Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Samankaltaiset tiedostot
Maakuntien taloudellinen itsehallinto

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Valtion ja kunnan suhde

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntoesitelmä maakuntien itsehallinnosta perustuslakivaliokunnalle

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru


Maakuntauudistuksen tilannekatsaus. Joensuu Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Hämeenkyrön sote-lausunto Tiivistelmä. Kunnanhallitus

Maakuntauudistus Perustuslaillisia näkökohtia

Maakunnan talous ja omaisuus

Merkittävät investoinnin maakunnan kannalta

Hallituksen esitys 15/2017 vp eduskunnalle maakuntien perustamista

Kunnan talous ja omaisuus soteja maakuntauudistuksessa säätämisjärjestyksen näkökulmasta

HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntien sote- ohjaus

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Kuntien tehtävien eriytyminen - perustuslain asettamia reunaehtoja koskeva selvitystyö

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät Pori

Aluehallinnon uudistus

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

Maakuntien talouden ohjaus. Hallintovaliokunta Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM

SOTE rakenneuudistus

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset

Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen. Verojaosto Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Kuntayhtymät ja omistajaohjaus

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Aluehallintouudistus kuntien näkökulmasta

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin erillisratkaisun selvitys Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Lausuntopyyntö STM 2015

Mistä miljardisäästöt tulevat?

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?

Maakuntien (itse)hallinto ja sote. Kari Prättälä

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Omaisuusjärjestelyt sote- ja maakuntauudistuksessa HE 15/2017

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta

Lausuntopyyntö STM 2015

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Lausuntopyyntö STM 2015

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Hallituksen esityksen suhde valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaa. Ajankohtaista Sotesta Johtava lakimies Kirsi Mononen

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Oma Häme kuntakierros Forssa

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Sote-uudistuksen nykytilanne

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

Lausuntopyyntö STM 2015

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle

Lausuntopyyntö STM 2015

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Koulukatu 51, Vaasa, gsm , sospsyk.fi

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen simulointi

Transkriptio:

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto

Kunnallinen itsehallinto (perustuslaki 121 ) Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.» vaaleilla valittu valtuusto Kuntien hallinnon yleisistä perusteista säädetään lailla» oikeus omiin toimielimiin ja hallintoon Kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla Kunnilla yleinen toimiala: oikeus ottaa itselleen myös muita tehtäviä Kunnilla oikeus päättää taloudestaan» Verotusoikeus» Rahoitusperiaate (perustuu vakiintuneeseen perustuslain tulkintaan) 2 Etunimi 5.4.2016 Sukunimi titteli Tapahtuma

Itsehallinto kuntia suuremmilla itsehallintoalueilla (perustuslaki 121 ) Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla» säännöksen perustelut suppeita» ei juurikaan perustuslakivaliokunnan tulkintoja» muovattavissa pitkälti lainsäädännöllä» kuntia heikompi perustuslainsuoja» perusteluissa mainitaan mahdollisuus perustaa maakuntia itsehallinnollisten periaatteiden mukaisesti (näitä periaatteita kuvataan kunnallisen itsehallinnon yhteydessä) Esimerkkejä» Kainuun hallintokokeilu 3 5.4.2016 Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Kuntien ohjaus ja valvonta lainsäädännössä VM seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta VM huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa Keskushallinnolla ei ole oikeutta puuttua kuntien yksittäisiin päätöksiin Periaatteiden soveltuvuus itsehallinnollisissa maakunnissa (VM:n ja STM:n roolit)? 4

Itsehallinto käsitteenä Vaaleilla valittu ylin päätöksentekoelin (valtuusto) Oikeus omaan päätöksentekoon ja tietynasteinen riippumattomuus (erityisesti valtiosta) Toimivaltarajojen jäykkyys (oikeus ja velvollisuus hoitaa itsenäisesti säädetyt tehtävät) 5

Itsehallinnolliset maakunnat Itsehallintoalueet ovat suuria ja vahvoja organisaatioita seuraavista näkökulmista:» Demokratia» Hallinto» Talous» Ammatillinen osaaminen Edustavat alueellista ja paikallista asiantuntemusta Valtion ohjausjärjestelmän tulisi olla tasapainossa em. seikkojen kanssa Järjestelmän legitimiteetti turvattava 6

Maakunnallisten itsehallintoalueiden itsehallinto Vaaleilla valitut valtuustot Verotusoikeus (perustuslaki ei edellytä)?» selvitetään erikseen Rahoitusperiaate (puhtaassa valtionrahoitusmallissa korostuu) Tehtävistä säädettävä lailla Yleinen toimiala (suhde kuntien yleiseen toimialaan)? Oikeus päättää palveluiden tuottamisesta (tuotantorakenteesta)? Oikeus päättää sisäisestä hallinnostaan (vrt. Tarastin ehdotukset maakuntavirastosta, palveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen maakunnan itse tuottamissa palveluissa) Oikeus sopia (erit. työnjako kuntien kanssa) rajoitetaanko tätä? 7

Valtionohjaus (1) Hallitusohjelmassa korostetaan samanaikaisesti valtion vahvaa ohjausta ja aitoa itsehallintoa Itsehallintoalueiden rahoituskehys Yleiskatteellinen valtionosuus/-rahoitus, joka huomioi» alueiden erilaiset olosuhdetekijät» Palvelutarpeet» (erot veropohjissa) Verokatto, jos verotusoikeus?» ainakaan aluksi ei verotusoikeutta» määräaikainen maakunnissa?» kunnissa vain määräaikainen mahdollinen Lainanotto-oikeus ja mahdolliset rajoitukset (erityisesti puhtaassa valtionrahoitusmallissa)? 8

Valtionohjaus (2) Oikeus sopia (tehtävistä, hankinnoista, investoinneista, tietojärjestelmistä) Itsehallintoalueiden kriisikuntamenettely ja siihen liittyen menokatto? Valtioneuvostolle ja ministeriöille näyttää tulevan laajat toimivaltuudet ohjata ja puuttua» keskitettävät palvelut ja työnjako» integraation varmistaminen» palveluiden tuotantorakenne» merkittävät investoinnit» tietojärjestelmäpalvelut» palveluiden yhdenvertainen saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus 9

Valtionohjaus (3) Valtionohjausmallin rakentamisen lähtökohtana tulisi olla itsehallinnollisuus Valtionohjauksen oikeutetut perusteet» Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen» Kustannusten hallinta» Alueiden työnjako (kilpavarustelun estäminen) Ohjauksen kohteena ns. strategiset keskushallinnon myötävaikutusta edellyttävät asiat 10

Kuntien ja itsehallintoalueiden välinen pesänjako Sosiaali- ja terveydenhuollon menot noin 17,7 mrd. euroa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kunnille noin 5,9 mrd. euroa Kunnilta tulee siirtää verotuloja maakunnille sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen noin 11,8 mrd. euroa Kuntien verotulojen vähennys toteutettava alentamalla kaikkien kuntien veroprosentteja yhtä monella prosenttiyksiköllä (kenenkään verotus ei saa nousta)» aiheuttaa suuria haasteita kuntien valtionosuusjärjestelmälle 11

Miltä kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä näyttää jatkossa? Koostuu lähes täysin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista (n. 90 %) Riittävätkö kunnille jäävät valtionosuudet?» palveluiden rahoitukseen (tarve- ja olosuhdetekijät)» verotulopohjassa olevien erojen entistä suurempien erojen tasaukseen» maakuntahallintouudistuksesta aiheutuvien muutosten tasaukseen Meneekö kuntapalveluiden rahoitusjärjestelmä rikki?» pelkästään sopeutumista maakuntahallintouudistukseen 12

Sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevan omaisuuden siirto Paljon avoimia kysymyksiä» vaikutukset kuntien taseisiin» kuntien velkojen käsittely (jos kuntien omaisuus siirtyy)» jatkossa tarpeettomiin toimitiloihin liittyvät taloudelliset riskit Kiinteistöt» Lähtökohtana ns. osittainen jakautumismalli (kuntayhtymien omaisuutta koskeva)?» kuntien sote kiinteistöt (vuokrausmalli)? Erikoissairaanhoitopiirien alijäämät ja niiden kattaminen? Keskitetty valtakunnallinen toimitilayhtiö?» kuka omistaa ja ohjaa? 13

Muita talouteen liittyviä kysymyksiä Maakuntiin siirtyvän henkilöstön eläketurva Kevasta (maakunnallisilla yhtiöillä valinnanmahdollisuus?) Eläkemenoperusteinen maksu jakautuu kuntiin ja maakuntiin palkkasummien suhteessa» miten jakautuu toisaalta kuntien kesken ja toisaalta maakuntien kesken? Maakuntien henkilöstöön sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusjärjestelmää (mutta valtio maksaa palkat) Maakuntien mahdollisuus ottaa lainaa Kurasta? 14