kuinka kuntoutus ja sen tuotteet pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin
Kuntoutuksen kriteerit perustuu pääosin vajaakuntoisuuteen vajaakuntoisuuden määrittely: Ensiksi tarvitaan diagnoosi sairaus tai vamma ei kuitenkaan sellaisenaan ole riittävä ehto vajaakuntoisuudelle, vaan sen tulee aiheuttaa työnhakijalle huomattavaa työn saamisen, työssä pysymisen tai työssä etenemisen (uranvalinnan) mahdollisuuksien kaventumista. arvion tekeminen on työvoimaviranomaisen tehtävä, ja se voi perustua niin yksilöön kuin ympäristöön liittyvien tekijöiden varaan mm. pitkittynyt työttömyys, syrjäytymisen uhka. henkilön työkykyyn tulee pystyä kuntoutuksen avulla vaikuttamaan oikea-aikaisuus korostuu, muutoshalukkuuden täytyy olla herännyt muutosprosessi
Kuntoutuksen tavoitteet kuntoutus on aina tavoitteellista toimintaa työkyvyn ja toimintakyvyn tukeminen ja parantaminen hyvinvoinnin edistäminen (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen) motivoituminen hyvinvointia edistävien elämäntapojen toteuttamiseen tiedon ja taitojen saaminen ja syventäminen itsehoitokeinojen omaksuminen kuntoutus tukee työterveyshuollossa kuntoutujan kanssa yhteystyössä asetettujen konkreettisten ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista vertaistuki (ammatti, sairaus)
Kelan kuntoutus vuonna 2015
Kuntoutus Kela 2015 vuonna 2015 Kelan kuntoutuksissa yhteensä 112 210 henkilöä ammatillinen kuntoutus on lisääntymässä aikaisemmin kriteerinä vain sairaus vuoden 2014 alusta myös muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät kelan kuntoutuksen kustannukset vuonna 2015 olivat 445 miljoonaa euroa josta kuntoutusrahaa yhteensä 99 miljoonaa euroa Ammatillinen kuntoutus 34 miljoonaa Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus 182 miljoonaa Kuntoutuspsykoterapia 40 miljoonaa Harkinnanvarainen kuntoutus 87 miljoonaa psykoterapia kaksin / kolminkertaistunut 2003 2015 2003: 10309 hlö, 20,5 m, 2015: 27300 hlö, 39,8 m.
Kuntoutus kuntoutujien määrä miltei kolminkertaistunut 1990-2015 40t. 112t. kuntoutujien mediaani-ikä 46 vuotta Vaikeavammaisten kuntoutuksessa yli 65% alle 16v. Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa mediaani-ikä 54 vuotta suurin sairausryhmä mielenterveyskuntoutujat Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2006 vuoteen 2015 Mielenterveyskuntoutujien määrä 2015 oli 51500 henkilöä tuki- ja liikuntaelinsairaudet toiseksi suurin ryhmä (tela suurin ryhmä) Määrä on vähentynyt kolmasosalla vuodesta 2000 Kuntoutujien määrä 29400 muita yleisimpiä ryhmiä hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet. vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Keski-ikä 37 vuotta. 18140 henkilöä
Kuntoutusprosessi Ravitsemu s- terapeutti Työ-/ fysioterapeutti Työelämän asiantuntija Lääkäri Kuntoutuja Psykologi Sosiaalityönteki jä /sosionomi Liikunnanohjaaja moniammatillinen prosessi prosessiajattelu kannettu vesi ei kaivossa pysy kuntoutusjaksoilla ei varsinaisesti saavuteta tuloksia pois rajoitekeskeisestä ajattelusta ei niin että mihin minä en pysty, vaan mihin kaikkeen minä vielä pystyn oma muutostarve ammatillisessa kuntoutuksessa työlähtöinen / keskeinen ajattelu
Kuntoutus työikäisille ammatilliset Työelämästä poissaolevat (työkyvyttömyyden uhka) Kela ammatilliset Työelämäsidonnaisuus ei ole katkennut (työkyvyttömyyden uhka) Tela harkinnanvaraiset Sairausryhmäkohtaiset Työssä jaksamisen tueksi, työkykyä alentaa sairaus tai vamma Sopeutumisvalmennus Uuteen tilanteeseen Pari, Perhe kursseja yms.
Ammatillinen kuntoutus Kela kuntoutuskurssijärjestelmä https://easiointi.kela.fi/kz_app/kzinternetapplication Työeläkekuntoutus www.tyoelake.fi -> Oma työeläkeyhtiö
Työhyvinvoinnin hyötyjä Työmotivaatio, työssä viihtyminen, jaksaminen ja työteho paranevat. Vuorovaikutus ja tiedonkulku paranevat, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Työyhteisön selviytyminen konflikti- ja muutostilanteista paranee. Terveysriskit, työtapaturmat ja ammattitaudit vähenevät. Sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset, inhimilliset kärsimykset ja taloudelliset menetykset vähenevät. Työn tuloksellisuus ja kannattavuus lisääntyvät. Työkyvyn heikkenemisen riskitekijöitä Toimiala (mm. siivous ja kodinhoito, rakentaminen, sosiaali- ja terveystoimi, kuljetusala, maa- ja metsätalous) Työntekijäasema Vuorotyö Sairauspoissaolot, aiemmat työkyvyttömyysjaksot Työn riskitekijät (yksitoikkoinen työ, puuttuva työnhallinnan tunne, huono työilmapiiri, epäoikeudenmukaisuuden kokemus) Terveys (pitkäaikaissairaudet, kipu, unihäiriöt, masennus uupumus) Elintavat (Ylipaino, liikunnan puute, huono kunto, tupakointi, runsas alkoholi)
Ammatillinen kuntoutus (Kela) Kenelle? Työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty. Kohderyhmänä ovat vajaakuntoiset henkilöt, jotka ovat palaamassa työhön tai ovat kuntoutustuella tai poissa työelämästä tai jotka ovat syrjäytyneet tai joilla on uhka syrjäytyä. Kuntoutujat työikäisiä, kursseja erikseen 18-25 ja 26-60-vuotiaille. Kuntoutujalta edellytetään, että hänen sairautensa tai vammansa ja kokonaistilanne aiheuttavat hänelle työ tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Hänen työ- tai opiskelukykynsä on siinä määrin heikentynyt, että ammatillinen kuntoutus on keino saavuttaa ammatilliset tavoitteet. Tarkoituksena on, että kuntoutujan työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa oikea-aikaisesti suunnitellulla kuntoutuksella. Kuntoutujalla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon, ja kuntoutustarpeen tulee olla siellä arvioitu.
Ammatillinen kuntoutus (tela) Kenelle ammatillinen työeläkelaitosten kuntoutus on tarkoitettu? Alle 63-vuotiaalla työntekijällä ja yrittäjällä on lakiin perustuva oikeus ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun työkyvyttömyys uhkaa lähimmän viiden vuoden kuluessa. Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on tarkoitettu vakiintuneesti työelämässä oleville. Oleellista on, että on viimeisen viiden kalenterivuoden ajalta työansioita vähintään 34 508,16 euroa (vuonna 2016). Ammatillisen kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista: ikä, ammatti, työhistoria ja koulutus otetaan huomioon tätä arvioitaessa. Työeläkelakien mukainen kuntoutus ei tule kysymykseen, jos henkilöllä on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.
Ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta (KIILA) KIILA kuntoutus, toukokuusta 2016 TYK ja Aslak on lopetettu vuoden 2016 alusta Ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta Alle 67- vuotiaat vakituisessa tai toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt, myös yrittäjät. Hakijatahoina, työterveys, yritys, yhdistykset, ammattiliitot. Peruste kuntoutukselle on oltava työ/organisaatio peräinen Teemat ½ ammatillisia ½ terveysteema Kesto 18 yht. vrk. 12 18kk:n aikana Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä työnantajan sekä työterveyden kanssa TK 1 ja TK 2 hankkeiden tulosten mukainen toteutus Työnantajan osallistuessa parempi jatkuvuus työssä Aktiiviset henkilöt ohjautuvat kuntoutukseen Ongelmana se että henkilöt joilla olisi selkeä kuntoutustarve, mutta ei motivaatiota jäävät kuntoutustoimien ulkopuolelle. Työterveyshuollon rooli ja merkitys kasvaa
Kiila kuntoutus Hakuaika on jatkuva Kuntoutusmalli pyrkii vastaamaan asiakkaan tarpeeseen Kuntoutuspalvelut avo- tai laitosmuotoisena Rakenne ja sisältö on uusi: yksilöllistä sekä ryhmämuotoista kuntoutusta yhdistettynä Ammatilliset asiat keskiössä Mahdollisuus käyttää video ja / tai puhelinneuvottelu Verkko / etäkuntoutusmahdollisuus Työterveyshuollon sekä työnantajan rooli korostuu Näin muutokset menevät paremmin käytäntöön.
Ammatillinen kuntoutus Kela Ammatillinen kuntoutusselvitys (Työkokeilu Työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus - 2016) Työllistymistä edistävä palvelu (2017 -) Ammatilliset kuntoutuskurssit Apuvälineet Elinkeinotuki Koulutus Koulutuskokeilu KIILA -kuntoutus Työeläkelaitos Alkuhaastattelu Työelämätavoitteinen resurssiselvitys Työ- ja toimintakykyarviointi Työhönpaluusuunnitelma Työkokeilu Uudelleen koulutus Yrittäjyyteen tukeminen Ammatilliset kurssit Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus Sairausryhmäkohtaisia kuntoutus kursseja Kesto yleensä 10 15 vrk. esim. 5+5 tai 5+5+5 12-18kk: aikana Jokin muu kuin työsidonnainen peruste pl. Työuupumus Sairaus tai vamma haittaa työkykyä Pari- ja perhekursseja Sopeutumisvalmennuskursseja Kesto 5 tai 10 vuorokautta Keinoja sairauden kanssa toimimiseen Pari- ja perhekursseja