Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

TASO-mittausasemien kalibrointi

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta- ja raportointiohjelma

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

0HWVlWDORXGHQ YHVLVW NXRUPLWXNVHQ VHXUDQWD MD UDSRUWRLQWLRKMHOPD

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

BioTar-hankkeen yleisesittely

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

TASO-hankkeen esittely

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Lumetuksen ympäristövaikutukset

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Kosteikot ja vesiensuojelu

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Transkriptio:

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1

Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko osana laajempaa vesistöjen seurantaa Veden laadun seurannan jatkuvatoimisuuden kehittämistilanne Ajatuksia tulevaan 2 5.10.2015

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko Perustettu vuonna 2014 MMM:n aloitteesta Toteutus: Luke, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja SYKE Yhteistyö: ELY-keskukset ja Vantaa ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Vesianalyysit: SYKEn laboratoriot, Nablabs, Metropolilab Puustotiedot: VMI:stä, maankäyttötiedot Maanmittauslaitos Metsätaloustoimenpidetiedot: Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Metsänhoitoyhdistykset 4.6.2015 3

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko Valuma-alueet: o Koostuu luonnon taustakuorman ja normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen suuruuden ja sen muutosten määrittämiseen perustetuista, jo seurannassa olevista pienistä metsäisistä valuma-alueista o 11 luonnontilaista o 20 normaalissa metsätalouskäytössä olevaa latvavalumaaluetta Mitattavat kuormitusmuuttujat: o virtaama (jatkuvatoimisesti) o ammonium-, nitraatti-, kokonaistyppi, fosfaatti- ja kokonaisfosfori, kiintoaine, sameus, TOC, COD, ph o manuaalinen vesinäytteenotto 20-25 vesinäytettä virtaamapainotteisesti/vuosi 4 4.6.2015

Tulosesimerkkejä Vuorokausikuormat ja niiden kertymä 5 5.10.2015

Vuosikuormat eri valuma-alueilla 6 5.10.2015

7 Veden laatu eri valuma-alueilla

SYKEn pienet tutkimus valuma alueet & metsäseurantaverkko SYKE (35 + 1) Metsäseurantaverkko (31) Hyvä vedenlaatudata: Maatalousvaltaisia 4 Seka alueita 2 Metsäiset 6 16 SYKE asemaa 8

Pitkien aikasarjojen antia: esim. Kokonaisfosforipitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu tutkimusvaluma alueilla 9

Kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu tutkimusvaluma alueilla 10

Saadaan myös muutoksen suunta: Huuhtouman vuosivaihtelu ja virtaamapainotettu pitoisuus 11

Miten seurantaverkkoa voidaan kehittää Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus? + Iso joki, mittaus onnistuu läpi vuoden. Aidattu alue, suojassa ilkivallalta. Mittari liian lähellä betoniseinää? Raskas nostaa Huollettaessa Huoltoavannon teko haastavaa, erityisesti leutoina talvina, tosin huoltoväli voi olla talvisin pitkä. Vähä Askanjoki Helppo nostaa & huoltaa, ei vaadi käsivoimaa, vrt yllä! Mittarin sijainti lähes keskellä uomaa + Liian lähellä pohjaa? Kehikkoon voi kerääntyä kiintoainesta Kallis ratkaisu?

Jatkuvatoimisen vedenlaadunmittauksen haasteet: CLEEN/MMEA hankkeessa toteutettiin laskennallinen palvelu, joka automatisoi ja integroi epävarmuuden arvioinnin ja alla kuvatun toimintojen sarjan. OBS3 + anturi lähettää veteen infrapuna valoa ja mittaa vedessä olevista hiukkasista takaisin sironnutta valoa ja muuntaa nämä tiedot sameusarvoiksi käyttäen Nephelometristä sameusyksikköä (NTU) HydroTempo tietokanta Tutkija Kerää data Lähetä data SMS Kerää vesinäytteet Tulkitse ja varastoi data Määritä kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuud et Lähetä pyydetyt laboratoriotulokset Lähetä pyydetty anturidata Kalibroi sensoridata laboratoriotulosten kanssa Laske kiintoainepitoisuudet kalibroidusta sensoridatasta Laske kok.p pitoisuudet kalibroidusta sensoridatasta Piirrä kaaviokuvat em. datasta

Mistä tulokset on saatavissa Periaatteena datan avoin saatavuus Veden laatudata ja virtaamadata OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelussa Data koottu: vesidata.plab.fi 6 alueen virtaama EHP Tekniikan:n palvelussa: https://ehp-data.com/ Laskettuja vakiotuloksia kootaan Luken ja SYKE:n verkkosivuille 4.6.2015

Miten Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoa kehitetään ajatuksia tulevaan Painopistettä itse seurannasta tulosten analysointiin, tulkintaan ja julkaisemiseen Tulokset paremmin käyttöön käytännön toiminnan kehittämisessä, vesiensuojelun suunnittelussa, toiminnan laadun arvioinnissa ja tutkimuksessa vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa Yhteistyö muiden seurantojen toteuttajien kanssa entistä tiiviimmäksi Maamet, Monitor 2020, kansainvälinen yhteistyö Osa perinteisestä veden laadun seurannasta korvautuu jatkuvatoimisella mittauksella. 15 5.10.2015

Kiitos!