Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu 18.11.2015 Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
2
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuonna 2014 sekä vuosien 2010 2014 keskiarvo Ahvenanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Kainuu Lappi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa 2010-2014 ka 2014 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 3 Lähde: Tilastokeskus
% Kuntien vuosikate % poistoista 2000 2014 Pohjois-Karjala 250 200 Pohjois-Karjala Koko maa 150 100 50 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 4
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Karjala yhteensä 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 5 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Joensuun seutukunta 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 6 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Karjalan seutukunta 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 600 500 400 300 200 100 0-100 7 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pielisen Karjalan seutukunta 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 8 Lähde: Tilastokeskus
80 Pohjois-Karjalan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000 2014, milj. 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 Vuosikate Tilikauden tulos 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 9
Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain 31.1.2014, /asukas Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa KOKO MAA Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lainakanta Rahavarat 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 10 Lähde: Tilastokeskus
3 000 2 500 2 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2014, /as. Pohjois-Karjala Rahavarat, Pohjois-Karjala Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Karjala Lainakanta, koko maa 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 11
BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond 12
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Vuosien 2012 2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-35 -1 469-50 -40-40 -40-35 -84-119 -240-121 -1 603-126 -1 724-1 850 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012 2015. Kaudella 2016 2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 13
Vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten Mrd. vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 0,76 1,12 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015 2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet 2000 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 14.9.2015 14
Kuntien lainakannan muutos 2000 2014, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000 2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000 2014 lainakannan muutoksesta. 15 Lähde: Tilastokeskus
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000 2013, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 2013 13,8 1,7 14,7 30,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 16 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 10.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus
Hallituksen budjettiesitys, kuntatalousohjelma, JTS ja kunnat Työllisyys- talousnäkymien heikkeneminen vaikeuttivat valmistelua 8.9. ns. tuottavuutta lisäävät toimenpiteet eivät sisälly budjettiesitykseen jäi liikkumavaraa neuvotteluille Pakolaiskysymys ei riittävästi esillä kotouttaminen erityishaaste Ei uusia tehtäviä, ei myöskään merkittäviä tehtävien vähentämistä tulevat vaikuttamaan vasta 2017 tulo- ja menoarvioon tehtävien ja velvoitteiden purun jatkovalmistelusta linjauksia lähiaikoina Kuntien valtionosuudet kasvavat veroperustemuutosten kompensaation ja täysimääräisen kustannusten jaon tarkistuksen takia, indeksitarkistus leikataan pois ja yhteisöveron korotettua jako-osuutta ei jatketa (lain voimassaolo päättyy) Hallituksen budjettiesitys vahvistaa kuntataloutta VM:n arvion mukaan 295 milj. Lisäbudjetissa tuli 21,6 milj. euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin summa ei riittävä 17
18
19
Turvapaikanhakijoita ennätysmäärä Turvapaikanhakijoita ennätysmäärä vanhoilla toimintamalleilla ei pärjätä Erityisesti Irakin osalta harkitaan turvallisia alueita uudelleen, myös palautussopimus Irakin kanssa neuvotteluissa Vastaanottokeskuksien ja hätämajoituksen osalta valtio maksaa kustannukset, valmistavan koulutuksen korvausperuste muuttuu Kotouttaminen iso haaste moninkertaisilla kotoutettavien määrällä, järjestelmän pullonkaulat korjattava! 20
21
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa (ns. sakkomaksut) Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 22
Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään tänä vuonna päättymässä olevan kuntakokeilun hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 23
Hallituksen kärkihankkeiden toteutus: Viisi strategista painopistettä kärkihankkeineen ja rakenteelliset uudistukset eli reformit = hallituksen muutosohjelma 1,6 mrd. euroa 26 kärkihankkeeseen ja korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016 2018 Reformit: eläkeuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, Tulevaisuuden kunta sekä alue- ja keskushallinnon uudistukset Lähde: Pääministeri Sipilä 31.8.2015 / hallituksen info 24
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2014, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,2 KUNNAT verotulot 21,2 1,5 VALTIO verotulot 39,3 27,8 1,5 18,2 6,4 2,4 2,7 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista 25
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 17 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 6 % Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 23 % siitä: myyntitulot 12 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 45,9 mrd. 26 Lähde: Kuntatalousohjelma/Kuntaliitto
Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997 2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 27 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2013 Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terveystoimi 14,0 %, 3,01 mrd. : - Päihdehuolto 0,20 mrd. - Ympäristöterveydenhuolto 0,10 mrd. - Toimeentulotuki 0,74 mrd. - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki 0,50 mrd. - Muu sosiaali- ja terveystoimi 1,47 mrd. Hallinto 3,1 %, 0,67 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,4 %, 1,17 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,1 %, 0,88 mrd. Kotipalvelu 4,0 %, 0,86 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,38 mrd. Erikoissairaanhoito 33,1 %, 7,13 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,9 %, 3,21 mrd. Perusterveydenhuolto 19,6 %, 4,23 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,55 mrd. Ilman lasten päivähoitoa, mutta sisältää kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet (= toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 28 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon käyttökustannukset 1) 1997 2013, mrd. Kunnat ja kuntayhtymät Mrd. 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Sosiaalitoimi 2) Terveydenhuolto 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Sosiaalitoimi sisältää myös tehtäväluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty pois sosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla. 29 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, /as. Manner-Suomi Kunnan asukasluku - 2000 1 256 959 150 1278 390 4 033 2001-6000 1 239 860 154 1045 375 3 674 6001-10000 1 205 805 161 920 372 3 464 10001-20000 1 150 715 178 825 371 3 240 20001-40000 1 163 621 206 720 372 3 081 40001-100000 1 171 634 199 761 412 3 177 100001-1 070 632 239 617 532 3 091 Kaikki kunnat 1 139 676 205 749 439 3 208 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Vanhusten huolto ym. 3) Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 30 20.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Hallitusohjelmassa päätetyt lähtökohdat Itsehallinnollisten alueiden muodostamiselle Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy nykyisiä kuntia laajemmille itsehallintoalueille. Itsehallintoalue on uusi hallinnon taso, jonka päätöksenteko perustuu vaaleilla valittuun itsehallintoalueen omaan hallintoon. Hallituksen marraskuun alussa tekemä päätös: 18 itsehallintoaluetta, 15 sote-aluetta, 12 täyden palvelun 24/7 päivystyssairaalaa sen lisäksi muita päivystysyksiköitä. Kunnista 1.1.2019 siirtyviä tehtäviä: sote, pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät. Ympäristöterveydenhuolto selvitettävänä. 31
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestämislaki lausuntokierrokselle HE eduskuntaan Sotejärjestämis laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis vastuu sotealueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. Lähde: STM 32
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan linjaukset 29.10.2015
Tehtävät Ensi vaiheessa sote-palvelujen järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueille pitäisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekä maakuntaliittojen nykyiset tehtävät Toisen asteen koulutuksen siirto alueille tulee selvittää osana valmistelua kiinnittäen huomiota erityisesti lukion ja peruskoulun yläkoulun yhteistyötarpeisiin. Myös valtion aluehallinnon tehtävien siirtoa tulee selvittää tavoitteena selkeä, nykyistä tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto 34
Itsehallinto: verotus, vos Itsehallinnon pitää olla aitoa, pääsääntöisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii. Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymäajan jälkeen. Alueille tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, palvelutarpeet ja veropohjan. 35
Itsehallinto: vaalit, tuotanto, rahoitusperiaate Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma päätösvalta. Järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myös valta päättää, miten palveluita tuotetaan. Itsehallintoalueiden tehtävät on säädettävä lailla kuten nykyisin kuntien tehtävät. Pitää soveltaa rahoitusperiaatetta: valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen, jotka se lailla säätää hoidettavaksi. 36
Rahoitus Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta sekä turvata vieraan pääoman saaminen valtion takauksilla. Siirtymäkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti, ja siinä pitää huomioida myös kuntiin jäävien tehtävien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet. 37
Omaisuus, vastuut Omaisuuden siirto pitää selvittää ja toteuttaa riittävän siirtymäajan turvin. Kuntaliitto suosittaa, että kunnat pidättäytyisivät tässä vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista, pitkävaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekä muista kuin välttämättömistä investoinneista. Itsehallintoalueet ovat Kevan jäseniä ja siellä noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettava esim. palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken. 38
Kielelliset oikeudet Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta, niin hallinto järjestetään sen mukaisesti. 39
Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämä ohjelma määrittelee tulevaisuuden kuntien roolin alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän tukena. Samalla selvitetään itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa ja yhteistyötä. 40
Auki olevia kysymyksiä sotessa riittää Selkeää ratkaisu: kuntien rahoitusvastuu sote-palveluihin on loppumassa Pelkkä valtionosuuksien jako kuntien ja sote-alueiden kesken ei riitä sote tarvitsee enemmän resursseja: siirretäänkö osa kuntien verotuloista sotealueille, miten? Kuntavero, kiinteistövero, yhteisövero? Mistä muualta verotuloja? Kunnat ja itsehallinnolliset alueet tarvitsevat oman vos-rahoituksen rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi ja erojen tasaamiseksi Itsehallinnollisten alueiden yleinen toimiala vs. kuntien yleinen toimiala Onko IH-alueiden osalta kyse vain palveluiden järjestäjästä vai myös tuottajasta? Kiinteistöjen hallinta ja sen organisointi, palkkojen harmonisointi, eläkevastuiden jako kuntien ja sote-alueiden kesken on ratkaistava Kevan ja KT:n rooli sote-alueilla edellyttää ao. lakien muuttamista myös Kuran/KTK:n, jos sitä halutaan valtion takaus itsehallinnollisille alueille perusteltu vaihtoehto alkuvaiheessa ennen mahdollista omaa verotusoikeutta Mikä on sote-uudistuksen suhde muuhun aluehallinnon uudistukseen: valtion aluehallinto, 2. aste, maakuntaliitot, pelastustoimi jne. nämä määriteltäneen tammikuussa 41
Itsehallinnollisten alueiden muodostamisen jälkeen kuntakonsernien suhteellinen asema vahvistuu tulevaisuuden kunta on vahva Kunta sote-uudistuksen jälkeenkin vahva nouseva paikallisuus ja uudet osallistumisen muodot vahvistavat asemaa, jäljelle jäävissä tehtävissä kunnilla selkeä päätösvalta Kunnilla säilyy merkittäviä tehtäviä: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kunnallinen infra, kaavoitus- ja maapolitiikka, asuminen, kulttuuri-, liikuntaja vapaa-aika, oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehköäisevä toiminta ja erityisesti paikallisesta elinvoimasta huolehtiminen Avoinna mm. miten käy toisen asteen koulutuksen, työttömien aktivoinnin jne Pelastustoimi ja maakuntien liittojen tehtävät siirtynevät itsehallinnollisten alueille jo alkuvaiheessa 1.1.2019 Kuntien ja itsehallinnollisten alueiden välille tarvitaan tiivis yhteistyö mm. ennalta ehkäisevän toiminnan, työttömien aktivoinnin ym. toteuttamiseksi => rajapintojen toimivuus varmistettava! Tulevaisuuden kunnan valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti kuntalakiin, vos-lainsäädäntöön jne. muutoksia odotettavissa 42
Kuntajohtamisen kokonaisuus kuntakonsernin merkitys tulevaisuuden kunnassa kasvaa 43
Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Tavoitteena riittävän rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille. Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm. palkkojen harmonisoinnin johdosta => lisää haasteita rahoitukselle. Hallituksen asettama tavoite: kokonaisveroaste ei saa nousta, eikä verotus saa kiristyä millään tulotasolla. Kunnilta siirtynee yli puolet peruspalvelujenvaltionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille miten siirto tehdään vaikuttaa merkittävästi eri kuntien/kuntalaisten asemaan. Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa, miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa? Siirtymävaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti. 44
Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 1,3 mrd. /v) Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymävaiheen jälkeen saada oma verotusoikeus (itsehallinto/vastuu, varainhankinnan kustannukset)» myös valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekä alueiden välisten erojen tasaamiseksi. Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta. Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta. 45
Muut kysymykset Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa» Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus, keskiössä julkisen talouden suunnitelma Tasearvoltaan 6 6,5 mrd. kiinteistöjen kohtalo? Vaihtoehtoina mm. siirto IH-alueille tai yhtiöittäminen/fuusiot kuntien omistuksessa miten korvataan kunnille? Kiinteistöjen arvostus samoin periaattein, tasearvo tai sitä korkeampi käypä arvo (määrittely vaativaa). Investointien ohjaus Kattamattoman eläkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken kyse vajaasta 1 mrd. /v (eläkemenoperusteinen maksu) KL: jaettava kuntien ja IHalueiden kesken esim. toimintamenojen suhteessa. 46
Kuntien rahoitus Kunnat eivät ole enää sote-palveluiden rahoittajia Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla» Kunnallisvero laskee sillä määrällä kuin valtion / itsehallintoalueiden verotusta kiristetään Onko väliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista => Erittäin ongelmallista mm. kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia Kuntien erilaisuus eroissa tasaustarvetta jatkossakin Riittääkö jäljelle jäävä valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekä kuntien keskinäisten palvelutarve-, olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen? Kunnille kannusteet ennaltaehkäisevään työhön joko erillisen IH-alueen kannustinjärjestelmän tai kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. 47
48
Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net